Liuospiirin lämpötiloja
- Viestiketjun aloittaja Espejot
- Aloituspäivämäärä
Kovemmilla pakkasilla ja halvoilla tunneilla tullut tutuksi, että kaivosta tulee alimmillaan -1 ja paluu sitten -4 luokkaa kun kompura huutaa pidempiä aikoja täysillä kierroksilla. Kalliimmilla tunneilla sitten kun kompura ei niin paljoa työstä halpojen hintojen jälkimainingeissa, kaivolta tulee taas hieman plussan puolella olevaa. Jos oikein kovaa hintaa pitänyt pidempään ja kompura ollut huililla, sen jälkeen tulee jo pari astetta plussalla olevaa kaivolta.
Alkuun tuli tuota pakkasen puolella olevaa kaivolta tulevaa kauhisteltua, mutta eipä enää aiheuta mitään reaktiota. Hyvin riittää lämpöä ja kaivo palautuu kun kuormitus laskee.
Alkuun tuli tuota pakkasen puolella olevaa kaivolta tulevaa kauhisteltua, mutta eipä enää aiheuta mitään reaktiota. Hyvin riittää lämpöä ja kaivo palautuu kun kuormitus laskee.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Kaverilla jäähtyi kaivo noihin lukemiin melkein heti, sen jälkeen pysynyt samassa yli 10 vuotta. 150m/7,5 kW kone
Pakkaset kun lauhtuu 10 pintaan niin menee kyllä sinne +1 pintaan, poratessa ei kauheasti tullut vettä.
Kompura kävi 65% teholla ja taisi ottaa 1,2kW
pökö
Kaivo jäässä
Mulla ei tullut poratessa vettä ollenkaan. Pikkuhiljaa kaivo silti täyttyi kokonaan.
Itse vasta jännitän, millaisiin lukemiin kaivon tuotto asettuu, kun kone ei ole vielä tulilla. Reikää tuli 185m eikä veden tuotto ollut poratessa kummoinen. Tai siis mitään ei tullut maanpinnalle, mutta kuulemma syvällä vettä oli. Tankoja yritin katsella, kun niitä nostettiin. Kuivilta näyttivät. Taitavat kuitenkin käydä niin kuumana, että kuivuvat pian vedestä nostamisen jälkeen.
Vedenpinta nousi kaivossa poraamista seuraavana päivänä näköetäisyydelle, arviolta 3m päähän maanpinnasta. Kyllä sitä vettä siis minuuttitasolla joku litra tuli. Kallio oli porarin vastauksen mukaan hyvää ja kiinteää ("tavallista"). Veden vaihtuvuudesta on paljon ollut foorumeilla puhetta kaivon "hyvyyteen" liittyen, mutta liekö kuitenkin kallion lämmönjohtavuus avainasemassa? Tuo @pökö n tapaus osaltaan todistaa tämän, että tuottoisa energiakaivo ei edellytä suurta vedentuottoa tai -vaihtuvuutta.
Naapurifoorumin mitoitustyökalulla haarukoin kaivoa. Yritin arvioida kallion lämmönjohtavuuden hyvin varovaisesti (2,6w/mK). Totesin myös, että "huonon" (2,5W/mK) ja "hyvän" (3,0W/mK) kaivon ero vastaa laskennallisesti kaivosta nousevan minimilämpötilan eroa 0,0 vs 0,6. Kaivon syvyytenä tämä tarkoitti yli 15m eroa. Johtopäätökseni oli, että aika paljon pitäisi porauttaa lisää metrejä jos haluaisi ketjun aiheen hengessä varmistaa kaivosta nousevan esim. 1...2 astetta plussalla olevia lämpöjä. Ts. kaivosta nouseva lämpötila maksimikuormituksella on vahvasti onnen kauppaa.
Edit.: Tulkitsin yllä ehkä hieman väärin tuota Bergheat-laskentapohjaa. Siellä onkin parametrina "alin lämpötila kaivossa", joka oletuksena on 0,0 astetta, eli kaivo kuormitettu jäätymispisteeseen. En tiedä tarkalleen, miten tuo parametri suhtautuu kaivosta nousevan ja sinne palaavan liuoksen lämpötiloihin.
Vedenpinta nousi kaivossa poraamista seuraavana päivänä näköetäisyydelle, arviolta 3m päähän maanpinnasta. Kyllä sitä vettä siis minuuttitasolla joku litra tuli. Kallio oli porarin vastauksen mukaan hyvää ja kiinteää ("tavallista"). Veden vaihtuvuudesta on paljon ollut foorumeilla puhetta kaivon "hyvyyteen" liittyen, mutta liekö kuitenkin kallion lämmönjohtavuus avainasemassa? Tuo @pökö n tapaus osaltaan todistaa tämän, että tuottoisa energiakaivo ei edellytä suurta vedentuottoa tai -vaihtuvuutta.
Naapurifoorumin mitoitustyökalulla haarukoin kaivoa. Yritin arvioida kallion lämmönjohtavuuden hyvin varovaisesti (2,6w/mK). Totesin myös, että "huonon" (2,5W/mK) ja "hyvän" (3,0W/mK) kaivon ero vastaa laskennallisesti kaivosta nousevan minimilämpötilan eroa 0,0 vs 0,6. Kaivon syvyytenä tämä tarkoitti yli 15m eroa. Johtopäätökseni oli, että aika paljon pitäisi porauttaa lisää metrejä jos haluaisi ketjun aiheen hengessä varmistaa kaivosta nousevan esim. 1...2 astetta plussalla olevia lämpöjä. Ts. kaivosta nouseva lämpötila maksimikuormituksella on vahvasti onnen kauppaa.
Edit.: Tulkitsin yllä ehkä hieman väärin tuota Bergheat-laskentapohjaa. Siellä onkin parametrina "alin lämpötila kaivossa", joka oletuksena on 0,0 astetta, eli kaivo kuormitettu jäätymispisteeseen. En tiedä tarkalleen, miten tuo parametri suhtautuu kaivosta nousevan ja sinne palaavan liuoksen lämpötiloihin.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Olikos @Adamooppeli keruupiiri maahan kaivettu?
Mulla on pohjavesisysteemissä porakaivopumpun tuotto hyytynyt selvästi. Luultavasti on juoksupyöriin kertynyt magnaania/rautaa, kun pumpun ottama teho on tippunut reilusti samalla kierrosluvulla ja kierroksia on pitänyt nostaa. Tuosta johtuen liuspiirin poisto menee lähelle nollaa suuremmilla tehoilla ja MLP rajoittaa tehon 8 kW paikkeille (12 kW pumppu). Pörssiohjauksella on käyttänyt yöllä vastuksiakin ajoittain, 6 kWh viimeisen vuorokauden ajalta. Kaivosta tulee n. 8 C ja pienillä tehoilla liuos on edelleen 7/4 C. Kunnolla toimivalla pumpulla olisi 6/3 täydellä tehollakin.
Tuossa ei tietysti voi mennä pakkaselle, jotta ulkoinen levari tai poistoputki mereen ei jäädy, kun noissa virtaa puhdasta vettä.
En ole viitsinyt ottaa pumppua ylös putsattavaksi pakkasilla. Tiedä sitten miten sen saa putsattua. Levarista on lähtenyt hyvin ko. kertymät fosforihapolla ja 50 C lämpötilalle muutamassa tunnissa. Toisaalta uusi pumppuyksikkö vanhaan moottoriin maksaa alle 200 €, joten voihan senkin vaihtaa 4 v välein.
Tuossa ei tietysti voi mennä pakkaselle, jotta ulkoinen levari tai poistoputki mereen ei jäädy, kun noissa virtaa puhdasta vettä.
En ole viitsinyt ottaa pumppua ylös putsattavaksi pakkasilla. Tiedä sitten miten sen saa putsattua. Levarista on lähtenyt hyvin ko. kertymät fosforihapolla ja 50 C lämpötilalle muutamassa tunnissa. Toisaalta uusi pumppuyksikkö vanhaan moottoriin maksaa alle 200 €, joten voihan senkin vaihtaa 4 v välein.
Nyt, kun maailmalämpöpumppu on käynyt vain tunnin viimeisen kahden vuorokauden aikana (pörssisähkökriteerin lepuuttamana), kaivon lämpötilat ovat alkaneet nousta. Kaivosta on mittarin mukaan nousemassa n. 8,4-asteista liuosta, poistoilmapriimauskierto nostaa lämpötilan n. 8,8-asteeseen ja kaivoon palaa n. 7,6-asteista liuosta. Lämpöä kuluu tässä tilanteessa neljän raakaa ulkoilmaa n. 8-asteiseksi lämmittävän korvausilmakennon, ulkoporraspiiri-paannejääblokkeriin ja kaivosta vettä imevän vesiautomaatin tuloputken ulkoisen sulanapitokierron lämmitykseen.
Adamooppeli
Vakionaama
Maapiiri 600 m. Alpha Innotec PWZSV 9. Valmistajan data 0C/35C 1.77 kW - 8.65 kW. Pienemmillä pakkasilla osateholla keruulta tulo - 0.5 .... - 1.0 C C ja paluu - 3.5 .... - 4.0 C. Kovalla pakkasella - 25 C täydellä teholla keruulta tulo -2 C ja paluu - 5 C.
Tässä just kyttäilen, kun tallin MLP yrittää pitää lämpöjä kopissa -27C pakkasilla.
Kone käy 120 Hz eli maksimikierroksilla, kuristuspanta otettu pois tästä eli maksimiteho 8 kW. Keruu oli alkuun -1,5/-4,6. Hiljalleen tippui -2/-5. Yhtäkkiä nousi -1,7/-4,8. Mikään ei muuttunut tuossa muuten, Hz ja keruupumpun nopeus pysyivät samana. Nyt taas lähestytään -2/-5.
Dt ihan hyvä, eli kierto ei ahdista. Tulikohan sieltä kaivosta sitten joku lämpöpurske hyötykäyttöön tuossa keruun pompussa
Kone käy 120 Hz eli maksimikierroksilla, kuristuspanta otettu pois tästä eli maksimiteho 8 kW. Keruu oli alkuun -1,5/-4,6. Hiljalleen tippui -2/-5. Yhtäkkiä nousi -1,7/-4,8. Mikään ei muuttunut tuossa muuten, Hz ja keruupumpun nopeus pysyivät samana. Nyt taas lähestytään -2/-5.
Dt ihan hyvä, eli kierto ei ahdista. Tulikohan sieltä kaivosta sitten joku lämpöpurske hyötykäyttöön tuossa keruun pompussa
Aika vähän kylmempi tuo on kuin useat kaivot. Maapiirihän sitten kirii etua kaivoon kun maaperä lämpiää.
Tuosta tulolämmöstä olisi mielenkiintoista nähdä miten se kehittyy vuositasolla. Kesällä ja syksyllä on ainakin hyvä COP pumpulla varmasti.
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
Jos haluaa "järkeviä" lukemia niin kompura pitää laittaa off-asentoon ja kierrättää pelkkää maapiirin pumppua >30min kunnes meno- ja paluulämpötilat eivät enää muutu. Muulla tavalla mitatessa saat tuloksen, jonka arvoon vaikuttaa x-määrä tekijöitä.
Kuin? Eikös se käynninaikainen lämpötila ole juuri se mistä se kone sen lämpönsä pumppaa? Toki tähän vaikuttaa invertterikoneessa paljonko tehoja otetaan. Mutta esimerkiksi omalla kohdalla kävin pari viikkoa sitten sitten katsomassa kohtuukokoista okt:tä missä liuospiirin lämpötilat oli -2/-6 ja asteminuutit -600. Ulkona sillä hetkellä -5C. Jäi se talo ostamatta.
Lämmönkeruun ongelmat saa korjattua poraamalla kaivoa lisää. Kustannus saattaa olla alhainen, jos vertaa sitä koko talon arvoon. Toki kaikille tonteille ei välttämättä voi porata toista kaivoa.
Tuolle alueelle on ko. talon rakennusaikoihin saanut lupia maalämpökaivoille. Nykyään ei enää myönnetä uusia lupia vaikka sellainen tontille mahtuisikin.
Joo, pohjavesi on ainakin sellainen.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
No joo aamulla näytti maapiiri, että sisään -2.0 c. Ennätyslämpötila sielläkin. Toki klapin klapia ennoo vieläkään polttanut. Kattelin sääennustetta ja ei sieltä kyllä 10 päivän ennustuksessakaan mitään helpotusta ole luvassa kaikki päivät -15 c ja -9c välissä. Palmujahan täällä piti ruveta kasvamaan XD
Varauduin AMOC-virtauksen tyrehtymiseen ja porasin 2024 keväällä toisen kaivon. 
Nyt siellä kiertää tuollaista liuosta. Nämä ovat viikon alimmat lukemat.
Jonkinmoinen vaikutus sillä oli myös coppeloiseen, kun liuoksen alin lämpötila nousi hiukan yli 2 astetta.
Nyt siellä kiertää tuollaista liuosta. Nämä ovat viikon alimmat lukemat.
Jonkinmoinen vaikutus sillä oli myös coppeloiseen, kun liuoksen alin lämpötila nousi hiukan yli 2 astetta.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Nyt kun sähkö on ei-kallista niin puut on jäänyt poltamatta. Tänään piti kärytellä mutta jäi. Yöt F1255-6 vetelee 80Hz ja päivät 50 Hz huitteilla. Kone on rajoitettu 80Hz eli jonnekin 5kW paikkeille. Yöllä on ollut -20C ja päivällä lämpimämpää. Liuokset on nyt 3/0. Sisällä lämmintä 23C ja 21C huoneissa missä ei ole dynaamista kuormaa. Nyt on ulkona -10C.
Tunnin käyntijakson lopussa tulo +3 ja meno -1. Kaivon syvyys 201 metriä ja aktiivisyvyys sama. Ulkolämpötila -10 astetta. Kallio tuli vastaan vasta 13 metrissä. Ja teräsputkea tuli 18 metriä.
Nibe F1217 10kW. Talo 1973 ja 120m2. Etelä-Pohjanmaa.
Nibe tehty vuonna 2008 ja kaivo porattu 2014.
Käynnistyksiä 52207
Käynnissäoloaika 31070 h
Patterilämmitys ja pesuhuoneessa lattialämmitys.
Liuospumpun teho 245W ja nopeus 3/3.
Liuos on toki alkuun vähän vielä lämpimämpää ja vasta lopussa, kun liuos on tarpeeksi kiertänyt, niin asettuu nuo +3 ja -1 lukemat.
Edit:
Melko pienellä rempalla päässyt.
2024 vaihtoventtiilin korjaussarja ja hieman siitä myöhemmin kiertovesipumppu.
Nyt viimeksi meni pehmokäynnistin ihan rikki. ABB:n korvaava pehmokäynnistin on nyt laitettu siihen tilalle.
Nibe F1217 10kW. Talo 1973 ja 120m2. Etelä-Pohjanmaa.
Nibe tehty vuonna 2008 ja kaivo porattu 2014.
Käynnistyksiä 52207
Käynnissäoloaika 31070 h
Patterilämmitys ja pesuhuoneessa lattialämmitys.
Liuospumpun teho 245W ja nopeus 3/3.
Liuos on toki alkuun vähän vielä lämpimämpää ja vasta lopussa, kun liuos on tarpeeksi kiertänyt, niin asettuu nuo +3 ja -1 lukemat.
Edit:
Melko pienellä rempalla päässyt.
2024 vaihtoventtiilin korjaussarja ja hieman siitä myöhemmin kiertovesipumppu.
Nyt viimeksi meni pehmokäynnistin ihan rikki. ABB:n korvaava pehmokäynnistin on nyt laitettu siihen tilalle.
Lepojaksoilla pyöritään +4C lukemissa kun kaivossa kierto päällä silloinkin, lämmitystarpeesta/spothinnasta riippuen sitten +2...+0,5 välillä (kaivolta tuleva). Eiköhän tuo taas kesällä kerkiä lämpiämään minkä lämpiää, joten ensi talvellakin riittää lämpöä vaikka pakkasella varmasti taas ollaan jossain kohtaa.
pökö
Kaivo jäässä
Meneekö sulla kaivojäähdytys päälle ulkolämpötilan mukaan vai sisälämmön?
Nyt sitä voisi jo päivisin pyörittää?
Ulkolämpötilan mukaan automatiikka sallii tuloilmaviilennyksen kiertopumpun päälle, mutta sisälämmön tavoitearvon mukaan sitten portaaton ohjaus 3-tieventtiilillä, eli paljonko litkua kulkee IV-patterin läpi.
Lattiaviilennys semi-automaattinen, eli lattiaviilennys pitää napsauttaa erikseen aktiiviseksi. Tuon jälkeen IV-patterista palaava litku ohjautuu levarin kautta viilentämään lattiakiertoa. Levarilta lattioille lähtevää veden lämpötilaa vahditaan myös, ja sitä ohjataan tavoitearvoon myös portaattomast 3-tieventtiilillä joka ohittaa litkukiertoa levarilta.
Halusin tuon tehdä noin, että alkukeväästä ja loppusyksystä ei lattioita viilennetä ettei tule viileinä öinä sitten lattioille lämmitystarvetta turhaan sen takia että lattiat on viileitä päivän jälkeen. Kesällä molemmat on 24/7 aktiivisena estämässä lämpökuorman kertymistä.
Vielä ei ole aurinko korventanut niin, että viilennystä kaipaisi. Mutta tuo tapahtuu automaattisesti tuloilman osalta ja usein aika pienellä teholla niin ei sitä edes huomaa että milloin se on aktiivisena.
Edit. Kah, löytyihän se kytkentäkaavio tuosta mun systeemistä lattiaviilennyksen osalta, jotenkin noin sen olen aikanaan pähkiyt ja luultavasti noin myös kytketty
Unohdinkin mainita, että jos tuloilmaviilennys ei ole aktiivisena, niin lattiaviilennys on myös ohitettu, ettei tarvitse lattiaputkien kondensoitumista arpoa. Laatikon kaksi alimmaista (releohjaus ja ulko/sisälämpötilarajat) ei ole käytössä kun en niitä jaksanut askarrella. Tuloilmaviilennys Enerventin ohjeiden mukaan kytketty.
Viimeksi muokattu:
Itsellä kaivosta tulee nyt vähän yli 8-asteista litkua. Kovilla pakkasilla tuli asteen verran vähemmän. Nyt on poistoilman lämmöntalteenotto liuoksen priimaukseen pudonnut melkein pois (kun ulkona auringonpaisteelle altis termostaattianturi on priimauskiertopiirin melkein kuristanut). Portaiden ja muiden ulkoalueiden sulanapito on edelleen päällä, korvausilman lämmitys/jäähdytys on muutenkin aina päällä ja milppi käy silloin tällöin, kun pörssisähkö on jatkuvasti halpaa.
Otan kaiken tarjolla olevan ikkunoista tulevan auringon lämmön hyödyksi. Näin ennen puolta päivää auringon lämpö alkaa jo riittää lämmitykseen (paitsi märkätilojen lattialämmitykseen). Iltapäivälllä sitten lämpöä alkaa olla jo turhankin paljon, mutta ei haittaa, sillä konvektorilla saa makuuhuoneen jäähdytetyksi kolmekin astetta puolessa tunnissa nukkumaan mennessä.
Kaivon lämpötila pysyy melko tasaisena vuoden ympäri, kun pohjaveden virtaus kaivon lävitse tasoittaa lämpötiloja huomattavasti. Tänä talvena milp piti myös päivien taukoja välillä, kun kaukolämpö oli halvempaa, mikä tietenkin vähensi kaivon kuormitusta, vaikka korvausilman lämmitys pelkällä liuoksella vastaavati vei lämpöä tavallista enemmän.
Otan kaiken tarjolla olevan ikkunoista tulevan auringon lämmön hyödyksi. Näin ennen puolta päivää auringon lämpö alkaa jo riittää lämmitykseen (paitsi märkätilojen lattialämmitykseen). Iltapäivälllä sitten lämpöä alkaa olla jo turhankin paljon, mutta ei haittaa, sillä konvektorilla saa makuuhuoneen jäähdytetyksi kolmekin astetta puolessa tunnissa nukkumaan mennessä.
Kaivon lämpötila pysyy melko tasaisena vuoden ympäri, kun pohjaveden virtaus kaivon lävitse tasoittaa lämpötiloja huomattavasti. Tänä talvena milp piti myös päivien taukoja välillä, kun kaukolämpö oli halvempaa, mikä tietenkin vähensi kaivon kuormitusta, vaikka korvausilman lämmitys pelkällä liuoksella vastaavati vei lämpöä tavallista enemmän.
Nyt on ensimmäiset testailut maalämmön kanssa tehty ja upouuden kaivon lukemia ihmetelty kesäisissä olosuhteissa. MLP:n (on/ff) nimellisteho 6kW ja kaivon aktiivisyvyys noin 180m. Sijainti Pirkanmaa.
Noin 1,5h käyntijakson loppupuolella kaivosta tuli 5.0 astetta ja sinne meni 2.5 astetta. Tunnin levon jälkeen keruupumppua pyörittämällä liuoksen lämpötila näytti noin 6 astetta. Ennen käyntijaksoa, useamman vrk levon jäljiltä lämpötila oli jossain päälle 7 asteessa. Tuosta sitten kaivo tietysti aloittaa jäähtymisensä, mutta miltä nämä lukemat muuten kuulostavat ja mitä muilla näyttää vanhojen kaivojen kanssa näin lämmityskauden kynnyksellä?
Noin 1,5h käyntijakson loppupuolella kaivosta tuli 5.0 astetta ja sinne meni 2.5 astetta. Tunnin levon jälkeen keruupumppua pyörittämällä liuoksen lämpötila näytti noin 6 astetta. Ennen käyntijaksoa, useamman vrk levon jäljiltä lämpötila oli jossain päälle 7 asteessa. Tuosta sitten kaivo tietysti aloittaa jäähtymisensä, mutta miltä nämä lukemat muuten kuulostavat ja mitä muilla näyttää vanhojen kaivojen kanssa näin lämmityskauden kynnyksellä?
pökö
Kaivo jäässä
Mulla on tismalleen samat alkutiedot.
En tiedä liuoksen lämpöjä tällä hetkelle kun kone ei ole montaa pätkää huhtikuun jälkeen käynyt.
Uutena kaivosta tuli 8 asteista ensimmäisten käyntien alussa joulukuun lopulla ja nyt 7 vuotta myöhemmin pakkasjakson lopulla tulee 5 asteista kun kone lähtee käyntiin.
6 vuotta käytössä olleet kaivot ja järjestelmä. Nyt kun lämmityskausi on jo käynnistynyt ja aamulla oli 3 astetta enää lämmintä niin pumppu tekee lämmitystä 2.4kw tehoilla. Kaivoilta tulee 4.1 asteista ja palaa 1.3 asteista.