Oikeinkokirjoitus?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tet
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tuosta pelti sanasta voisi esimerkkinä taivutusta vertailla ja miten se lausuttaessa sointuu korvaan. Auton pelti rutussa vs auton pelli rutussa ja vastaavasti auton peltit rutussa vs auton pellit rutussa. ;D

Voisihan sitä noin vertailla, mutta ei se ihan noin toimi. Pelti kuuluu sanoihin, joissa astevaihtelu muuntaa taivutuksessa lopun i-kirjaimen l-kirjaimeksi. Toki toiseen suuntaan pitää tehdä sama muunnos. Taivutusmuodosta ei aina voi päätellä, mikä perusmuoto on, juuri astevaihtelun takia.
 
No miltä nämä pelti vs pelli rinnastukset kuulostavat. Tuossa on erivärisiä peltejä vs tuossa on erivärisiä peltiä ja vielä erikseen, tuossa on erivärisiä pelliä. ;D
 
No miltä nämä pelti vs pelli rinnastukset kuulostavat. Tuossa on erivärisiä peltejä vs tuossa on erivärisiä peltiä ja vielä erikseen, tuossa on erivärisiä pelliä. ;D

No ne kuulostavat juuri sille, kuin olettaa saattaa. Oikea taivutusmuoto, peltejä, kuulostaa parhaalle ainakin minun korvaani. En nyt ihan saanut kiinni, mitä tämän vertauksen piti todistaa?
 
No siis orkkis otsikko oli "Scarlett Johansson ohjasi oman Mielensäpahoittajansa"

Niin tuota jäätiin sitten pohtimaan onko tuo oikein.
Mikäli otsikolla halutaan viitata kirjailia Tuomas Kyrön teoksiin pohjautuvaan suomalaiseen elokuvajatkumoon, siis siihen että S.J:n elokuva muistuttaa niitä teemaltaan ja on näin ollen tavallaan hänen oma näkemyksensä samasta asiasta, ei paljon tarvitse jäädä pohtimaan.

P.S. Ujutin edeltävään lauseeseen tietoisesti itseäni jopa melkein hieman ärsyttävän kirjoitusvirheen. Ne ilman väliviivaa kirjoitetur yhdyssanat, joissa alkuosa päättyy ja loppuosa alkaa vokaalilla ovat toinen.
 
Viimeksi muokattu:
Kielitieteilijät ovat selvittäneet, että jäännöslopuke, jolla nimellä tätä myös kutsutaan, on peräisin siitä, että esim. sana vene on ollut aiemmin venek. Tämä loppukonsonantti vain on heikentynyt niin, että se ei enää esiinny sanan perusmuodossa lainkaan. Kaikissa sanoissa sitä ei esiinny. "Venev vesille" se esiintyy mutta "laiva vesille" ei esiinny.

Tämä on kyllä itselleni täysin outo. Ei täällä kukaan puhu veneestä venev eikä ole edes taivutusmuotoa missä tuollainenkaan runko esiintyisi. Myöskään paikallisessa murteessa vene ei miksikään muutu "viännettäessä" paitsi taivutuksissa, "männään venneellä", "myö ollaan nyt venneessä".

Ulukomualaesen hyvinkin suomea osaavan syntihän on usein vähän ikään kuin varovaisuus puheessa ja lievästi väärä painotus vaikka muuten oikein tulisikin.
 
Ei täällä kukaan puhu veneestä venev eikä ole edes taivutusmuotoa missä tuollainenkaan runko esiintyisi.

No eri murrealueen ihmisenä en voi tietää, miten teilläpäin sanotaan. Mutta kyllä täällä tuo "vene vesille" sisältää selvästi sen tuplaveen, eli v-kirjain tuossa vesille-sanassa venyy, tai sitten veneen loppuun tulee se ylimääräinen vee. Lienee semantiikkaa, kumpi on kyseessä, mutta kyse on siis ääntämyksestä. Siitä että sanat lausutaan yhteen niin, että kuulostaa siltä kuin siinä olisi tupla-vee.

Jos siihen ei lausuta v-kirjainta pitkänä, sanat irtoavat toisistaan, ja kuulostavat erillisiltä (ikään kuin "vene... vesille"). Tai jos ne lausutaan yhteen ilman venytettyä v-kirjainta, niin kuulostaa kuin kyse olisi yhdyssanasta ("venevesille"). Kun siihen väliin lausutaan se v tuplana, sanat ryhmittyvät erilleen, mutta äänne ei katkea, eli lausunta ei töksähdä.
 
Tämä on kyllä itselleni täysin outo. Ei täällä kukaan puhu veneestä venev eikä ole edes taivutusmuotoa missä tuollainenkaan runko esiintyisi.

Koska olet murrealueella, jossa tuo nimenomaan esiintyy, niin kyse lienee enemmän siitä että sitä ei vain huomaa äkkiseltään.

Miten esim. paikannimet: venessaari, venejjärvi, venerranta, venettie, venekkatu...

Miltä nuo kuulostaa korvaan jos lausut ilman tuplakonsonanttia? EIkö tuo kirjoitettu muoto ole juuri se miten ne lausutaankin?
 
  • Tykkää
Reaktiot: Alf
Tuo loppukonsonentti on tainnut olla vielä äskettäinkin joissakin murteissa myös t, esimerkiksi Kortetjärvi ja Venetpalo. Minulle opetettiin koulussa, että tuo lopuke on kaksitavuisissa e-loppuisissa sanoissa sekä verbin infinitiivissä, eli perusmuodossa ja imperatiivissa, eli käskymuodossa. Laiva ei ole tämän säännön mukainen. Minun korvaani se kuuluu ehdottomasti esimerkiksi sanottaessa mene pois.
 
Kuulostaa huonolta. Minun mielestäni täällä ei tuollaisia ole. Vienettaa myydään kyllä kaupoissa.

Hmm... jopa Googlen kääntäjä osaa lausua "tule pois" ja "vene vesille" oikein, mutta "ei maksa vaivaa" menee sillä väärin.

Kuuntelepa tuosta

Kuulet miten se lausuu ne kun painat tuollaisesta kohdasta sivulla.
1782740104962.png
 
Joo, en tunne sanaa ve-siil-ma. Mitä tarkoittanee.
heikosti on jo asiat jollei ymmärrä mitä mainoksessa sanotaan, siinä tarkoitetaan vilp'iä vesi ilma lämpö pumppua
ja tämä on villuilua kun niin paljon tungetaan lontoon murretta ettei niistä kielitaidoton saa mitään tolkkua, esmes kytkentöjä kääntäessä ollaan satamassa linjautolla jne
 
Joo, en tunne sanaa ve-siil-ma.

Eikös se tavuteta ves-iil-ma. Mullahan on tavutusohjelma, itse tehty peräti. Pitää kokeilla sillä. Se tavutti sen ve-siil-ma, joten olet ihan oikeassa. ;D

heikosti on jo asiat jollei ymmärrä mitä mainoksessa sanotaan

Ehkä tässä kritiikki pikemminkin on hyvää tarkoittavaa. Huono ulosanti antaa mainostajasta huonon kuvan. Jos ei yhdysviivaa osaa laittaa vokaalien väliin silloin kun se on tarpeen, niin ei se mitenkään paremmaksi mainosta tee.

Onhan tuolla myös toinenki kohta. Wi-Fi-yhteys tai WiFi-yhteys. Viivoja voisi käyttää siis enemmänkin.
 
Tekstin tarkastusohjelmat tekevät paljon vääriä korjauksia. Aivan tavallinen sana saattaa muuttua esimerkiksi whatsap viestissä täysin toiseksi. Olen huomannut, että joka sana on parasta vahvistaa ennen seuraavan kirjoittamista. Aikoinaan esimerkiksi wordin tarkistusohjelma ehdotti Isohookanan tilalle iso hoopo kana.
 
Tekstin tarkastusohjelmat tekevät paljon vääriä korjauksia. Aivan tavallinen sana saattaa muuttua esimerkiksi whatsap viestissä täysin toiseksi.

Pakkoko sellaista on käyttää? Ei minulla ainakaan sanat vaihdu. Mutta sanelen vastauksia paljon ja niihin tulee usein vääriä sanoja kun translitteroija kuulee väärin tai en osaa artikuloida riittävän selkeästi.
 
Huomaako kukaan?

Mistu mikä mistu. Oma silmä nappaa tuollaiset aika kovalla prosentilla, välittömästi. Pystyn kyllä ymmärtämään sekoitetuin kirjaimin kirjoitettua tekstiä, kuten käsittääkseni kaikki pystyvät. Mutta kyllä minä tällaiset sekoilut silti yleensä huomaan.
 
Jos nyt saivarrellaan hieman ketjun aiheesta, niin omasta mielestäni oikeita oikeinkirjoitusongelmia ovat sellaiset, joissa kirjoittaja ei tiedä miten pitäisi kirjoittaa, esim. useimmat yhdyssanavirheet lienevät tällaisia. Samoin jotkut sivistyssanat (esim. suosikkini originaali vs originelli) ja viime aikoina mielestäni hurjasti yleistyneet joka ja mikä -sanojen käyttöön liittyvät ongelmat (käytetään väärää tai väärässä paikassa virkettä).

Sen sijaan ns. lyöntivirheitä (joista yleisin on juurikin tuo kahden peräkkäisen kirjaimen paikan vaihtuminen, tätä vartenhan mm. emacsissa on ihan pikanäppäin, joka vaihtaa kahden viimeksi kirjoitetun merkin paikan keskenään) en pitäisi varsinaisesti oikeinkirjoitusongelmina. Niitä tekee jokainen, ja riippuen kirjoittajasta niitä sitten jää vaihtelevasti julkaistuunkin tekstiin.

Itse olen huomannut tekeväni nykyisin paljon pilkkuvirheitä, nopeasti kirjoittaessa pilkkuja jää helposti pois paikoista, joissa niitä pitäisi käyttää. Tavallaan kyllä osaan pilkkusäännöt, mutta jotenkin niiden noudattaminen on vain päässyt hieman retuperälle.
 
Onko tuo jotenkin jakautunut kokonaan erilliseksi. Itselläni lukee ilpissä isolla Mitsubishi ja paljon pienemmällä Heavy industries ltd
Kyllä, Electric erkani omaksi itsenäiseksi yritykseksi 1921

MHI History

1921 Mitsubishi Electric is established when Mitsubishi Shipbuilding Co. (now Mitsubishi Heavy Industries, Ltd) spins off a factory in Kobe to manufacture electric motors.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom