Auto kellahti saksinosturilta, miksi?
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Juuri näin, ja ehkä sitä on edesauttanut auton erikoinen painopiste johtuen tukipisteen paikoista. Mulla ei ole käynyt noin mutta 600 fiiatin kanssa meinas käydä hassusti kun meinas tippua kuoriainen selälleen nosturilta. Painopiste on niin takana. Onneks ehdin ottaa etupuskurista kiinni.
Miksi se olisi noussut pois paikoiltaan ala-asennossa? Tai oikeastaan miten koko tilanteen kulku on edennyt?
Katsoin kuvat ja auton omistaja on kyllä joutunut hakemaan henkistä apua myöskin, tulee äkkiä todella rumaa jälkeä jos auto kellahtaa nosturista
Kuvista näkee mitä todettu: Nostosylinterit eivät ole toiminut parina ja/ tai jotakin pettänyt
vai puuttuuko nosto-osien välissä synkronisointi-tanko joka pakottaa molemmat tasot nousemaan yhtaikaa?
Todella iso määrä autonostimia on vedetty markkinoilta ja tässä saattaa olla aihetta siihen myöskin
Kuvista näkee mitä todettu: Nostosylinterit eivät ole toiminut parina ja/ tai jotakin pettänyt
vai puuttuuko nosto-osien välissä synkronisointi-tanko joka pakottaa molemmat tasot nousemaan yhtaikaa?
Todella iso määrä autonostimia on vedetty markkinoilta ja tässä saattaa olla aihetta siihen myöskin
Tuo on monella saksinosturipariratkaisulla kriittinen tekijä, eli painavampi puoli antaa periksi, jos paine tulee samalta pumppusylinteriltä. Jos auto pääsee kallistumaan moisen seurauksena vähän, epätasapaino kasvaa entisestään. Erilliset pumppusylinterit ja hydrauliikka kummallekin nostosakselle korjaisi moisen ongelman, mutta siinä tilanteessa toisen saksen sylinterin letkuvuodosta puolestaan voisi olla seurauksena kuvan mukainen tilanne.
Nostettaessa että laskettaessa paino on hydrauliikan varassa. Nostimessa on nappula, millä nostin voidaan laskea mekaanisten lukitusten varaan siksi aikaa kun rassataan. Tällöin tietty hydrauliikalta lähtee myös kuorma pois. Nostinta laskettaessa paineilmalla nostetaan lukitukset auki pienillä paineilmasylintereillä ja ohjausyksikön päästä päästetään hyrdrauliulineste valumaan takaisin. Sylkyille menee siis vain yksi letku hydrauliputki.
Kevyemmällä kuormalla on toispuoleinen vaikutus, pienemmällä kuormalla oleva sylinteri nostaa nopeammin
Yksinkertaisestettuna se mitä tuossa on tapahtunut, on se että toinen sylinteri on tyhjentynyt, toinen ei. koska vain toinen noista saksista on sidottu kaverin kanssa, jää pettäneen puolen toinen pää edelleen ylös. No auto olisi todennäköisesti kyljellään jos toisen puolen ramppi olisi tullut kokonaan aalas, eikä vain toisesta päästä.
Jotenkin tuo nyt vaikuttaisi siltä että auto on nostettu ylös, vain toisenpuolen lukitussalpa on lukittunut, ja kun tasojen olisi pitänyt laskeutua salpojen varaan onkin toinen puoli laskeutunut alas asti.. Kaikissa mun näkemissä nostureissa tuo käyttö tapahtuu ihmisen toimiseta, eli miksi käyttäjä ei ole painanut "ylös" nappia uudelleen, kun on huomannut että lähtee kallistumaan? Vai onko tuo jokin extraturvallinen automaattimalli, joka ei anna nostaa lainkaan, jos havaitsee jonkin poikkeustilanteen (kuten ihmisen nosturin alla välissä)?
Jotenkin tuo nyt vaikuttaisi siltä että auto on nostettu ylös, vain toisenpuolen lukitussalpa on lukittunut, ja kun tasojen olisi pitänyt laskeutua salpojen varaan onkin toinen puoli laskeutunut alas asti.. Kaikissa mun näkemissä nostureissa tuo käyttö tapahtuu ihmisen toimiseta, eli miksi käyttäjä ei ole painanut "ylös" nappia uudelleen, kun on huomannut että lähtee kallistumaan? Vai onko tuo jokin extraturvallinen automaattimalli, joka ei anna nostaa lainkaan, jos havaitsee jonkin poikkeustilanteen (kuten ihmisen nosturin alla välissä)?
Tuo oikeanpuoleinen saksihan on tullut päätytopparille asti, ja akseli on noussut koloista ylös. Tuollahan omistaja kertoo, että saksi on päätason alla piilossa. Ei se muuten sinne pääse, ellei se tule tuosta lattiatason "kiskosta" pois - mistä se pääseekin tulemaan kun päässä on tuossa päällikantissa kolot.
Tässä ollaan varmaan totuuden siemenen äärellä. Alkuperäisessä herran postauksessa on mainittu jotain johdon puristumisesta.
Mulla on myös saksinostin ja siinä nuo lukot toimii paineilmalla. Jos lukon putki on litassa, ei lukitus välttämättä aukea.
Kävin katsomassa omasta nosturista, niin öbaut 40-50cm korkeudella lattiasta tuo tappi on sellaisella korkeudella että se voisi tulla tuolta pois. Kun nostin on aivan ala-asennossa, niin sen pääty on jo liukunut tuosta kolosta ohi ja se on tuollaista "koukkujen" alla.
Tässä tilanteen selvittämisessä on sellainen hankaluus, että tuohon tilanteeseen ei ole päädytty vain yhden asian takia. Vaan useampi juttu on johtanut tuohon kuvan lopputulokseen että auto on kaatumispisteessä. Tietty koko kulku lähtee siitä yhdestä ainoasta jutusta liikkeelle....
Kuten @fraatti mainitsi tuossa aivan alimmassa asennossa se ei enää pääse pois tuolta alakiskosta.. Ehkä tuo yhdystanko on saanut aikaan tuohon toiseen sakseen nostavan voiman jonka takia se on heti tilaisuuden tunnen pompahtanut pois tuolta hahlosta. On tietysti myös mahdollista että tuossa oikeanpuoleisessa kiskossa ei ole esim ollenkaan niitä rullia ollut tuolla kiskon takana, tuollainen nosturihan toimii ilmankin niitä rullia täydellisesti, kunnes jokin alkaa nostamaan tuota saksea ylöspäin.
Kuvassa ei kyllä näy että olisi mikään letku räjähtänyt tms, joten mua ainakin askarruttaa miksi tuon tilanteen on annettu mennä tuollaiseksi? Eihän tuo ole tuohon asentoon silmänräpäyksessä romahtaa, vaan se on laskeutunut noin.. oikeastaan ainoa tapa joten se olisi voinut noin tehdä itsekseen on se että oikean puolen lukitus on ollut auki ja tuo on jätetty vain vasemanpuolen salvan varaan. Kyllä munkin huoltonosturi joskus jää salpa lukittumatta (vanha systeemi jossa 1 sylinteri ja vaijerilla välitys, vaijerit hieman venyvät ja säätö vaihtelee hieman kuorman mukaan), mutta kyllä sen huomaa kun tarkkailee autoa kun se asettuu salpojen varaan. Se pysähtyy liian pehmeästi jos ei jää salvan päälle.
Joo, 1.9 kN nostava voima voi tulla sen takia että toinen puoli on lukon varassa....
Epäilen että tapahtumien kulku on jotakuinkin tälläinen. Eli kokonaisuus on monen tekijän summa.
- Auto on matalalla, noin 42 cm:n korkeudella, ja B:n tappi on kolon kohdalla. Laskua yritetään, mutta A:n salpa ei aukea, koska sen letku on puristuksissa.
- A lukittuu ja B jää roikkumaan välitangon varaan. B:n akseliin kohdistuu noin 1,9 kN:n nostava voima, ja tappi nousee kolosta. Lasku ei onnistu.
- Nostinta nostetaan noin 70 cm:iin, ja koholla oleva tappi kulkee listan päällä. Tähän sopivat kuvissa näkyvät jäljet listan yläpinnassa.
- Laskua yritetään uudelleen. A lukittuu taas, ja B:n akseli nousee nyt vapaasti, koska lista ei pidä sitä. B:n saksi romahtaa, ja romahduksen edetessä sylinteri menee yli kuolokohdan.
- Käsilaskuventtiilin kautta purkautuu öljyä vain B:n sylinteristä, ja tason etupää laskeutuu lattiaan.
- Lopputila vastaa kuvia: A on lukittuna noin 70 cm:n korkeudella, B:n etupää on lattiassa ja akseli on noussut tason takapään alle.
https://files.catbox.moe/b5e4tz.mp4
Näitä saksinostureita on vähän erilaisia, vaikka päällepäin näyttävätkin hyvin samanlaisille. Videossa oli yksi malli, jossa "saksista" sisempi oli sidottu toiseen puoleen. Mulla on sellainen missä molemmat menevät "synkronissa", mutta en missään nimessä haluaisi koittaa mitä tapahtuu jos lasken autoa niin että toinen puoli on mekaanisen lukon varassa.
Itse lukko on sellainen "hammas", joka yleensä edellyttää että ennen laskua nostinta nostetaan hiukan. Tämän jälkeen lukitus voi aueta. Jos nostin nostaa ylöspäin liian vähän, saattaa lukko tai lukot jäädä aukeamatta. Mun nostimessa ei ole mitään valvontaa (eikä videon) siihen että lukot on auki ennenkuin lasku alkaa. Kaverin nosturissa on sellainen. Siinä on myös sellainen este että tuosta vastaavasta kolosta tuo akseli ei pääse pullahtamaan ylös.
Valtaosa näistä saksinostimista on kiinalaista alkuperää ja niissä voi olla enemmän tai vähemmän hazardeja piirteitä. Mulla vikana on se että itse laitteen runkoa ei ole maadoitettu ja raja joka tunnistaa että laite on "ylärajalla" ja enää ei saa nostaa on 230v toimiva. Jos johto nirhaantuu rikki, saattaa runko mennä jännitteelliseksi. Toi on vikavirran takana, joten se ei ole sinänsä akuutti riski.
Toki kävin tänään demottelemassa että voiko tuo oma nosturi keikahtaa samalla tavalla kuin tuo kuvissa esiintynyt, niin se otti lopputilin ja alkoi laukomaan vikavirtasuojaa. Tänään ei riittänyt mielenkiinto tutkia että mikä sitä vaivaa.
mestariviheltäjä
Jäsen
Omassa nosturissa on molemmat sakset yhdessä edessä ja takaa. Tuossa vihreässä nosturissa näyttäisi että eivät ole yhdessä ollenkaan.
On toinen saksista yhdistetty
Näyttäähän siinä olevan etusaksi yhdessä, mutta ei noin alhaalta kuin sinulla, vaan ylempää. Takasaksissa ei ole yhdystankoa.
mestariviheltäjä
Jäsen
Niinpä onkin, sillä pulteilla kiinnitetyllä palkilla.
Samaa mieltä, siellä ei vaan kauheasti ole tilaa ala-asennossa
Siinä saksessa nimenomaan on tukipalkki toisen puolen sakseen.
Tästä tuliki vähän suurempi takaisku. Ilmeisesti sähköt oli jäänyt pois ja en osannut yhdistää sitä siihen että muitakin ryhmiä pimenee. Jääkaapin pakastin suli ja vaimon kaikki noukkimat marjat meni samalla piloille. Pusseista valui mehua jääkaapin viereen lattialle ja tuo oli sen verran hapokasta että mastertoppi liukeni irti noin 5x5cm alalta irti. Ja kyllähän se mustikka värjääkin.
Kaikenmoista.
Kylmälaitteita ei välttämättä laiteta vikavirran taakse juuri siksi. Nykymääräykset voivat olla tiukemmat, mutta noin se oli aikanaan.
Muuttu jo 2017 että kaikki pistorasiaryhmät kuuluu vikavirran taakse uudisrakentamisessa ja remontoinnissa, joten sen perään ei kannata haavailla, vaan ehkä paremminkin tiedostaa tilanne ja toimia sen mukaan. Tiedän yhden paikan missä kävi vesivahinko siitä syystä että vikavirta pisti pistorasiat pimeeksi ja lämmityslaitteet lakkasi toimimasta.
Tuossa ongelma oli että kaappi on tilassa, jossa ei välttämättä käydä viikkoon eikä kaapissa muutenkaan ole mitään merkkivaloa kertomassa sen toiminnasta. Oikeastaan sen toimintaa pitäisi valvoa jollain shellyllä tms kulutukseen perustuen. Joskus se kaappikin saattaa laueta.
Oli syy mikä tahansa, niin vaimo ei ollut kyllä uutisesta innoissaan.
Mullakin on noita ruuvitageja, mutta ärsyttää kun patterit tyhjenee. Lähinnä leikkikaluiksi ne on jäänyt.
Pitäs tehdä shellyyn skripti mikä valvoo kulutusta. Jos siinä on ainoastaan se sama laite kiinni, niin siitä samalla saisi hälyn liian korkeasta kulutuksesta (ovi auki). Pitäs laittaa versio missä ei oo kärkiä ollenkaan, niin on yksi vaihtoehto vikaantumiselle vähemmän. Usein jääkaapin pistokkeet on vielä sellaisessa paikassa, että ne ei näy.
Espejot
Hyperaktiivi
Sanoisin että todenäköisyys lähenee sataa.
pökö
Kaivo jäässä
Ruuvitag jääny täysin käyttämättä kun joka kerta pitää synkronoida että näkee pidemmältä ajalta, ei se uutena tuollainen ollut. Ei ole häävi vekotin
Se ruuvitag "majakka" eli lähettää mittaustuloksia samalla kuin mittaa. Ellei mikään lue sitä "reaaliaikaisesti", niin lukemat pitää lukea sitten erikseen kun yhteys tulee. Se osaa siis lähettää mitatun datan myös yhdellä kerralla, mutta se on vastaavasti sitten myös hidasta. Jos kännyssä joku appi "kuuntelee" jatkuvasti, niin vastaavasti siitä sitten tyhjenee kännykän akku nopeampaa. Myös sellaisia laitteita on jotka "kuuntelee" noita ruuvitageja jatkuvasti, kuten ruuvi gateway.
Mulla mökillä gatewayn takana ja patterit kestää vuosia
Olikos näissä vielä jotain asetuksia sille että kuinka usein dataa luetaan ja lähetetään? ts hitaampi pihistelee patteria pidempään?
En kyllä tätä väittämää ihan sulata. Minusta SFS 6000 sisältää edelleen poikkeuksen, että paikallaan pysyvät laitteet kuten pakastin voidaan syöttää ilman vikuria. Sille toki pitää olla sitten oma ryhmänsä keskukselta asti. Ei kyllä ole kyseistä opusta käsillä, jos jollakulla on niin voisi vahvistaa tai kumota.
Täytyypi tarkastaa ja varmistaa. En muista ulkoa että löytyykö tuo opus jostain koneelta.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Eikös tuo SFS 6000 sarja sisällä monta opusta? 80€ kpl.
Tuo vikavirtahomma löytyy yhdestä eli jos tietää mikä niistä niin ei tarvi kaikkia ostaa.
Tuo vikavirtahomma löytyy yhdestä eli jos tietää mikä niistä niin ei tarvi kaikkia ostaa.
Ei ollut standardia ja täyty käyttää toisia keinoja eli tiedon louhintaa oppareista. Nämä tiedot on varmistettu ettei niissä ole ristiriitoja.
Oli väärin sanoa ettei jääkaappi tai pakastin voi laittaa ilman vikuria. Voi, mutta tiukoin rajauksin. Esim mun autotalli ei kävisi tuon tulkinnan mukaan kun pistorasia on keskellä seinää ja siitä voi ottaa sähköä myös muualle.
Uudessa omakotitalossa A-tyypin, enintään 30 mA:n vikavirtasuoja vaaditaan kaikkiin tavallisiin pistorasioihin, valaistukseen, kylpyhuoneen ja saunan piireihin (ei kiukaaseen), lämmityskaapeleihin ja latauspisteeseen. Ilman suojaa saa olla vain kiinteästi kytketty laite, erityisrakenteinen pistorasia sekä tiukoin ehdoin jääkaapin tai pakastimen pistorasia. Vaatimukset on tarkistettu voimassa olevaa SFS 6000:2022:ta vasten; osa käytännön huomioista perustuu vanhempiin lähteisiin.
Perusvaatimus (4-41, kohta 411.3.3). Lisäsuojaus vaaditaan enintään 32 A:n pistorasioissa, joihin maallikko voi liittää mitä tahansa, ulkona käytettävissä siirrettävissä laitteissa sekä asunnon ja pihan valaistusryhmissä (Sivonen 2025). Vikavirtasuoja täydentää sulaketta tai johdonsuojakatkaisijaa, ei korvaa sitä.
Erikoistilat (osa 7). Näissä vaatimus on laajempi, eikä jääkaapin poikkeus päde:
1. Kiinteästi kytketty laite. Laite on kytketty suoraan sähköasennukseen ilman pistotulppaa, esimerkiksi liitäntärasiaan tai turvakytkimeen. Koska pistorasiaa ei ole, kohdan 411.3.3 vaatimus ei koske sitä. Tällaisia ovat liesi, kiuas, lämminvesivaraaja, IV-kone, maalämpöpumppu ja palovaroittimet. Kylpyhuoneessa suoja tarvitaan silti, ja valmistaja voi vaatia sen. Käytännössä esimerkiksi liesiryhmä jätetään usein ilman omaa suojaa (Fredman).
2. Jääkaapin tai pakastimen pistorasia (liite 41X). Pistotulpalla liitettävän laitteen rasia on tavallinen pistorasia, vaikka siinä olisi merkintä. Suojan saa jättää pois vain, jos kaikki ehdot täyttyvät (Sivonen 2025; Stålhammar):
3. Erityisrakenteinen pistorasia tai pistoliitin. Jos tavallinen pistotulppa ei sovi rasiaan, suojaa ei tarvita, ellei siitä syötetä kädessä pidettäviä laitteita. Lieden Perilex-pistorasia on tällainen (Sähköturvallisuuden suositus 2/2022).
Ei enää sallittu: SFS 6000:2007:n aikana (käytössä 2008–2012) poikkeuksen sai myös astianpesukoneen, pesukoneen, kuivausrummun ja varaajan pistorasia. SFS 6000:2012 poisti ne, ja linja on sama 2022-painoksessa: ne on suojattava, vaikka rasia olisi merkitty (linja-aho.fi).
Vanhaa asennusta ei tarvitse päivittää taannehtivasti, mutta muutoksissa uudet osat tehdään nykyvaatimusten mukaan (Luomanpää; Sähkömaailma 2025):
Jälkiasennukseen sopii myös vikavirtasuojapistorasia tai jakorasiaan asennettava suoja, jolloin keskusta ei tarvitse uusia (Stålhammar).
Voimassa on SFS 6000:2022 (SESKO). Sen jälkeen julkaistu muutos A1:2026 koskee vain turvajärjestelmien kaapeleita (SESKO 2026). Seuraava painos SFS 6000:2027 on valmisteilla, joten ohje kannattaa tarkistaa sen ilmestyttyä (SESKO). Vuoden 2022 painos ei laajentanut vikavirtasuojausta; se täsmensi liitettä 41X ja latauspisteiden tunnistinvaatimusta (Sähkömaailma).
Varsinaista standardia ei ole luettu, koska se on maksullinen. Ohje perustuu 2022-painokseen viittaaviin opinnäytetöihin sekä SESKOn ja valmistajien aineistoon. Standardin voi lukea SFS Storessa tai SFS:n kirjastossa Helsingissä (SFS). Yksityiskohdista päättää sähköurakoitsija.
Lähteet
Pikataulukko
| Kohde | 30 mA vikavirtasuoja | Huomio |
|---|---|---|
| Tavalliset pistorasiat ≤ 32 A, myös astianpesu- ja pesukoneen | Vaaditaan | Sisällä ja ulkona |
| Asunnon ja pihan valaistus | Vaaditaan | |
| Kylpyhuoneen kaikki piirit | Vaaditaan | Myös valaisimet, pesukone ja varaaja |
| Saunan valaistus ja pistorasiat | Vaaditaan | |
| Kiuas | Ei kytketä suojan kautta | |
| Lattialämmitys ja lämmityskaapelit | Vaaditaan | |
| Sähköauton latauspiste | Vaaditaan | Oma suoja: B-tyyppi tai A + 6 mA DC -tunnistus |
| Jääkaapin tai pakastimen oma pistorasia | Saa jättää pois | Ei kylpyhuoneessa, saunassa tai ulkona; kaikin ehdoin |
| Erityisrakenteinen pistorasia, esim. lieden Perilex | Ei vaadita | Paitsi jos syöttää käsikoneita |
| Kiinteästi kytketyt laitteet: liesi, varaaja, IV-kone, maalämpöpumppu, palovaroittimet | Ei vaadita | Paitsi kylpyhuoneessa |
Missä suoja vaaditaan
Perusvaatimus (4-41, kohta 411.3.3). Lisäsuojaus vaaditaan enintään 32 A:n pistorasioissa, joihin maallikko voi liittää mitä tahansa, ulkona käytettävissä siirrettävissä laitteissa sekä asunnon ja pihan valaistusryhmissä (Sivonen 2025). Vikavirtasuoja täydentää sulaketta tai johdonsuojakatkaisijaa, ei korvaa sitä.
Erikoistilat (osa 7). Näissä vaatimus on laajempi, eikä jääkaapin poikkeus päde:
- Kylpyhuone ja suihkutila (7-701): kaikki sähkölaitteet ja piirit suojataan, myös valaisimet, pesukone ja varaaja. Poikkeuksena vain SELV/PELV-pienoisjännite ja sähköinen erotus (Salonen 2025; Seppänen).
- Sauna (7-703): kaikki laitteet suojataan, mutta kiuasta ei kytketä vikavirtasuojan kautta (Salonen 2025; Harvia).
- Lämmityskaapelit (7-753): lämmitystä syöttävä piiri suojataan (Salonen 2025).
- Sähköauton lataus (7-722): jokainen liitäntäpiste suojataan omalla suojallaan. Latausasemassa tarvitaan B-tyypin suoja tai A-tyypin suoja ja IEC 62955:n mukainen 6 mA:n tasavirtavikavirran tunnistus (SESKO 2025). Poikkeuksena saman auton lämmityspistorasia saa olla saman suojan takana (Linja-aho).
Milloin suojan voi jättää pois
1. Kiinteästi kytketty laite. Laite on kytketty suoraan sähköasennukseen ilman pistotulppaa, esimerkiksi liitäntärasiaan tai turvakytkimeen. Koska pistorasiaa ei ole, kohdan 411.3.3 vaatimus ei koske sitä. Tällaisia ovat liesi, kiuas, lämminvesivaraaja, IV-kone, maalämpöpumppu ja palovaroittimet. Kylpyhuoneessa suoja tarvitaan silti, ja valmistaja voi vaatia sen. Käytännössä esimerkiksi liesiryhmä jätetään usein ilman omaa suojaa (Fredman).
2. Jääkaapin tai pakastimen pistorasia (liite 41X). Pistotulpalla liitettävän laitteen rasia on tavallinen pistorasia, vaikka siinä olisi merkintä. Suojan saa jättää pois vain, jos kaikki ehdot täyttyvät (Sivonen 2025; Stålhammar):
- Rasia syöttää pysyvästi laitetta, jonka sähkökatko aiheuttaa suurta haittaa. Asunnossa tämä tarkoittaa käytännössä vain jääkaappia tai pakastinta.
- Rasiaan ei pääse käsiksi laitteen ollessa paikallaan, esimerkiksi jääkaapin takana.
- Jos käyttötarkoitus ei näy, rasiassa on kilpi, esimerkiksi ”Vain jääkaapin liittämiseen”.
- Samassa huoneessa on myös suojattuja pistorasioita.
- Rasia ei ole kylpyhuoneessa, suihkutilassa, saunassa tai ulkona, koska niissä kaikki pistorasiat on suojattava.
3. Erityisrakenteinen pistorasia tai pistoliitin. Jos tavallinen pistotulppa ei sovi rasiaan, suojaa ei tarvita, ellei siitä syötetä kädessä pidettäviä laitteita. Lieden Perilex-pistorasia on tällainen (Sähköturvallisuuden suositus 2/2022).
Ei enää sallittu: SFS 6000:2007:n aikana (käytössä 2008–2012) poikkeuksen sai myös astianpesukoneen, pesukoneen, kuivausrummun ja varaajan pistorasia. SFS 6000:2012 poisti ne, ja linja on sama 2022-painoksessa: ne on suojattava, vaikka rasia olisi merkitty (linja-aho.fi).
Vanha talo: muutos- ja laajennustyöt (8-802)
Vanhaa asennusta ei tarvitse päivittää taannehtivasti, mutta muutoksissa uudet osat tehdään nykyvaatimusten mukaan (Luomanpää; Sähkömaailma 2025):
- Keskus ja johdotus uusitaan: kuten uudiskohteessa.
- Vain keskus uusitaan: keskukseen varataan tila vikavirtasuojille.
- Yksittäisiä lisäyksiä: uudet ulkopistorasiat, märkätilojen pistorasiat ja lämmityskaapelit suojataan aina.
- Suositus: kaikki tavalliset pistorasiat sekä asunnon ja pihan valaisimet suojataan.
Jälkiasennukseen sopii myös vikavirtasuojapistorasia tai jakorasiaan asennettava suoja, jolloin keskusta ei tarvitse uusia (Stålhammar).
Suojan tyyppi ja käytäntö
- A-tyyppi on vähimmäisvaatimus. Se tunnistaa siniaaltoisen vaihtovirran lisäksi sykkivän tasavirran, jota syntyy elektroniikkalaitteista. Pelkkä AC-tyyppi ei kelpaa. B-tyyppi tunnistaa myös tasaisen tasavirran, ja sitä tarvitaan latausasemissa (ETN).
- Suojan on toimittava ilman käyttöjännitettä. Elektronisia, jännitteestä riippuvia suojia ei hyväksytä, koska ne voivat jäädä laukeamatta esimerkiksi nollajohtimen katketessa. Vaatimus on SFS 6000:2017:stä; 2022-painoksessa vikavirtasuojien liitettä 53X uudistettiin, eikä tätä kohtaa ole voitu tarkistaa uusimmasta painoksesta (ABB). Tavalliset keskukseen asennettavat suojat täyttävät tämän.
- Jaa suojat. Saman tilan pistorasiat ja valaistus kannattaa suojata eri vikavirtasuojilla, jotta yksi vika ei pimeä koko tilaa (Mäkinen).
- Testaa. Paina testipainiketta muutaman kuukauden välein (Yle).
- Poikkeus on lupa, ei vaatimus. Jääkaapinkin voi suojata; nykyiset kylmälaitteet aiheuttavat harvoin turhia laukeamisia. Toistuva laukeaminen kertoo yleensä laitteen viasta.
Standardin voimassaolo ja lähteet
Voimassa on SFS 6000:2022 (SESKO). Sen jälkeen julkaistu muutos A1:2026 koskee vain turvajärjestelmien kaapeleita (SESKO 2026). Seuraava painos SFS 6000:2027 on valmisteilla, joten ohje kannattaa tarkistaa sen ilmestyttyä (SESKO). Vuoden 2022 painos ei laajentanut vikavirtasuojausta; se täsmensi liitettä 41X ja latauspisteiden tunnistinvaatimusta (Sähkömaailma).
Varsinaista standardia ei ole luettu, koska se on maksullinen. Ohje perustuu 2022-painokseen viittaaviin opinnäytetöihin sekä SESKOn ja valmistajien aineistoon. Standardin voi lukea SFS Storessa tai SFS:n kirjastossa Helsingissä (SFS). Yksityiskohdista päättää sähköurakoitsija.
Lähteet
- SESKO: SFS 6000 uudistus 2022
- SESKO: Muutoksia osaan 5–56 (A1:2026)
- SESKO: Sähkömessut 2026 – SFS 6000:2027
- SESKO: Sähköajoneuvojen lataussuositus 2025
- Sähköturvallisuuden suositus 2/2022: Erityisrakenteisen pistorasian vikavirtasuojaus
- Sivonen, J.: Sähkölaitteiston käyttöönottomittaukset, Centria AMK 2025
- Salonen, R.: Vanhan talon uudelleen sähköistys, 2025
- Stålhammar, N.: Kerrostalohuoneiston sähkösaneeraussuunnitelma, Metropolia 2021
- Luomanpää, J-M.: Saneerauskohteen sähkötyöt ja -turvallisuus
- Seppänen, T.: Energiaomavaraisen asuinkiinteistön sähkösuunnitteluopas
- Mäkinen, T.: SFS 6000 -standardin muutosten vaikutus vakiokeskuksiin
- Fredman, P.: Asuinkerrostalon sähkösuunnittelu
- Sähkömaailma: SFS 6000 -standardin uudistus tuo runsaasti pieniä muutoksia
- Sähkömaailma: Standardien tulkki
- ETN: Näin suojaat sähköauton latausjärjestelmän
- Linja-aho, V.: Milloin vikavirtasuoja tuli pakolliseksi
- Linja-aho, V.: Sähköajoneuvojen lataus (Aalto)
- Harvia: Kiukaan virtapiiri ja vikavirtasuoja
- ABB: Tuotetiedote SFS 6000:2017
- Yle: Vikavirtasuojan testaus
- SFS: Standardien lukeminen
Viimeksi muokattu: