Senhän siitä saa, kun ei ole kunnollisia siirtoyhteyksiä muualle Norjaan eikä Pohjois-Ruotsiin ... Moisten vuoristojen keskelle on varsin kallista rakentaa kunnollista voimansiirtoverkkoa pitkälle, kapealle ja harvahkosti asutulle maakaistaleelle muutoinkaan.
Sähkön siirtoyhteyksistä juttua
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Jos tuotantoa(ja mistä tuottaa) on riittävästi omiin tarpeisiin ja sähkö on halpaa sekä yrityksille että kotitalouksille, niin mahtavatko olla pahoillaan jos datakeskuksia ei mahdu verkkoon enempää? Varmaan riippuu keneltä kysyy?
Eivät varmaan ole, mutta eipä sinne voi perustaa teollisuutta tai suurempia kalanviljelylaitoksiakaan, elleivät tee tarvitsemaansa voimaa omilla dieselaggregaateillaan. Eihän tuolla ole edes maakaasuputki-infrastruktuuriakaan, vaikka maakaasun tuotantoa ja nesteytystä harjoitetaankin.
Maakaasusta puheen ollen, saamenkielisissä Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden uutisissa kerrotaan jatkuvasti kiistasta, joka liittyy merkittävän nesteytetyn maakaasun tuotantoterminaalin käyttövoimaan. Valtion kaasuyhtiö haluaisi tehdä nesteytyksen sähköllä päästöjen vähentämiseksi, mutta paikalliset eivät tuota suvaitse ja heittävät kapuloita rattaisiin (tuolle ehkä järjestettäisiin oma syöttölinjansa, kun sähköä kuluisi paljon). Niinpä sitten nesteytys tehdään kaasukäyttöisillä kompressoreilla kuten on tehty ennenkin.
Oddasattia on katsottu. Suurin osa uutisista käsittelee riitoja joko saamelaisten kesken tai sitten valtiota vastaan. Ahnetta porukkaa, ei jää kiveäkään kääntämättä.
Visualisointi viime talven tuonnista Ruotsista.
www.linkedin.com
Everyone likes interconnection when electricity is flowing towards them. Finland is a good example. I looked at Fingrid's 15-minute transmission data between Finland and Sweden for last winter. From… | Markku Jokinen | 11 Kommentit
Everyone likes interconnection when electricity is flowing towards them. Finland is a good example. I looked at Fingrid's 15-minute transmission data between Finland and Sweden for last winter. From December to March, Finland was a net importer from Sweden 89% of the time. Average net import...
www.linkedin.com
Visualisointi viime talven tuonnista Ruotsista.
Everyone likes interconnection when electricity is flowing towards them. Finland is a good example. I looked at Fingrid's 15-minute transmission data between Finland and Sweden for last winter. From… | Markku Jokinen | 11 Kommentit
Everyone likes interconnection when electricity is flowing towards them. Finland is a good example. I looked at Fingrid's 15-minute transmission data between Finland and Sweden for last winter. From December to March, Finland was a net importer from Sweden 89% of the time. Average net import...
Ihan hyvä tiivistys tuo, että jupinaa tulee kyllä, kun sähkö virtaa "väärään" suuntaan. Harva kuluttaja lienee sisäistänyt, mitä tarkoittaa yhteiseurooppalainen sähkömarkkina. Sehän tarkoittaa sitä, että hintaerot eri maiden välillä ovat anomalia, eivät perustila. Siirrot tasoittavat aina hintoja, ja siellä siirron lähtöpäässä se tasoittaminen tarkoittaa nousua.
Sähkömarkkina on konkreettinen esimerkki siitä, mikä on EU:n perusidea. Ihmisten, hyödykkeiden ja palvelujen vapaa liikkuminen, ja sen mukanaan tuoma hintojen tasaantuminen - sehän koko unionin lähtökohta on.
EU:n laajuinen markkina tarkoittaa samalla, että jos jollakin alueella sähkö on kallista, sinne investoidaan lisätuotantoonkin. Halvalle alueelle ei haluta investoida yhtä mieluusti, kunnes siellä hinnat lopulta nousevat (joko kysynnän lisääntymisen tai laitosten vanhenemisen aiheuttamien rikkojen tai epätaloudellisuuden seurauksena). Kansallisilla toimilla (erilaisilla rajoituksilla uudelle tuotannolle ja voimansiirron runkoverkon kehittämisen laiminlyönnillä) voi tietenkin haitata markkinoiden korjaavaa ja tasapainottavaa vaikutusta.
Liittymiin priorisointi tulevaisuudessa? Lienee ihan hyvä juttu
www.uusisuomi.fi
Suomeen tulossa uusi sähkölaki: Nyt se etenee
Lausuntokierrokselle etenevä lakiesitys antaisi verkonhaltijoille enemmän valtuuksia vaikuttaa siihen, kenet liitetään ensimmäisenä. Laki huomioisi myös sen, rakentaako tulija uutta energiantuotantoa tai säätövoimaa.
www.uusisuomi.fi
Tyhmiä kyllä Norjalaiset. Rahaa niillä on kuin roskaa.... miksei merikaapeleita vedetä pohjoisesta etelään.
Ne voisi ottaa fyrkat siihen öljyrahastojen tuottojen pyöristysvirheestä.
Oman käsitykseni on, että pelkäävät sähkön sitten siirtyvän etelään ja sieltä eteenpäin ulkomaille tai suoraan Ruotsiin (ja edelleen Suomeen) pohjoisempaa. Sitten pitäisi rakentaa lisää vesivoimaa ja vesivarastoja ja/tai tuulivoimaa ja sitä puolestaan ei saa tehdä (siis ns. rivikansalaisten mielestä). Kaasua olisi, mutta sitä kaiketi saa käyttää oman maan sähkötuotantoon, vaan täytyy viedä ulkomaille kuten öljykin (ja kuitata voittorahat talteen lisäsijoitusten tekemiseen).
Kummasti voisi muuttua mieli siirtoyhteyksien tekemisen suhteen ihmisillä jos osa sähköyhtiöiden ulkomaanvientituloista jotenkin hyödyttäisi suoraan kansalaisia yritysten sijaan? Sähkönviennistä saadut tulot eivät vissiin ole ns. hyvää ja tavoiteltavaa vientituloa, joka hyödyttäisi valtiota ja kansalaisia, toisin kuin vaikkapa paperi-, metsä ja terästeollisuuden vienti?