Senhän siitä saa, kun ei ole kunnollisia siirtoyhteyksiä muualle Norjaan eikä Pohjois-Ruotsiin ... Moisten vuoristojen keskelle on varsin kallista rakentaa kunnollista voimansiirtoverkkoa pitkälle, kapealle ja harvahkosti asutulle maakaistaleelle muutoinkaan.
Sähkön siirtoyhteyksistä juttua
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Jos tuotantoa(ja mistä tuottaa) on riittävästi omiin tarpeisiin ja sähkö on halpaa sekä yrityksille että kotitalouksille, niin mahtavatko olla pahoillaan jos datakeskuksia ei mahdu verkkoon enempää? Varmaan riippuu keneltä kysyy?
Eivät varmaan ole, mutta eipä sinne voi perustaa teollisuutta tai suurempia kalanviljelylaitoksiakaan, elleivät tee tarvitsemaansa voimaa omilla dieselaggregaateillaan. Eihän tuolla ole edes maakaasuputki-infrastruktuuriakaan, vaikka maakaasun tuotantoa ja nesteytystä harjoitetaankin.
Maakaasusta puheen ollen, saamenkielisissä Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden uutisissa kerrotaan jatkuvasti kiistasta, joka liittyy merkittävän nesteytetyn maakaasun tuotantoterminaalin käyttövoimaan. Valtion kaasuyhtiö haluaisi tehdä nesteytyksen sähköllä päästöjen vähentämiseksi, mutta paikalliset eivät tuota suvaitse ja heittävät kapuloita rattaisiin (tuolle ehkä järjestettäisiin oma syöttölinjansa, kun sähköä kuluisi paljon). Niinpä sitten nesteytys tehdään kaasukäyttöisillä kompressoreilla kuten on tehty ennenkin.
Oddasattia on katsottu. Suurin osa uutisista käsittelee riitoja joko saamelaisten kesken tai sitten valtiota vastaan. Ahnetta porukkaa, ei jää kiveäkään kääntämättä.
Visualisointi viime talven tuonnista Ruotsista.
www.linkedin.com
Everyone likes interconnection when electricity is flowing towards them. Finland is a good example. I looked at Fingrid's 15-minute transmission data between Finland and Sweden for last winter. From… | Markku Jokinen | 11 Kommentit
Everyone likes interconnection when electricity is flowing towards them. Finland is a good example. I looked at Fingrid's 15-minute transmission data between Finland and Sweden for last winter. From December to March, Finland was a net importer from Sweden 89% of the time. Average net import...
www.linkedin.com
Visualisointi viime talven tuonnista Ruotsista.
Everyone likes interconnection when electricity is flowing towards them. Finland is a good example. I looked at Fingrid's 15-minute transmission data between Finland and Sweden for last winter. From… | Markku Jokinen | 11 Kommentit
Everyone likes interconnection when electricity is flowing towards them. Finland is a good example. I looked at Fingrid's 15-minute transmission data between Finland and Sweden for last winter. From December to March, Finland was a net importer from Sweden 89% of the time. Average net import...
Ihan hyvä tiivistys tuo, että jupinaa tulee kyllä, kun sähkö virtaa "väärään" suuntaan. Harva kuluttaja lienee sisäistänyt, mitä tarkoittaa yhteiseurooppalainen sähkömarkkina. Sehän tarkoittaa sitä, että hintaerot eri maiden välillä ovat anomalia, eivät perustila. Siirrot tasoittavat aina hintoja, ja siellä siirron lähtöpäässä se tasoittaminen tarkoittaa nousua.
Sähkömarkkina on konkreettinen esimerkki siitä, mikä on EU:n perusidea. Ihmisten, hyödykkeiden ja palvelujen vapaa liikkuminen, ja sen mukanaan tuoma hintojen tasaantuminen - sehän koko unionin lähtökohta on.
EU:n laajuinen markkina tarkoittaa samalla, että jos jollakin alueella sähkö on kallista, sinne investoidaan lisätuotantoonkin. Halvalle alueelle ei haluta investoida yhtä mieluusti, kunnes siellä hinnat lopulta nousevat (joko kysynnän lisääntymisen tai laitosten vanhenemisen aiheuttamien rikkojen tai epätaloudellisuuden seurauksena). Kansallisilla toimilla (erilaisilla rajoituksilla uudelle tuotannolle ja voimansiirron runkoverkon kehittämisen laiminlyönnillä) voi tietenkin haitata markkinoiden korjaavaa ja tasapainottavaa vaikutusta.
Liittymiin priorisointi tulevaisuudessa? Lienee ihan hyvä juttu
www.uusisuomi.fi
Suomeen tulossa uusi sähkölaki: Nyt se etenee
Lausuntokierrokselle etenevä lakiesitys antaisi verkonhaltijoille enemmän valtuuksia vaikuttaa siihen, kenet liitetään ensimmäisenä. Laki huomioisi myös sen, rakentaako tulija uutta energiantuotantoa tai säätövoimaa.
www.uusisuomi.fi
Tyhmiä kyllä Norjalaiset. Rahaa niillä on kuin roskaa.... miksei merikaapeleita vedetä pohjoisesta etelään.
Ne voisi ottaa fyrkat siihen öljyrahastojen tuottojen pyöristysvirheestä.
Oman käsitykseni on, että pelkäävät sähkön sitten siirtyvän etelään ja sieltä eteenpäin ulkomaille tai suoraan Ruotsiin (ja edelleen Suomeen) pohjoisempaa. Sitten pitäisi rakentaa lisää vesivoimaa ja vesivarastoja ja/tai tuulivoimaa ja sitä puolestaan ei saa tehdä (siis ns. rivikansalaisten mielestä). Kaasua olisi, mutta sitä kaiketi saa käyttää oman maan sähkötuotantoon, vaan täytyy viedä ulkomaille kuten öljykin (ja kuitata voittorahat talteen lisäsijoitusten tekemiseen).
Kummasti voisi muuttua mieli siirtoyhteyksien tekemisen suhteen ihmisillä jos osa sähköyhtiöiden ulkomaanvientituloista jotenkin hyödyttäisi suoraan kansalaisia yritysten sijaan? Sähkönviennistä saadut tulot eivät vissiin ole ns. hyvää ja tavoiteltavaa vientituloa, joka hyödyttäisi valtiota ja kansalaisia, toisin kuin vaikkapa paperi-, metsä ja terästeollisuuden vienti?
Sattuipa tuossa silmiin eräs postaus siitä että miten Aurora on vaikuttanut SE1 & Suomen hintoihin 10kk aikana. Suomessa vakauttanut ja Ruotsissa lisännyt valatiliteettiä sekä siirron määrä keskiteho Suomeen on kasvanut.
Tuolla koko juttu: https://www.linkedin.com/pulse/did-...mise-price-convergence-linnea-toivanen-ynmrf/
Yhteenveto: Aurora-linjan vaikutus Suomen ja Ruotsin sähkön hintoihin
Gridlen analyytikot Linnea Toivanen ja Hosna Khajeh selvittivät, miten marraskuussa 2025 käyttöön otettu 400 kV:n Aurora-yhteys Suomen ja Pohjois-Ruotsin (SE1) välillä on vaikuttanut vuorokausimarkkinan hintoihin. Aineistona oli noin 17 000 tunnin havainnot heinäkuusta 2024 syyskuuhun 2026. Menetelminä käytettiin kontrafaktuaalista mallia, keskeytettyä aikasarja-analyysiä (ITS) ja erotusten erotus -analyysiä (DiD).
Keskeiset havainnot:
Rajoitukset: Käyttöönoton jälkeistä dataa oli vain noin 10 kuukautta, ja suuri osa siitä on talvelta, joka alkoi samaan aikaan käyttöönoton kanssa. Malleista puuttuu muun muassa polttoainehinnat ja Ruotsin säädata. Vertailualueet eivät ole täysin riippumattomia Suomen markkinasta, eikä analyysia ole vertaisarvioitu.
Johtopäätös: Aurora on lisännyt markkinoiden integraatiota ja tasoittanut Suomen hintoja, kuten yhdysjohdolta odotetaan. Kirjoittajat kuitenkin kysyvät, maksaako SE1 osan tästä vakaudesta omien hintojensa kasvaneena vaihteluna.
Gridlen analyytikot Linnea Toivanen ja Hosna Khajeh selvittivät, miten marraskuussa 2025 käyttöön otettu 400 kV:n Aurora-yhteys Suomen ja Pohjois-Ruotsin (SE1) välillä on vaikuttanut vuorokausimarkkinan hintoihin. Aineistona oli noin 17 000 tunnin havainnot heinäkuusta 2024 syyskuuhun 2026. Menetelminä käytettiin kontrafaktuaalista mallia, keskeytettyä aikasarja-analyysiä (ITS) ja erotusten erotus -analyysiä (DiD).
Keskeiset havainnot:
- Siirrot kasvoivat. Nettotuonti Ruotsista Suomeen nousi keskimäärin noin 542 MW:sta 937 MW:iin.
- Hintaero kaventui. Suomen ja SE1:n välinen keskimääräinen hintaero pieneni 24,2 €/MWh:sta 13,8 €/MWh:iin. Mallin mukaan ero olisi ilman Auroraa ollut noin 8,8 €/MWh suurempi, ja huipputunteina noin 10,5 €/MWh suurempi.
- Molempien hinnat nousivat silti. Sekä Suomen (+19,2 €/MWh) että SE1:n (+28,0 €/MWh) hinnat nousivat odotettua korkeammiksi. Aurora näyttää kuitenkin hillinneen Suomen hinnannousua. Pohjoismaisiin vertailualueisiin verrattuna Suomen hinnat olivat noin 13,5 €/MWh alemmat.
- Volatiliteetti siirtyi osin Ruotsiin. Suomen hintojen vaihtelu väheni, kun taas SE1:n vaihtelu näyttää kasvaneen. SE1:n arvio perustuu heikompaan malliin, joten sitä on tulkittava varoen.
Rajoitukset: Käyttöönoton jälkeistä dataa oli vain noin 10 kuukautta, ja suuri osa siitä on talvelta, joka alkoi samaan aikaan käyttöönoton kanssa. Malleista puuttuu muun muassa polttoainehinnat ja Ruotsin säädata. Vertailualueet eivät ole täysin riippumattomia Suomen markkinasta, eikä analyysia ole vertaisarvioitu.
Johtopäätös: Aurora on lisännyt markkinoiden integraatiota ja tasoittanut Suomen hintoja, kuten yhdysjohdolta odotetaan. Kirjoittajat kuitenkin kysyvät, maksaako SE1 osan tästä vakaudesta omien hintojensa kasvaneena vaihteluna.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jep, eipä asiassa suuria yllätyksiä. Hyvä asia Suomen kannalta mutta ei niin kovin hyvä Pohjois-Ruotsissa laskujaan maksaville.
Energia ja rahavirrat ovat sitten varmaan ihan oma lukunsa. Vaikka se onkin Suomelle mitä luultavimmin raskaasti tappiollista, tappiollinekin kauppa voi olla kaikesta huolimatta ihan hyvä kauppa.
Mitä mahdat tarkoittaa tuolla "Suomelle tappiollista"? Kauppaahan eivät käy maat, vaan lukuisat yritykset markkina-alueella. En kyllä tiedä yhtään, miten rajasiirrot näkyvät kaupankäynnin kannalta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sitä tarkoitin, että sähköä viedään halvemmalla kuin tuodaan. Balanssi voi olla energiamäärässä mutta ei rahamäärässä. Tappiollisuus tietysti suhteellinen käsite mutta ei nyt ihan balanssissa kuitenkaan.
Kyse on siis näkökulmasta. Suomen näkökulmasta rahaa säästyy jos saadaan kallista sähköä Ruotsista vielä kalliimman maakaasun polttamisen sijaan. Vaikka rahan suunta on ulospäin sitä kuluu silti vähemmän.
Pörssissä on Suomen hinta-alueelle yksi ainoa hinta, jolla sekä myydään että ostetaan. Tämä kansan suussa nimen "pörssihinta" omaava day-ahead-markkinan hinta on samalla sekä myynti- että ostohinta. Hinta-alueiden välinen ero on sitten pullonkaulatuloa, jonka siirtoyhteyden päissä olevat kantaverkkoyhtiöt jakavat keskenään. Jos yhtiö X myy Suomessa sähköä, se saa saman hinnan, kuin millä yhtiö Y ostaa sähköä Suomessa. Sillä, tuleeko Y:n ostama sähkö ulkomailta, tai meneekö X:n myymä ulkomaille, ei ole merkitystä.
Toki siirrosta kustannuksia aiheutuu, mutta niiden maksajia ovat kantaverkkoyhtiöt, ja ne saavat näistä rajasiirtojen kustannuksista tasausmaksuja ns. ITC-rahastosta, jonne maksavat siirtomäärien mukaan. Eli rahaa siirtyy esim. Fingridille ITC-rahastosta, kun Ruotsi siirtää Suomen kantaverkon kautta sähköä pohjoisesta etelään, ja Ruotsin kantaverkkoyhtiö taas joutuu rahaa sinne rahastoon pulittamaan. Toki lopulta kaiken maksaa kuluttaja, mutta epäsuorasti kantaverkkomaksujen valuessa kuluttajan laskulle asti.
Eilen oli muuten välillä sellaisia kummallisia tilanteita, että sähkö vaikutti kiertävän alueen SE3 kautta Suomeen ja Suomen kautta alueelle SE1 ja täältä edelleen alueelle SE3 ikäänkuin kehää. Samaan aikaan hinta oli alueella SE3 huomattavasti Suomen hintatasoa korkeampi ja sähkö virtasi Ruotsissa alueelta SE1 alueelle SE2 ja tuolta selvästi suuremmassa määrin alueelle SE3. Pohjoisten alueiden hinnat olivat samaa luokkaa kuin Suomessa (näiden keskinäinen suhde vaihteli) ja samaan aikaan sähköä virtasi Suomesta Viroon, missä sielläkin hinta oli vain jonkin verran korkeampi kuin Suomessa, mutta paljon alueen SE3 hintoja alhaisempi.
En tutkinut mahdollisesta tuotannon tai kulutuksen ennustevirheestä aiheutuneen päivän sisäisen tilanteen poikkeaman mahdollisuutta, mutta asetelma oli varsin kummallinen, kun sähkö vaikutti rajasiirtoyhteyksien puolesta kiertävän kehää Suomen ja Ruotsin kautta maiden pituussuuntaan ja tuontia oli Suomen kautta nimenomaan alueelta SE3, missä sähkön vuorokausihnta oli vielä siirtoon liittyviin muihin alueisiin nähden huomattavan korkea. Alueella SE4 vuorokausihinnat olivat vielä korkeammat ja korkeita ne olivat Etelä-Norjassakin. Toki mFFR-markkinoilla toteutuneet alassäätömäärät olivat suorastaan valtavia, gigawattien keskitehoja tunnissa (ilmeisesti tuulivoimaa himmailtiin oikein kunnolla?).
En tutkinut mahdollisesta tuotannon tai kulutuksen ennustevirheestä aiheutuneen päivän sisäisen tilanteen poikkeaman mahdollisuutta, mutta asetelma oli varsin kummallinen, kun sähkö vaikutti rajasiirtoyhteyksien puolesta kiertävän kehää Suomen ja Ruotsin kautta maiden pituussuuntaan ja tuontia oli Suomen kautta nimenomaan alueelta SE3, missä sähkön vuorokausihnta oli vielä siirtoon liittyviin muihin alueisiin nähden huomattavan korkea. Alueella SE4 vuorokausihinnat olivat vielä korkeammat ja korkeita ne olivat Etelä-Norjassakin. Toki mFFR-markkinoilla toteutuneet alassäätömäärät olivat suorastaan valtavia, gigawattien keskitehoja tunnissa (ilmeisesti tuulivoimaa himmailtiin oikein kunnolla?).
Samaa katselin itsekin ilman tarkempaa analyysia. Aika nopeasti nuolien suunnat muuttuivat.