Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

F

fraatti

Hyperaktiivi
Latvian Liettuan ja Saksan välille kaavaillaan 600 km merikaapelia
www.sn.at

Deutschland, Lettland, Litauen kooperieren bei Stromprojekt

Eine Stromleitung soll künftig Deutschland, Lettland und Litauen sowie Windparks vor der Küste des Baltikums miteinander verbinden. Konkret geht es um einen "Baltic-German PowerLink", wie der Übertragungsnetzbetreiber 50Hertz mitteilte. 50Hertz wurde demnach zusammen mit...
www.sn.at www.sn.at
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Auroran kustannukset pääosin Suomeen tukien jälkeen.

Siirtoyhteyden suunnitteluvaiheessa keskeinen kysymys oli, kuka hankkeen maksaa. Fingridin kantaverkon suunnittelun johtaja Jussi Jyrinsalon mukaan Ruotsissa sähkön hinta nousee, kun Suomi alkaa imeä pohjoisen ylijäämäsähköä. Yhteyden todettiinkin hyödyttävän enemmän Suomea.

”Me maksamme 80 prosenttia Ruotsin puolen kustannuksista ja omamme. Kokonaisuudessaan maksamme noin 85–90 prosenttia”, Jyrinsalo sanoo.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 300 miljoonaa euroa. Hanke on saanut EU:n Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmasta 127 miljoonan euron tuen.
www.tekniikkatalous.fi

Suomi joutuu maksamaan jopa 90 % uudesta 300 M€ sähkönsiirtolinjasta Ruotsiin – Näin Fingrid selittää tilannetta

Suomen ja Ruotsin uusi sähkönsiirtoyhteys Aurora Line otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Valtavalla infrahankkeella on merkitystä huoltovarmuudelle, yhteisille sähkömarkkinoille ja teollisuuden sähköistymiselle.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
pilputtaja sanoi:
Suomi on ilmeisen huono neuvottelija kun pitää sopia rahoituksesta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ruotsihan ei moista yhteyttä olisi tarvinnut, joten jos olisi vaadittu tasapuolista vastuuta, koko yhteys olisi jäänyt rakentamatta.

Oikeastaan oli hyvä, että ruotsalaiset menivät halpaan ja suostuivat yhteyden rakentamiseen (ja maksoivat edes osan eivätkä vaatineet vielä lahjuksia päälle).
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Arisoft sanoi:
Linjan rakentamisen jälkeen kuitenkin pullonkaulatuotot kelpaavat :) saavat varmastikin omansa pois.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ehkäpä löysitkin juuri tärkeimmän syyn, miksi ruotsalaiset saatiin suostumaan? Hyvä myyntimies osaa vetää oikeasta narusta. Myös Norjassa kantaverkkoyhtiö on ollut hyvin perso myymään sähköä ulkomaille.
 
H

huugo

Vakionaama
Joskus täälläkin esitetty ajatus että Suomen Lappi pitäisi erottaa omaksi hinta-aluekseen halvemman hinnan takia. Perusteluna että tuotanto kulutusta suurempaa.

Oikeasti Satakunta olisi se halpa alue. Lappi ei mikään poikkeuksellisen iso viejä.

Ohessa faktaa.
 

Liitteet

  • Screenshot_20260313_203048_LinkedIn.jpg
    Screenshot_20260313_203048_LinkedIn.jpg
    258,2 KB · Katsottu: 20
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Ei kantaverkkoyhtiö myy sähköä, sen paremmin kotimaahan kuin ulkomaillekaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ulkomaanyhteydet se rakentaa kuitenkin ja kerää pullonkaulatuloista puolet kultakin yhteydeltä. Mutta onhan tuo pikemminkin eräänaista verovarojen sijoitusta ja verojen lypsämistä siinä muodossa, mihin viittasin.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
pökö sanoi:
Minä en tiedä, kerro ihmeessä kun kerkiät.
Klikkaa laajentaaksesi..
Siis Viron verkko on tahdistettu Keski-Euroopan verkkoon (kuten esimerkiksi Tanskassa Jyllantikin) ja Suomi taas Pohjoismaiden verkkoon (kuten esimerkiksi Tanskassa Själlanti). Jos nuo yhdistää toiseensa, tulee oikosulkua muistuttava tilanne, kun sähkö elää eri tahtiin. Toisekseen, vaihtovirtaa ei saa ongelmitta kulkemaan kovin pitkässä kaapelissa. Viroon vaadittava lähes 100 km on ehdottomasti liian pitkä.

Kun eri tahdissa pyörivät sähköverkot yhdistetään, tämä tehdään tyypillisesti tasasuuntaamalla tulopäässä ja vaihtosuuntaamalla lähtöpäässä. Näiden välillä sähkö kannattaa siirtää tyypillisesti tasasähkönä lyhyemmälläkin matkalla kuin Suomen ja Viron väli, sillä tasasähkökaapeli on halvempi valmsitaa ja sen häviöt ovat pienemmät. Lisäksi tasasähkökaapeli toimii lievänä energiapuskurina (vaihtovirtakaapelissa vastaavista ilmiöistä on lähinnä haittaa).
 
M

Mikkolan

Vakionaama
pökö sanoi:
Kiitos, uutta asiaa minulle👍
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllä tuo oli jo aikoja sitten selitetty täällä, sulta ehkä mennyt vaan ohi. Teknisesti siirron pituus muuttujana eli lyhyellä matkalla ei kannata mutta siirtomatkan pidetessä löytyy rajakohta, jolloin on edullisempaa siirtää tasavirtana. Mulle oli uutta ettei kovin iso alue voi toimia samassa tahdissa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Teknisesti siirron pituus muuttujana eli lyhyellä matkalla ei kannata mutta siirtomatkan pidetessä löytyy rajakohta, jolloin on edullisempaa siirtää tasavirtana. Mulle oli uutta ettei kovin iso alue voi toimia samassa tahdissa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Avojohdoilla voi siirtää satojakin kilometrejä, mutta Pohjoismaiden verkko sitten jo kaipaa varsin monimutkaisia temppuja, jotta se pysyy synkronissa 1500km läpi Ruotsin ja sieltä lähes luokkaa 1000km Kaakkois-Suomeen. Vaihtovirran siirto kaapeleilla sen sijaan on vaikeaa, kun etäisyyttää alkaa olla enemmän kuin muutama kymmenen kilometriä (pääsiirtoyhteys Ruotsista Ahvenmaalle on jo rajoilla). Fennoskanien yksi tarkoitus on helpottaa synkrointia, eli tasavirtasiirtoa voidaan käyttää apuna tällaiseenkin ja ennen muuta säätää synkronoinnin voimakkuutta helposti. Vaihtovirtaverkkojen vastaavat ratkaisut ovat joko kankeita tai puolijohteilla toteutettuna muistuttavat tasavirtavoimansiirtoa. Fennoskanien maantieteellinen sijainti vain on tarkoituksen kannalta lähellä ideaalista. Samoin Estlinkkjä käytetään vastaavaan (tasavirtaverkko on tunteeton sille, millainen vaihtovirtaverkko on toisessa päässä kompensoinnin kannalta).
 
T

tet

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Kun eri tahdissa pyörivät sähköverkot yhdistetään, tämä tehdään tyypillisesti tasasuuntaamalla tulopäässä ja vaihtosuuntaamalla lähtöpäässä. Näiden välillä sähkö kannattaa siirtää tyypillisesti tasasähkönä lyhyemmälläkin matkalla kuin Suomen ja Viron väli
Klikkaa laajentaaksesi..

Tähän voisi lisäyksenä mainita, että Suomen ja Venäjän välinen yhteys, joka nykyään (ja näkyvillä olevassa tulevaisuudessa) on käyttämätön, toimii eri lailla. Meiltä menee kolme eri 110 kV vaihtosähkölinjaa Viipurin tasasähköasemalle (yksi Kotkasta ja kaksi Lappeenrannasta). Asema on ns. back-to-back asema, eli siihen liitytään molemmista suunnista vaihtosähköyhteydellä, ja tasasähköä on vain aseman sisällä.

Mikkolan sanoi:
Mulle oli uutta ettei kovin iso alue voi toimia samassa tahdissa.
Klikkaa laajentaaksesi..

En tiedä onko jotain teoreettista rajaa synkronialueen koolle, mutta esimerkiksi Keski-Euroopan synkronialue ulottuu Portugalista Viroon, eli aika isosta alueesta on kyse. Eri alueet ovat syntyneet siitä, kun sähköverkkoja on aikanaan rakennettu eri tahtiin eri puolilla mannerta. Niiden pitämisessä erillään on haittojen lisäksi myös hyötyjä, siksi (ja myös kustannussyistä) koko mannerta ei ole vielä yhdistetty yhdeksi synkronialueeksi.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
tet sanoi:
Tähän voisi lisäyksenä mainita, että Suomen ja Venäjän välinen yhteys, joka nykyään (ja näkyvillä olevassa tulevaisuudessa) on käyttämätön, toimii eri lailla. Meiltä menee kolme eri 110 kV vaihtosähkölinjaa Viipurin tasasähköasemalle (yksi Kotkasta ja kaksi Lappeenrannasta). Asema on ns. back-to-back asema, eli siihen liitytään molemmista suunnista vaihtosähköyhteydellä, ja tasasähköä on vain aseman sisällä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Lisäksi on/oli 2 kpl 110 kV vaihtoyhteyksiä (Imatralta ja Ivalosta) Venäjällä sijaitseville vesivoimalaitoksille.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Tähän voisi lisäyksenä mainita, että Suomen ja Venäjän välinen yhteys, joka nykyään (ja näkyvillä olevassa tulevaisuudessa) on käyttämätön, toimii eri lailla. Meiltä menee kolme eri 110 kV vaihtosähkölinjaa Viipurin tasasähköasemalle (yksi Kotkasta ja kaksi Lappeenrannasta). Asema on ns. back-to-back asema, eli siihen liitytään molemmista suunnista vaihtosähköyhteydellä, ja tasasähköä on vain aseman sisällä.



En tiedä onko jotain teoreettista rajaa synkronialueen koolle, mutta esimerkiksi Keski-Euroopan synkronialue ulottuu Portugalista Viroon, eli aika isosta alueesta on kyse. Eri alueet ovat syntyneet siitä, kun sähköverkkoja on aikanaan rakennettu eri tahtiin eri puolilla mannerta. Niiden pitämisessä erillään on haittojen lisäksi myös hyötyjä, siksi (ja myös kustannussyistä) koko mannerta ei ole vielä yhdistetty yhdeksi synkronialueeksi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Back-to-Back-systeemi on tietenkin edullinen, jos tasa- ja vaihtosuuntausosat ovat hyvin lähekkäin toisiaan. Periaatteessahan olisi jopa mahdollista rakentaa integroitu ns. syklokonvertteri, jossa tasa- ja vaihtosuuntajaosat on yhdistetty molempiin suuntiin tehovälityskykyiseksi kokonaisuudeksi (mutta käsittääkseni tuollaisia on sovellettu lähinnä suurten moottoreiden vaihtuvataajuisessa käytössä, koska eipä rakenne juuri yksinkertaistu, jos tavoitellaan kaikkia ominaisuuksia, joita tasavirtavoimasiirrolle ominainen bak-to-back-ratkaisu tarjoaa.

Keski-Euroopan verkon synkronointia helpottanee suuresti, kun alue on aivan toisella tavalla pyöreää muistuttava eri suuntaisine yhdysjohtomahdollisuuksineen ja niille viritettyine kompensaattoreineen kuin Skandinavian äärimmäisen pitkänomainen verkko (ilman avuksi rakennettuja merikaapeliyhteyksiä). Äärimmäiset haaran päät, eli Pyreneiden niemimaa ja Baltia tunnetusti ovatkin aiheuttaneet tiettyä tenkkapoota, eri yhteyksissä tosin.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
-Teme- sanoi:
Jos tutkitaan taajuuden tahdistusta Virossa ja Portugalissa niin eivät varmaan ihan samassa tahdissa kulje
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei tahdistuksen vaihe-erolle sinällään mitään ehdotonta ylärajaa ole niin kauan, kun tehoa virtaa vain yhteen suuntaan ja välillä olevat kompensaattorit pystyvät hanskaamaan vaihe-eron askel kerrallaan koko väliseltä matkalta, mutta jos tehoa syötetäänkin välillä eri suuntiin, niin ongelmia tulee heti, jos vaihe-eroa esiintyy. Toki nykyisin vaihe-ero on mahdollista mitata ja välittää absoluuttinen ero tietoliikenneyhteyksien avulla, eli verkon osien väliset vaihe-erot voidaan mitata ja niitä voidaan ohjata (tyypillisesti nollaksi) paikallisilla säätötoimenpiteillä tarpeen mukaan absoluuttitietoon verraten.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsissa parranpärinää Tanskan siirtoyhteyden uusimisesta

Electricity market analyst Mats Nilsson believes that the planned Konti-Skan Connect connection risks importing higher electricity prices and increased price volatility to Sweden.

"If we don't want the Germany cable, why do we want this Denmark cable? It's exactly the same consequences. It's just that there are Danes on one side and Germans on the other," Nilsson tells Realtid, referring to the Hansa Powerbridge electricity line that the government chose to say no to in 2024, citing price increases.
www.realtid.se

Ny elkabel till Danmark: "Ett hot mot svenska plånböcker"

Planerad elkabel till Danmark möter hårt motstånd. Kritiker menar att den bygger på förlegade beräkningar och hotar svenska elpriser.
www.realtid.se www.realtid.se
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mikähän on nyt pohjimmiltaan tuon SE1=>FI 1200-1400 MW rajoituksen taustalla? Tilanteenhan pitäisi olla nyt helpompi kun OL2 on alhaalla. :hmm: :help:

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com umm.nordpoolgroup.com

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com umm.nordpoolgroup.com

Perusteena ollutta dokumenttia/liitettä ei nyt löydy siihen viitatuista paikoista
1775710446147.png

nordic-rcc.net

Updates and newsletter - Nordic Regional Coordination Centre

Updates and newsletters Do you want updates from Nordic CCM directly to your inbox? Send an e-mail to ccm@nordic-rcc.net to register to the Nordic CCM stakeholder mailing list. News 25 ...
nordic-rcc.net nordic-rcc.net
 
Viimeksi muokattu:
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
janti sanoi:
Mikähän on nyt pohjimmiltaan tuon SE1=>FI 1200-1400 MW rajoituksen taustalla? Tilanteenhan pitäisi olla nyt helpompi kun OL2 on alhaalla. :hmm: :help:

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com umm.nordpoolgroup.com
Klikkaa laajentaaksesi..
Juu tuo viimeinen olikin vaan vakio 200 MW turva, jota ei ollut aiemmissa huomioitu...

Ilmeisesti siellä on Ruotsin puollella jotain linjojen kunnossapitoa joka vaikuttaa rajayhteyteen ja vesivoimaloiden tuotantoon Ruotsissa
  • 46TAC00000001312 : Ligga-Messaure
  • 46TAC0000000133Z : Ligga-Vargfors

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com umm.nordpoolgroup.com
 
Viimeksi muokattu:
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom