Samaan mihin edellisetkin kirjoittajat varastoi...
Otin kantaa vain spottiohkailuun.
180m2 uudisrakennus - hybridienergia
- Viestiketjun aloittaja salasana
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- hybridilämmitys kotiakku uudisrakennus
Otin kantaa vain spottiohkailuun.
Tuskin on tässä keississä patterit tulossa...
Kyllä.... painovoimaista ilmanvaihtoa voisi hyvin tehostaa pienillä mitättömön pienellä sähköllä toimivilla ja silti kestävillä tuulettimilla. Minusta tuo nykyinen tapa rakentaa rajut IV-putkistot ja koneet raskaine puhaltimineen on aika typerä homma, vaikka omastakin talosta löytyy.
Toki pitäisi olla vähän propellihattua päässä kun tämmöisen rakentaisi.
Näin juuri. Itse muistan vaihtaneeni VILPistä öljyyn tällaisessa tilanteessa. Mutta jos piikki ei ole ollut liian pitkä, niin olen saattanut pitää VILP lämmityksesä esim. 10 tunnin tauon. 24 tunnin tauko olisi tässä rakennuksessa jo liikaa. Mutta jos olisi ylisuuri massa lattialämmössä, niin ymmärttääkseni vuorokaudessa ei ehkä edes huomaisi lämmityksen lakanneen. Toki poikkeaman joutuu ottamaan kiinni tavalla tai toisella, mutta ei sitä ole pakko kiriä heti tuplateholla kun hinta normalisoituu. Teoriassa lämpö palaa takaisin myös ilman lisälämmitystä, mutta se vie vain enemmän aikaa.
Kun oli se hirmukallis vuorokausi ja aika reipas pakkanen, niin tein sen testin että vedin koko Niben kiinni. Ei kyllä tipahtanut noin 16 tunnissa lämpötila mihinkään oikeastaan. Perus ~100mm betonilaattakin varaa kuitenkin aikalailla lämpöä. Betonia noin 12m3 meillä siinä.
Jos olisi esim. 200mm paksu laatta, niin varmaan menisi vuorokausi tai kaksi ennenkuin tapahtuisi mitään merkittävää sisälämmölle. Eikä se mitenkään kauheaa ole jos lämpötila asteen tai kaksi tipahtaa, nukkuu ainakin paremmin.
Viimeksi muokattu:
Menikö tuossa siis ilmanvaihtokin stoppiin? Jos, niin se taitaa myös sisätilojen kylmenemistä ehkäistä aika tehokkaasti kovemmilla pakkasilla.
Meni ja pari tuuletusikkunaa raolleen, eipä tuntunut huonolta ilma. Tosi hiljaista oli kyllä talossa
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tässäpä on omaa analyysiani tammikuulta.
Ongelmahan oli, että pakkasta oli kauan ja se kiristi otettaan viikon ajan ja sähkön hinta seurasi perässä. Tästä kuvasta saa vähän käryä, miten VILPisti voi lepuutella. Lepuutuksia voi tehdä, jos on ollut leuto jakso alla ja joka nurkka lämmitetty vimpan päälle. Kun kuvan kulutuksessa on lovi, se merkitsee että VILP ei ole käynyt silloin. Uuden vuoden yönä on taas lämmitetty koemielessä sähköllä, kun se oli silloin edukasta ja VILP aloitti horroksensa.
Se mitä tarkoitan sanoa lyhykäisyydessään on, että riippuu kovasti, missä tilanteessa joutuu lepuuttamaan. On ihan eri asia, onko muutaman tunnin hintapiikki leudolla talvisäällä, kovalla pakkasella vai pitkän pakkasjakson loppuhuipentuma kun lepuutusvarat on jo käytetty loppuun edellisinä päivinä. Eipä tämä keskustelu ottanut tulta tammikuussakaan.
Hybridilämmitykselle on todellakin tilausta. Mitään parannusta pakkasajan sähköntuotantoon ei ole tapahtunut eikä ole edes suunnitteilla. Suomen sähkömarkkina on ristitty koko Euroopan volatileimmaksi. Pidempiäkin pakkasjaksoja on ollut.
Vihreä käyrä on hinta, sininen alue sähkön kulutus kW ja alla minimi, maksimi ja keskiarvo lämpötilat. Punaisella varjostettu aika lämmitetty öljykattilalla.
Ongelmahan oli, että pakkasta oli kauan ja se kiristi otettaan viikon ajan ja sähkön hinta seurasi perässä. Tästä kuvasta saa vähän käryä, miten VILPisti voi lepuutella. Lepuutuksia voi tehdä, jos on ollut leuto jakso alla ja joka nurkka lämmitetty vimpan päälle. Kun kuvan kulutuksessa on lovi, se merkitsee että VILP ei ole käynyt silloin. Uuden vuoden yönä on taas lämmitetty koemielessä sähköllä, kun se oli silloin edukasta ja VILP aloitti horroksensa.
Se mitä tarkoitan sanoa lyhykäisyydessään on, että riippuu kovasti, missä tilanteessa joutuu lepuuttamaan. On ihan eri asia, onko muutaman tunnin hintapiikki leudolla talvisäällä, kovalla pakkasella vai pitkän pakkasjakson loppuhuipentuma kun lepuutusvarat on jo käytetty loppuun edellisinä päivinä. Eipä tämä keskustelu ottanut tulta tammikuussakaan.
Hybridilämmitykselle on todellakin tilausta. Mitään parannusta pakkasajan sähköntuotantoon ei ole tapahtunut eikä ole edes suunnitteilla. Suomen sähkömarkkina on ristitty koko Euroopan volatileimmaksi. Pidempiäkin pakkasjaksoja on ollut.
Vihreä käyrä on hinta, sininen alue sähkön kulutus kW ja alla minimi, maksimi ja keskiarvo lämpötilat. Punaisella varjostettu aika lämmitetty öljykattilalla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Juu, näihin keskusteluihin ovat perinteisesti osallistuneet vain ne, joilla on kattilat tai n kpl tulisijoja ympäri taloa.
Näistä olisi mukava lukea jotain mittaustuloksia mutta lienee ns. märkä uni. Havaittu on, että kyllä kiinteähintaisella on helpompi taikoa COPia ylös mutta ei kiinnosta maksaa ympärivuoden siitä, että saisi sähköä pakkaspäivinä sopuhintaan kun en sitä niin kauheasti juuri silloin tarvitse.
Itse rakensin uuden talon enkä edes kyllä miettinyt monimutkaisia hybridilämmityksiä enkä lämmituksen lepuuutuksia. Lämmön pitää olla tasainen kokoajan sekä ilmavaihto päällä aina, sitä ei pätkitä pakkasten mukaan kuten eräs aina tekee. Vallox 145 käy aina normiteholla ja kosteuden mukaan tehostus.
Tammikuun kulutus 125m2/400m3 oli 985kwh ja sisällä oli 24-26 lämmintä ja ulkona saman verran pakkasta kun käyrät hakusessa.
Kiinteällä 8,2sentin hinnalla tuosta tuli reilu 80€ ja toinen mokoma carunalle.
Ihan valtaisia säästöjä ei mielestäni tammikuussa mahdollista saada pörssisähköllä ja lämpötilalla kilkkailulla ja lepuutuksella.
Itse ainakin lasken arvoa myös sille asuinmukavuudelle.
Ja eräälle tiedoksi niin ei, takkaa ei ole ja klapia ei ole poltettu yhtään ja kaikki lämpö tehty pelkästään kompuralla.
Ja yllättäen kaivo ei ole umpijäässä vaan sieltä tuli kovillakin pakkasilla 1-2 astetta plussalla olevaa nestettä takaisin.
Tammikuun kulutus 125m2/400m3 oli 985kwh ja sisällä oli 24-26 lämmintä ja ulkona saman verran pakkasta kun käyrät hakusessa.
Kiinteällä 8,2sentin hinnalla tuosta tuli reilu 80€ ja toinen mokoma carunalle.
Ihan valtaisia säästöjä ei mielestäni tammikuussa mahdollista saada pörssisähköllä ja lämpötilalla kilkkailulla ja lepuutuksella.
Itse ainakin lasken arvoa myös sille asuinmukavuudelle.
Ja eräälle tiedoksi niin ei, takkaa ei ole ja klapia ei ole poltettu yhtään ja kaikki lämpö tehty pelkästään kompuralla.
Ja yllättäen kaivo ei ole umpijäässä vaan sieltä tuli kovillakin pakkasilla 1-2 astetta plussalla olevaa nestettä takaisin.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tää olis itselläkin se tavoitetila ehdottomasti jos uuden talon rakennuttaisin. Keksisin sitten jonkun toisen harrastuksen tän sijasta
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Aiheena oli kuitenkin "hybridilämmitys" ja jos oikein ymmärrän, tämän pitäisi pitää sisällään erilaisia lämmöntuottotapoja. Täydentäviä mahdollisia menetelmiä:
- Takka ja ylipäätänstä tulisijat, uunit, vesitakat ja muuripadat mutta laajemman kierron järjestäminen onnistuu vain harvoin ilman sähköä.
- Öljy ja kaasu eli pannassa olevat mutta joita kuitenkin on aika paljonkin vanhan liiton peruja
- Tilapäiset kevyet kaasu- , öljy ja ja petroolilämmittimet
- Aurinko keräimet eli vain ne lämpöä tuottavat
- Aurinko paneelit (ja jopa tuulimyllyt)
- Valtaisat vuodenaikaisvaraajat lämmölle, joita nyt ei käytännössä ole missään kuin noin vuorokauden mittakaavassa.
- Kiinteistön omat sähköakkuvaraajat
- Nettiakut
- ? jokin muu
Hybridijärjestelmistä tulee helposti aivan hirvittäviä himmeleitä ja lopputuloksena saadaan korkeintaan marginaalisia hyötyjä ja JOSKO niitäkään... vrt. että on vaikka pyöriväkennoinen LTO + MLP hyvällä kaivolla.
Mutta tuleviksikin vuosikymmeniksi on varaajakapasiteetista luultavasti pelkkää hyötyä, kun se on aika selviö että energian tuotanto ja kulutus pitäisi erottaa mahdollisimman hyvin toisistaan. Ääritapauksessa kausivaraajalla kesältä talvelle, mutta tämä on vielä kehittymätön konseptina omakotiluokassa.
Sen sijaan 2m3 varaaja + 300 litran käyttövesivaraaja on ihan kelvollinen kompromissi, missä voidaan varata uudiskohteessa noin kahden vuorokauden energiat. Ja lisäksi jos alapohjan betonilaatan valaa normaalia paksummaksi, sieltä saadaan noin 1 vuorokausi lisää. Jos siis mikään hybridityyppinen käyttö kiinnostaa, niin varaajakapasiteetti on avain muihin mahdollisuuksiin.
Varaajakapasiteetti antaa myös mahdollisuuksia oman talouden huoltovarmuuden parantamiseen. Eli jos kiertovesipumput ja LTO saadaan pyörimään esim. akkujen avulla, ei parin päivän sähkökatkokaan ole iso ongelma: on ainakin talo lämmin ja ilma vaihtuu.
Mutta tuleviksikin vuosikymmeniksi on varaajakapasiteetista luultavasti pelkkää hyötyä, kun se on aika selviö että energian tuotanto ja kulutus pitäisi erottaa mahdollisimman hyvin toisistaan. Ääritapauksessa kausivaraajalla kesältä talvelle, mutta tämä on vielä kehittymätön konseptina omakotiluokassa.
Sen sijaan 2m3 varaaja + 300 litran käyttövesivaraaja on ihan kelvollinen kompromissi, missä voidaan varata uudiskohteessa noin kahden vuorokauden energiat. Ja lisäksi jos alapohjan betonilaatan valaa normaalia paksummaksi, sieltä saadaan noin 1 vuorokausi lisää. Jos siis mikään hybridityyppinen käyttö kiinnostaa, niin varaajakapasiteetti on avain muihin mahdollisuuksiin.
Varaajakapasiteetti antaa myös mahdollisuuksia oman talouden huoltovarmuuden parantamiseen. Eli jos kiertovesipumput ja LTO saadaan pyörimään esim. akkujen avulla, ei parin päivän sähkökatkokaan ole iso ongelma: on ainakin talo lämmin ja ilma vaihtuu.
Viimeksi muokattu:
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Mitäs jos alapohjan eristeet laittaisikin syvemmälle, vaikkapa samalle tasalle vaakasuuntaisten routaeristeiden kanssa ja antaisi lattialämmityksen lämmittää myös maa-ainesta välissä; tällöin ei pidempikään sähkökatko päästäisi kämppää tyhjäksi? Nopea sään lauhtuminen voisi toki nostaa toviksi huonelämpötilaa ja vastaavasti nopea viilentyminen vaatisi lämmitykseltä enemmän tehoa mikäli villasukkia ei halua kaivaa esiin. Toki mikäli auringon valoa ei pukkaa hallitsemattomasti sisään ja eristeet ovat tehokkaat, niin ehkä ongelma ei järin suuri olisi.
Nyt en pysynyt kärryillä, mikä mekanismi tähän johtaisi? Näyttäisi ikäänkuin siltä että "sää" vaikuttaisi välittömästi alapohjan ja eristeen välissä olevan maa-aineksen lämpötilaan, mikä ei nyt tietenkään voi olla tilanne.
Ihan vinkeä ajatuksena olisi tuo rakenne, että pohjalla olisi 200mm eristettä ja päällä 4-8mm sepeliä 500mm tärytettynä tiiviiksi ja sitten lattiavalu 200mm. Massaa olisi todella paljon, mikä ajanmyötä lämpiäisi.
Kosteusteknisesti toki pohjalla pitäisi ehkä olla jotain diffuusion läpi päästävää eristettä, eikä Finnfoamia.
Kosteusteknisesti toki pohjalla pitäisi ehkä olla jotain diffuusion läpi päästävää eristettä, eikä Finnfoamia.
lattiavalun tai ainakin sen osan mihin kierto lattialämmitysvesi vaikuttaa pitäisi olla mahdollisimman ohut 5 cm. + lämmönluovutuslevyt. Syy lattiat meillä noin 6 kk. vuodessa kylmiä (paksuus noin 13 cm). Koska lämmitys tarve alle 25 astetta. ( toki voishan sitä lämmittää lattiat mukavaksi ja taas tuulettaa lämmön sopivaksi ) Takan käyttö ohuemmalla ja nopeammin reagoivalla lattialla toisi myös lisä viihtyvyyttä. Tilanteen voisi pelastaa korkki tai vastaavalla lattia materiaalilla mikä heijastaisi lämpöä takas jalkapohjiin
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Kun lämmitystarve lauhtumisen myötä vähenee, puskee lattiassa oleva lämpö sisälle, mutta lämpö ei pääsekään johtumaan sisältä vaipan ja ulkoilman pienentyneen lämpötilaeron vuoksi samalla teholla ulos, joten kämppä lämpenee jonkin aikaa. Hitaammin se lämpö toki maa-aineksesta betonilaattaan siirtyisi kuin laatasta huoneilmaa, joten tiedä sitten miten tuo oikeasti käyttäytyisi...
pökö
Kaivo jäässä
Aurinkopaneelit vaatii sen verkkosähkönsä, muuten ne ei tuota.
Aurinkokeräimet vaatii sähkön, sen voi toteuttaa akusta hyvinkin helposti, samasta akusta saa koko vesikiertoisen lämmityksen varakäynnin vesi kierron osalta
Hyvä pointti, joka on syytä selvittää. Itse ajattelen rakenteeseen varaavan massan olevan käytännössä lähes huoneenlämpötilassa, jolloin se joko imee tai luovuttaa lämpöä automaattisesti. Mutta jos tämä massa toimii lämmittimenä, joka on huonetta kuumempi, niin asianlaita tietysti muuttuu. Lämmittävän pinnan pitäisi olla siis mahdollisimman suuri ja mielellään sekä lattia että katto lämpenisi. Silloin sen ei tarvitsisi reagoida niin nopeasti koska lämmitys tapahtuu lähes huoneenlämmöllä.
On hyvä muistaa, että uudistaloissa lattian lämpöero huoneilmaan on todella pieni. Lämmitysteho ei siis ole suuri oikein missään tilanteessa.
En pitäisi siis todennäköisenä ongelmana, että ilman lauhtuessa tulisi kämppään erityisen kuuma.
Toinen tilanne on ollut vanhemmissa taloissa, missä lattia piti pitää oikeasti lämpimänä että talo oli lämmin.
Oikein hyvin varmaan toimisi suurempikin varaava massa alapohjassa, minne se on helpoin ja kustannustehokkain rakentaa.
En pitäisi siis todennäköisenä ongelmana, että ilman lauhtuessa tulisi kämppään erityisen kuuma.
Toinen tilanne on ollut vanhemmissa taloissa, missä lattia piti pitää oikeasti lämpimänä että talo oli lämmin.
Oikein hyvin varmaan toimisi suurempikin varaava massa alapohjassa, minne se on helpoin ja kustannustehokkain rakentaa.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Haasteellisin tilanne lienee kevättalvella hyvin eristetyssä talossa kun aurinko paistaa matalalta, jolloin ikkunasta päässeet valonsäteet absorboituvat pintoihin, lattiaankin. Toisaalta runsas massa imisi kyllä lämpöä itseensä ja siten hillitsisi lämmön nousua. Taitaa olla aika kinkkinen laskettava!
Lämpö siirtyy toki kumpaankin suuntaan. Ei huoneiden pitäisi paljoa kuumentua, jos lattia imee lämmön itseensä. Kerrostumaa toki tulee eli katonrajassa voi olla lämpimämpää eikä se kaikki imeydy lämpösäteilyn kautta heti lattiaan.
Laskeminen on toki mutkikasta mutta nykyaikaiset fysiikkasimulaatiot varmasti antavat hyvin luotettavia tuloksia jos tuota lähtee mallintamaan.
salasana
Aktiivinen jäsen
Noniin projekti etenee.
Näyttäisi valikoituvan runkomateriaalilksi EPS-harkko ja mainoslauseet vilauttelevat sanaa passiivi. Minulle sillä ei ole muuta merkitystä kuin se, että se on keskimääräistä energiatehokkaampi. Mainoslehtiset höpisevät luvusta 25 kWh/m2/a, eli tässä kohteessa noin 4500 kWh/a. Ei ole harhakuvitelmia ”passiivi”talosta Suomessa ja toivottavasti ei jäädä siihen aiheeseen vellomaan.
Pohdin lähinnä seuraavia asioita:
- Kohteeseen tulee jossain vaiheessa akut
- 8-10 kWp aurinkovoimala tulee heti rakennusvaiheessa
- Maalämpö, PILP vai VILP?, lämmönjako vesikiertoinen lattialämmitys.
- Jokaiseen huoneeseen hallittu viilennys, ts. ILP jää pois luvuista.
- Auringon lämpökuorma minimoitu, joten ei suurta viilennystehon tarvetta.
Akkujen osalta jäänen odottelemaan, että on muitakin vaihtoehtoja kuin kärjistäen pari kpl. ( HV vs. LV, valmistajan luotettavuus ja softatuki, pörssisähköohjaus, jne.)
Onko tuollaisessa kohteessa mitään mieltä MLP järjestelmälle? ”Vajaatehoinen” pumppu ja kaivo vai VILP, mikä? Saako millään muulla kuin Nilanin PILPillä viilennettyä huonekohtaisesti (ei pahalla, mutta ei vakuuta)? Nibe PILP + LTO jossa viilennys?
Tontti kallioinen ja maanvarainen laatta.
Muut hybridiajatukset on heivattu jo kaivoon. Laskelmat ja ajatustyöt tehty enkä siihen räpellykseen lähde. Ainoat hybridihommat saattaisi olla aurinkokeräin, mutta sekin riippuu sitten kokonaisuudesta, eli mikäli ei mitään järkeä (MLP?) niin jätetään hankkimatta. Tarkoitus saada ajatusvapaa järjestelmä, joka 2-3v asumisen jälkeen pärjää ilman jatkuvaa säätöä.
Entä onko akkutalouteen jotain erityistä huomiota suhteessa lämmönlähteeseen?
Otan mielellään vastaan myös suoria laitevalmistajien ehdotuksia.
Kaikessa ei edelleenkään ole TMA päättävänä tekijänä, vaan laaja-alaisempi katsanto käyttö- ja asumismukavuuteen, jälleenmyyntiarvoon ja pitkäikäisyyteen.
Näyttäisi valikoituvan runkomateriaalilksi EPS-harkko ja mainoslauseet vilauttelevat sanaa passiivi. Minulle sillä ei ole muuta merkitystä kuin se, että se on keskimääräistä energiatehokkaampi. Mainoslehtiset höpisevät luvusta 25 kWh/m2/a, eli tässä kohteessa noin 4500 kWh/a. Ei ole harhakuvitelmia ”passiivi”talosta Suomessa ja toivottavasti ei jäädä siihen aiheeseen vellomaan.
Pohdin lähinnä seuraavia asioita:
- Kohteeseen tulee jossain vaiheessa akut
- 8-10 kWp aurinkovoimala tulee heti rakennusvaiheessa
- Maalämpö, PILP vai VILP?, lämmönjako vesikiertoinen lattialämmitys.
- Jokaiseen huoneeseen hallittu viilennys, ts. ILP jää pois luvuista.
- Auringon lämpökuorma minimoitu, joten ei suurta viilennystehon tarvetta.
Akkujen osalta jäänen odottelemaan, että on muitakin vaihtoehtoja kuin kärjistäen pari kpl. ( HV vs. LV, valmistajan luotettavuus ja softatuki, pörssisähköohjaus, jne.)
Onko tuollaisessa kohteessa mitään mieltä MLP järjestelmälle? ”Vajaatehoinen” pumppu ja kaivo vai VILP, mikä? Saako millään muulla kuin Nilanin PILPillä viilennettyä huonekohtaisesti (ei pahalla, mutta ei vakuuta)? Nibe PILP + LTO jossa viilennys?
Tontti kallioinen ja maanvarainen laatta.
Muut hybridiajatukset on heivattu jo kaivoon. Laskelmat ja ajatustyöt tehty enkä siihen räpellykseen lähde. Ainoat hybridihommat saattaisi olla aurinkokeräin, mutta sekin riippuu sitten kokonaisuudesta, eli mikäli ei mitään järkeä (MLP?) niin jätetään hankkimatta. Tarkoitus saada ajatusvapaa järjestelmä, joka 2-3v asumisen jälkeen pärjää ilman jatkuvaa säätöä.
Entä onko akkutalouteen jotain erityistä huomiota suhteessa lämmönlähteeseen?
Otan mielellään vastaan myös suoria laitevalmistajien ehdotuksia.
Kaikessa ei edelleenkään ole TMA päättävänä tekijänä, vaan laaja-alaisempi katsanto käyttö- ja asumismukavuuteen, jälleenmyyntiarvoon ja pitkäikäisyyteen.
MLP:llä saa viilennyksen "kaupan päälle", on helppo ja käytössä about ilmainen eikä huoltotarvetta sille juurikaan ole, lisäksi hiljainen ja voi pitää väliovet kiinni viilennyksen kärsimättä. Tuloilma-/raitisilmakanavaan viilennys ja lattiaviilennys päälle niin vamasti riittää viilennysteho.
Viimeksi muokattu:
Jos kerran TMAta ei lasketa ja haluat edulliset kulut ja toimivan järjestelmän ilman säätöä ja jumppaa niin ei muutakuin reikää kallioon ja MLP taloon.
IV-kanavien eristys solukumilla niin voi sitä kautta jäähdyttää ja kuivata tuloilman.
Meillä 125m2/380m3 ja tämän vuoden kulutus tähän mennessä 4415kWh, auronkopaneeleista 1065kWh omaan käyttöön ja myyntiin 2185,9kWh.
Paneeleja ei mitenkään vielä optimoitu joten myyntiaste varmaan pienenee ensi vuodeksi jos talvella ehdin hiukan tekemään lisäyksiä ohjauksiin yms.
IV-kanavien eristys solukumilla niin voi sitä kautta jäähdyttää ja kuivata tuloilman.
Meillä 125m2/380m3 ja tämän vuoden kulutus tähän mennessä 4415kWh, auronkopaneeleista 1065kWh omaan käyttöön ja myyntiin 2185,9kWh.
Paneeleja ei mitenkään vielä optimoitu joten myyntiaste varmaan pienenee ensi vuodeksi jos talvella ehdin hiukan tekemään lisäyksiä ohjauksiin yms.
Tuohon saa kyllä systeemin, jolla onnistuu märkätilojen/WCn lattioiden lattialämmitys ja samalla esim makuuhuoneiden ja oleskelutilojen lattiaviilennys. Tietty lisähintaa tuollaiselle tulee, varsinkin jos valmiina pakettina ostaa, mutta on se vaan sitten hyvä
Mutta jos lämpökuorma muutenkin jo minimoitu, niin hyvin voi riittää pelkkä IV:n kautta tapahtuva viilennys ja kosteuden poisto.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
MLP on se avainsana haluamaasi lopputulemaan.
Liuoksella iv-jäähdytys sekä talvella tuloilman esilämmitys.
Liuoksella iv-jäähdytys sekä talvella tuloilman esilämmitys.
MLP kanssa ei sitten myöskään alimittaista kaivoa tai konetta. Kaivoon aktiivisyvyyttä 160-180m.
Koneen suhteen sanoisin että isoin asia mitä päättää on, että hommaako lämmöllle varastotilaa vai ajaako lämmön suoraan lattiaan. Itse kannattaisin ehdottomasti lämmön puskurointia mahdollisimman palljon.
Se vaan on niin että kokoajan entistä enemmän kulutus ja tuotanto erkaantuu toisistaan. Ilman puskureita joutuu toimimaan tuota kehitystä vastaan.
Eli:
- MLP 12kW ja kaivo 160-180m
- Hybridivaraaja 1m3 johon MLPllä ajetaan halvoilla tunneilla lämpö
- Erillinen käyttövesivaraaja 300l sähköllä halvimmille tunneille ja kesällä auringolla. Vesi toki esilämmitetään hybridivaraajassa.
- Veab CWK 250 kanavapatteri kaivokiertoon, saa olla aina päällä
- Ilmanvaihtokone suht perusmallia, mutta tarpeeksi iso että on tehostusvaraa
- BetterPipe IV kanavat
- Vesikiertoinen lattialämmitys tiheällä putkituksella ja pinnassa. Ehkä kipsivalulattia? Säätyy nopeasti, tulee taatusti sileä pinta.
Siinä olisi omaan makuun hyvä paketti. Paljon mahdollisuuksia ohjaukseen auringon ja akkujen avulla.
Koneen suhteen sanoisin että isoin asia mitä päättää on, että hommaako lämmöllle varastotilaa vai ajaako lämmön suoraan lattiaan. Itse kannattaisin ehdottomasti lämmön puskurointia mahdollisimman palljon.
Se vaan on niin että kokoajan entistä enemmän kulutus ja tuotanto erkaantuu toisistaan. Ilman puskureita joutuu toimimaan tuota kehitystä vastaan.
Eli:
- MLP 12kW ja kaivo 160-180m
- Hybridivaraaja 1m3 johon MLPllä ajetaan halvoilla tunneilla lämpö
- Erillinen käyttövesivaraaja 300l sähköllä halvimmille tunneille ja kesällä auringolla. Vesi toki esilämmitetään hybridivaraajassa.
- Veab CWK 250 kanavapatteri kaivokiertoon, saa olla aina päällä
- Ilmanvaihtokone suht perusmallia, mutta tarpeeksi iso että on tehostusvaraa
- BetterPipe IV kanavat
- Vesikiertoinen lattialämmitys tiheällä putkituksella ja pinnassa. Ehkä kipsivalulattia? Säätyy nopeasti, tulee taatusti sileä pinta.
Siinä olisi omaan makuun hyvä paketti. Paljon mahdollisuuksia ohjaukseen auringon ja akkujen avulla.
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa tykinammukselta 1m3 varaajan kanssa, oliko tässä joku mega LV kulutus?
Kaksi jäykkää peräkkäin, tyytyisin kyllä MLP lämmitteiseen 180L integroituun (tai erilliseen) niin olis hiukan notkeempi lämpeemään.
1m3:ssä kuitenkin varavastus jota voi käyttää sähkön tuhoamisleirinä semmosen ongelman ilmetessä.
Onnistuuko muuten nyky MLPeillä, esim. integroitu 180L, valitsemaan pumpusta niin että lämmittää tiloja kompuralla ja LV teko sähköllä sisäisellä läpivirtauslämmittimellä?
Viimeksi muokattu:
Ei varmaan MLP:n kanssakaan tuplatehoinen tarpeeseen nähden ole ihan optimi. Jäähdytys ilmanvaihdon kautta, poistaa kosteutta ainakin tuloilmasta. Yksinkertaisuuden nimissä hybridivaraaja(oletus että lattia betonivalua johon saa varattua jonkin verran lämpöä) ja käyttövesivaraaja pois, sähkönkulutus lämmitys/lkv lienee noin 2000kwh/a joten kovin kalliilla ei kannata kikkailla. Mahdollisella auton latauksen ajoituksella varmaan isompi potentiaali kikkailuun.
Ei se erillinen varaaja ole huono kun sen kanssa voi vapaasti päästää 1m3 varaajan tippumaan ~30C tuntumaan, jolloin varauskapasiteettia on MLP kanssa noin 35kWh. (30C - 60C).
12kW koneella sen ajaa täyteen kolmessa tunnissa ja sitten vain purkua pitkän aikaa.
Toki kovilla pakkasilla tuo kolme tuntia ei riitä, mutta 6-7h alkaa riittämään. Turha MLPtäkään on euron tunneilla ajaa.
12kW koneella sen ajaa täyteen kolmessa tunnissa ja sitten vain purkua pitkän aikaa.
Toki kovilla pakkasilla tuo kolme tuntia ei riitä, mutta 6-7h alkaa riittämään. Turha MLPtäkään on euron tunneilla ajaa.
Itse taas näkisin niin kuin itselläkin on että kulutus maalämmön kanssa on niin pientä että ei ole järkeä lähteä kikkailemaan pörssisähköllä. Varsinkaan jos asuu vielä Carunan alueella jossa siirto alkaa olemaan suurempaa kuin itse energian hinta.
Joku kiinteä 8snt soppari ja saa kuution varaajat ja ylitehoiset maalämmöt jättää kauppaan.
Maalämmön kaveriksi 100-200l puskurivaraaja jotta saa kosteat tilat lämpeämään kesälläkin.
Jos pörssisähkö tulisi esim kaksi senttiä halvemmaksi kuin kiinteä niin itse säästäisin varmaan noin 120€
Sisätilan rakentaminen ja varaaminen suurehkolle lämpövarastolle uuteen taloon tulee suhteellisen kalliiksi ja todellakin silloin myös sitoutuu käytettävien resurssien hyödyntämiseen kulutusjouston lähteenä, jos aikoo hyötyvänsä lisäinvestoinneistaan. Samalla tuo lisää kesäaikaan sisälle johtuvan hukkalämmön määrää. Maalämmön yhteydessä tuloilman jäähdytys ja kosteudenpoistohan toki ei käytännössä aiheuta juoksevia kustannuksia, mutta jäähdytystehoa ei tällaisella ratkaisulla ole käytännössä liikaa, jolloin pienikin lisähukkalämpö voi johtaa siihen, että tarvitaan lisää jäähdytystehoakin. Lattiaviilennyksen järjestäminen osaan tiloista toki onnistuu kohtuullisin lisäkustannuksin, kun kerran tuloilmaa jo jäähdytetään ja kuivataan, mutta jos jäähdytystehoa tarvittaisiin johonkin tilaan vielä (esimerkiksi osin puutteellisen auringonpaisteelta suojautumisen takia), puhallinkonvektorit ja etenkin kattojäähdytys voivat muodostua asennuksineen jo suhteellisen hinnakkaaksi lisäinvestoinniksi.
Varmaan järkevää kuitenkin investointien ja saatavien hyötyjen suhteen. Akuissa kai jo mukana varauskyky...