180m2 uudisrakennus - hybridienergia

[Kellarinlämmittäjä]

Kustannuksista jos puhe, niin mulla maksoi asennettuna 17 kW on/off kone ja 390 L käyttövesivaraaja 2 x 165 m kaivoilla 24.500 € vuonna 2013. Alkaa kuitenkin olla jo kohta kahteen kertaan takaisinmaksettu, jos öljyn säästöt on 50.000 L tähän mennessä.

No, hidasta on ollut takaisinmaksu siellä. Kolme vuotta myöhemmin (2016 kesällä ) noin 8000 € VILP on maksanut jo kolmeen kertaa itsensä. Tässä ei ole edes huomiotu sitä, että sähkö voi olla joskus talvella huomattavan kallista pörssihinnoilla, mutta itse en sitä juuri silloin paljoa tarvitse. Tosi mlp pumppaaja laskee jollakin kalliilla kiinteähintaisella ja sitten kehittää ne tuotot sen mukaan ja saa haluamansa tuloksen.

 

[Janos]

No, hidasta on ollut takaisinmaksu siellä. Kolme vuotta myöhemmin (2016 kesällä ) noin 8000 € VILP on maksanut jo kolmeen kertaa itsensä. Tässä ei ole edes huomiotu sitä, että sähkö voi olla joskus talvella huomattavan kallista pörssihinnoilla, mutta itse en sitä juuri silloin paljoa tarvitse. Tosi mlp pumppaaja laskee jollakin kalliilla kiinteähintaisella ja sitten kehittää ne tuotot sen mukaan ja saa haluamansa tuloksen.

Sieltä se taas alkaa.
Taas aletaan vertaamaan avaimet käteen paketin MLP ja itse asennettua VILPpiä jota tuetaan öljyllä ja kaikennäköisillä termospulloilla antureissa ja sisälämpötilojen annetaan tippua alas.
Pysytään nyt ihan oikeasti niissä todellisissa asioissa eikä aleta purkamaan maalämpövihaa tähönkin topiciin.

Ja ei kai sun tarvitse välittää kalliista pörssisähköstä kun lämmität ne ajat ja kovat pakkaset öljyllä minkä jätät taas sopivasti mainitsematta

 

[Mikki]

Joo... älkää herran jestas alkako tähän ketjuun tuomaan ikivanhojen talojen lämmityssysteemejä, kun kyse on erittäin matalaan kulutukseen ja käyttökustannuksiin tähtäävästä uudiskohteesta.

Sellaiselle jolla on lompsa lyönnissä, niin EPS-harkkotalo MLP:llä + hyvällä kaivolla + raitisilman esilämmityksellä/-jäähdytyksellä + LTO:lla + aurinkopaneeleilla (+akuilla) on sen verran kova kombinaatio, että kaikenmaailman öljypannut ja VILP:t kannattaa unohtaa suorilta käsin.

Väittäisin että tuolla yhdistelmällä 5MWh kokonaiskulutus on mahdollisuuksien rajoissa 180m2 talolle. Ainakin jos joku 15-20kWh akku on lisäksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ja ei kai sun tarvitse välittää kalliista pörssisähköstä kun lämmität ne ajat ja kovat pakkaset öljyllä minkä jätät taas sopivasti mainitsematta

Eipä niin ja siinä se salaisuus piileekin. On olemassa vaihtoehto. Jollakin se on takka, jollakin puukattila ja jollakin öljykattila. On ikään kuin takaraja sille sähkön hinnalle ja sen saa ihan ilmaiseksi. Kuten olen aikaisemminkin sanonut, sen kiinteähintaisen "kiinnityksen" saa sen pörssisähkön ilmaisena kylkiäisenä. Joka päivä voi valita kumpaa käyttää mutta ei niin kovinkaan monena päivänä se öljy sitä pörssisähköä voita. Joskus kuitenkin ja oikein komeasti voittaakin. Juuri tästä syystä olen nyt pysynyt itse pörssisähkössä kun järkevää kiinteähintaista ei ole ollut tarjolla kuten joskus usein oli. Toki ymmärrän, että mlp-pumppaajan täytyy pysyä siinä kiinteähintaisessa kun lämmityksen kulutus ylittää reippaasti normaalin sähkölämmittäjän "lämpötilariippuvuuden" eikä lepuutusvaroja pakkasilla ole.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sellaiselle jolla on lompsa lyönnissä, niin EPS-harkkotalo MLP:llä + hyvällä kaivolla + raitisilman esilämmityksellä/-jäähdytyksellä + LTO:lla + aurinkopaneeleilla (+akuilla) on sen verran kova kombinaatio

Onko se sitten "hybridilämmitys" jos on mlp + aurinkopaneelit?

Ei mitenkään huono, mutta lämmitys on kuitenin täysin sähköstä riippuvaista. Öljykattilasi tilalle ottasin keskuteluun vaikkapa takan, vesitakkan, puukattilan, pellettikattilan, pellettitakkan. Nostaisin esille jopa wiinatakat. Paneelit ja akut voi silti olla.

 

[Mikki]

Onko se sitten "hybridilämmitys" jos on mlp + aurinkopaneelit?

Ei mitenkään huono, mutta lämmitys on kuitenin täysin sähköstä riippuvaista. Öljykattilasi tilalle ottasin keskuteluun vaikkapa takan, vesitakkan, puukattilan, pellettikattilan, pellettitakkan. Nostaisin esille jopa wiinatakat. Paneelit ja akut voi silti olla.

Miksi ihmeessä? Ei tuollainen EPS harkkotalo jäähdy edes vuorokaudessa juuri mitään. Kalliit pörssitunnit voi hyvin väistellä ihan vain katkaisemalla lämmitystä jos haluaa niin tehdä. Niben pumpussa se on vain yhden releen kärjet kiinni ja lämmitys on siitä poikki.

Se lienee sitten eri keskustelu jos halutaan vielä sähköriippumattomuutta rakentaa. Sitä ei tässä ketjussa ole kukaan, ainakaan aloittaja nostanut prioriteetteihin. Päinvastoin aloittaja on sanonut että takkaa ei tule.

Lienee makuasia mitä sanoo hybridilämmitykseksi. Onhan maasta tuleva energia ja auringosta tuleva energia jo eri lämmönlähteet ja toisistaan riippumattomat kun puhutaan porakaivosta.

 

[Euroshopperi]

No, hidasta on ollut takaisinmaksu siellä. Kolme vuotta myöhemmin (2016 kesällä ) noin 8000 € VILP on maksanut jo kolmeen kertaa itsensä. Tässä ei ole edes huomiotu sitä, että sähkö voi olla joskus talvella huomattavan kallista pörssihinnoilla, mutta itse en sitä juuri silloin paljoa tarvitse. Tosi mlp pumppaaja laskee jollakin kalliilla kiinteähintaisella ja sitten kehittää ne tuotot sen mukaan ja saa haluamansa tuloksen.

Mulla tulee tänä vuonna kulumaan kiinteällä sähkösopparilla alta 1000 € lämmitykseen ja lämpimään veteen 350 neliön huushollissa. Ei ole juurikaan käynyt mielessä, että tuossa kummoista pelivaraa saisi järjestettyä pörssien ”Neroa” leikkimällä ja ottamalla vuoronperään käyttöön tekniikkaa samovaarista lähtien ja keräilemällä klapeja pitkin tonttia jonkun muun aikaohjaamana.
Tuon 1000 € sisällä siis pitäisi leikkiä jollain hyper hybridi järjestelmien kanssa, niin ”ei kiitos”! MLP toimii, itse mitään tekemättä, tehtävässään. Ja mulle, kun kaivoja täällä saa porata, tuollaisen 8000 € VILP n ottaminen on kuin heittäisi yhden kunnon kaivon rahat ulos parvekkeelta.

Edit. Ja tuostahan voi esim joku luupää laskea, että miten sitä lämmityksestä saa säästettyä sähköpörssillä, kun on n 20 viikkoa koko lämmitys pois niiltä kaikkein halvimmista pörssisähkön tunneilta. Tuon aukon ulkopuolellahan hinta on jotain muuta, kuin vuoden keskimääräinen.

Topikin aloittajallahan oli vissiin tähtäimessä luokkaa passiivitalon, niin sinne ei paljon muuta jää, kuin käyttöveden tulistus jäljelle, joka pyörii sähköntarpeessa läpi vuoden kohtuu lineaarista viivaa myöden. MLP tekee veden esim COP 3,4, jos ei tarvitse vastuksia käyttää.
Passivitalolle kun alkaa MLP tehoa laskemaan, niin kyllä siitä aika minimaalinen pumppu tulee ja saattaa jo PILP käydä hyvinkin. Josko vain sitten ovat ongelmattomia ja laitteita jotka vain saa unohtaa taustalle. Mutta käyttövettä siis tuo määrä todennäköisesti riittää lähes kaikille, jos se on riittänyt meidän käytölläkin törkeällä lorottamisella. Tuo suurin pilariviikko on lukemat 120,4kWh tuotettu käyttäen 33 kWh, joten siitä saa skaalata.
Tuosta saattaisi vetää äärimmäisen karkean arvion 20 kWh viikkokulutuksesta ja päätyä käyttöveteen kuluvan 1 040 kWh vuodessa sähköä, kun COP on suht vakio 3,4, niin tehona saadaan
3 536 kWh kohtuu suuren porukan kulutus lämpimään veteen. Esilämmitys vaikuttaa tuohon selvästi alentavasti ja sen energialaskenta menee lämmityksen piikkiin COP 4,7 luvulla. Joten energiahaitari käyttöveteen on n 5000-6000 kWh/a välillä.

 

[salasana]

Joo ei tulla pskomaan mun taloon ja ketjuun

Hybridilämmityksestä lähdin liikkeelle, jotta tulee kaikki nykyaikaiset vaihtoehdot kartoitettua ja mukana oli alkumetreillä LTO-piippua ja vesitakkaa yms. Huomasin nopeasti, että useat olivat päätyneet tuollaisiin ratkaisuihin etsiessään päälämmönlähdettä ja siihen ei ole tarkoitus ryhtyä missään tapauksessa.

Itselle esim. jokin LTO-piippu ja vesitakka olisi ainoastaan vaihtoehtoinen tapa lämmittää taloa. Olkoot sitten vaikka kriisiajan backup-ratkaisu, mutta se alkaa taas mennä siihen preppaajatouhuun joka ei vastaa normaalia arkipäiväistä tarvetta ja mikäli ei ole sähköä pyörittää ilmanvaihtoa tai muutenkaan mitään laitteita niin melko turhaa. Tähän olen miettinyt vaihtoehtona sitä aurinkokeräintä, mutta siinäkin taitaa tarvita kiertoveteen sähköä vaikö? Ehkä kaikkein yksinkertaisin tapa olisi varmistaa ainoastaan se, että invertterissä on olemassa aggregaattisyötölle mahdollisuus - mikäli siis backuppia tarvitsee talvikaudelle. Säkällä voi jonkin osan vuodesta pyöriä auringon ja akun varassa täysin, mutta talvi on aina talvi.

Olen nyt riittävän vakuuttunut monen sivun jälkeen, että MLP on ainoa oikea vaihtoehto. Pitää sitten palata pumpun merkin ja mallin osalta vielä myöhemmin asiaan kunhan sinne saakka joskus päästään.
Nyt ollaan toisen vaiheen luonnoksissa vasta menossa ja mikäli kaikki menee putkeen / etenee nopeasti niin rakennuslupa ehkä vireillä vuoden loppuun mennessä. Ehkä se kuokka sitten menee maahan jopa kevättalvella… katsotaan nyt. Suunnittelusta en aio tinkiä missään kohtaa, joten voi helposti tulla jokin ekstra-kuukausi sen osalta.

 

[Mikki]

Suurin osa passiivitaloprojekteista on päätynyt siihen, että kolmessa vuorossa lämmitetään olohuoneessa takkaa, kun on haluttu rakentaa "hybridilämmitys". Minusta tosin kovin "passiivinen" talo ei ole, jos lämmitys vaatii perheelle kipinävuorot.

Alhaisimmat passiivitalokulutukset tulee nykytekniikalla helpoiten ja yksinkertaisimmin MLP:llä ja hyvällä kaivolla. Kaikki muut ratkaisut on enemmän tai vähemmän virityksiä. No tärkeää on myös hyvä eristäminen ja siihen kannattaa pistää pykälä lisää sen päälle mitä vaaditaan.

Erittäin kiinnostava on kyllä seurata mihin kokonaisratkaisuun @salasana päätyy lopulta. Nyt taitaa olla kuitenkin jo suht selvät sävelet ja oikeaan suuntaan näyttää menevän.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Alhaisimmat passiivitalokulutukset tulee nykytekniikalla helpoiten ja yksinkertaisimmin MLP:llä ja hyvällä kaivolla.

No joo, varmaan näinkin. Mutta esim. VILPiin ero on Etelä-Suomessa ehkä se COP 3 / COP 4, ~800 kWh jos lämmön tarve olisi 10 000 kWh/v. Polttelemalla motin puita pakkaspäivänä takassa sähkön kulutus on samoissa. On saanut sen takankin jos sattuisi vaikka semmoisen haluamaan. Jos talo on hyvin eristetty, se lämpenee takalla tarvittaessa nurkkia myöten ilman sähköä.

 

[Mikki]

No joo, varmaan näinkin. Mutta esim. VILPiin ero on Etelä-Suomessa ehkä se COP 3 / COP 4, ~800 kWh jos lämmön tarve olisi 10 000 kWh/v. Polttelemalla motin puita pakkaspäivänä takassa sähkön kulutus on samoissa. On saanut sen takankin jos sattuisi vaikka semmoisen haluamaan. Jos talo on hyvin eristetty, se lämpenee takalla tarvittaessa nurkkia myöten ilman sähköä.

Mutta sitten pihalla on se iso möhkäle. Tässähän aloittaja ei halunnut edes ILP:iä, eikä takkaa. Ja VILP ei mahdollista oikein järkevästi tuloilman viilennystä, kun sellainenkin haluttiin. Ja on korostettu että TMA ei ole pääasia, vaan Carunan pitäminen laihalla leivällä.

Pysytään asiassa, eikä asian vieressä.

 

[salasana]

Pientä päivitystä tilanteeseen.

Kauppias kauppaa Daikinin VILPpiä ja sellainen karkeasti 8k€ säästö houkuttelee. Talokaan kun ei lämmitystehon osalta sitä MLPtä todellakaan tarvitse. Kehuskeli myös, että tuo laite pääsee starttiteholtaan poikkeuksellisen alas aina 600w saakka jolloin ilmeisesti katkokäyntiä todella vähän. Käytännön merkitystä en tiedä tuosta pätkimisestä eli onko jokin merkittävä sähkönkulutus vai pelkästään kompuran kuluminen? eos.
Kehui myös, että tuon Daikinin viilennys olisi aito viilennys eikä maaviileä pärjäisi sille. eos / ei kykyä tutkia specsejä / ei ymmärrystä mihin vertaisi.

Toisekseen olen yrittänyt puhua lisävaraajan tarpeestä lähinnä johtuen pitkistä vesipisteiden välimatkoista, mutta suunnittelija vakuuttelee, että lämpimänveden kierrolla siitä selviää eikä mukamas kuluta juuri mitään ylimääräistä, koska rakennuksen sisällä eristeissä kierto. Joskus jostain luin, että ei oikeen lämpöpumppuihin sovellu tuollainen kierto… eos. Vähän mietityttää myös tuollainen 230L varaajan kapasiteetti jos oikeen kunnon saunaillat viettää.

Kauppias kauppaa myös Swegonin LTOta, mutta mitä tuolta vähän pintaa raapaisin ilmanvaihdon ketjuista niin olisiko Enerventin XL kuitenkin parempi laite? Ei kiinnostusta alkaa korjailemaan laitteen ”ominaisuuksia” siedettävämmiksi Home Assistantilla.

Mielipiteitä, ajatuksia…?

 

[fraatti]

Pientä päivitystä tilanteeseen.

Kauppias kauppaa Daikinin VILPpiä ja sellainen karkeasti 8k€ säästö houkuttelee. Talokaan kun ei lämmitystehon osalta sitä MLPtä todellakaan tarvitse. Kehuskeli myös, että tuo laite pääsee starttiteholtaan poikkeuksellisen alas aina 600w saakka jolloin ilmeisesti katkokäyntiä todella vähän. Käytännön merkitystä en tiedä tuosta pätkimisestä eli onko jokin merkittävä sähkönkulutus vai pelkästään kompuran kuluminen? eos.
Kehui myös, että tuon Daikinin viilennys olisi aito viilennys eikä maaviileä pärjäisi sille. eos / ei kykyä tutkia specsejä / ei ymmärrystä mihin vertaisi.

Toisekseen olen yrittänyt puhua lisävaraajan tarpeestä lähinnä johtuen pitkistä vesipisteiden välimatkoista, mutta suunnittelija vakuuttelee, että lämpimänveden kierrolla siitä selviää eikä mukamas kuluta juuri mitään ylimääräistä, koska rakennuksen sisällä eristeissä kierto. Joskus jostain luin, että ei oikeen lämpöpumppuihin sovellu tuollainen kierto… eos. Vähän mietityttää myös tuollainen 230L varaajan kapasiteetti jos oikeen kunnon saunaillat viettää.

Kauppias kauppaa myös Swegonin LTOta, mutta mitä tuolta vähän pintaa raapaisin ilmanvaihdon ketjuista niin olisiko Enerventin XL kuitenkin parempi laite? Ei kiinnostusta alkaa korjailemaan laitteen ”ominaisuuksia” siedettävämmiksi Home Assistantilla.

Mielipiteitä, ajatuksia…?

500k€ kivitalon kylkeen en laittaisi itse puhaltimia. Joskus ketjussa taisi olla sellaisesta puhe?

Taisin linkittää tähän ketjuun aikaisemmin ihan käytännön kokemuksia että mitä se käyttöveden kierto vie? Se vie paljon, varsinkin ellei sitä ajasta mitenkään. Itse välttäisin sitä jos se on vain mahdollista. Kiertoa voi pyörittää myös tarpeen mukaan (esim läsnäolotunnistimillta tms). En muista oliko täällä ollut missään puhetta että kuinka kaukana vesipisteet ovat.

Kauppias tietty kauppaa laitteita mitä itse edustaa. Ja ne on tietty parhaita. Eihän se kauppa muuten käy, jos naapurista löytyy parempia laitteita.

Swegonin jättäisin hyllyyn täällä esille tulleiden asioiden valossa. Tutulla vaihtui koko kone myös jatkuvien ongelmien takia. Se oli joku Swegonin 10v vanha malli missä ongelmat eivät loppuneet koskaan.

 

[Lappanen]

Kv-kierto kyllä vähintään tuplaa kulutuksen kvn osalta, jos 24/7 päällä. Mulla ajastettuna ehkä 1/3 vuorokaudesta yhteensä ja 2x vuorokauteen ladataan 500 litran varaaja ~45C -> 57C. Vähän riippuu kulutuksesta sekä sähkönhinnasta tietty tuo aloituslämpö.

Jos maaviileään ryhdyt, niin IV-kone kannattaa valita vähän ylitehoiseksi niin on varaa nostaa ilmavirtoja kesällä eikä kone huuda hoosiannaa, riippuu toki myös kanaviston rakenteesta. Jos mahdollista niin samaan syssyyn lattiaviilennys, jos siis löytyy lattialämmitys. Tuo voi kyllä olla kallis ratkaisu jos valmiin ratkaisun tuohon haluaa asennuttaa, ehkä. Mutta hakkaa kyllä mukavuudessa, käyttökuluissa sekä huollontarpeessa ihan minkä tahansa muun ratkaisun.

Vertailun vuoksi mainittava, mulla 150 m2 tallissa Niben MLP S1255 1,5-6 kW invertteri, siitä saa tehtyä asetuksia säätämällä 1,5-8 kW koneen. Minimiteholla kulutus ulkoisen energiamittarin mukaan ~230 W. Edit. Ääh, taisit tarkoittaa 600W starttiteholla tuottoa etkä ottoa..

 

[salasana]

500k€ kivitalon kylkeen en laittaisi itse puhaltimia. Joskus ketjussa taisi olla sellaisesta puhe?

Ei kivitalon rakentaminen tarkoita sitä, että budjetti on täysin rajaton. 500k€ niin saat budjettipakettipuutalon vuonna 2025 näillä neliöillä.
Lisäksi jos on odotettavissa 25kWh/m2/a energiankulutus niin onko noin 8k€ lisäinvestointi todella perusteltua jotenkin muuten kuin esteettisistä syistä?
Puhallin olisi tässä kohteessa sen verran jemmassa, että sitä pitäisi ihan saappaat jalassa mennä erikseen katselemaan - koskee myös ohikulkijoita.

Taisin linkittää tähän ketjuun aikaisemmin ihan käytännön kokemuksia että mitä se käyttöveden kierto vie? Se vie paljon, varsinkin ellei sitä ajasta mitenkään. Itse välttäisin sitä jos se on vain mahdollista. Kiertoa voi pyörittää myös tarpeen mukaan (esim läsnäolotunnistimillta tms). En muista oliko täällä ollut missään puhetta että kuinka kaukana vesipisteet ovat.

Näin vähän itsekin muistelisin. Pahimmillaan lämminvesipiste on karkeasti 25m päässä mutkineen.
On kokemusta yhdestä talosta jossa saa odotella oikeasti kauan, että saa suihkusta lämmintä vettä joten tässä kohteessa haluaisin siltä välttyä jos mahdollista.

Kauppias tietty kauppaa laitteita mitä itse edustaa. Ja ne on tietty parhaita. Eihän se kauppa muuten käy, jos naapurista löytyy parempia laitteita.

Swegonin jättäisin hyllyyn täällä esille tulleiden asioiden valossa. Tutulla vaihtui koko kone myös jatkuvien ongelmien takia. Se oli joku Swegonin 10v vanha malli missä ongelmat eivät loppuneet koskaan.

Näin se on ja kauppiaan tarinoita kun en ikinä purematta niele niin täällä kyselen.
Joku toisaalta edustaa aina jotain laitteita, joten jos jokin laite on laadukkaaksi myös palstalla kokemusperäisesti todistettu niin joku näistä kauppiaista saattaa puhua markkinointijargonin ohella myös pääosin totta - eikö?

Swegon jää hyllyyn. Kiitos!

 

[salasana]

Kv-kierto kyllä vähintään tuplaa kulutuksen kvn osalta, jos 24/7 päällä. Mulla ajastettuna ehkä 1/3 vuorokaudesta yhteensä ja 2x vuorokauteen ladataan 500 litran varaaja ~45C -> 57C. Vähän riippuu kulutuksesta sekä sähkönhinnasta tietty tuo aloituslämpö.

Huhhuh! Ja siis putket on jossain armaflexin alla?
Miten se energia sitten mikä kuluu lv-putken täyttöön kun aina viilenee välissä jos ei käyttöä?

Jos maaviileään ryhdyt,

Taitaa jäädä välistä. Kohteessa pieni lämpökuorma ja märkätilan lattiat haluan pitää lämpiminä.

Edit. Ääh, taisit tarkoittaa 600W starttiteholla tuottoa etkä ottoa..

Juu sitä kauppias mainosti, mutta edelleen en tiedä mikä se suurin haitta tuossa on mikäli pitäisi aloittaa sieltä 1,5kW tasosta vs 600W?
Kompuran kuluminen vai jokin muu?

 

[Karga]

No, hidasta on ollut takaisinmaksu siellä. Kolme vuotta myöhemmin (2016 kesällä ) noin 8000 € VILP on maksanut jo kolmeen kertaa itsensä. Tässä ei ole edes huomiotu sitä, että sähkö voi olla joskus talvella huomattavan kallista pörssihinnoilla, mutta itse en sitä juuri silloin paljoa tarvitse. Tosi mlp pumppaaja laskee jollakin kalliilla kiinteähintaisella ja sitten kehittää ne tuotot sen mukaan ja saa haluamansa tuloksen.

Mutta olet ”tienannut” vain 16 t (vs 24,5 t€). Selvä tappio, sorry ;-)

 

[Arisoft]

On kokemusta yhdestä talosta jossa saa odotella oikeasti kauan, että saa suihkusta lämmintä vettä joten tässä kohteessa haluaisin siltä välttyä jos mahdollista.

Kylpyhuoneen valokatkaisijaan kv-pumpun ohjaus niin se ehtii just lämmetä ajoissa.

 

[-Teme-]

Kylpyhuoneen valokatkaisijaan kv-pumpun ohjaus niin se ehtii just lämmetä ajoissa.

Kun uudistaloa tekee niin liike/läsnäolotunnistimella valojen ohjaus pesutilaan, myös suihkuveden virtausmittari on hyvänä lisänä mittaamassa kulutusta, mutta myös antamassa sensoridataa valo-ohjaukselle. Samoilla sensoreilla saa IV tehostuksen yhdessä kosteus sensorin kanssa hallittua keskitetyllä logiikalla.
Saunaan valaistusohjauksen saa näppärästi primääristi sähkökiukaan käytön mukaan. Sekundäärinen manuaalinen ohjaus erikseen siivousta varten, joka voi olla täysin eri valaisin kuin normaali saunan tunnelmavalaistus.
Liikeohjaus on myös loistava eteisessä, WC ja KHH tiloissa, sekä vaate-/pukeutumis huoneissa. Käytännössä tilat joissa käydään ja poistutaan, muttei oleskella. Läsnäolosensorit eli mmWave ei PIR ovat loistavia myös autotallissa/varastoissa, sekä työhuoneissa kun ollaan video möötteissä lähes staattisesti kameran edessä. Manuaalinen ohjaus tai automaation ohitus lähinnä silloin kun huone on myös muussa käytössä, kuten vierashuoneena. Siksi valaistuksen ohjaukseen kannattaa varautua ohjelmoitavuuden mahdollistavalla tavalla.

Erillinen siivousvalo ja muutoin valaistuksen ohjaus on myös hyvä lisä esimerkiksi kun siivooja tulee, niin kun näppäilee lukkoon pääsykoodin tai käyttää ”siivooja” tägiä, niin koko asunnon valaistus menee siivous -tilaan ja vastaavasti sammuu kun kuittaa lähtiessä tägillä hälytykset päälle.

Sähkö- ja automaatiosuunnitelmat kannattaa ottaa huomioon hyvissä ajoin, eikä sitten vasta lopuksi miettiä mihin nurkkaan niitä kytkimiä laittaa. Myös eth verkko huoneisiin, sekä putkitukset valmiiksi kameroille yms kannattaa tehdä samalla kun pinnat ovat auki

 

[Aurinko Aarne]

Pientä päivitystä tilanteeseen.

Kauppias kauppaa Daikinin VILPpiä ja sellainen karkeasti 8k€ säästö houkuttelee. Talokaan kun ei lämmitystehon osalta sitä MLPtä todellakaan tarvitse. Kehuskeli myös, että tuo laite pääsee starttiteholtaan poikkeuksellisen alas aina 600w saakka jolloin ilmeisesti katkokäyntiä todella vähän. Käytännön merkitystä en tiedä tuosta pätkimisestä eli onko jokin merkittävä sähkönkulutus vai pelkästään kompuran kuluminen? eos.
Kehui myös, että tuon Daikinin viilennys olisi aito viilennys eikä maaviileä pärjäisi sille. eos / ei kykyä tutkia specsejä / ei ymmärrystä mihin vertaisi.

Toisekseen olen yrittänyt puhua lisävaraajan tarpeestä lähinnä johtuen pitkistä vesipisteiden välimatkoista, mutta suunnittelija vakuuttelee, että lämpimänveden kierrolla siitä selviää eikä mukamas kuluta juuri mitään ylimääräistä, koska rakennuksen sisällä eristeissä kierto. Joskus jostain luin, että ei oikeen lämpöpumppuihin sovellu tuollainen kierto… eos. Vähän mietityttää myös tuollainen 230L varaajan kapasiteetti jos oikeen kunnon saunaillat viettää.

Kauppias kauppaa myös Swegonin LTOta, mutta mitä tuolta vähän pintaa raapaisin ilmanvaihdon ketjuista niin olisiko Enerventin XL kuitenkin parempi laite? Ei kiinnostusta alkaa korjailemaan laitteen ”ominaisuuksia” siedettävämmiksi Home Assistantilla.

Mielipiteitä, ajatuksia…?

Kauppiasta kannattaa kuunnella, sillä hän ajattelee vain ja ainoastaan asiakkaan etua


Lattialämmityskohteessa ei mikään maalämpöpumppu käy katkokäyntiä. Talosi tarvitsee ihan sen saman lämmitystehon kuin muutkin talot. Sellaista taloa ei ole Suomessa vielä rakennettu joka lämpenisi kodinkoneiden hukkalämmöllä, saati sitten pyhällä hengellä. Jos sinulla on suunnitelmat tiedossa niin lasketa talon energiakulutus maalämpöfoorumilla. Ei maksa mitään.

Lämpimän veden kierto kannattaa unohtaa. Sillä lämmität epäedullisesti taloasi talvella, aiheutat sitä pätkä ja epätaloudellista käyntiä, sekä aiheutat viilennystarvetta kesällä. Jos nyt joku piparinpesupiste on talon vastakkaisella nurkalla niin sinne lavuaarin alle 100€:lla 10l varaaja.

Parin sadan litran varaaja riittää ihan hyvin maalämpöpumpun yhteydessä. Saunailtaan esim. Nibessä luxustila päälle niin ottaa vastukset avuksi. Jos itse rakentaisiin niin laittaisin lämmityspiiriin jatkuvan kierron ja piiriin 150€:n levylämmönvaihtimen, jossa esilämmittäisin käyttöveden ennen maalämpöpumpun säiliöön menemistä. Tällöin lämmin vesi ei käytännössä lopu kesken vaikka käyttöveden lämpötilan laskisi 40 asteeseen (legionellatappo toki parin viikon välein). Samasta haarasta sitten kylmäveden syöttö suihkupisteelle.

Aurinkopaneeleita ei kannata hankkia ennen kuin niiden asennuksesta saa kotitalousvähennyksen. Jos hankit, niin asennukseen kuluva raha syö säästöt ekalta viideltä vuodelta. Samoin akkuja ei kannata nyt harkita, sillä niiden hinta tulee kymmeniä prosentteja alaspäin joka vuosi. Laittamalla konesaumakaton varmistat sen että paneelit saat turvallisesti katolle apupoika-anteronkin toimesta, kuka puhu huono suami.

 

[rema]

Salasana:lle
Harkitse Stellator aurinkolämpö/ ilmalämpö kerääjää , ilmalämpö otetaan talteen invertteri maalämpöpumpulla, tulevan nesteen lämpöraja mielellään - 15 tai -20 C-ast. termostaatti ohjauksella voi maalämpöpumpun käyntiä hyvin ohjailla, samoin aurinkolämpö ohjaus termostaatilla.
Meillä on hyvä kokemus kahdesta Stellator 5 :stä, pääsemme niillä n. -15 C-asteeseen. Etuina on mm. ettei tarvita sulatusta.
Jos lämmitys on puhallinpattereilla, niitä voi käyttää myös jäähdytykseen, maalämpöpumppu toimii kesäajan jäähdyttämässä lämmityskiertoa, kierrossa olevalla levylämmönvaihtimella. lämpö siirretään varaajaan, jossa on kierukka lämpöisen käyttöveden lämmittämiseen. Puhallinpattereiden etuna on matalampi kierron lämpö lämmityskautena ja näkyvissä olevat putket.
Koville pakkasille tarvitaan lisälämpöä, esim. ilmavesilämpöpumppu, invertteri ja R290 eli propaani kylmäaine.

 

[salasana]

Kauppiasta kannattaa kuunnella, sillä hän ajattelee vain ja ainoastaan asiakkaan etua

Juu kaikilla niillä pumpuilla kauppias on joka tapauksessa.

Lattialämmityskohteessa ei mikään maalämpöpumppu käy katkokäyntiä. Talosi tarvitsee ihan sen saman lämmitystehon kuin muutkin talot. Sellaista taloa ei ole Suomessa vielä rakennettu joka lämpenisi kodinkoneiden hukkalämmöllä, saati sitten pyhällä hengellä. Jos sinulla on suunnitelmat tiedossa niin lasketa talon energiakulutus maalämpöfoorumilla. Ei maksa mitään.

Se lasketaan hetken kuluttua energiatodistuksen muodossa. Tässä on kyllä hieman astetta parempi energiatehokkuus eikä kukaan ole väittänyt, että tämä lämpeää kodinkoneilla.

Lämpimän veden kierto kannattaa unohtaa. Sillä lämmität epäedullisesti taloasi talvella, aiheutat sitä pätkä ja epätaloudellista käyntiä, sekä aiheutat viilennystarvetta kesällä. Jos nyt joku piparinpesupiste on talon vastakkaisella nurkalla niin sinne lavuaarin alle 100€:lla 10l varaaja.

Nyt kun tiedät näköjään talomme LVI-suunnitelmankin niin tiedoksi, että siellä on 2kpl sadesuihkuja, KHH, WC, keittiö puolivälissä näin muutaman mainitakseni. Sinne sitten satasella varaaja… jepp.

Parin sadan litran varaaja riittää ihan hyvin maalämpöpumpun yhteydessä. Saunailtaan esim. Nibessä luxustila päälle niin ottaa vastukset avuksi. Jos itse rakentaisiin niin laittaisin lämmityspiiriin jatkuvan kierron ja piiriin 150€:n levylämmönvaihtimen, jossa esilämmittäisin käyttöveden ennen maalämpöpumpun säiliöön menemistä. Tällöin lämmin vesi ei käytännössä lopu kesken vaikka käyttöveden lämpötilan laskisi 40 asteeseen (legionellatappo toki parin viikon välein). Samasta haarasta sitten kylmäveden syöttö suihkupisteelle.

Täytyy tutkia.

Aurinkopaneeleita ei kannata hankkia ennen kuin niiden asennuksesta saa kotitalousvähennyksen. Jos hankit, niin asennukseen kuluva raha syö säästöt ekalta viideltä vuodelta. Samoin akkuja ei kannata nyt harkita, sillä niiden hinta tulee kymmeniä prosentteja alaspäin joka vuosi. Laittamalla konesaumakaton varmistat sen että paneelit saat turvallisesti katolle apupoika-anteronkin toimesta, kuka puhu huono suami.

Juu näin olen tekemässä, kiitos.
Konesaumakatto on myös 2x lukkosauman hintainen, mutta pohdinnan alla parhaillaan.
Eipä ole aina kummoista kehuttavaa suomi-pojankaan työmoraalista ja ammattiylpeydestä.

 

[fraatti]

Laittamalla konesaumakaton varmistat sen että paneelit saat turvallisesti katolle apupoika-anteronkin toimesta, kuka puhu huono suami.

Mikä etu konesaumakatosta on verrattuna lukkosaumakattoon? Mun laatikkotalossa ei ole ainakaan moiselle tarvetta. Lisäksi noissa on vielä riski asentajan ammattitaidon suhteen. Lukkosaumakatto on melko helppo kenen vaan asentaa.

Täällä olikin eroista juttu.

Konesaumakatto vai lukkosaumakatto?

Arvokkaalla ja perinteisellä konesaumakatolla on vankkumattomat kannattajansa. Suoralinjainen profiili istuu hyvin myös moderneihin kohteisiin. Konesaumaton rinnalle on sittemmin kehitetty helpommin…

www.vesivek.fi

 

[roots]

Nyt kun tiedät näköjään talomme LVI-suunnitelmankin niin tiedoksi, että siellä on 2kpl sadesuihkuja, KHH, WC, keittiö puolivälissä näin muutaman mainitakseni. Sinne sitten satasella varaaja… jepp.

On tuossa pikkuvaraajassa oma pointtinsa, se tarjoo heti kuumaa ja kuluttaa vähän kun saa pumpulla esilämmitettyä sisäänsä ja pidemmän veden laskun päästä kaikki tulee pumpulta.
Suurin ongelma noissa lienee kuinka ne saa sijoitettua taloon jos vielä useampi niitä pitäis ripotella, tilavuus vielä sen mukaan mikä on tarve ko. sijainnissa.

Kuinka muuten on, salliiko määräykset pysäytellä LVK pumppua (mainittua KV (kylmävesi) kiertoa vähemmin tarvii ), jos määräykset kiinnostaa...

 

[Arisoft]

Kuinka muuten on, salliiko määräykset pysäytellä LVK pumppua (mainittua KV (kylmävesi) kiertoa vähemmin tarvii ), jos määräykset kiinnostaa...

Itse laittaisin sen niin että se desinfioi putkiston vaikka kerran päivässä jos ei ole muuta käyttöä. Siis sama kuin varaajan kanssa tehdään lämpöpumpun kanssa. Ei pidetä aina kuumana. Kiertoputkistossa on ihan sama ongelma kuin seisovassakin kun vesi jäähtyy. Itsellä on vielä lisäongelmana se, että seisova kuumavesiputki kulkee lämmitysputken lähellä niin että sielät tulee sellaista mukavan haaleeta vettä kämmityskaudella heti eli se vesi on just legionellalämpöistä koko päivän. Kierto jos olisi niin se ainakin kuumenisi säännöllisesti ajastimen kanssa.

 

[Lappanen]

Sitä aina ihmetelly, että jos kiertovesi on sen lämpöistä ettei siinä legionellat elä ja ne eläneetkin jo kuolleet ja kun kierto laitetaan stoppiin ja vesi haaalenee ja viilenee, niin mistä sinne sitä legionellaa enää tulee? Kun kierto taas laitetaan päälle, alkaa tulemaan taas sitä kuumaa legionellatonta vettä ennen seuraavaa stoppia.

 

[Aurinko Aarne]

Sitä aina ihmetelly, että jos kiertovesi on sen lämpöistä ettei siinä legionellat elä ja ne eläneetkin jo kuolleet ja kun kierto laitetaan stoppiin ja vesi haaalenee ja viilenee, niin mistä sinne sitä legionellaa enää tulee? Kun kierto taas laitetaan päälle, alkaa tulemaan taas sitä kuumaa legionellatonta vettä ennen seuraavaa stoppia.

Mietippä niin päin kun olet kaksi viikkoa reissussa ja talo on ollut tyhjillään. Kaikki kylmävesiputket ovat kasvattaneet legionellaa sillä välin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sitä aina ihmetelly, että jos kiertovesi on sen lämpöistä ettei siinä legionellat elä ja ne eläneetkin jo kuolleet ja kun kierto laitetaan stoppiin ja vesi haaalenee ja viilenee, niin mistä sinne sitä legionellaa enää tulee?

Kyllähän tästä tulee mieleen, että tuo kierto on itse asiassa parempi kuin normaali veden käyttö. Noillehan on raportoitu jonkinlaista ajallaista kestävyyttä eli pelkästään se että hetki lasketaan vettä ja putki on kuumana jotain 10 minuuttia ei ehkä riitä. Kierto lienee päällä tuntikausia kerrallaan, ehkä jatkuvasti, joten ne mahdollisuudet densifioida se putki on paljon paremmat ja jos se varaajan pääkin käy kuumana niin ei kai sitä sinne mistään pitäisi tulla. Varaajan läpi tosin joskus pääsee silloin se vesi loppuu.

 

[Lappanen]

Mietippä niin päin kun olet kaksi viikkoa reissussa ja talo on ollut tyhjillään. Kaikki kylmävesiputket ovat kasvattaneet legionellaa sillä välin.

Jep, jossain jo tätäkin ihmettelin, että miksi se kuumavesi on vallannut legionellakeskustelun eikä kukaan puhu mitään niistä kylmävesiputkista joissa se legionellariski on varmasti suurempi kun siellä ne lilluu kylmässä vedessä odotustilassa odottamassa että vesi sen verran lämpenee että aktivoituvat.

 

[jso]

Mikä etu konesaumakatosta on verrattuna lukkosaumakattoon? Mun laatikkotalossa ei ole ainakaan moiselle tarvetta. Lisäksi noissa on vielä riski asentajan ammattitaidon suhteen. Lukkosaumakatto on melko helppo kenen vaan asentaa.

Täällä olikin eroista juttu.

Konesaumakatto vai lukkosaumakatto?

Arvokkaalla ja perinteisellä konesaumakatolla on vankkumattomat kannattajansa. Suoralinjainen profiili istuu hyvin myös moderneihin kohteisiin. Konesaumaton rinnalle on sittemmin kehitetty helpommin…

www.vesivek.fi

Väittäisin että suurempi riski asentajan ammattitaidossa on lukkosaumakatoissa kuin konesauma. Lukkosaumakattojen yleistymisen myötä nämä nopeastisinnepäinrahatpois ovat alkaneet asentaa niitä ja tällöin riskinä on esimerkiksi huonosti tehdyt läpiviennit. Etuna konesaumassa yleistynyt pohjaratkaisu umpilaudotus + huopakermi, joka on todella paljon hiljasempi katto verrattuna roikkuva aluskate + harva laudotus jota yleensä lukkosaumassa käytetään. Lisäksi toki konesaumassa saat peltisepän tekemät vedenpitävät saumatut läpiviennit.

 

[salasana]

On tuossa pikkuvaraajassa oma pointtinsa, se tarjoo heti kuumaa ja kuluttaa vähän kun saa pumpulla esilämmitettyä sisäänsä ja pidemmän veden laskun päästä kaikki tulee pumpulta.
Suurin ongelma noissa lienee kuinka ne saa sijoitettua taloon jos vielä useampi niitä pitäis ripotella, tilavuus vielä sen mukaan mikä on tarve ko. sijainnissa.

Kuinka muuten on, salliiko määräykset pysäytellä LVK pumppua (mainittua KV (kylmävesi) kiertoa vähemmin tarvii ), jos määräykset kiinnostaa...

Se oli alkuperäinen suunnitelma, mutta nyt kun herra LVI-inssi-suomipoika sanoi ettei sitä energianhukkaa juuri missään näy, mutta täällä sanotaan aivan päinvastaista niin vähän laittaa mietityttämään onko kenties esim. foorumin kokemuksissa jokin saneerauskohde jonka LVI lähtökohtaisesti täysin eri kuin vuoden 2025 rakennus. Eos., mietin ääneen.

Lauteiden alla on tilaa vaikka kuinka. Yksi isompi lisävaraaja (n. 180L) riittäisi mainiosti niin ei niitä sen enempää ripotella, jos pumpulla vaikka se 230L.

 

[salasana]

Mikä etu konesaumakatosta on verrattuna lukkosaumakattoon? Mun laatikkotalossa ei ole ainakaan moiselle tarvetta. Lisäksi noissa on vielä riski asentajan ammattitaidon suhteen. Lukkosaumakatto on melko helppo kenen vaan asentaa.

Täällä olikin eroista juttu.

Konesaumakatto vai lukkosaumakatto?

Arvokkaalla ja perinteisellä konesaumakatolla on vankkumattomat kannattajansa. Suoralinjainen profiili istuu hyvin myös moderneihin kohteisiin. Konesaumaton rinnalle on sittemmin kehitetty helpommin…

www.vesivek.fi

Laatikkoon saa mitä vain, mutta jos on vähän muotoa niin se lukkosauma ei sinne enää vain yksinkertaisesti taivu eli konesauma ainoa vaihtoehto. Lisäksi jotain luin, että mikäli tehdään kunnolla niin on lähes tuplat käyttöiältään - onko sillä merkitystä on toinen asia. Kuulemma myös tiiviimpi. Mene ja tiedä.

 

[Lappanen]

Se oli alkuperäinen suunnitelma, mutta nyt kun herra LVI-inssi-suomipoika sanoi ettei sitä energianhukkaa juuri missään näy, mutta täällä sanotaan aivan päinvastaista niin vähän laittaa mietityttämään onko kenties esim. foorumin kokemuksissa jokin saneerauskohde jonka LVI lähtökohtaisesti täysin eri kuin vuoden 2025 rakennus. Eos., mietin ääneen.

Lauteiden alla on tilaa vaikka kuinka. Yksi isompi lisävaraaja (n. 180L) riittäisi mainiosti niin ei niitä sen enempää ripotella, jos pumpulla vaikka se 230L.

Hyvin eristetyt, siis tosi hyvin, putket kierrolle ja kuumalle vedelle sekä ajastus kierrolle varmasti minimoi ylimääräisen kulutuksen, mutta kyllä se jossain näkyy vs ilman kiertoa. Vähintään se sotkee varaajan kerrostuman ja lisää sitä kautta kuuman veden teon tarvetta.

 

[RauskiH]

Se oli alkuperäinen suunnitelma, mutta nyt kun herra LVI-inssi-suomipoika sanoi ettei sitä energianhukkaa juuri missään näy, mutta täällä sanotaan aivan päinvastaista niin vähän laittaa mietityttämään onko kenties esim. foorumin kokemuksissa jokin saneerauskohde jonka LVI lähtökohtaisesti täysin eri kuin vuoden 2025 rakennus. Eos., mietin ääneen.

Lauteiden alla on tilaa vaikka kuinka. Yksi isompi lisävaraaja (n. 180L) riittäisi mainiosti niin ei niitä sen enempää ripotella, jos pumpulla vaikka se 230L.

Suihkuhan on oikeastaan ainoa paikka missä lämmintä vettä menee merkittäviä määriä niin sinne ehdottomasti varaaja varsinkin jos muut vesipisteet ovat kohtuuetäisyydellä pumpusta tai tuosta lisävaraajasta. Varaajan ei tarvitse olla iso kun sehän saa pumpulta valmiiksi lämpimän veden.

LKV kierto ihan viimeisimpänä vaihtoehtona kun siinä on kuitenkin pumppaushukkaa ja lämpöhukkaa vaikka olisi eristetty

 

[kotte]

Vähintään se sotkee varaajan kerrostuman ja lisää sitä kautta kuuman veden teon tarvetta.

Toki ilman kiertoa varaajan yläpää jäähtyy hitaammin, mutta ei moinen varsinaisesti lisää lämpimän veden tarvetta enempää, mitä kierrossa jäähtyy. Kun lämpöpumppu käynnistyy kulutuksen kerrostaman varaajan lämmittämiseksi uudelleen, kerrostuminen häviää jo tämän seurauksena käyntijakson alkupuolella. Todellinen COP-vaikutus ei välttämättä ole niin suuri kuin uskoisi ja toisaalta varaajan varauskyky maksimoituu, kun kierto on päällä.

Olen muuten itse mittaillut vuosien kuluessa pelkällä sähköllä erikseen lämmitettävän kierron vaatimaa energiamäärää. Tulin tulokseen, että kiertopumpun kanssa sähköä kului vuodessa parisen tuhatta kilowattituntia, so. luokkaa 6kWh vuorokaudessa. Nyttemmin vastaava kierto on järjestetty luonnollisella kierrolla ja vastuksella, jonka teho on kiinteä 250W. Näköjään 55 asteen vaiheille säädetty termostaatti katkaisee nykytilassakin virran silloin tällöin.

 

[Arisoft]

Se oli alkuperäinen suunnitelma, mutta nyt kun herra LVI-inssi-suomipoika sanoi ettei sitä energianhukkaa juuri missään näy, mutta täällä sanotaan aivan päinvastaista niin vähän laittaa mietityttämään onko kenties esim. foorumin kokemuksissa jokin saneerauskohde jonka LVI lähtökohtaisesti täysin eri kuin vuoden 2025 rakennus. Eos., mietin ääneen.

Sen tiedän että vesi jäähtyy varaajassakin ihan itsestään, ei sitä tarvitse yhtään auttaa siinä. Eristetylle putkelle voi laskea laskimella tehonkulutuksen. Jos meillä on 55 asteista vettä paksussa muoviputkessa 21 asteisessa ympäristössä eristettynä 9mm vaahtokumieristeellä niin tehoa häviää noin 9 wattia per metri. 20 metrin matkalla systeemi kuluttaa vesipumpun kanssa noin 200W. Tähän pitää lisätä häviöt jotka johtuvat eristämättömistä osisat kuten hanat venttiilit yms. niin se 6kWh varmaan menee joka vuorokausi kesät talvet eli vuosikulutus kierrolle on reilu 2 MWh. Eihän se mahdoton kulutus ole, pari sataa euroa vuodessa. Mutta jos tuo paksu eriste puuttuu niin häviön kokoluokka onkin ihan toinen.

 

[roots]

Lauteiden alla on tilaa vaikka kuinka. Yksi isompi lisävaraaja (n. 180L) riittäisi mainiosti niin ei niitä sen enempää ripotella, jos pumpulla vaikka se 230L.

Jaa se olisi noin simppeli ratkaisu että yhdellä homma hoituu kaikille kulutuspaikoille. Sanoisin ettei tarttis noinkaan iso olla jos pelkkää kierron korvausta tekee, mutta jos on jotain ison pulssin kulutusta niin toinen asia.
Noita lauteiden alle tulevia ei taida ihan niin isoa valikoimaa olla.

 

[RauskiH]

Jaa se olisi noin simppeli ratkaisu että yhdellä homma hoituu kaikille kulutuspaikoille. Sanoisin ettei tarttis noinkaan iso olla jos pelkkää kierron korvausta tekee, mutta jos on jotain ison pulssin kulutusta niin toinen asia.
Noita lauteiden alle tulevia ei taida ihan niin isoa valikoimaa olla.

Eihän sieltä mitään isoa kylmäpulssia voi tulla kun pumpun varaajalta lähtee kulutuksen alkaessa kuumaa kohti pikkuvaraajaa. Välimatkasta ja putken paksuudesta riippuen puhutaan litroista, korkeintaan ämpärillisestä haaleaa vettä

 

[roots]

Eihän sieltä mitään isoa kylmäpulssia voi tulla kun pumpun varaajalta lähtee kulutuksen alkaessa kuumaa kohti pikkuvaraajaa. Välimatkasta ja putken paksuudesta riippuen puhutaan litroista, korkeintaan ämpärillisestä haaleaa vettä

Tarkoitin lähinnä jotain ammetta, ulkoporeallasta kulutuspulssia suihkuineen tjms...

 

[Kellarinlämmittäjä]

onko kenties esim. foorumin kokemuksissa jokin saneerauskohde jonka LVI lähtökohtaisesti täysin eri kuin vuoden 2025 rakennus. Eos., mietin ääneen.

Kai tämä nyt aika erilainen on kuin uudet ja toisaalta myös aika erilainen nyt kuin on ollut alun perin. Mutta on siitä alkuperäisestäkin jotain kokemuksia, jopa mittaustuloksia.

Itse olen mitasin kuumavesikierron lämpimänäpidon hukkaavaan 14 kWh vuorokaudessa kattilan lämpöä (1,5 l polttoöljyä/vrk). Silloin kun talo lämpesi öljykattilalla, eihän tuo hukkaan mennyt kuin sen 3 kk kesällä, muulloin lämmitti taloa siinä kuin patteritkin. Lisäksi siinä kävi yksi kiertovesipumppu, jonka sähkö taas tuli eri momentilta. Tämä kierto ei mielestäni pitänyt sisällään minkään valtakunnan lämmöneristeitä, ainakaan sellaisia en ole mistään löytänyt. Ei se edes ollut kovin kattava, vain kaukaisimmat vesipisteet kuuluivat sen piiriin.

Onhan tuo 14 kWh aika paljon, jos sen suhteuttaa siihen ettei kiertoa ole kuten nyt. Tulistus on vienyt siinä 4 kWh/vrk ja esilämmitys lisännyt jollakin tuntemattomalla määrällä VILPin työtä. Mutta jos tuo sama kierto olisi ollut päällä, tässä nykyisessä putkituksessa, se olisi siis lisännyt tulistusvaraajan kulutusta periaatteessa tuon 14 kWh => 18 kWh vrk:ssa koska kaikki kierrätyksen hukkaama olisi sitä tulistuslämpöä. Nämä määrät olisi meidän veden kuluksella täysin mahdotonta kuluttaa veden lämmittämiseen vaikka vesi lämpenisi alusta loppuun sähköllä.