180m2 uudisrakennus - hybridienergia

Kyllä 180m2 taloon luulisi yksi 5-6m2 tekninen tila sopivan. Vaikka tulisi MLP "jääkaappi", mutta lisäksi kanavapatteri, LTO kone, akusto, mahdollisesti invertteri, kiertovesipumput, jakotukit, paisarit, ja ehkä lattiaviilennyksen vermeet, niin eiköhän se kunnollinen tekninen tila olisi järkevä kaikissa tapauksissa.

Se että asentaako varaajakapasiteettia vai ei on toki valintakysymys. Jos sitä varaajaa ei ole, eikä tilaa sille varata, niin sitten sitä kapasiteettia tosiaankaan ei ole eikä tule. Aurinkolämmöt voi unohtaa myös pysyvästi.

Minusta aloittaja ei ole kyllä antanut yhtään sitä kuvaa, että "jääkaappi" KHH nurkkaan on se mikä riittää. Tai että tehdää kiinteä soppari 8snt (tai 20 senttiä, mistä sen tietää mitä tulevaisuudessa on) ja unohdetaan kaikki säätämiset.
 
Aika hyvin on toiminut mulla lattiaviilennys, vaikka lämmityksen varaaja on vain 500 L ja talossa neliöitä kohtuu reippaasti (350).
Eli kun tuolla on käyttöveden esilämmitys kierukka, niin se viilentää kesällä varaajaa just sopivasti suhteessa neliöihin kun lämmintävettä käytetään. Aurinko jos lämmittää joitain lattioita, niin lämmityskierto tasaa sen koko huusholliin ja varaajaan käytettäväksi esilämmitykseen. Erillinen käyttövesivaraaja siis pitää tietysti olla, eikä mikään hybridipönttö tässä toimisi oikeestaan ollenkaan. Haittana on ollut, että pesutilojen lattialämmitys vaatisi muuta rakentelua ja kustannukset ei kiinnosta. ILP käyttö viilennykseen on lähes nolla tasolla, kun aurinkopanelit estää peltikatolta aikaisemmin tulleen säteilylämmön yli puolelta katon alalta ja lattioiden ei tartte olla järjettömän viileitä halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. Mulla on siis kaikki lattiat kivilattioita ja yläkerta kokonaan alumiinilevyjen päälle suoraan laatoitettua hypernopeasti reagoivaa alaa. Lämmönsäädön viive pinnan lämmössä on luokkaa minuutteja vs alakerran 10 cm betonilaatan useampi vuorokausi.
Jos olisi ollut 35 v sitten jotain älyä olemassa asiasta, niin olisin laittanut pesutiloihin sähkövastuksia rinnan asennettuna ja nyt saisi lattioita lämmittää myyntiin menevällä panelisähköllä kesäajan ja sulkea lattiakierron pois kesäksi. Sähköä menee myyntiin yli 40 % tuotetusta, eli n. 3000 kWh. MLP kuluttanut nyt viimeisen 11 kk + aikana 6220 kWh ja tämä vuosi tulee päätymään arviolta koko 11 v ajan alimpaan lukemaan. Katolta tullut 7500 kWh ylittää MLP kulutuksen myös tänä vuonna.
Ja tuosta erillisten varaajien systeemistä sen verta, että erinomainen buusteri käyttöveden lisäämiseen ilman mitään vaikutusta lämmöntuotannon kokonaistarpeeseen. Investointi tietysti kun pitää olla 2 erillistä varaajaa ja mikään hybridivaraaja ei tuohon käy. Vie tilaa törkeästi, mutta toimintaan olen varsin tyytyväinen.
 
Mikki sanoi:
Jos sitä varaajaa ei ole, eikä tilaa sille varata, niin sitten sitä kapasiteettia tosiaankaan ei ole eikä tule. Aurinkolämmöt voi unohtaa myös pysyvästi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyse on oikeastaan vain varaajan koosta. Aurinkolämpöä voi soveltaa pienemmälläkin muutaman sadan vetoisella varaajalla ja kunnon varauskapasiteettia varten voisi tulla taloudellisemmaksi kaivaa pihalle paksuilla eristeillä varustettu joka kymmenien kuutioiden varaaja, jos pihalta tilaa löytyy. Tätäkin suuremmat varaajat tulevat tyypillisimmin halvimmaksi toteuttaa maan päällisinä paalutettuina tai tukevalle maalle perustettuina lämpövarastoina (todella suuret luolavarastot ovat oma lukunsa).
 
Kiitos vinkeistä.
Tekniseen tilaan tulee riittävästi tilaa nykyisille ja tuleville laitteille.
Laitetaan ylös asioita ja käyn sitten LVIS-suunnittelijan kanssa näitä ehdotuksia läpi kun sen aika tulee.
 
Itse ottaisin mieluummin suuremman kuin pienemmän varaajan. Meillä oli pilpin kanssa talvisin silloin tällöin epämukavaa ja pelkkä ylimääräinen 100l lvv riitti ratkaisemaan lähes kaikki ongelmat.

Aloittajalla tuskin tulee samantapaisia ongelmia, jos laittaa mlp, lv ja lvv. Kunnon varaaja ei ole pelkästään säästöjä varten, vaan sillä saa myös asuimukavuutta.

Lisäksi aloittajala taisi olla tarkoitus laittaa paneelit katolle, jolloin suuri varaaja sopii kuin nenä päähän.
 
salasana sanoi:
Kiitos vinkeistä.
Tekniseen tilaan tulee riittävästi tilaa nykyisille ja tuleville laitteille.
Laitetaan ylös asioita ja käyn sitten LVIS-suunnittelijan kanssa näitä ehdotuksia läpi kun sen aika tulee.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä juttu varata oikeasti riittävästi teknistä tilaa. Mulla on n 12 neliötä ja saa laittaa kohtuu helposti mitä haluaa. Sähköjä vartenkin on oma ryhmäkeskus vedetty, kun MLP syö jo heti 7 nallia ja muutakin sähköä vielä tarvitaan lisävetoina. Eli 2 rivinen keskus on jo heti kaikki käytettynä, kun erillinen mittari MLP:lle on ollut alusta asti mittaamassa kulutusta. IV koneet, keskusimuri, suukot, veto ulkokeskukselle terassille valaistus ym kiertovedet, niin että voimavirtapistorasia piti jo poistaa. 3-rivinen olisi pitänyt laittaa, kun mittari VVK ja pääkytkin syö jo yhden rivin verran ja vain 14 johdonsuojalla jää tilaa 2-rivisellä.
 
Mikki sanoi:
Ei se erillinen varaaja ole huono kun sen kanssa voi vapaasti päästää 1m3 varaajan tippumaan ~30C tuntumaan, jolloin varauskapasiteettia on MLP kanssa noin 35kWh. (30C - 60C).

12kW koneella sen ajaa täyteen kolmessa tunnissa ja sitten vain purkua pitkän aikaa.

Toki kovilla pakkasilla tuo kolme tuntia ei riitä, mutta 6-7h alkaa riittämään. Turha MLPtäkään on euron tunneilla ajaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyötysuhde moisilla lämpötiloilla romutetaan välittömästi. Ei jatkoon.
 
Monella maalämpöpumppumerkillä on muuten tätänykyä jo pörssisähköohjaus koneessa. Toki tällöin olisi hyvä olla jotain massaa mistä sitä energiaa voi hiukan pihistää sitten sinä aikana kun kone huilii. Tuossa esimerkki kaverin Thermiasta.

1729955083809.png
 
fraatti sanoi:
Hyötysuhde moisilla lämpötiloilla romutetaan välittömästi. Ei jatkoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
hyötysuhde laskee mutta jos se tehdään jokaikinen päivä halvimmilla tunneilla niin se varmasti kompensoi isosti tuota hyötysuhteen laskua.

Lämmityskaudella erot on ainakin olleet merkittäviä yön ja päivän välillä. Ja kesällä ilmaisella aurinkosähköllä ei paljon hyötysuhteesta piittaa. Ei tarvi myydäkkään niin paljoa jos on mihin varastoida.

Jos 30-60c nostetaan lämpö niin eikai se MLPlle mikään erityisen vaikea temppu ole muutenkaan.
 
Juu suunnitelmissa oli 300-500L hybridivaraaja, mutta tarviiko sitten vielä tuostakin suuremman on kysymysmerkki - tai vielä senkin lisäksi jonkin toisen käyttövaraajan? Alkaa kuulostaa jo ehkä vähän yliampuvalta äkkiä ajateltuna… tiedä sitten.

Entä aurinkovoimalan ylituotannon ohjaaminen LVV:lle?
Onnistuuko helposti vai vaatiiko jotain virityksiä?

Mitkä MLP:t tukee pörssiohjausta? Thermia, Nibe?
 
Itse näen potentiaalisen ongelman kun laitteissa on erilliset pörssisähköohjaukset että ne aktivoituvat yhtäaikaa toisistaan tietämättä ja ilman yhteistä kuormanhallintaa saattaa napsauttaa sulaketaulusta napit.
Manuaalisesti kiuas kuumenemassa, sitten lähtee pösä ohjaukset kaikissa erikseen MLP, LVV, EV lataus, akusto… itse lähtisin sille linjalle että on yksi master jossa kuormanhallinta ja ohjaa näitä kaikkia.
Tällä hetkellä ei taida olla isosti tuohon vaihtoehtoja, kun ei halua lähteä itse rakentamaan, niin kaupallisena Huawein ratkaisu Luna2000 akut, PV invertteri, EMMA-A02 ohjauskeskus, EV laturit ja lämpöpumpun pitäisi olla SG-ready tai ohjattavissa erikseen dry contact releillä - tällöin käyttää shelly releitä joita Emma osaa ohjata
 
salasana sanoi:
Juu suunnitelmissa oli 300-500L hybridivaraaja, mutta tarviiko sitten vielä tuostakin suuremman on kysymysmerkki - tai vielä senkin lisäksi jonkin toisen käyttövaraajan? Alkaa kuulostaa jo ehkä vähän yliampuvalta äkkiä ajateltuna… tiedä sitten.

Entä aurinkovoimalan ylituotannon ohjaaminen LVV:lle?
Onnistuuko helposti vai vaatiiko jotain virityksiä?

Mitkä MLP:t tukee pörssiohjausta? Thermia, Nibe?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei kannata laittaa hybridivaraajaa. Laita tavallinen lämmitysvaraaja, johon otat lisäkkeenä esilämmityskierukan käyttövedelle, jos suunnittelet ottavasi kaappimallisen MLPn, jossa on pieni 200 L varaaja sisällä. Mulla on erillislaitteisto ja käyttövettä jo alkuunsa 390 L. Sinne tulee sitten aina tuon lämmitysvaraajan kautta esilämmitettynä Porakaivon 5 asteinen vesi ja suihkuvettä riittää tolkuttomia määriä. Hybridivaraajat on käsittääkseni melko kalliita ja suunniteltu siis juuri pidettäväksi yläosaltaan kuumana ja alaosaltaan lämmityspuolen lämmöissä. Ei sulle tule mitään tulistuksella varustettua MLP tä, vaan vaihtoventtiilikone. Sillä lämmitellään käyttövesi ja lämmitysvesi erikseen omiin kiertoihinsa. Käyttövesi lämmitetään epäsuorasti kierukalla ja lämmitys on suoraan kiertoa. Nämä kannattaa pitää kunnolla erillään omissa varaajissaan, joissa lämmöt ei sekoitu keskenään. Lattialämpöön luokkaa 25-35 astetta ja lämminvesi 50-60 astetta. Patterilämmityksessä on tilanne ihan toinen, kun koko varaaja saa olla pattereiden kuumemmaksi tarpeen vaatimusten takia ihan kunnolla korkeampi. Tällöin voi suuremmasta isosta varaajasta ottaa lämpimän veden jo 2:lla kierukalla käyttöön, jolloin esilämmitys alakierukasta ja kuumennusta lisää yläkierukasta. Näin siis vähän pintaraapaisua siitä toiminnasta. Muut jatkaa paremmalla tietämyksellä eteenpäin. Hyvä jos olet liikkeellä ajoissa ja saat tehtyä hommat oikein kerralla.
 
kkk sanoi:
Jos taloksi tulee hyvin eristety EPS-harkko kivitalo, on se itsessään jo melkoinen varaaja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu tätä olen myös miettinyt ja lopullinen LVIS-suunnittelu energialaskelmineen toivottavasti huomioi kaikki asiat eikä vaan tungeta ns. yhteen pulkkaan sopivaa ratkaisua kaikkeen.
Yritän ainakin vaikuttaa suunnitelmiin aktiivisesti ja ”kyseenalaistaa” mikäli jotkin ratkaisut vaikuttavat siltä, ettei vastaa omaa näkemystä tai ihan maalaisjärkeä.
 
salasana sanoi:
Juu suunnitelmissa oli 300-500L hybridivaraaja, mutta tarviiko sitten vielä tuostakin suuremman on kysymysmerkki - tai vielä senkin lisäksi jonkin toisen käyttövaraajan? Alkaa kuulostaa jo ehkä vähän yliampuvalta äkkiä ajateltuna… tiedä sitten.

Entä aurinkovoimalan ylituotannon ohjaaminen LVV:lle?
Onnistuuko helposti vai vaatiiko jotain virityksiä?

Mitkä MLP:t tukee pörssiohjausta? Thermia, Nibe?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä 500L riittää, tarkennuksena vielä että senkö ainoat energiantuhousfunktiot olisi PV ylijäämän tuhous kun spottisähkö tarpeeksi halpaa ja MLP tuotoksen hetkellinen jemmaus.

Sinne 500L se PV ylijäämä MLP:n jälkeen, siitä se menee lämmitykseen ja LV, jotain ohjauksia vaatii jotta vastuksen saa päälle.

Mainitsemiesi lisäksi Gebwell Aries ja Bosch ehkä sisältävät pösä ohjauksen.

Tähän lisäksi MLP kanssa joutuu katsomaan kauas suunnittelussakin. :cool:

Lainaus eiliseltä, siis 35 vuotias kone:
1000015306.jpg
 
Viimeksi muokattu:
-Teme- sanoi:
Itse näen potentiaalisen ongelman kun laitteissa on erilliset pörssisähköohjaukset että ne aktivoituvat yhtäaikaa toisistaan tietämättä ja ilman yhteistä kuormanhallintaa saattaa napsauttaa sulaketaulusta napit.
Manuaalisesti kiuas kuumenemassa, sitten lähtee pösä ohjaukset kaikissa erikseen MLP, LVV, EV lataus, akusto… itse lähtisin sille linjalle että on yksi master jossa kuormanhallinta ja ohjaa näitä kaikkia.
Tällä hetkellä ei taida olla isosti tuohon vaihtoehtoja, kun ei halua lähteä itse rakentamaan, niin kaupallisena Huawein ratkaisu Luna2000 akut, PV invertteri, EMMA-A02 ohjauskeskus, EV laturit ja lämpöpumpun pitäisi olla SG-ready tai ohjattavissa erikseen dry contact releillä - tällöin käyttää shelly releitä joita Emma osaa ohjata
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä soppa hieman mietityttää kyllä, mutta ehkä paras on lähtökohtaisesti laitteet jotka ovat jo valmiiksi integroituja / omaa jonkin rajapinnan, koska se kertoo ehkä aktiivisesta softapäivityksestä ja edes mahdollisuudesta komentaa niitä jollain masterilla mikäli siihen haluaa lähteä.
Sähköauton laturiin tulee kuormanohjaus ja varmaan pitää ottaa kuormanohjaus myös yleisesti keskusteluun sähkösuunnittelussa.
 
salasana sanoi:
Juu suunnitelmissa oli 300-500L hybridivaraaja, mutta tarviiko sitten vielä tuostakin suuremman on kysymysmerkki - tai vielä senkin lisäksi jonkin toisen käyttövaraajan? Alkaa kuulostaa jo ehkä vähän yliampuvalta äkkiä ajateltuna… tiedä sitten.
Klikkaa laajentaaksesi...
Laita vaan 1000 litran varaaja. Hinta muutama satanen enemmän ja halkaisija n. 30 senttiä lisää. 2000 litrainen olisi paras, mutta vaatii jo reilusti enemmän tilaa. Sinulla on joka tapauksessa aika iso budjetti työn alla, joten ei kannata perusinfrasta tinkiä. Ohjauksen osalta on sitten ihan eri asia ja ne taas tulevat kehittymään ajan saatossa. Jo pelkästään aurinkoenergian konvertointi sähkön kautta varaajaan vaatii reippaasti vesitilavuutta. Jopa 3000 litrainenkin olisi paikallaan.
Varaaja on kaiken ydin. VILP, aurinkopaneelit, pörssisähkö ja mahdolliset muut lämmön tuottotavat vaatii lämmön varastointia. Akkujen kanssa voi varastoida sähköä, mutta kyllä vesivaraaja on reilusti taloudellisempi.
 
Mikki sanoi:
hyötysuhde laskee mutta jos se tehdään jokaikinen päivä halvimmilla tunneilla niin se varmasti kompensoi isosti tuota hyötysuhteen laskua.

Lämmityskaudella erot on ainakin olleet merkittäviä yön ja päivän välillä. Ja kesällä ilmaisella aurinkosähköllä ei paljon hyötysuhteesta piittaa. Ei tarvi myydäkkään niin paljoa jos on mihin varastoida.

Jos 30-60c nostetaan lämpö niin eikai se MLPlle mikään erityisen vaikea temppu ole muutenkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varaajissa on muitakin ongelmia, joita Kotte jo mainitsi. Hukkalämpö on niistä yksi. Vaikka tuo oman koneen varaaja ei ole kuin 180l niin kyllä sen hukkalämmön jo huomaa selvästi. Kone on siis pienehkössä teknisessä tilassa. Saati sitten mitä se olisi ja 5 kertaa suurempana. Tein joskus tuollaisen laskurin millä tuota lämpöhukkaa voi arvioida.

Varaajien lämpöhäviöt

Varaajien lämpöhäviöt
www.maalampofoorumi.fi

Lämpöpumpun käyräohjauksen hienous on nimenomaan siinä että voidaan tehdä vain tarpeen mukaista vettä. Jos lämpöpumppua aletaan ajamaan kiinteällä lauhdutuksella niin tämä etu menetetään. 60 asteinen vesi lämpöpumpulla ei ole sekään mikään itsestäänselvyys. Ja tietty koppelo kärsii.

Pökön Nibe 1120 6kW maalämpöprojekti

Coppia saa vielä vähän parannettua kun paluu-anturan laittaa vähän 'huonosti' ;D Joo, pitäskö kokeilla:) Teen pienen coppi testin kunhan varaaja on kylmentynyt. Katotaan millainen cop-käyrä tulee.
lampopumput.info lampopumput.info

Ja lisänä vielä se että kaikki invertterimerkit eivät toimi varaajien kanssa. Virtaukset menevät aivan sekaisin. Maalämpöfoorumilla oli vuosia sitten eräällä invertteri nibe ja muistaakseni 500l varaaja. En muista että miten tuo lopulta ajoi sitä konetta mutta siihen lisättiin virtausmittareita sun muuta.
 
Viimeksi muokattu:
fraatti sanoi:
Varaajissa on muitakin ongelmia, joita Kotte jo mainitsi. Hukkalämpö on niistä yksi. Vaikka tuo oman koneen varaaja ei ole kuin 180l niin kyllä sen hukkalämmön jo huomaa selvästi. Kone on siis pienehkössäteknisessä tilassa. Saati sitten mitä se olisi käyttövesilämmöissä olevana ja 5 kertaa suurempana. Tein joskus tuollaisen laskurin millä tuota voi arvioida.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri tästä syystä on järkevää ottaa mahdollisimman suuri varaaja, jotta voidaan alemmalla lämpötilalla varastoida enemmän lämpöä.
 
roots sanoi:
Tähän lisäksi MLP kanssa joutuu katsomaan kauas suunnittelussakin. :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...
Mihin tämä sinun markkinointilause muuten perustuu? "Lämpöässä tuli tiensä päähän, käynyt syyskuusta 1989 ...." Ja mihin saakka, vuoteen 2000 ?

Näitähän on ollut joitakin vanhuksia täällä analysoitavana mutta sitten on paljastunut että alkuperäisestä ei enää välttämättä löydy muuta kuin peltikuori.
 
Hienoja systeemejä täällä. Itse pitäisin setin mahdollisimman yksinkertaisena. Mlp ja aurinkopaneelit ja varalämmityksenä takka. Tai jos oikein hifistelisi niin vesitakka ja akusto, josta saa sähköä mahdollisen katkon aikana (saisko akuilla paneelitkin toimimaan jos verkko katoaa alta?). Uusi talo ei paljoa energiaa kuluta kuitenkaan ja kaikilla lisäinvestoinneilla on piiitkät/loputtomat takaisinmaksuajat. Pörssisähkönkin käytöllä matalaenergiatalossa, jossa on mlp ja paneelit tuskin pääsee edes eurojen tuntipalkoille verrattuna kiinteään sopimukseen? Varsinkaan jos käyttää takkaa apulämmityksenä kylminä päivinä.

Jos on luonteeltaan preppari ja haluaa varautua kaikkeen, niin varavoimaksi vielä agregaatti. Kai tuolla jo kattaisi lähes kaikki skenaariot?
 
Tuossa oli tuosta varaajan latautumis ongelmasta kerrottuna. Ja viestissä linkki ketjuun, missä asiaa on puitu enemmän ja syvällisemmin.

Invertteri ja puskurivaraaja?

Invertteri ja puskurivaraaja?
www.maalampofoorumi.fi

Tuossa oli kyseessä Nibe. En tiedä onko samat ongelmat myös muilla koneilla. Ainakin yleisesti inverttereissä virtaamat taitavat muuttua tehon mukana ja lämmityspiirin virtaama saattaa olla usein lähellä vakiota.
 
fraatti sanoi:
Tuossa oli kyseessä Nibe. En tiedä onko samat ongelmat myös muilla koneilla. Ainakin yleisesti inverttereissä virtaamat taitavat muuttua tehon mukana ja lämmityspiirin virtaama saattaa olla usein lähellä vakiota.
Klikkaa laajentaaksesi...
CTC:n ecologic mahtanee olla sama VILPeille ja MLP:lle, ainakin valikoissa höpisee keruuliuoksen minimilämpötiloista vaikka VILPiä ohjaa. (3/2019 ohjelmaversio)

Logiikka on kuitenkin, että pyrkii säätämään koneen käynnin tuottolämpötilan mukaan. Kun varaaja-anturi saavuttaa tuottolämpötilan, siis = pyyntilämpötilan, kone pysähtyy. Jos latauskierto on pienempi kuin lämmitykseen menevä, alhaalla makaava varaaja-anturin lämpötilta ei nostata kierroksia. Ohjelmassa on useita vaihtoehtoja sen mukaan millainen se lämmitysjärjestelmä on. Itselläni on käytössä juuri tämä varaajan sisältävä vaihtoehto, missä latauskierto pysyy vakiona.
 
Ode sanoi:
Hienoja systeemejä täällä. Itse pitäisin setin mahdollisimman yksinkertaisena. Mlp ja aurinkopaneelit ja varalämmityksenä takka. Tai jos oikein hifistelisi niin vesitakka ja akusto, josta saa sähköä mahdollisen katkon aikana (saisko akuilla paneelitkin toimimaan jos verkko katoaa alta?). Uusi talo ei paljoa energiaa kuluta kuitenkaan ja kaikilla lisäinvestoinneilla on piiitkät/loputtomat takaisinmaksuajat. Pörssisähkönkin käytöllä matalaenergiatalossa, jossa on mlp ja paneelit tuskin pääsee edes eurojen tuntipalkoille verrattuna kiinteään sopimukseen? Varsinkaan jos käyttää takkaa apulämmityksenä kylminä päivinä.

Jos on luonteeltaan preppari ja haluaa varautua kaikkeen, niin varavoimaksi vielä agregaatti. Kai tuolla jo kattaisi lähes kaikki skenaariot?
Klikkaa laajentaaksesi...
No ei nyt prepparilinjalle ole tarkoitus lähteä sentään.
Eikä myöskään tarkoitus laskea sitä TMA:ta. Kuten täälläkin todettu niin paras TMA varmaan teltalla, mutta mukavuudet maksaa. TMA ei myöskään huomioi mm. jälleenmyyntiarvoa, järjestelmän muunneltavuutta tai mitään muitakaan ominaisuuksia.

Taloon ei tule kuin tulisijavaraus. Erinäisistä syistä ei haluta takkaa ja vesitakasta luin jo riittävästi, ettei sellaista ole tulossa. Harkitsen korkeintaan valmiuksia sille, mikäli siitä ei suuria lisäkustannuksia aiheudu.

Yksinkertaisuus on toki toivottavaa, mutta nykytekniikalla harvasta järjestelmästä tulee yksinkertainen. Yksinkertaisin olisi varmasti kaukolämpö tai vastukset lattiassa - ei akkuja eikä aurinkovoimalaa ja sähköauto ladattaisiin sukosta. Kaikki varmasti ymmärtävät tuollaisen järjestelmän rajoitteet.

Tämänkokoista taloa tuskin saa koskaan kokonaan irti verkosta, mutta tavoitteena on toistaiseksi Carunan kassavirran heikentäminen niin pitkälle kuin (pääosin teknisesti) järkevää ja käytön osalta yksinkertaista. Ja mikäli jokin tekniikka tai laitekehitys mahdollistaa vaikka 10 vuoden päästä täysin irtaantumisen verkosta (V2X?, akkutekniikka, aurinkovoimalan hyötysuhde)..., niin mielellään olisi järjestelmä riittävän joustava sellaiseen muutokseen. Täällä on esimerkiksi mainittu, että hybridivaraaja on huono vaihtoehto, mutta tässä kohtaa mietin, että onko se niin huono vaihtoehto hinnan tai ominaisuuksien osalta, että tulevaisuuden joustavammasta ja muunnelltavammasta järjestelmästä kannattaa luopua?
 
Pari asiaa mitä kannattaa ottaa huomioon mielestäni on märkätilojen lämmitys kesällä. Jos sellaista haluaa harrastaa niin tuohon kannattaa miettiä jotain ratkaisua. Oli se sitten jonkinmoinen varaaja, sähkökaapelit lattiassa tai jotain muuta. Invertteri koneet haluavat joskus käynnistyä suuremmalla teholla ja jos valtaosa ll-piireistä on jo kiinni niin tuosta saattaa tulla ongelmia. Vanhemmissa taloissa ilman lattialämmitystä saattaa lattia tuntua kylmältä pesutiloissa. Uudemmissa(esim alle 10 v vanhat) talot ainakin kaikki minun tuttuni ovat pärjänneet ilman että niitä erikseen lämmitetään kesällä. Jotkut kuitenkin haluavat tuon lämmityksen ja tuo on oikea aika miettiä tarviiko sitä itse.

Energian varaamisesta itsestään. Omasta mielestä lämpöpumppu jauhaa lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Esim maalämmön tapauksessa hyötysuhde on jotain viiden pinnassa lattialämmityksen kanssa. Jos lämmön sijaan varastoidaan sähköä, voidaan sillä sähköllä taas tehdä edullisesti lämpöä tarvittaessa. Akusto myös poistaa ainakin osan itse laitteiden ohjaustarpeista.

Jos päätyy maalämpöön, niin kaivossa ei kannata tingata. Mitä lämpöisempää sieltä tulee, niin se edullisempaa on lämmitys.
 
salasana sanoi:
No ei nyt prepparilinjalle ole tarkoitus lähteä sentään.
Eikä myöskään tarkoitus laskea sitä TMA:ta. Kuten täälläkin todettu niin paras TMA varmaan teltalla, mutta mukavuudet maksaa. TMA ei myöskään huomioi mm. jälleenmyyntiarvoa, järjestelmän muunneltavuutta tai mitään muitakaan ominaisuuksia.
Klikkaa laajentaaksesi...
TMA ei näissä systeemeissä ole järkevä laskentatapa. Ei huomioi korkoja, huoltoja, päivityksiä, jne.
Aikoinaan teollisuustalouden opinnoissa opetettiin, että tehdasinvestoinneissa TMA saa olla korkeintaan 3 vuotta. Elikkä, jos nopea ja karkea TMA-arvio antaa luvun alle 3, niin sitten voidaan alkaa tarkemmin laskea investoinnin kannattavuutta. Teollisuudessa on kylläkin yhtenä tekijänä teknologian kehittyminen. Eli 3 vuoden päästä on melko varmasti nykyistä tehokkaampia koneita tarjolla.
 
salasana sanoi:
Tämänkokoista taloa tuskin saa koskaan kokonaan irti verkosta, mutta tavoitteena on toistaiseksi Carunan kassavirran heikentäminen niin pitkälle kuin (pääosin teknisesti) järkevää ja käytön osalta yksinkertaista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos verkosta ei pääse irti, Carunalle jää kuitenkin kaksi hammasta, joita et saa nilkastisi irti: kk-maksu ja tehomaksu.
 
jos ja kun tulossa aurinkopaneelit, sekä akusto niin pesuhuoneeseen on ihan järkevää asentaa sähkövastukset jolla lämmittää sitä aluetta kesällä. Taivaalta saa energian ja sen varattua akustoon jonka purkaa lattiaan ja käyttövesivaraajaan.
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Jos verkosta ei pääse irti, Carunalle jää kuitenkin kaksi hammasta, joita et saa nilkastisi irti: kk-maksu ja tehomaksu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tehomaksun puskuriksi on akku myös toimiva. Hieman joutuu tinkimään pörssisähkön halvimpien hintojen ajan latausmahdollisuudesta, mutta tullee takaisin tehomaksun jäädessä pienemmälle
 
fraatti sanoi:
Pari asiaa mitä kannattaa ottaa huomioon mielestäni on märkätilojen lämmitys kesällä. Jos sellaista haluaa harrastaa niin tuohon kannattaa miettiä jotain ratkaisua. Oli se sitten jonkinmoinen varaaja, sähkökaapelit lattiassa tai jotain muuta. Invertteri koneet haluavat joskus käynnistyä suuremmalla teholla ja jos valtaosa ll-piireistä on jo kiinni niin tuosta saattaa tulla ongelmia. Vanhemmissa taloissa ilman lattialämmitystä saattaa lattia tuntua kylmältä pesutiloissa. Uudemmissa(esim alle 10 v vanhat) talot ainakin kaikki minun tuttuni ovat pärjänneet ilman että niitä erikseen lämmitetään kesällä. Jotkut kuitenkin haluavat tuon lämmityksen ja tuo on oikea aika miettiä tarviiko sitä itse.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tätäkin hieman miettinyt ja olisikohan se järkevin sitten juuri nuo kaapelit niin on aurinkovoimalalle kevät-syksy välille tekemistä. Silti tarvitaan lämmintä käyttövettä niin miten se sitten ratkaistaan? Sitten tuleekin varmaan se aurinkokeräin kysymykseen? Ja sitten alkaa ”ylimitoitetun” kaivon ja MLPn työmäärä jäädä vähäiselle käytölle ja järjestelmä monimutkaistua asteittain… yleisesti ajattelisin, että laitteet tykkää siitä, että niitä käytetään, mutta onko se sitten MLPn kohdalla myös näin vai onko pelkästään kompuran käyntiajalla ja starteilla merkitystä... mene ja tiedä.
fraatti sanoi:
Jos päätyy maalämpöön, niin kaivossa ei kannata tingata. Mitä lämpöisempää sieltä tulee, niin se edullisempaa on lämmitys.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ajattelin karkeasti sillä tavalla, että kaivoon 20-30% lisää suhteessa optimaalisen MLP:n tehoon. En ole aiheeseen vielä syvällisemmin tutustunut, mutta ajatuksissa tuo asia on.
 
kaihakki sanoi:
Juuri tästä syystä on järkevää ottaa mahdollisimman suuri varaaja, jotta voidaan alemmalla lämpötilalla varastoida enemmän lämpöä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo vain ei toimi kaikissa tilanteissa hyvin lämpöpumpun kanssa, kun ensinnäkin tarvittavan lämmitysveden lämpötila vaihtelee ja pitäisi varastoida myös lämmintä käyttövettä. Aurinkoenergia on hiukan toinen juttu, mutta saa investoida aika paljon, että saa sisälle mahtumaan riittävän suuren (ei edes jokin 10m³ varaaja ole todellisuudessa kovin suuri, kun on kyse joko aurinkoenergiasta tai lämpöpumpuista).
 
Jos lämmityksen ytimenä olisi 1000 litran Jäspin varaaja, niin vain taivas on rajana mitä sen kanssa voisi tehdä.

Lämmityksen jakeluun voisi olla kaksi erillistä lämmityspiiriä ja kiertovesipumppua, että saa märkätiloille oman menolämmön kesäksi ja välikausiksi. Ja varaajaan vastukset, mitkä voisi laittaa aurinkotuoton ohjaukseen, ettei lipsahda paljoa ulos myyntiin. Näillä investoinneilla talo jo lämpiäisi ja olisi oikein moderni lämmitystapa, kun ison varaajan vastukset vielä laittaisi pörssiohjaukseen.

Sen 1000 litran varajaan lisäksi pitäisi laittaa ehdottomasti se vaikka edes 100 litran sähkövaraaja, ettei isoa varaajan tarvitse pitää aina käyttövesilämmöissä. Ja auringoenergian vuoksi iso varaaja voisi olla joskus turhankin kuuma, olisi pienen sähkövaraajan edessä oltava sekoitusventiili, millä sinne pieneen varaajaan viedään vaikka max. 55C vettä.

Tässä olisi minusta jo sangen kelpo lämmitysjärjestelmä uuteen matalaenergiataloon, eikä lämpöpumppua edes vielä olisi. Tuosta jos suunnittelija alkaisi piirtämään LVI järjestelmää, niin hvyä tulisi :)
 
fraatti sanoi:
Pari asiaa mitä kannattaa ottaa huomioon mielestäni on märkätilojen lämmitys kesällä. Jos sellaista haluaa harrastaa niin tuohon kannattaa miettiä jotain ratkaisua. Oli se sitten jonkinmoinen varaaja, sähkökaapelit lattiassa tai jotain muuta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Erillinen erikseen säädettävä vesikierto kannattaisi käytännössä laittaa. Tuo on erittäin olennaista, jos on tarkoitus tai edes mahdollista, että toteutetaan lattiaviilennys. Säädön osalta on yksinkertaisia ja monimutkaisia mahdollisuuskai ja kaikkea siltä väliltä. Sellainenkin toimii, että erottaa yksinkertaisesti lattiaviilennettävän kierron hanalla ja säätää lämmityskäyrän minimin riittävän korkealle. Useamman vaihtoventtiilin ja piirikohtaisten kiertopumppujen systeemi on puolestaan monimuktaisemmasta päästä.
 
Ei tarvita mitään sähköllä lämmitettävää LVV varaajaa kun MLP hoitaa sen 180L varaajan kuumaksi ihan kelvollisesti.... Varsinkaan jos on joku 500L+ varaaja kierukalla. Tuohon varaajaan saa sen paneeliston ylituoton kyllä vastuksella hoidettua.
 
Invertterikone ja lattialämpö niin en ottaisi ylimääräistä varaajaa ollenkaan, paitsi jos harrastaa aurinkoenergiaa tai suunnittelee käyttävänsä runsaasti kuumaa vettä.

Pesutiloihin tiheämpi putkitus lattiaan kuin muuhun taloon ja ehkä sähkökaapeli kesäkäyttöä varten.

Ja kun kohta joku sanoo että tiheämpi putkitus ei vaikuta mitään niin se on vain tietämättömyyttä.
 
salasana sanoi:
Tätäkin hieman miettinyt ja olisikohan se järkevin sitten juuri nuo kaapelit niin on aurinkovoimalalle kevät-syksy välille tekemistä. Silti tarvitaan lämmintä käyttövettä niin miten se sitten ratkaistaan? Sitten tuleekin varmaan se aurinkokeräin kysymykseen? Ja sitten alkaa ”ylimitoitetun” kaivon ja MLPn työmäärä jäädä vähäiselle käytölle ja järjestelmä monimutkaistua asteittain… yleisesti ajattelisin, että laitteet tykkää siitä, että niitä käytetään, mutta onko se sitten MLPn kohdalla myös näin vai onko pelkästään kompuran käyntiajalla ja starteilla merkitystä... mene ja tiedä.

Ajattelin karkeasti sillä tavalla, että kaivoon 20-30% lisää suhteessa optimaalisen MLP:n tehoon. En ole aiheeseen vielä syvällisemmin tutustunut, mutta ajatuksissa tuo asia on.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä tapauksessa tarvittava koneen teho on melko pieni. Pienet koneet taipuvat myös melko alhaisiin lämmitystehoihin.
Täällä oli kertomus tapauksesta että koneen teho käynnistyessä oli liian suuri pesutilojen lämmittämiseen.

Märkätilojen lämmitys ja pätkäkäynnistä eroon Home Assistantin avulla

Märkätilojen lämmitys ja pätkäkäynnistä eroon Home Assistantin avulla
www.maalampofoorumi.fi

Jotta moisesta pääsisi eroon varmsti, tarvittaisiin jonkinlainen työsäiliö.
Kaikista yksinkertaisinta on kun antaa sen maalämmön hoitaa vaan itsenäisesti sen käyttöveden ja lämmityksen. Jos tekee kaksi lämmityspiiriä, kuten Kotte ehdotti niin silloin molempiin pystyy laittamaan oman lämmityskäyrän. Koneissa on myös lämmitysraja(perustuu esim ulkolämpötilaan), jolla saa ohjattua piirin joka ei tarvitse lämmitystä toimettomaksi kesän ajaksi.

Veikkaan että 5-10v päästä kotiakut ovat ihan arkipäivää. Tuollaisen pikku invertterin ottoteho kovimmillakin pakkasilla on alle 2 kW. Toki käyttövettä tehdessä se on suurempi. Akku on siitä parempi kuin varaaja että sillä voi hoitaa muutenkin sitä sähkölaskua kuin lämmityksen osalta. Toki investointina ne ovat vielä kalliita.

En tiedä että osaako esim Nibe pelata erikseen pörssähköpeliä esim erillisten lämmityspiirien kanssa. Toki tämä tarve poistuu, jos akku on riittävän suuri. Täällä IV-kone ja mlp haukkaavat tähän malliin energiaa. Korkeimmat piikit ovat päiviä jolloin on jauhettu lämpöä varastoon korkeiden hintojen takia.
1730037640705.png
 
Tuo 500 L varaaja toimii mulla lattiaviilennyksessä nykyään oikein hyvin. Ei sinne pysty mitään lämmitystä keräämään kesällä. Aurinkopanelit toimisi ILP viilennykseen hyvin, mutta kun tarve vähentyi silläkin olemattomiin. Eli nyt se varaaja kerää vain yläkerrasta auringon lämmittämistä lattioista lämmön käyttöveden esilämmitykseen. Jos olisi aikanaan älynnyt laittaa vastukset pesutiloihin, niin ne saisi nyt lämmitettyä paneleiden ylituotolla suht helposti.
Yleisesti ei kyllä pysty kaikille varaajia suosittelemaan, mutta omalla kohdalla ne kyllä on hyvä juttu. Käyttövesi riittää törkeissä määrin, kun alkujaan jo päätin, ettei mikään 200 L pikkuastia tule meille kelpaamaan. Pitkin hampain otin tuon 390 L pöntön, että josko tulee riittämään, mutta putkari sanoi, että ottamalla esilämmitys tuolta 500 L, tulee kohtuu varmasti riittoisa ratkaisu. No hyvä on ollut sen suhteen kyllä. Nyttemmin enää suunnittele isompaa tilalle, kun vaihtotarve tulee, mutta lämmitykseen suunnittelen 750-1000 L versiota, jotta voisi talvella poltella tontin roskapuita pois pienellä puukattilalla, jonka saisi yhdistää vanhaan öljypiipun reikään.
Tuossa on noita eri varaajia ja hybridejä. Laipoilla ja ilman. Tuon Akva Pro mallinhan saa tilattua ihan kaikilla varusteilla ja yhteillä ym.

 
pökö sanoi:
Invertterikone ja lattialämpö niin en ottaisi ylimääräistä varaajaa ollenkaan, paitsi jos harrastaa aurinkoenergiaa tai suunnittelee käyttävänsä runsaasti kuumaa vettä.

Pesutiloihin tiheämpi putkitus lattiaan kuin muuhun taloon ja ehkä sähkökaapeli kesäkäyttöä varten.

Ja kun kohta joku sanoo että tiheämpi putkitus ei vaikuta mitään niin se on vain tietämättömyyttä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itsellä on on invertterikone ja KHH+KPH+S omassa piirissä eikä toimi ilman puskuria. Ostin nyt 200l varaajan joka pitäisi lisätä järjestelmään.
Koneen minimiteho on kyllä tarpeeksi pieni kun ajastaa lämmityksen että siihen saa kuormaa hieman enemmän mutta alkuryntäys on niin iso käynnnistyessä että lämmöt nousee liikaa ja sammuu.
Lähtee jollain 50% teholla käyntiin ja laskee todella hitaasti kierroksia niin lämmöt nousee liikaa.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom