Adblue ongelman ratkaisu?

tuna

Vakionaama
Tai sitten tekosyytä tarvitsevat valmistajat siteeraavat toistensa kommentteja ketjussa.

Julkaisuissa esitetään mm. asetaattien ja karbonaattien olevan parempia vaihtoehtoja urean joukkoon sekä vaikutusten että kustannusten vuoksi. Miksi vain formiaatille tutkijat yrittäisivät keksiä tekosyitä, eikä muille lisäainevaihtoehdoille?
 

kotte

Hyperaktiivi
Julkaisuissa esitetään mm. asetaattien ja karbonaattien olevan parempia vaihtoehtoja urean joukkoon sekä vaikutusten että kustannusten vuoksi. Miksi vain formiaatille tutkijat yrittäisivät keksiä tekosyitä, eikä muille lisäainevaihtoehdoille?
En tiedä, mutta karbonaatit ja asetaatit ovat tyypillisesti emäksisempiä kuin formiaatit, jolloin suojelevat ainakin periaatteessa patarautaakin korroosiolta. Karbonaatti lienee turvallinen eli jos hajoaa, tuloksena on hiilihappoa/hiilidioksidia, jota pakokaasuissa on joka tapauksessa. Asetaatit voinevat tuottaa aivan yhtä hyvin etikkahappoa kuin formiaatit muurahaishappoa, mutta jälkimmäinen on toki happona vahvempaa. Hinnan suhteen on varmasti noin, mihin viittaat. Toisaalta, laitteiden korjauskustannusten rinnalla kemikaalien lisäkustannuksilla ei Suomen ilmastossa välttämättä ole suurta merkitystä.

Ajattelin itse niin, että valmistajat luultavasti haluavat välttää teoreettisiakin riskejä, joista voi aiheutua seurausvaikutuksia kuten tarvetta käyttää pakoputkistossa kalliimpia materiaaleja tai halpojen materiaalien entistä nopeampaa hajoamisriskiä. Noitapa ei sitten pohdita sen enempää. Formiaatteja toki käytetään jäähdytyslaitteiden toisilämmönsiirtonesteinä sekä jäänpoistoon ympäristön kannalta hyvinä pidettyjen ominaisuuksien takia, vaikka ovatkin suhteellisen kalliita.
 

VesA

In Memoriam
muurahaishappoa, mutta jälkimmäinen on toki happona vahvempaa
Sivujuonteena tutkin mitä n.30e hintaisessa syylend -syyläkynässä oikein on. Siellä ei ole mitään fantsua syylärohtoa vaan minimaalinen määrä muurahaishappoa joka sitten syövyttää kohteensa.
 

jussi

Vakionaama
Sivujuonteena tutkin mitä n.30e hintaisessa syylend -syyläkynässä oikein on. Siellä ei ole mitään fantsua syylärohtoa vaan minimaalinen määrä muurahaishappoa joka sitten syövyttää kohteensa.
Ilmastointiteippi on paras. Pidät pari päivää syylän sen alla ilmattomana, niin saat rapsasta sen pois jälkeä jättämättä.
 

kotte

Hyperaktiivi
^Lapsuudesta on kokemus, että tavallinen taululiitu oli tehokkain rohto syyliin. Tuohan on puolestaan suurelta osin kalsiumkarbonaattia. Mikä syövyttää metallia, ei välttämättä orgaanista ainetta tai sitten päin vastoin tai aivan jotakin muuta.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
En tiedä, mutta karbonaatit ja asetaatit ovat tyypillisesti emäksisempiä kuin formiaatit, jolloin suojelevat ainakin periaatteessa patarautaakin korroosiolta. Karbonaatti lienee turvallinen eli jos hajoaa, tuloksena on hiilihappoa/hiilidioksidia, jota pakokaasuissa on joka tapauksessa. Asetaatit voinevat tuottaa aivan yhtä hyvin etikkahappoa kuin formiaatit muurahaishappoa, mutta jälkimmäinen on toki happona vahvempaa. Hinnan suhteen on varmasti noin, mihin viittaat. Toisaalta, laitteiden korjauskustannusten rinnalla kemikaalien lisäkustannuksilla ei Suomen ilmastossa välttämättä ole suurta merkitystä.

Ajattelin itse niin, että valmistajat luultavasti haluavat välttää teoreettisiakin riskejä, joista voi aiheutua seurausvaikutuksia kuten tarvetta käyttää pakoputkistossa kalliimpia materiaaleja tai halpojen materiaalien entistä nopeampaa hajoamisriskiä. Noitapa ei sitten pohdita sen enempää. Formiaatteja toki käytetään jäähdytyslaitteiden toisilämmönsiirtonesteinä sekä jäänpoistoon ympäristön kannalta hyvinä pidettyjen ominaisuuksien takia, vaikka ovatkin suhteellisen kalliita.
Tästä on sen verta kokemusta, että Toyotalta tuli aikanaan takaisinkutsu, jossa vaihdettiin joku osa Urea ruiskutusjärjestelmästä ja se nimenomaan jouduttiin vaihtamaan jalompaan tavaraan. Tuo oli ilmeisesti todettu syöpyvän ihan jo pelkästään Adblue käyttämällä. Yleensä olen vaatinut laittamaan huoltokirjaan kaikki vaihdetut osat, mutta tuota eivät laittaneet ja hiljaisuutta on ollut sen jälkeen muutenkin osasta. Kutsu kuitenkin tuli jo varsin pienillä kilometreillä aikanaan olisko joskus 16-18 vuonna.
 

Husky

Hyperaktiivi
Oliko niin, että Denoxiumia sai ostaa Norjasta? Joskus pari vuotta sitten tuollaista kuulopuhetta oli.

Olisi voinut visiitillä ostaa kyllä ja salaa käyttää (ehkä väri tms ei paljasta merkkikorjaamossa). Sen verran noita SCR vikoja on ollut tässä.

Ja ilmenee siten, että kovilla pakkasilla ei tule vikakoodi, kun ei tarvi ruiskia about -7 alapuolella. Mutta 33% kerroista, kun jostakin -20:stä lämpiää alle -7:ään niin eikun viikoksi korjaamolle odottamaan osia.

Se on todettu itse ja myös korjaamon suulla, että sillä ei ole vaikutusta ajetaanko paljon, vähän tai ei ollenkaan kovalla pakkasella.

Ketjussa oli kommentti, että ajetaan muuallakin kovilla pakkasilla näillä dieselhimmeleillä. Mutta ajetaanko muualla kuin hyväntahtoisessa Skandinaviassa?

Ei missään Usassa tai Kanadassa tällaista turhaa pelleilyä pidetä eikä Aasiassa, joten missä?
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Mun mielestä Denoxiumia ei ole ollut kaupan missään Euroopassa, kun tuo yksinoikeus lisensointi meni jo v 2007 USA puolelle. Tuohon aikaan kusimoottori oli vielä täysin kivikautista esiajattelua ja tekniikka vakioitui laajemmin käytettäväksi vasta 2015-16 aikoihin. Ainakin henkilöautopuolella. En jaksa kahlata tuota enää sen tarkemmin ja joku voisi tietää jo heittämällä, että miten tuo kiinnitettiin lopulta moottoreiden kehityskulkuun. ISO standardin jääräpäinen kiinnitys on kuitenkin myös tuon suhteen kohtuu selvä virhe. Ajatus analogia löytyy EN590 ja tuon MY dieselin, tai oikeastaan HVO100 käyttämisestä täysin korvaavana polttoaineena. Tiheys HVO 100 on 0,1 kg/L luokkaa kevyempi, kuin mitä kevyeltä polttoaineella on EN590 kivikaudelta myöskin peräisin olevassa määrityksessä. Kaikki muut vaatimukset ylittyvät kirkkaasti. Eli EN590 polttoainetta voidaan helposti parantaa lisäämällä HVO 100:aa sekaan kunnes tiheys ylittää EN590 vaatimuksen. Sen jälkeen parantaminen ei onnistu, koska EN590 estää sen. FAMEa saa lisätä vain 7 %, koska autonvalmistajat oli itse mukana vaatimassa, ettei moottoreita vahingoittavaa FAMEa saa enempää lisätä. Biovelvoite kuitenkin vaatii lisäämään joko HVO:ta kaiken määrän, tai max 7 % FAMEa ja loput jotain muuta. Neste lisää kaiken Biovelvoite lisän tietysti tuota HVO 100, eli MY dieseliä, mutta muut käyttää ensin tuon 7 % FAME kortin ja keplottelee loput, kuka mitenkin. Levät kasvaa FAME tankatuissa veneissä ja maatalouskoneissa, laivoissa ym. MY tankeista ei levät ja limat kasva. Mutta kun tässäkin EN590 on estämässä kehitystä. Riittävä muutos siis olisi EN590 kohdalla muuttaa sallittu tiheys äärimmäisen vähän kevyemmäksi ja asia selvä.

Edit. Tuo FAME on rasvahapon metyyliesteröity Gen I Bio-osa dieseliin, joka olisi aikanaan saanut jäädä keksimättä. Gen II Bio-osa on HVO 100 jossa käsittääkseni vedyn lisäys erottaa sen kohtuu kauas esteröinnistä ja on siis jo sinänsä polttoaineeksi erinomaista ja voidaan käyttää kaikissa moottoreissa dieselin sijasta.
 
Viimeksi muokattu:

tuna

Vakionaama
Miksi sitä vanhaa standardia pitäisi mihinkään muuttaa, uudet automallithan kelpuuttavat EN15940-speksin polttoaineen?
 

Harrastelija

Vakionaama
Päästömääräykset ei taida ottaa kantaa siihen miten ne arvot saadaan alitettua. Määräyksissä kerrotaan vain raja-arvot. Autovalmistajat päättävät menetelmät ja tekniikat joilla saavat rajat alitettua. Ja autovalmistajiin vaikuttaa laitteiden ja litkujen valmistajien lobbaus.

Jos joku keksii moottorin jossa ei tule liikaa typpioksideja ja co2 päästötkin olisi alhaiset niin lisälaitteita ei tarvita. No katalysaattori vielä jää mutta se on toimivaa tekniikkaa.

Uusien polttoaineiden käyttöönotto on ongelmallista. Suomessa on paljon vanhaa kalustoa joille ei mahdolliset uudet polttoaineet kelpaa. Tarkoittaisi lisää pumppuja ja säiliöitä huoltoasemille = kallista.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Neste lisää kaiken Biovelvoite lisän tietysti tuota HVO 100, eli MY dieseliä, mutta muut käyttää ensin tuon 7 % FAME kortin ja keplottelee loput, kuka mitenkin.
Nesteelläkin oli aikaisemmin EN590 täyttävä Neste Pro, jossa oli 15% HVO joukossa, mutta tuo tuote poistettiin myynnistä. Tosin mikään eikä kukaan ei estä tuota itsekin nykyisin läträämästä tankkaamalla osan My ja loput Futuraa päälle. Näin saa jo lähes kaikki HVO edut, mutta ilman sitä lähinnä lompakkoon kohdistuvaa haittaa. Mainostipa aikanaan Nestekin Pro:ta jopa -5% pienemmällä kulutuksellakin, sekä toki myös talvikautena pakkaskestoltaan parhaalta vaihtoehdolta.
Miksi sitä vanhaa standardia pitäisi mihinkään muuttaa, uudet automallithan kelpuuttavat EN15940-speksin polttoaineen?
Monissa uusissa autoissa onkin jo pitkä litania mitä kaikkea sinne tankkiiin saa tunkea

AP1GczM_t8RkUMmyhtg4ZDxPZIV0wffxmmiDon3F-hoDoai26_--sX2MEHNE0vv9bEjPT-Bpy2XhEs7zA5xNyq7cofgdbOH2i-RjkzISBmW8_sv2Oz6IKdq7XvNlXRNPyWmq4W_GABJom_xovRe1OJRUjDB07Q=w1171-h879-s-no-gm

Jos joku keksii moottorin jossa ei tule liikaa typpioksideja ja co2 päästötkin olisi alhaiset niin lisälaitteita ei tarvita. No katalysaattori vielä jää mutta se on toimivaa tekniikkaa.
No sellainenhan on jo olemassa, sähkömoottori. Se ongelma näissä vain on enempi sitten siellä sen "polttoainetankin" puolella...
 

tuna

Vakionaama
Jos joku keksii moottorin jossa ei tule liikaa typpioksideja ja co2 päästötkin olisi alhaiset niin lisälaitteita ei tarvita. No katalysaattori vielä jää mutta se on toimivaa tekniikkaa.
Vuosituhannen vaihteessa HCCI-moottori oli juuri tämä Graalin malja jota varsinkin moottoritekniikan uranuurtaja Saab kehitti. Kyseessä siis ikäänkuin diesel-syklillä toimiva bensakone ilman sytytystulppaa. Tuskin enää tässä vaiheessa kukaan laittaa siihen panoksia.
 

Jule

Vakionaama
Vuosituhannen vaihteessa HCCI-moottori oli juuri tämä Graalin malja jota varsinkin moottoritekniikan uranuurtaja Saab kehitti. Kyseessä siis ikäänkuin diesel-syklillä toimiva bensakone ilman sytytystulppaa. Tuskin enää tässä vaiheessa kukaan laittaa siihen panoksia.
Eikös Mazdalla ole hyvinkin samantyyppinen ratkaisu? Siellä on sytytystulpat, mutta normaalikäytöllä eivät anna kipinää..
 

kotte

Hyperaktiivi
Vuosituhannen vaihteessa HCCI-moottori oli juuri tämä Graalin malja jota varsinkin moottoritekniikan uranuurtaja Saab kehitti. Kyseessä siis ikäänkuin diesel-syklillä toimiva bensakone ilman sytytystulppaa. Tuskin enää tässä vaiheessa kukaan laittaa siihen panoksia.
Pienoismallien (lennokkien, pienoismalliautojen ja -veneiden) moottoreinahan noita aikaisemmin käytettiin, mutta jäivät pois muodista. Sillä puolella noita kutsuttiin dieseleiksi. Polttoaineena käytettiin tyypillisesti valopetroolin ja etyylieetterin seosta, mihin oli lisätty voiteluöljyä kuten kaksitahtimoottoreille on tyypillistä. Etyylieetterin rooli oli polttoaineessa kriittinen, eli se helpotti puristussuhdevaatimusta, joka olisi muutoin ollut pienellä moottorilla aivan kohtuuton.

Noille moottoreillehan oli tunnusomaista säädettävä puristussuhde, eli sylinterin päätyä oli mahdollista siirtää lukittavalla ruuvilla optimaalisen puristussuhteen etsimiseksi eikä moottorissa ollut mitään varsinaista sytytystä tukevaa osaa, vaan syttyminen perustui täysin nopeaan ja riittävän voimakkaaseen puristukseen.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Nesteelläkin oli aikaisemmin EN590 täyttävä Neste Pro, jossa oli 15% HVO joukossa, mutta tuo tuote poistettiin myynnistä. Tosin mikään eikä kukaan ei estä tuota itsekin nykyisin läträämästä tankkaamalla osan My ja loput Futuraa päälle. Näin saa jo lähes kaikki HVO edut, mutta ilman sitä lähinnä lompakkoon kohdistuvaa haittaa. Mainostipa aikanaan Nestekin Pro:ta jopa -5% pienemmällä kulutuksellakin, sekä toki myös talvikautena pakkaskestoltaan parhaalta vaihtoehdolta.

Monissa uusissa autoissa onkin jo pitkä litania mitä kaikkea sinne tankkiiin saa tunkea

AP1GczM_t8RkUMmyhtg4ZDxPZIV0wffxmmiDon3F-hoDoai26_--sX2MEHNE0vv9bEjPT-Bpy2XhEs7zA5xNyq7cofgdbOH2i-RjkzISBmW8_sv2Oz6IKdq7XvNlXRNPyWmq4W_GABJom_xovRe1OJRUjDB07Q=w1171-h879-s-no-gm


No sellainenhan on jo olemassa, sähkömoottori. Se ongelma näissä vain on enempi sitten siellä sen "polttoainetankin" puolella...
Noista en itse tankkaisi mitään ylärivin tavaraa, jos muuta ei aineesta ole tiedossa. Neste on tietääkseni ainoa joka ei käytä FAMEa ollenkaan, jotta nuo mainitut B7 ym Biovelvoitteet saadaan täyttymään. Oma moottori ei myöskään tykännyt, kun kokeilin ST1:n HVO 100:aa, vaan pientä käynnin vaeltelua esiintyi. Kyseessä tosin vain 1 tankkaus, mutta päädyin kuitenkin pelkästään MY tankkaamiseen.
180 000 km pelkällä MY tankkaamisella alkaa olemaan jo kohtuu hyvä referenssi, joten ei mikään satunnainen otanta. DPF polttojen väheneminen on selvä havainto ja saattaa selittää kulutuksen pienentymisen.
 

Husky

Hyperaktiivi
Taisin jo kysyäkin, mutta eiköhän skandinavia ole ainoa idealistinen paikka, missä on oikeita pakkasia ja aitoilijat laitetaan hihhuloimaan scr-häsmäkän kanssa?
Usa ja Kanada ei varmana pelleile ja Aasiassa nauretaan partaan. Keski-Euroopassa ei juuri ole -11 kylmempää joten korjauskustannukset ei paljoa paina
 

Karvakuono

Aktiivinen jäsen
Taisin jo kysyäkin, mutta eiköhän skandinavia ole ainoa idealistinen paikka, missä on oikeita pakkasia ja aitoilijat laitetaan hihhuloimaan scr-häsmäkän kanssa?
Usa ja Kanada ei varmana pelleile ja Aasiassa nauretaan partaan. Keski-Euroopassa ei juuri ole -11 kylmempää joten korjauskustannukset ei paljoa paina
2010 alkaen USA & Kanada on käytännössä vaatinut uusiin raskaankaluston moottoreihin kusivehkeet.
 

Husky

Hyperaktiivi
Juu raskas kalusto, mutta siellä kuormaa moottorilla sentäs jonkin verran niin helpottaa SCR:n toimintaa kun lämpöä, mutta ajattelin hlöautopuolta
 

Karvakuono

Aktiivinen jäsen
Juu raskas kalusto, mutta siellä kuormaa moottorilla sentäs jonkin verran niin helpottaa SCR:n toimintaa kun lämpöä, mutta ajattelin hlöautopuolta
Ilmeisesti ei koske henkilöautoja (vieläkään), mutta jos raskaankaluston vehkeet on samaa tasoa mitä meilläpäin, niin aika runsaasti on adblue vehkeissä vikaa.
 
Viimeksi muokattu:

Husky

Hyperaktiivi
Varmana ei ole parempaa tasoa tuolla. Keep it simple, ja se kuinka paljon se lähestymistapa myös säästäisi luontoa vrt nämä hihhulointihäsmäkät kaikkine harvinaisine jalometalleineen, on länsimaissa unohtunut
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Adblue on siis SCR-aine ja pitäisi lopettaa puhuminen tuolla ”Adblue” nimikkeellä kokonaan.
Typenoksidit voidaan pelkistään haitattomaksi typpikaasuksi muullakin, kuin tuolla Adblue sekoitteella. Kauppoihin tarvitaan vain myyntiin valmista Ammoniumformiaattiliuosta ja sitä sopii lisätä Adbluen sekaan suoraan sopiva määrä. Vaihtoehtoisesti laitetaan myyntiin 26 % AF/ 20 % Urea valmisliuosta, jota voi lisätä vapaasti Adbluen sekaan, kunnes pakkaset on ohitettu ja voi alkaa lisätä taas Adblue halpis valmistetta. Henkilöautoliikenteeseen riittää 1 kanisteri esim n tuplahintaista AF/Urea liuosta vuodessa ja homma selvä. Ammattiliikenteeseen AF pienoiserän hinta on 800 $/ 1000 kg ja laivalastillinen saattaisi olla jo paljon halvempaa. Tonnimääristä ei ole mitään käsitystä, että paljonko ammattiliikenne tuota syö vuositasolla, mutta epäilen vahvasti, että tulee kuitenkin halvemmaksi, kuin liikennevälineiden korjaaminen jäätymisen jäljiltä. Ja sama tietysti, että varsinainen ilman saastuttamisen ehkäisykin tulee tehtyä, kuten on suunniteltu, vähän paremmin.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Adblue on siis SCR-aine ja pitäisi lopettaa puhuminen tuolla ”Adblue” nimikkeellä kokonaan.
Pitäisi ja pitäisi, mutta kun tuo AdBlue® on nimenomaisesti suojattu litku tuossa SCR:ssä käytettäväksi. Eli pitäisi kehittää joku vaikka SRC jossa sitten voisi käyttää jotain muutakin litkua ja lopputulos olisi NOx-päästöleikkausten kantilta ihan sama kuin SCR:lläkin. Tämän lisäksi tietty pitäisi saada myös EU:n autovalmistajat asentelemaan noita SRC:tä SCR:n sijaan, sillä auton omistajan itse tekemää vaihdostahan ei voida hyväksyä ilman kalliita ja aikaa vieviä hyväksyntöjä, ei ainakana kotimaisella Traficomilla.

Taikka sitten vain pitää odotella ja toivoa että tuon AdBlue® tuotesuoja raukeaa, joka mahdolistaisi myös näiden kilpailevien tuotteiden markkinoille tulon.
 

Harrastelija

Vakionaama
Ei kait direktiivit vaadi käyttämään adblueta? Eikös se ole ollut auto- ja komponenttifirmojen päätös että käyttävät adblueta ( ja scr:ää) päästöjen vähentämiseen?
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Adblue ei ole se säädetty litku käytettäväksi. Mitään muutoksia ei siis tarvitse auton järjestelmiin tehdä, tai ohjelmoida ruiskutuksen määriä ym, vaan tuo esim Denoxium käy tankata suoraan vaikka vanhan Adbluen sekaan. Litkuja voi siis käyttää han vapaasti sekaisin ja tulos on pelkistyksen suhteen hyväksyttävä. Tuo Ammoniumformiaatin lisääminen poistaa myös suuttimen lähistöltä löytyvät Urea kertymät. Kyse vähän samasta kun tankata E95, tai E98 oktaanista bensaa, jos autoon on sallittua E95. Voi vapaasti tankata molempia miten kiinnostusta sattuu olemaan. Toiminnallisuus ei kärsi.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Adblue ei ole se säädetty litku käytettäväksi. Mitään muutoksia ei siis tarvitse auton järjestelmiin tehdä, tai ohjelmoida ruiskutuksen määriä ym, vaan tuo esim Denoxium käy tankata suoraan vaikka vanhan Adbluen sekaan. Litkuja voi siis käyttää han vapaasti sekaisin ja tulos on pelkistyksen suhteen hyväksyttävä. Tuo Ammoniumformiaatin lisääminen poistaa myös suuttimen lähistöltä löytyvät Urea kertymät. Kyse vähän samasta kun tankata E95, tai E98 oktaanista bensaa, jos autoon on sallittua E95. Voi vapaasti tankata molempia miten kiinnostusta sattuu olemaan. Toiminnallisuus ei kärsi.
Eikö muka saastelaitteessa ole tyyppihyväksyntä-tyylistä testausta, eli autonvalmistaja testannut päästöt AdBluella eikä millään muulla -> saat silti tankata sinne vaikka vettä (no kärjistys, mutta jos tankkaat muuta niin miten varmistetaan että se toimii samoin kuin AdBlue)? Vaikea uskoa, kun noita kytätään nykyään niin tarkkaan..

Nykyään niinkin tarkkaa euro5 lähtien, että et saa edes väliäänenvaimenninta poistaa pakoputkesta vaikka se ei desibeleihin vaikuta juuri mitään :bileet:
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Adblue ei ole se säädetty litku käytettäväksi.
Mutta kun se on se ainut aine, jolla autovalmistaja on sen SCR:n toiminnan EU:ssa speksannut ja tarvittavat hyväksynnät hankkinut. Tästä syystä Denoxium ei koskaan täällä menestynyt ja siksi valmistajakin on tuon about jo kuopannut joitain jenkki-kokeiluja lukuunottamatta.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Mutta kun se on se ainut aine, jolla autovalmistaja on sen SCR:n toiminnan EU:ssa speksannut ja tarvittavat hyväksynnät hankkinut. Tästä syystä Denoxium ei koskaan täällä menestynyt ja siksi valmistajakin on tuon about jo kuopannut joitain jenkki-kokeiluja lukuunottamatta.
Tuskin noita poliisi ratsaa ja katsuri on tyytyväinen niin kauan kuin vikavalot ei loista asian tiimoilta, joten mikä estää parempia litkuja tankkiin kaatamasta ;D Kunhan ei kerro "päästöhuijauksestaan" kellekkään :sille:
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Se Denoxium sopii kyllä ratsata, kun sen ominaisuudet on Adblueta vastaavia, tai jopa parempia kokonaisuutena, kun jäätyminen estää Adbluen vuositasolla pääsemästä samaan. KEMIRA tuon on kehittäessään jo tutkinut ja VTT käsittääkseni sitä kompannut varmistuksena. Tyyppihyväksynnästä taas tulee mieleen lähinnä tuo MY diesel, joka on parempaa kuin tavallinen EN590 rajat täyttävä, mutta aavistuksen liian pieni tiheys estää sitä luokiteltavaksi EN590 dieseliksi. Jotkut autonvalmistajat sitten pitäytyy vain EN590 luokituksessa, koska tyyppihyväksyntä sillä tehty.
Päästövaatimukset sanoo vain typenoksidien pelkistyksen olevan pakollinen, muttei määritä, että se on tehtävä Adblue liuoksella. Kehitys siis kyllä kehittyisi, muttei kaikki halua olla mukana. Onneksi kukaan ei ole lyönyt sähköautoille ISO standardiksi ELCAT akkujärjestelmää, joka olisi vakio maailman tappiin ja laittomat kemikaaliakut olisi rikollista toimintaa.
 

Harrastelija

Vakionaama
Autonvalmistajia ei taida uudet vaihtoehdot kiinnosta kun ovat jo löytäneet yhden tavan (adblue) täyttää määräykset. Ja tyyppihyväksyntä on nyt tehty tuolla.
Minusta kuluttajaviranomaiset saisi puuttua tähän. Velvoitetaan autonvalmistajille vähintään 10v takuu saastelaitteistoille.
EUn eco direktiivithän velvoittavat laitteille pidempiä elinkaaria. Minun mielestä tämän pitäisi näkyä mm niin että kuluttajalautakunta nostaa laitteiden oletettua elinikää.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Minusta kuluttajaviranomaiset saisi puuttua tähän. Velvoitetaan autonvalmistajille vähintään 10v takuu saastelaitteistoille.
EUn eco direktiivithän velvoittavat laitteille pidempiä elinkaaria. Minun mielestä tämän pitäisi näkyä mm niin että kuluttajalautakunta nostaa laitteiden oletettua elinikää.
Juurinäin. Silloin suunnittelu korjattavaksi kohtuullisin kustannuksin voisi kiinnistaa myös ja varaosien hinnat voisivat olla ylipäätään kohtuullisemmat.
Toki vahinko on jo tapahtunut ja ne jatkuvasti rikkoontuvat autot ovat jo liikenteessä.
Eräässä automerkissä adbluen syöttöputki rikkoontui jatkuvasti. Kysyin tuttavalta että joko nämä on uudemmissa korjattu niin hän tokaisi että syöttyputki ei jäädy mutta itse urea tankissa oleva pumppu särkyy ja tälöin vaihdetaan koko tankki. Hän oli siis merkkiliikkeessä töissä. Vika ei siis poistunut vaan vaihtoi vain paikkaa kalliimpaan osaan.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Autonvalmistajia ei taida uudet vaihtoehdot kiinnosta kun ovat jo löytäneet yhden tavan (adblue) täyttää määräykset. Ja tyyppihyväksyntä on nyt tehty tuolla.
Ylipäätään se että sidotaan asioita just johonkin tiettyihin tuotemerkkeihin on typerää. Siltä tuotteelta kun pitäisi vain edellyttää tietyt ominaisuudet ja kehityksen olla muilta osin vapaata. Jos joku keksii paremman tahi edullisemman vastaavan niin eikun käyttöön vain. Sama vikahan on myös mm. lääkkeissä, joita suojataan X vuotta, ennen kuin ne vaikuttavat aineet vapautuvat kilpailulle ja tulee korvaavia, edullisempia vaihtoehtoja markkinoille. Se aito kilpailu kun käynnistyy vasta tuosta vapautuksen hetkestä, kuka tekee samaa tavaraa edullisimmin ja näin kuluttaja hyötyy. Suomessa toki myös valtio hyötyy kun lääkkeiden Kela-korvaukset pienenee siinä samalla.
Eräässä automerkissä adbluen syöttöputki rikkoontui jatkuvasti. Kysyin tuttavalta että joko nämä on uudemmissa korjattu niin hän tokaisi että syöttyputki ei jäädy mutta itse urea tankissa oleva pumppu särkyy ja tälöin vaihdetaan koko tankki.
Esim. PSA on tästä suorastaan surullisen kuuluisa. Melkein voisi yleistää kun on näissä PSA:n vermeissä mikä tahansa vika AdBlue-systeemissä, tarkoittaa se aina säiliön vaihtoa kokonaisuudessaan ja se on luokkaa 1.000€ laaki, kitoosh o_O
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Tuosta konsernin Adblue vuodosta liitoksista tulee kyllä jostain syystä mieleen tämä oma Toyotan viallinen paineanturi. Sehän rikkoontuessaan pakotti Adblue pumpun nostamaan paineen 13,6 bar tasolle ja se oli jatkuva paine, oli sitten ruiskutus päällä, tai ei. Tuo paine siis tarkastettiin vielä analogisella mittarilla, kun epäilivät kunnon painetta olevan. Virallinen max paine olisi 4,8 bar tietämillä ohjeiden mukaan.
Erikoinen seurantailmiökin on nyt tullut esiin. DPF polttojen määrä on vähentynyt dramaattisesti ja viimeisen tankkauksen kulutus näyttää 6,8 L/100 km lukemaa reilun 500 km ajojen jälkeen. Tuo on kohtuullisen vähän Land cruiserilla, jossa sentään massaa ja neliveto jatkuvatoimisena. En muista, että olisi aikaisemmin ollut noin vähäistä lukemaa. Kent lisäaineet laitoin Adblue säiliöön ja saattaa olla, että on anturit nyt paremmin puhdistuneita ja vaikuttaa toimintaan.

IMG_4038.jpeg
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

BBF

Vakionaama
Noista AdBluen korvaavista aineista/sekoituksista: eikös siellä AdBlue tankissa ole joku anturi joka tutkii sen litkun koostumusta eikä hyväksy esim. laimeampaa liuosta tai jotain muuta kun sitä oikeaa? Näin olen ainakin luullut...
 

pamppu

Vakionaama
Noista AdBluen korvaavista aineista/sekoituksista: eikös siellä AdBlue tankissa ole joku anturi joka tutkii sen litkun koostumusta eikä hyväksy esim. laimeampaa liuosta tai jotain muuta kun sitä oikeaa? Näin olen ainakin luullut...

Eikös siellä vaan mitata niitä oksidipäästöjä scr:n jälkeen, jolloin mikä tahansa vastaavalla tavalla toimiva aine kelpaisi, mutta vesitäyttö feilaa heti?
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Ei tuolle kusijärjestelmälle tehty mitään muutoksia tuolla jo edellä linkatulla tutkimuksella. Voi siis lisätä vaikka sopivan väkevää Ammoniumformiaattiliuosta suoraan Adbluen sekaan, jotta päästään oikeaan suhdelukuun 26 %AF/ 20 % Ureaa. Adbluessa on siis jo 32,5 % Ureaa valmiina. AF väkevyys kohdalleen ja marraskuussa tankkaa ensin buusteria ja jos loppuu, niin tankkaa tarkemmin tehtyä 26%/20% vakioliuosta ja tammi/helmikuussa voi taas tankata Adbluella. Suhteet ei ole niin viimeisen päälle. Pelkistysominaisuudet on siis urealla ja AF:lla samassa kategoriassa kemiallisista ominaisuuksiltaan, eikä AF siis ole pelkästään jäätymisen estämiseen sekoiteltavaa taikasoossia.

 
Back
Ylös Bottom