Akkuteknologia

[bungle]

Miksi pitäisi kyetä? Se että puhelimessa on sitä sun tätä turhaa liirum laarumia, niin ketä se haittaa? Ei niitä kaikkia kenenkään mikään pakko ole käyttää ja sen laitteen hinta ei siitä mihinkään muutu onko siellä joku pätkä softaa tahi ei. Pikemminkin hinnan suhteen voi olla jopa niinkin päin että yleisellä muissakin puhelimissa pyörivällä softalla se lopputuote on jopa edullisempi kuin vain ja ainoastaan just sitä puhelinta varten karsitulla softalla olisi

Ostin kellon. Maksoi 10 euroa. Näyttää ajan ja päivämäärän ja viikonpäivän. Kestää vettä. On kevyt. Voi ottaa myös aikaa ja toimii herätyskellona ja näkee ajan myös pimeässä. Patteri kestää 7 vuotta ja on itse vaihdettavissa (joo tämäkin on jostain 70-luvulta, mutta onneksi valmistetaan edelleen).

Tuo miksi pitäisi kyetä, pitäisi purkaa auki. Itse esitin tuossa tv esimerkissäni, että vanhoissa käytettävyys on perhanan paljon parempi. Niissä asiat on oikeasti suunniteltu toimimaan hyvin. Digi-TV on ryssitty ihan pohjiaan myöden (design by consortium, mm. master framet ja niiden odottelu) ja sitten se on vielä totaalisen käyttökelvottomaksi sähelletty paskalla ja hitaalla ja bugisella käyttöliittymällä. Siihen ei kelpaa selitykseksi, että "miksi pitäisi kyetä". No kyllä minusta pitäisi kyetä, jos jo 50 vuotta sitten kyettiin.

 

[HiTec]

Sinulla ei taida olla vanhusten tietotekniikkaa kontollasi. Minulla niitä on muutama tuttava- ja sukulaispiirissä.

Olihan noita kädestä pidettäviä ex. yli 100 asunnon AsOy:ssä joitain kymmeniä, heille kun mm. talonetin rakensin jotta pääsivät internettiin. Elettiin siis vielä aikaa kun 24Mb/s ADSL oli kowa sana ja se jopa riitti heille vallan mainiosti, sai sähköpostin kulkemaan ja netissäkin jonkin verran seikkailemaan. No toki näistä pääsi eroon muuttamalla pois ja perehdyttämällä seuraajani noihin tukiasioihin, mutta sukulaisista ja tuttavista ei. Päin vastoin, kovasti vain tuntuu tuo piiri laajenevan kun uutta tuttavaa tuntuu pukkaavan enempi mitä toisesta päästä "luonnollisesti" poistuu

Itse esitin tuossa tv esimerkissäni, että vanhoissa käytettävyys on perhanan paljon parempi. Niissä asiat on oikeasti suunniteltu toimimaan hyvin.

No toki sen laitteen, ohjelmiston, what ever käyttäjäkokemus pitää sovittaa niihin käyttäjiin, mitä heidän oletetaan tai edellytetään osaavan jotta voivat sujuvasti käyttää tuotetta. Sinällään toimintojen lukumäärä tms. ei suoraan automaattisesti tee siitä käyttökelvotonta, mikäli vain ne yleisimmin käytetyt perustoiminnot ovat helposti saatavilla. Esim. autossa vaikka radion volume on yksi tälläinen. Ei, sitä ei pidä upottaa mihinkään lääppimänäytön valikon taakse, vaan sille ehdottomasti paras "käyttöliittymä" on se perinteikäs pyöritettävä nuppinsa, jota jokainen auton käyttäjä osaa myös operoida. Onneksi esim. puhelimissa on jo erilaisia lasten tai autolla ajon moodejakin olemassa, joilla noita toimintoja voi järjestellä uudelleen esitettäväksi taikka joitain jopa piilottaa kokonaan pois käytöstä. Näin se kännykkäkin osaa siis kameleontin tavoin muuntua jo ainakin jonkin verran kulloisenkin käyttötilanteen mukaan

Nythän onneksi julkisen puolen digipalveluihin on tullut pakolliseksi nuo saavutettavuus-direktiivit, joilla pyritään nimeomaan takaamaan näiden palveluiden käytettävyys niin nörtille, wanhukselle kuin esim. näkövammaisellekin. Käyttökokemus toki voi olla hyvinkin erilainen, mutta jokaisen tulisi niitä kuitenkin kyetä käyttämään siinä määrin että saa ne asiansa hoidettua

 

[bungle]

No toki sen laitteen, ohjelmiston, what ever käyttäjäkokemus pitää sovittaa niihin käyttäjiin, mitä heidän oletetaan tai edellytetään osaavan jotta voivat sujuvasti käyttää tuotetta.

Vaihtaisin kaikki äly-tv ominaisuudet pois samantien, jos kanava vaihtuisi muutamassa kymmenessä millisekunnissa eikä sekunneissa johon tulee vielä päälle hitaasti ja tökkien latautuvaa informaatiota käynnissä olevasta ohjelmasta (helvetti sentään, tuhansien eurojen laitteessa tällaista munimista). Tosi moni muukin laite tuntuu olevan nykyään sellainen, että ehtii jo painamaan kaksi kertaa ennen kuin laite on pystynyt prosessoimaan ensimmäistäkään (vaikka sitä prosessointitehoa on ihan järkyttävästi). Ainoa vähän siedettävä ns. äly-tv purkki on Apple TV. Se auton radio on hyvä esimerkki. Se toimii, kanava vaihtuu nopeasti ja kaikki komennot vastaavat lähes olemattomalla latenssilla. Vähän huonompi signaali tuo vain hieman kohinaa ja senkin voi kääntää monoksi halutessaan. Joo se on sitä ikivanhaa tekniikkaa just. Ei kukaan hyväksyisi autoakaan joka parin sekunnin päästä jarrujen painamisesta alkaisi jarruttamaan. Tiedän, olen hävinnyt tämän. Ihmiset ovat tottuneet kuraan ja se on heille parasta mitä on.

 

[msr]

Meillä vielä pohdinnassa, että pitäisikö vetää katolle antenni vai mennäkkö vain netin kautta tarjonnalle, mutta se vasta kuraa onkin, kun kuitutarjoajalla ei ole tarjota ratkaisua jossa valokuidusta muunnettaisiin RF:signaaliksi. Sitten on noita viihde yms palveluita, jotka kai tekijänoikeussyistä on tehty niin, ettei älytelevisioon ladatulla sovelluksella saa samoja ominaisuuksia kuin erillisellä boksilla. Lisäksi jokainen talon vastaanotin vaatisi oman boksinsa ja kuukausimaksun. Tosin eipä tule paljoa televisiota katsottua. Tällä hetkellä areenan/chromecastin kautta joku urheilukilpailu, kun niitä sattuu olemaan.

 

[kaihakki]

Olen touhunnut näiden tietoteknisten härveleiden kanssa 70-luvulta lähtien. Olen koodannut tietokantasoftaa ja monenlaista muuta. Hallitsen ihan hyvin kaikki nykyjutut. Sikäli minulla ei ole koskaan ratkaisemattomia ongelmia. Kaikki sujuu niin kuin junan vessa. Mutta ympäristössä olevat ihmiset ovat jatkuvasti erilaisissa ongelmissa. Vaimokin tossa taas äsken ihmetteli, kun Viberin päivityksen jälkeen ei tulekaan ilmoitukset kuten ennen. Voi vitalis. Saas nähdä missä liemessä ollaan tulevaisuudessa, kun kaikki asiointi on ulkoistettu kansalaisille ja jokaisen pitäisi hallita kaikki internet-, pankki-, jne. koukut.

 

[kaihakki]

Vaihtaisin kaikki äly-tv ominaisuudet pois samantien, jos kanava vaihtuisi muutamassa kymmenessä millisekunnissa eikä sekunneissa johon tulee vielä päälle hitaasti ja tökkien latautuvaa informaatiota käynnissä olevasta ohjelmasta (helvetti sentään, tuhansien eurojen laitteessa tällaista munimista). Tosi moni muukin laite tuntuu olevan nykyään sellainen, että ehtii jo painamaan kaksi kertaa ennen kuin laite on pystynyt prosessoimaan ensimmäistäkään (vaikka sitä prosessointitehoa on ihan järkyttävästi). Ainoa vähän siedettävä ns. äly-tv purkki on Apple TV. Se auton radio on hyvä esimerkki. Se toimii, kanava vaihtuu nopeasti ja kaikki komennot vastaavat lähes olemattomalla latenssilla. Vähän huonompi signaali tuo vain hieman kohinaa ja senkin voi kääntää monoksi halutessaan. Joo se on sitä ikivanhaa tekniikkaa just. Ei kukaan hyväksyisi autoakaan joka parin sekunnin päästä jarrujen painamisesta alkaisi jarruttamaan. Tiedän, olen hävinnyt tämän. Ihmiset ovat tottuneet kuraan ja se on heille parasta mitä on.

Meilläkin olohuone alkaa muistuttaa lentokoneen ohjaamoa. Kaukosäätäjiäkin on leegio. Itse en ole enää pitkään hallinnut tätä olohuonesetappia, mutta vaimo jostain syystä hanskaa kaikki laitteet. Meillä on erilaisia kaukosäätimiäkin joka nurkassa, eikä mitää hajua, että mikä kuuluu mihinkin. On selvinnyt, että osaa niistä ei käytetä koskaan, mutta kenelläkää ei ole tietoa, että mitä laitetta ne säätää. Ilmeisesti on, että ne on joidenkin vanhojen kierrätykseen vietyjen laitteiden säätäjiä. Mutta ei uskalla heittää pois, jos ne kuitenkin kuuluu johonkin meidän lukuisista laitteista. Huh, huh!!!!! tätä touhua. Kyllä entisaikaan oli simppeliä. Telkkarissa oli jokaiselle kanavalle oma painonappi. Niitä painamalla vaihtui kanava heti. Ihmettelen kuka jaksaa vaivautua tälläisen härdelin opiskeluun. Luulisi ihmisillä olevan muutakin tekemistä.
Täytyy sikäli selventää, että en ole telkkaria juuri katsellut digiaikaan siirtymisen jälkeen.

 

[HiTec]

Sitten on noita viihde yms palveluita, jotka kai tekijänoikeussyistä on tehty niin, ettei älytelevisioon ladatulla sovelluksella saa samoja ominaisuuksia kuin erillisellä boksilla.

No se töllön appi tarjoaa ihan tasan samat featuret kuin vaikka läppärillekin selaimen kautta. Tosin eipä ole kk-hintakaan sama mitä boksista huutavatten

Kaukosäätäjiäkin on leegio. Itse en ole enää pitkään hallinnut tätä olohuonesetappia, mutta vaimo jostain syystä hanskaa kaikki laitteet. Meillä on erilaisia kaukosäätimiäkin joka nurkassa, eikä mitää hajua, että mikä kuuluu mihinkin.

Töllöön liittyvät kaukkarit on vielä helppo, sillä komennot kulkee näpsästi HDMI-kaapelin kautta ja näin töllön kakella voi käskyttää jossain määrin myös esim. Elisa Viihteen purkkia ja päinvastoin. Näin aina ei tartte kaikkia kakeja kouriinsa haalia jos haluaa jotain töllöstään katsella. Osaavat mokomat mennä myös itsestään päälle/pois ihan sen mukaan mitä lähdettä haluaa töllöllään tihrustaa. Toki näihin nyky-töllöihin saa myös esim. bt-näppistäkin kiinni, joka helpottaa huomattavasti mm. erilaisia hakuja ja appien käyttöä

 

[siwer]

Ja 50 vuotta sitten sai sellaisia televisioita, joiden kanava vaihtui samantien. Tänä päivänä saa tehokkailla prosessoreilla varustettuja usean virittimen laitteita, joissa kanavan vaihto kestää pahimmillaan useita sekunteja. 30 vuotta sitten sai televisioita, joissa teksti tv:n painallus toi samantien teksti-tv:n näkyviin. Osa televisioista jopa tallensi muistiinsa kaikki sivut. Sivun vaihtokin tapahtui tällöin samantien. Tänä päivänä kun useimmissa laitteissa lataat yksinkertaista ohjelmaopasta, niin hermot menee nopeammin kuin informaatio on saatavilla.

Ihan hyvin sanottu.

Mikropiiri- ja elektroniikkasuunnittelijat (yleensäkin nk. rautaväki) tekevät nykyään aivan miälettömän hienoa työtä ja tuotteita joiden myötä vain "taivas on rajana". Mutta tällä työllä ei ole loppukäyttäjän kannalta merkitystä, koska sitten tulee softainsinöörit ja ryssii kaiken. Eikä vika siis ole vain suorittavassa alimmassa polvessa, vaan koko modernissa ohjelmisto-"paradigmassa".

Itse esim. tykkään ottaa modernin monimutkaisen mikrokontrollerin (tyyliin Cortex-M7) ja kirjoittaa sille koodia ns. "bare metal". Lopputulos on tehokas ja helppo saada toimivaksi (tietysti täytyy osata jotain). Jos samaa yrittää valmistajan "suosittelemien" ohjelmistokerrosten kautta (jotka kesäharjoittelijat ovat toteuttaneet), on pian koko tiimi burnoutissa ja lopputuloskaan ei toimi kunnolla.

Esimerkiksi tollasessa telkkarissa oleva prosessori vastaa teholtaan jotain 60-luvun tutkimus-supertietokonetta. Sillä erolla, että se telkkarin prosessori toimii moitteetta eikä koskaan kaadu tai tee laskuvirhettä. Ja sitten sillä hienolla prosessorilla ajetaan täysin käyttökelvotonta ja bugista softaa, joka "toimiessaankin" on kiusallinen käyttöliittymäkokemus.

Tai autot; uusi auto valmistajalta kuin valmistajalta on enemmän tai vähemmän täynnä tuollaista modernia skeidettä, riippumatta käyttövoimasta. Tämän takia on väsyttävää että buginen softa nostetaan tarvittaessa esiin sähköautojen vastaisessa agendassa mutta täsmälleen sama buginen softa voidaan vaieta jos se on polttomoottoriautossa.

 

[VesA]

Tai autot; uusi auto valmistajalta kuin valmistajalta on enemmän tai vähemmän täynnä tuollaista modernia skeidettä, riippumatta käyttövoimasta. Tämän takia on väsyttävää että buginen softa nostetaan tarvittaessa esiin sähköautojen vastaisessa agendassa mutta täsmälleen sama buginen softa voidaan vaieta jos se on polttomoottoriautossa.

Pääsyy on se että kaupallisen softan koodaajien pitää olla koska tahansa korvattavissa seuraavalla kulilla ja siksi sellaiset pitää eristää standardikerrosten ja -menetelmien tuolle puolen.

Ei softasta edes haluta tehdä liian hyvää - sehän on vaan kustannus. Eikä softia testata nykyään etukäteen kuin päällisin puolin - loppu jää käyttäjien vastuulle ja softan käytöstä kerätään sensijaan tilastoa. Jos tulee churnia tai somekuraa sellaiset asiat korjataan, muiden bugien annetaan olla. Onhan aika monella softalla bugikannassa ihan äänestys siitä toivooko korjausta juuri siihen bugiin ja jos ei ääniä heru asia saa olla vaikka asia olisi kuinka ikävä - näin toimii esmes Atlassian jonka tuoteperhe ( bitbucket, jira.. ) on suhteellisen laajasti käytetty softankehityksessä.

Olen ollut firmassa jonka todellisuudesta irronnut johtoporras jopa teki lyhyeksi jääneen kokeilun: koodiorjat pantiin isoon pooliin ja sähköpostissa tuli satunnaisia 'tee tämmöinen koodinpätkä' -tehtäviä ilman edes kunnon selitystä mitä oltiin tekemässä ja mihin.

 

[fraatti]

Novel nanomaterial to replace graphite in lithium-ion batteries​

Porous nanostructured microspheres made of copper, iron, and iron oxide were used by an international research team as negative anode material in lithium-ion batteries. The new technique is claimed to provide three times more capacity than batteries based on graphite anodes.

Novel nanomaterial to replace graphite in lithium-ion batteries

Porous nanostructured microspheres made of copper, iron, and iron oxide were used by an international research team as negative anode material in lithium-ion batteries. The new technique is claimed to provide three times more capacity than batteries based on graphite anodes.

www.pv-magazine.com

New method to produce silicon anodes for lithium-ion batteries​

Scientists in Sweden developed a new aerogel process to manufacture silicon anodes for lithium-ion batteries, promising to offer batteries with greatly increased capacity compared to those on sale today. By growing nanometer-sized particles of silicon onto graphite, the group was able to demonstrate a device that overcomes many of the challenges common to silicon as anode material. While there are still challenges in terms of stability and capacity retention, the approach could ultimately yield low-cost, large-scale production processes.

New method to produce silicon anodes for lithium-ion batteries

Scientists in Sweden developed a new aerogel process to manufacture silicon anodes for lithium-ion batteries, promising to offer batteries with greatly increased capacity compared to those on sale today. By growing nanometer-sized particles of silicon onto graphite, the group was able to...

www.pv-magazine.com

 

[t0ntza]

Ja sitten sillä hienolla prosessorilla ajetaan täysin käyttökelvotonta ja bugista softaa, joka "toimiessaankin" on kiusallinen käyttöliittymäkokemus.

DNA:n paljon hehkuttama TV Hub on oikea malliesimerkki tästä. Surkeinta kuraa mitä olen ikinä viihde-elektroniikassa nähnyt. Päivityksiäkin tulee aina välillä, viime aikoina ei olla menty parempaan suuntaan.

 

[fraatti]

Saksalaisissa kotitalouksissa on 270 000 akkua aurinkopaneelien kaverina ja näistä 88000 asennettiin viime vuonna

Germany has 270,000 residential batteries linked to PV

Around 88,000 energy storage systems linked to rooftop PV were installed last year in the country, which supports residential batteries through a dedicated scheme.

www.pv-magazine.com

 

[fraatti]

akkutehtailijoiksi näyttää olevan halukkuutta

UK makes Europe’s latest battery gigafab announcement

Coventry City Council, in the English West Midlands, wants to attract a £2 billion gigafab and is already in talks with nearby motor manufacturers, and with global battery suppliers, according to regional politician Andy Street.

www.pv-magazine.com

Italy set to host a battery gigafactory

Italian start-up Italvolt wants to build a €4 billion EV battery manufacturing facility in Italy. The site for the project is currently being identified, and the factory's initial capacity should reach 45 GWh.

www.pv-magazine.com

 

[roots]

DNA:n paljon hehkuttama TV Hub on oikea malliesimerkki tästä. Surkeinta kuraa mitä olen ikinä viihde-elektroniikassa nähnyt. Päivityksiäkin tulee aina välillä, viime aikoina ei olla menty parempaan suuntaan.

Löytyykös tuohon joku korjaava käyttis sisälle, onk tietoo?

 

[fraatti]

Sähköajoneuvojen akkuteknologia nyt ja tulevaisuudessa​

Tässä insinöörityössä tutkitaan sähköajoneuvojen litiumakkuteknologian kehittymistä ja kerrotaan kolmesta tulevaisuuden akkukemiasta. Insinöörityön tavoitteena on selventää lukijalle akkujen toimintaperiaate, niiden rakenne ja vertailla olemassa olevia litiumioniakkukemioita sekä luoda katsaus mahdollisista tulevaisuuden sähköajoneuvojen akkuteknologioista.

Työssä kerrotaan ensiksi akuista yleistä tietoa, minkä jälkeen tarkastellaan litiumakun toimintaperiaatetta. Näiden jälkeen perehdytään rakennetasolla katodiin, anodiin sekä kolmeen eri akunkennomuotoon, joita käytetään yleisesti sähköajoneuvoissa. Seuraavaksi työssä kuvataan kolme eri akkuteknologiaa, jotka löytyvät tällä hetkellä markkinoilla olevista sähköajoneuvoista ja vertaillaan niiden teknisiä ominaisuuksia sekä hyviä ja huonoja puolia. Tämän jälkeen perehdytään kolmeen mielenkiintoiseen mahdollisesti tulevaisuudessa nähtävään akkuteknologiaan, jotka ovat kiinteän elektrolyytin litiumakut, litium-rikki- sekä litium-piiakku. Viimeisenä työssä on pohdintaa akkujen kehittymisestä ja tulevaisuudesta.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/348349/Parta_Niko.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

[VesA]

Novel nanomaterial to replace graphite in lithium-ion batteries

Näitä nanoveikkoja piisaa vuodesta toiseen - ihan lyijyakustakin on tehty tuollainen nanoversio jolla oli hurjat speksit kun pinta-alaa tuli lyijyyn 100x tms. Varmaan joku joku päivä onnistuu samaan sellaisen nanorakenteen joka kelpaa kaupalliseen käyttöön, se lyijyakkukaan ei vaan kestänyt. Epsanjalaiset saivat Chintin rahaa Kiinasta ja pystyttivät jo tehtaankin nanohiiliakkuja tekevälle linjastolle.. mutta sitten tuli hiljaista... niitä akkuja sentään ehti kaupalliseen käyttöönkin pieni määrä.

 

[t0ntza]

Löytyykös tuohon joku korjaava käyttis sisälle, onk tietoo?

Androidia se pyörittää. Varsinainen bugaava osuus on Android TV:lle kirjoitettu appis nimeltä DNA TV. Ohjelmaopas on erityisen buginen.

 

[roots]

Androidia se pyörittää. Varsinainen bugaava osuus on Android TV:lle kirjoitettu appis nimeltä DNA TV. Ohjelmaopas on erityisen buginen.

Kyllä juu, semmonen tossa on ja nyt kun tuo palvelu tarpeettomana lopetin ja murkula olemassa niin onko joku tuonne tuupannu jotain fixumpaa. Verkko sovelluksii tuossa edelleen näkyy kuten Areena yms, mutta tv lähetykset ei...
Eli onko noita softapuukotettu?

 

[HiTec]

Eilen kävin koppaamassa himaan tuollaisen monitoimitulostimen Epson WorkForce WF-2860DWF ja johan perhana on jo featurea nuinkin edukkaassa koneessa vähintään sen mitä kotitoimistossa tarttee Talossa on toki jo niin musta-valko kuin 4-värilaseriakin, mutta kyllästyin tuon tasoskannerin kanssa pulaamiseen, miten on hankalaa skannailla jpg ja yhdistellä noita jotta saa pdf, joka on se haluttu, arkistoitava ja edelleenkäytettävä formaatti mm. kelan hakemuksissa. Nyt nakkaa paperinipun skanneriin, painaa nappia ja kohta on valmis pdf pilvessä arkistoituna valmiina

Ei softasta edes haluta tehdä liian hyvää - sehän on vaan kustannus.

No faktisesti eihän se softa muutu siitä piirun vertaa paremmaksi vaikka kuinka testattaisiin

Juu, yli 15v on tuo omakin leipä tullut nimenomaan softatestauksesta, joten kovin vieras toiminto ei ole kyseessä, sen verran kaikenlaista tähän matkan varrelle on sattunut pienistä mobiiliapin nyrkit savessa testauksesta aina suurten julkkarihankkeiden testauksen hallintaan saakka. Ja jokaisessa noissa on ollut ne omat haasteensa, omat vaatimuksensa ja toki myös niitä bugejakin sitten löydetty. Vaan kun testaus ei niitä bugeja korjaa, eikä projekteilla ole koodaus-resujakaan ihan rajattomasti, niin priorisointeja joudutaan tekemään. Joku bugi katsotaan tärkeäksi, toinen ei niin tärkeäksi ja kun sitä jotain uuttakin pitäisi vielä kehittää. Projektijohto tekee ne päätökset mihin isketään niitä paukkuja ja mikä saa jäädä taustalle, kenties jopa kokonaan toteuttamatta tai korjaamatta - siinä missä myös ne päätökset paljonko ylipäätään testataan, voidaanko jättää mustia aukkoja, mikä on se riski että niistä löytyy bugi tuotannossa ja mitä siitä mahd. seuraa. Johan tässä viime kuussa löydettiin major tietoturvabugi itse kehitysalustastakin, julkaisutyökalusta jota käyttää sadat tuhannet kehittäjät ympäri maailman ja voi poijjaat kun meilläkin juostiin jotta saatiin homma taas handuun ennen kuin joku kerkiää tuota reikää hyödyntämään - vaikka tosiaan itse bugi ei ollut millään muotoa meistä kiinni

 

[siwer]

Nano oli sellainen trendikäs avainsana rahoitukseen joskus 10 vuotta sitten.

Mielestäni softan testaus erillisellä testaustalolla on vähän niinkuin rakennustarkastus. Sillä on syynsä, mutta ei se sitä rakennusta oikeaksi tee minkään muun mekanismin kuin pelotevaikutuksen kautta. Softaa pitää toki tekijöidensä testata tekovaiheessa. Ongelma on siinä jos vastuu liiaksi pilkotaan, aika menee moduulien spesifikaatioiden kirjoittamiseen ja kaikki keskittyvät vaan tekemään oman tonttinsa "speksin mukaisesti" eikä ketään kiinnosta miltä lopputuote näyttää.

 

[tuna]

Nano oli sellainen trendikäs avainsana rahoitukseen joskus 10 vuotta sitten.

Mielestäni softan testaus erillisellä testaustalolla on vähän niinkuin rakennustarkastus. Sillä on syynsä, mutta ei se sitä rakennusta oikeaksi tee minkään muun mekanismin kuin pelotevaikutuksen kautta. Softaa pitää toki tekijöidensä testata tekovaiheessa. Ongelma on siinä jos vastuu liiaksi pilkotaan, aika menee moduulien spesifikaatioiden kirjoittamiseen ja kaikki keskittyvät vaan tekemään oman tonttinsa "speksin mukaisesti" eikä ketään kiinnosta miltä lopputuote näyttää.

Ei oikeellisuuden varmistaminen ja toiminnallisuuden suunnittelu voi olla toisiaan poissulkevia tai estäviä asioita, päinvastoin. Vastuu on vain yksinkertaisesti pilkottu väärin jos kukaan ei ole lopputuloksesta vastuussa.

 

[HiTec]

Mielestäni softan testaus erillisellä testaustalolla on vähän niinkuin rakennustarkastus. Sillä on syynsä, mutta ei se sitä rakennusta oikeaksi tee minkään muun mekanismin kuin pelotevaikutuksen kautta.

No on noilla sentään sen verran eroa että rak.tarkastus voi myös velvoittaa korjaamaan ne virheet, kun softatestaus vain penkoo ne mahd. löytämänsä virheet esiin ja raportoi löydöksensä projektijohdolle, jonka tehtävä on sitten tehdä tai olla tekemättä niille mitään

Ei oikeellisuuden varmistaminen ja toiminnallisuuden suunnittelu voi olla toisiaan poissulkevia tai estäviä asioita, päinvastoin.

Tiedän myös softataloja, joissa testaajat ovat jo määrittelyssä mukana, pääsevät jo tuossa vaiheessa vaikuttamaan projektin lopputulemaan, mutta ennen kaikkea ovat jo varsin hyvin valmiiksi perehtyneitä miten sen kokonaisuuden pitäisi toimia kun tuotteen osasia lopulta valmistuu testattavaksi

 

[VesA]

Ei oikeellisuuden varmistaminen ja toiminnallisuuden suunnittelu voi olla toisiaan poissulkevia tai estäviä asioita, päinvastoin. Vastuu on vain yksinkertaisesti pilkottu väärin jos kukaan ei ole lopputuloksesta vastuussa.

Näissä nykymalleissa ei hirmusti suunnitella kuin suuret linjat etukäteen - vastuuta työnnetään suoritusportaalle vaikka varsin moni vanhan liiton koodiorja ei siitä tykkää kun se vastuunanto on vähän puolinaista. Lopullisessa vastuussa pitäisi olla jatkuva takaisinkytkentäsilmukka - tuotosta demotaan usein kun on vähän jotain tehty ja sitten tulee antaa palautetta. Ongelma on siinä ettei se alkuperäinen tilaajaporukka ole siellä demossa sanomassa 'emmä tota tarkottanu' kuin ehkä vähän ennen jotain isompaa juttua - eihän ne korkealentoisia ajatuksia singauttelevat bisnestyypit sinne ehdi. Eli demossa asiaa tilaamattomat katsovat että on nyt siinä tollanen uus nappi juu, näyttää se jotain tekevän... Ui-designerikin voi tehdä nätit UI:n leiskat aika huteralta pohjalta ja sitten ihmetellään hankalaa käyttöä kun on vähän arvattu väärin. Näitä sitten korjataan jälkikäteen katsomalla jollain analytiikalla että tohon ne jää aina pyörimään ympyrää.

 

[kotte]

Ei oikeellisuuden varmistaminen ja toiminnallisuuden suunnittelu voi olla toisiaan poissulkevia tai estäviä asioita, päinvastoin. Vastuu on vain yksinkertaisesti pilkottu väärin jos kukaan ei ole lopputuloksesta vastuussa.

Ei olekaan, mutta ohjelmiston suunnittelijaryhmän työn painopiste on toisaalla kuin testauksen suunnitelijaryhmän (kun siis puhutaan suuresta projektista tai monimutkaisesta tuotteesta). Päävastuu noiden segmenttien suunnittelusta jakaantuu luonnostaan eri kohteisiin. Vastuu kokonaisuudesta taas on kolmas asia, jota nuo kaksi tukevat. Toisaalta nuo kaksi eivät pysty tekemään omaan osaansa maksimaalisen tehokkaasti ja hyvin, jos joutuvat kantamaan vastuun kokonaisuudesta. Taloudellinen näkökulma on sitten hiukan toinennäkökulma kuin kokonaisvastuu toteutuksesta.

Käytännössähän testaus tehdään koneellisesti ja samoin muukin oikeellisuuden varmistaminen ja tuo voi olla massiivinen ohjelmistonsuunnitelu ja ylläpitotehtävä sinällään.

Toki jossakin web-maailmassa huseerataan miten sattuu, kun lopputuloksella ei ole niin väliä (kunhan vain asiakas maksaa seuraukset eikä tuollakaan ole mitään merkitystä, jos tuotetta tai palvelua käytetään ilmaiseksi tai mainosrahoitteisesti, kunhan käyttäjä on saatu koukutetuksi).

 

[fraatti]

60-luvun teksti-tv-, ohjelmisto-, tv-hub- ja tulostinkeskustelun voinee siirtää johonkin omaan ketjuun?

 

[Torsas]

Eilen kävin koppaamassa himaan tuollaisen monitoimitulostimen Epson WorkForce WF-2860DWF ja johan perhana on jo featurea nuinkin edukkaassa koneessa vähintään sen mitä kotitoimistossa tarttee Talossa on toki jo niin musta-valko kuin 4-värilaseriakin, mutta kyllästyin tuon tasoskannerin kanssa pulaamiseen, miten on hankalaa skannailla jpg ja yhdistellä noita jotta saa pdf, joka on se haluttu, arkistoitava ja edelleenkäytettävä formaatti mm. kelan hakemuksissa. Nyt nakkaa paperinipun skanneriin, painaa nappia ja kohta on valmis pdf pilvessä arkistoituna valmiina


No faktisesti eihän se softa muutu siitä piirun vertaa paremmaksi vaikka kuinka testattaisiin

Juu, yli 15v on tuo omakin leipä tullut nimenomaan softatestauksesta, joten kovin vieras toiminto ei ole kyseessä, sen verran kaikenlaista tähän matkan varrelle on sattunut pienistä mobiiliapin nyrkit savessa testauksesta aina suurten julkkarihankkeiden testauksen hallintaan saakka. Ja jokaisessa noissa on ollut ne omat haasteensa, omat vaatimuksensa ja toki myös niitä bugejakin sitten löydetty. Vaan kun testaus ei niitä bugeja korjaa, eikä projekteilla ole koodaus-resujakaan ihan rajattomasti, niin priorisointeja joudutaan tekemään. Joku bugi katsotaan tärkeäksi, toinen ei niin tärkeäksi ja kun sitä jotain uuttakin pitäisi vielä kehittää. Projektijohto tekee ne päätökset mihin isketään niitä paukkuja ja mikä saa jäädä taustalle, kenties jopa kokonaan toteuttamatta tai korjaamatta - siinä missä myös ne päätökset paljonko ylipäätään testataan, voidaanko jättää mustia aukkoja, mikä on se riski että niistä löytyy bugi tuotannossa ja mitä siitä mahd. seuraa. Johan tässä viime kuussa löydettiin major tietoturvabugi itse kehitysalustastakin, julkaisutyökalusta jota käyttää sadat tuhannet kehittäjät ympäri maailman ja voi poijjaat kun meilläkin juostiin jotta saatiin homma taas handuun ennen kuin joku kerkiää tuota reikää hyödyntämään - vaikka tosiaan itse bugi ei ollut millään muotoa meistä kiinni

Itse olin meidän talossa yksi loppukäyttäjä-testaajista. Tehtävä siirtyi minulta pois, kun kehtasin kysyä mitä ominaisuutta/muutosta ohjelmistoon oli tehty jota minun olisi pitänyt testata.
Eräässä aikaisemmassa kehitysprojektissa rakennettiin algoritmia joka kerää myyntijärjestelmästä tietoa tarjouksista ja saaduista kaupoista auttaakseen myyjiä tekemään oikeahintaisia tarjouksia. Kehitysvaiheessa havaitsin ettei järjestelmä osaa erotella eri myyntiyksiköitä (m/m2/pak yms.) eikä verollisia ja verottomia tarjouksia, vaan laski sujuvasti niille keskiarvon. Mitäänhän tuolle ei kuitenkaan enää vaivauduttu tekemään koska deadline painoi päälle ja bugi ollut systeemissä jo reilut kolme vuotta.

 

[bungle]

'World's highest-capacity' solid-state battery developed in Japan

Hitachi Zosen eyes applications in industrial machinery and space

asia.nikkei.com

 

[VesA]

'World's highest-capacity' solid-state battery developed in Japan

Hitachi Zosen eyes applications in industrial machinery and space

asia.nikkei.com

Melko merkillinen artikkeli - avaruustekniikkaan sopiva uusi pieni akku josta ei lopulta kerrota mitään. Avaruusviittaus voi kyllä olla hintavinkki - onhan avaruudessa käytössä aurinkopaneelitkin joiden hyötysuhde on 30-40% - eikä niitä hinnan takia maanpinnalla näe.

 

[fraatti]

Tesla taitaa olla kWh/kg & kWh/l sormipattereinensa edellä muihin kennomalleihin verrattuna...

8% akusta jemmassa taitaa alla keskiarvo

https://www.mdpi.com/2032-6653/12/1/21/pdf

 

[janti]

Israeli 5-minute battery charge aims to fire up electric cars​

From flat battery to full charge in just five minutes—an Israeli start-up has developed technology it says could eliminate the "range anxiety" associated with electric cars.

Israeli 5-minute battery charge aims to fire up electric cars

From flat battery to full charge in just five minutes—an Israeli start-up has developed technology it says could eliminate the "range anxiety" associated with electric cars.

techxplore.com

EV FlashBattery

Paving the way to an ultimate EV driving experience

www.store-dot.com

 

[fraatti]

Volkkarilla suunnitelmissa rakentaa 6 akkutehdasta

Volkswagen suunnittelee rakentavansa kuusi akkutehdasta Eurooppaan

Volkswagen investoi myös latausinfraan ja aikoo tuoda markkinoille nykyistä edullisemman akkutyypin vuonna 2023.

www.kauppalehti.fi

 

[tuna]

Volkkarilla suunnitelmissa rakentaa 6 akkutehdasta

Volkswagen suunnittelee rakentavansa kuusi akkutehdasta Eurooppaan

Volkswagen investoi myös latausinfraan ja aikoo tuoda markkinoille nykyistä edullisemman akkutyypin vuonna 2023.

www.kauppalehti.fi

Tarpeeseen meneekin.

Audi ei enää suunnittele uusia polttomoottoreita – Audi-johtaja paljasti, mikä uhkakuva ajaa autonvalmistajia kuin paniikissa kohti täyssähköisyyttä

Audin toimitusjohtaja Markus Duesmann kertoo saksalaisen Automobilewoche-lehden haastattelussa, ettei Audi enää kehittele uusia polttomoottoreita. Audi ei siis monien muiden brändien tavoin aio ilmoittaa mallistonsa täydellisestä sähköistämisestä, mutta rivien välistä löytyvää viestin...

www.ksml.fi

 

[roots]

Tarpeeseen meneekin.

Audi ei enää suunnittele uusia polttomoottoreita – Audi-johtaja paljasti, mikä uhkakuva ajaa autonvalmistajia kuin paniikissa kohti täyssähköisyyttä

Audin toimitusjohtaja Markus Duesmann kertoo saksalaisen Automobilewoche-lehden haastattelussa, ettei Audi enää kehittele uusia polttomoottoreita. Audi ei siis monien muiden brändien tavoin aio ilmoittaa mallistonsa täydellisestä sähköistämisestä, mutta rivien välistä löytyvää viestin...

www.ksml.fi

Katoin nope, että ka Paavo se ehtii joka paikkaan , no ei kumminkaan tarkemmin katsoen...

 

[jmaja]

"Audi lopettamassa". Mitäs tuo sitten tarkoittaa VW-konsernin kannalta. Samoja patojahan Audissa on ollut kuin VW, Skoda ja Seatissa. EI kai ne mitenkään Audin kehittämiä ole. Vai tuleeko siis Audista VW:n sähköautobrandi?

 

[VesA]

No se keskisuomalainen ei ehkä lukenut alkuperäistä artikkelia - siinä lukee lähinnä että koska Euro7 - moottori on lähes mahdoton tehdä Audi ei lähde niihin. Veikkaan että VAG-konsernilla on moottorien kehityskustannukset jyvitetty brändeille eikä ole jotain pohjatonta konsernikassaa joka maksaa kehityksen - ja jos Skoda haluaa tilata konsernille Euro7 -dieselin Audin kirstulla ei käydä.

 

[fraatti]

No se keskisuomalainen ei ehkä lukenut alkuperäistä artikkelia - siinä lukee lähinnä että koska Euro7 - moottori on lähes mahdoton tehdä Audi ei lähde niihin. Veikkaan että VAG-konsernilla on moottorien kehityskustannukset jyvitetty brändeille eikä ole jotain pohjatonta konsernikassaa joka maksaa kehityksen - ja jos Skoda haluaa tilata konsernille Euro7 -dieselin Audin kirstulla ei käydä.

Buimurilta tuli juuri uusi diesel pannu, eikös olekin yksinkertaisen näköinen puhdistusjärjestelmä tuolla pakopuolella? En tiedä onko tuo vielä edes Euro 7.

BMW B57: The new diesel for 7 Series and X models

The new B57 inline diesel engine, with a displacement of 3.0 liters, is the latest addition to the BMW diesel engine family with 286 hp

www.bmwblog.com

 

[VesA]

Eise ole vielä Euro7 - siitä on vielä kolme vaihtoehtoa joista ei ole päätetty. Buimurikin vähän selitteli että näitä uusia koneita voi sitten käyttää vaikka ehh sähkögeneraattorteissa .. kun mekin on luvattu siirtyä pelkkään sähköön.

 

[fraatti]

Eise ole vielä Euro7 - siitä on vielä kolme vaihtoehtoa joista ei ole päätetty. Buimurikin vähän selitteli että näitä uusia koneita voi sitten käyttää vaikka ehh sähkögeneraattorteissa .. kun mekin on luvattu siirtyä pelkkään sähköön.

Tämän otsikon mukaan siirtyvät jos markkinat vaativat. En ole katsellut asiaa muualta kuin mitä osui tuossa silmiin.

BMW aikoo sähköistyä monia muita merkkejä hitaammin – ”Polttomoottorin lopettamisesta emme päätä me, vaan markkinat”

Minin täyssähköinen tulevaisuus vahvistettiin.

www.kauppalehti.fi

​

 

[tuna]

Autonvalmistajien jonglööraus euro6-rajojen kanssa on ollutkin niin tragikoominen kertomus että on täysin ymmärrettävää että hanskat tippuvat.

Kun euro6 tuli 2014 voimaan, henkselit paukkuivat mainoksissa miten tehokkaasti päästöjä on nyt vähennetty. Kun pian alkoi selvitä että labra on ainoa paikka joissa rajat alittuvat, lähdettiin mittausjärjestelyjä hilaamaan realistisemmiksi ja standardinippu päivittyi kerta toisensa jälkeen 6b,c, ja d-revisioon. Muutoksiin täytyi samaan tahtiin neuvotella portaittaisia siirtymäaikoja jotta valmistajat pystyivät ylipäänsä pitämään tuotannon käynnissä. Vielä 2019 lopulle normin raja sai sen seurauksena paukkua 2.1-kertaisesti yli! 2020 kuluessa raja tiukkeni 1.4-kertaiseen ylitykseen.

Käsitykseni on että tuo uusi bemmi-diesel rupeaa nyt täyttämään niitä alkuperäisiä 2014 alkaen noudatettavaksi säädettyjä rajoja. Lukuunottamatta kylmiä olosuhteita.

Kun testerillä vilkaisette miten monta kymmentä mittausparametria on tuommoisen murikan SCR-jörjestelmässäkin pelkästään, käy epäinsinöörillekin selväksi miksi sähköautojen suunnittelemiseen on kaikilla hinku vaikka akkuja pidetään pullonkaulana.

 

[fraatti]

Autonvalmistajien jonglööraus euro6-rajojen kanssa on ollutkin niin tragikoominen kertomus että on täysin ymmärrettävää että hanskat tippuvat.

Kun euro6 tuli 2014 voimaan, henkselit paukkuivat mainoksissa miten tehokkaasti päästöjä on nyt vähennetty. Kun pian alkoi selvitä että labra on ainoa paikka joissa rajat alittuvat, lähdettiin mittausjärjestelyjä hilaamaan realistisemmiksi ja standardinippu päivittyi kerta toisensa jälkeen 6b,c, ja d-revisioon. Muutoksiin täytyi samaan tahtiin neuvotella portaittaisia siirtymäaikoja jotta valmistajat pystyivät ylipäänsä pitämään tuotannon käynnissä. Vielä 2019 lopulle normin raja sai sen seurauksena paukkua 2.1-kertaisesti yli! 2020 kuluessa raja tiukkeni 1.4-kertaiseen ylitykseen.

Käsitykseni on että tuo uusi bemmi-diesel rupeaa nyt täyttämään niitä alkuperäisiä 2014 alkaen noudatettavaksi säädettyjä rajoja. Lukuunottamatta kylmiä olosuhteita.

Kun testerillä vilkaisette miten monta kymmentä mittausparametria on tuommoisen murikan SCR-jörjestelmässäkin pelkästään, käy epäinsinöörillekin selväksi miksi sähköautojen suunnittelemiseen on kaikilla hinku vaikka akkuja pidetään pullonkaulana.

Mulla on boschin kuvaus moottorinohjaimen toiminnasta joka on öbaut vuosimallia 2012 tms. Dokumentissa on 11000 A4 sivua. Karttoja itse moottorinohjaimessa on noin 60 000. Jo tuon ikäinen laite on ohjaukseltaan aivan älyttömän monimutkainen. Moni asia tutkitaan antureilla ja lisäksi valvotaan että toteuma vastaa mallinnettua tilannetta. Jonkun yksinkertaisen asian ymmärtäminen noista kaavioista on todella vaikeaa(ainakin maallikolle). Olen siis tutkinut hiukan kuinka tietyt asiat toimivat tuolla moottorissa...

SCR:n ja pakokaasuihin liittyy kaksi pakokaasun lämpöanturia, kaksi typenoksidianturia, kaksi happianturia, hiukkaloukun vastapaineanturi. Itse urearuiskutuksessa sitten vielä nesteeseen liittyviä taso ja lämpötila-antureita yms...