Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

[Pretor]

Kunhan kokeilin että mitä se vaikuttaa. Näyttää rajoittavan kompressorin käyntiä, mutta kyllä sitten kun alkoi kunnolla kylmä tulla (anturin mukaan), niin antoi kompuran käydä täysillä. Todella hiljainen on tämä J-gen 5kW split. Kotona pyörivä H-gen 9kW T-CAP split on selkeästi äänekkäämpi mielestäni.

Laitetaas vastausta tänne. Eli Quiet Modesta oli kysymys ja pakkohan se oli alkaa mielenkiinnosta testailemaan, kun tuon moden saa nappia painamalla vaihdettua Home Assistantin kautta.
Nopeat testit näytti tällaista:

Ulkolämpötila 2'c
Ottoteho/kompressori:
Normaali: 2.6kW / 48Hz
Quiet mode 1: 2.2kW / 43Hz
Quiet mode 2: 2kW / 38Hz
Quiet mode 3: 1.8kW / 33Hz

Antoteho suurinpiirtein samalla COPilla. 8.6kW / 7kW / 6.4kW / 5.8kW

Ajoin syklin loppuun 2-asetuksella ja aika tasaisesti otti 2kW ja tuotto jossain 7.6kW nurkilla.

Taidan jättää testiin pidemmälle ajanjaksolle 2-tasolle. Lämmityskiertoon suoraan ajaessahan tuolla voisi päästä aikaisemmin jatkuvaan käyntiin, kun ei tee täydellä kiukulla lämpöä.

Mitenköhän lineaarisesti tuo sitten toimii normaalikäyntiin verrattuna, kun mennään kunnon pakkaskeleille. Olisihan se mielenkiintoista, jos toimisi yhtä lineaarisesti kompuratehoja nostamalla kylmemmässä (mutta samalla rajoittamalla) ja käyttäytyminen olisi karkeasti tämän suuntaisesti:
Quiet Level 1 -> T-CAP 8kW
Quiet Level 2 -> T-CAP 7kW
Quiet Level 3 -> T-CAP 6kW

 

[Pretor]

Puolen päivän jälkeisen syklin jälkeen vaihdoin Quiet Moden 3-tasolle. Tasaisesti 1.6kW ottotehoilla tekee lämmintä. Ihan hetkellisesti käynyt 1.8kW tehoilla. Klo15 sulatuksen jälkeen tuotto noussut noin 1kW puhtaalla kennolla. Pari peräkäistä suihkussa käyntiä tosin osui tuohon sykliin, mutta nekin heti sulatuksen jälkeen.

Tämähän on oikeastaan ihan hyvä ominaisuus hyödynnettäväksi. Ei ehkä tarvitse miettiä ollenkaan sitä 0-10v ohjausta, jos tällä Quiet Modella pelailee. Kotiautomaation kautta saisi vaihdettua tuota modea esim. ulkolämpötilan mukaan automaattisesti. Jatketaan siis näitä testejä pakkaskeleilläkin. Samoin tarvittaessa sen pakkosulatuksenkin saisi kotiautomaation kautta ohjelmoitua, jos näyttäisi siltä, että sille voisi olla tarvetta tietyssä kelissä/lämpötilassa.

Eipä tuo vajaa kuution pönttökään pysty patterimenoa tasaisena pitämään tässä nollan kahtapuolen keleissä.
Riittävän lämpimässä se pitì patterilähdön taukoajan ylälämmössä mutta jo nollassa tippuu myös yläosan lämpö
aika nopeasti. Meillä ei patterit napsu eikä talossa juuri ehdi lämpö muuttua joten varsinaista ongelmaa ei ole.

Tuo jaettu anturi oli kyllä hyvä ratkaisu. Tuolla saa sen verran "heittoa", että varaajan katossa on tosiaan noin 2'c lämpimämpää mitä tuo anturi näyttää varaajan yläosan lämpötilaksi. Samoin kun tiputaan alle asetetun lämmityskäyrän ja pumppu saa käyntiluvan, niin katossa on edelleen noin 2'c enemmän. Ouman taas on säädetty noin 2'c alle tuon pumpun käyrän, joten se pari astetta riittää pieneksi hetkeksi reserviksi. Välillä saattaa lämmitykseen lähtevä vesi käydä yhden asteen alle käyrän, mutta se ei enää juurikaan haittaa. Ouman ei myöskään ole täysin auki enää purun loppuvaiheessa, joten ei noita lämpöpulssejakaan tule samalla tavalla suoraan kiertoon pumpun käynnistyttyä.
Loppui se julmettu patterien napsuminen kyllä tähän anturi-modailuun.

 

[Sakarikk]

Kokeilin myös tuota hiljaista kolmostasoa ja demand controll minimiä viimeyönä samaan aikaan. Huomasin tänään että lämmitysvastus oli ollut 3 tuntia lisää päällä.
En ole sitä aiemmin huomannut, en ole varma onko se tullut viime yönä jotenkin tämän jarruttelun takia.
Täytynee testata uudelleen.

 

[Holavi]

Ilmojen jäähdyttyä ja sulatusten alettua tuli ongelmaksi se, että vilpille menevä vesi oli liian viileää työjaksojen alussa (25-26c) ja kone sulatti kompuralla. Autotallin puhallinpatterilta vesi palaa noin 23 asteisena, joten kylmää vettä kertyy varaajan alaosaan. Kone sulattaa kompuralla jos inlet vesi on alle 27c tai ulkoilman lämpötila on -10c tai alle.

Koska monesti oli 0,5c..1,0c kiinni se, että kone olisi sulattanut vesikierrolla, niin ensin kokeilin lisätä eristystä koneen sisälle. Tällä ei ollut merkittävää vaikutusta. Ainakaan +5c ilmoilla en ole havainnut muutosta koneen käytöksessä, mutta tulipahan sekin tehtyä.
Sitten tein sellaisen järjestelyn, että työjakson alussa tuotiin vesi vilpiltä varaajan keskiosaan reilulla virtauksella, jotta saatiin alaosan lämpö nousemaan yli 27c, jonka jälkeen vaihdettiin tuonti ylös. Minulla on vaihtoventtiili, jota ohjaa @kurre orava n löytämä/suosittelema/käyttämä ESCO SC-20 sekä Shelly1 HomeAssistantin käskyttämänä. ESCO hoitaa sulatuksenaikaisten kylmien vesien ohjaamisen varaajan keskiosaan. Shelly esti ESCOa kääntämästä virtausta varaajan yläosaan, ennen kuin alaosa oli lämmennyt riittävästi. Tällä sain kompurasulatukset loppumaan, mutta sotiihan tämä sitä vastaan että vilpille pitäisi tarjoilla aina sitä kylmintä vettä, joten luovuin varaajan alaosan alkulämmittämisestä ainakin toistaiseksi.

Päädyin lopulta siihen yksinkertaisinpaan ratkaisuun eli kalibroimaan inlet anturin lämpötilaa +2c ja outlet anturia +1,5c. Outlettia +1,5c siksi, että HeishaMonin tuottolaskenta näytti alunperin hiukan yläkanttiin. Buffer tankin anturille ei näytä olevan kalibrointi mahdollisuutta, en ainakaan löytänyt. Nyt kone on saanut mielestään vähintään 27c vettä ja sulatukset on hoituneet vettä kierrättämällä vaikka todellinen veden lämpötila varaajan pohjalla on n. 25c. Myöskään buffer tankin lämpötilatavoitetta ei saavuteta niin nopeasti kuin ennen, koska kone luulee tuottavansa lämpimämpää vettä kuin tuottaakaan ja työskentelee pidempää pienemmällä teholla.

Viime yön-aamun aikana tapahtui niin, että kone kävi yhtäsoittoa 13,5h. Tämä tuli ihan pyytämättä ja yllätyksenä. Käytössä ei ole demand controllia, eikä quiet modea. En ole tavoitellut tällaista käyntiä, koska tuottojaksot on olleet 2-4h ja tauot 4-8h, mutta COP vaikutti ihan hyvältä pintakaasuajollakin, joten tällainen toiminta ei haittaa.

Tämä inlet ja outlet antureiden arvojen kalibrointi ylöspäin voisi olla yksi keino muiden joukossa jos/kun tavoittelee pitkää käyntijaksoa pienellä teholla.

 

[pökö]

Ilmojen jäähdyttyä ja sulatusten alettua tuli ongelmaksi se, että vilpille menevä vesi oli liian viileää työjaksojen alussa (25-26c) ja kone sulatti kompuralla

Mikä tuossa kompurasulatuksessa on ongelma?

 

[Holavi]

Mikä tuossa kompurasulatuksessa on ongelma?

Ongelmaksi koin sen, että kompurasulatus vie aikaa 15 minuuttia kun vesikierrätyssulatus hoituu 7:ssä minuutissa.
Kompurasulatuksessa ottoteho 4600-5900W, joten syö se sähköäkin.

Alla olevassa kuvassa ensimmäinen sulatus on kompurasulatus ja kaksi viimeisintä niitä perinteisiä.

 

[Sakarikk]

Ilmojen jäähdyttyä ja sulatusten alettua tuli ongelmaksi se, että vilpille menevä vesi oli liian viileää työjaksojen alussa (25-26c) ja kone sulatti kompuralla. Autotallin puhallinpatterilta vesi palaa noin 23 asteisena, joten kylmää vettä kertyy varaajan alaosaan. Kone sulattaa kompuralla jos inlet vesi on alle 27c tai ulkoilman lämpötila on -10c tai alle.

Koska monesti oli 0,5c..1,0c kiinni se, että kone olisi sulattanut vesikierrolla, niin ensin kokeilin lisätä eristystä koneen sisälle. Tällä ei ollut merkittävää vaikutusta. Ainakaan +5c ilmoilla en ole havainnut muutosta koneen käytöksessä, mutta tulipahan sekin tehtyä.
Sitten tein sellaisen järjestelyn, että työjakson alussa tuotiin vesi vilpiltä varaajan keskiosaan reilulla virtauksella, jotta saatiin alaosan lämpö nousemaan yli 27c, jonka jälkeen vaihdettiin tuonti ylös. Minulla on vaihtoventtiili, jota ohjaa @kurre orava n löytämä/suosittelema/käyttämä ESCO SC-20 sekä Shelly1 HomeAssistantin käskyttämänä. ESCO hoitaa sulatuksenaikaisten kylmien vesien ohjaamisen varaajan keskiosaan. Shelly esti ESCOa kääntämästä virtausta varaajan yläosaan, ennen kuin alaosa oli lämmennyt riittävästi. Tällä sain kompurasulatukset loppumaan, mutta sotiihan tämä sitä vastaan että vilpille pitäisi tarjoilla aina sitä kylmintä vettä, joten luovuin varaajan alaosan alkulämmittämisestä ainakin toistaiseksi.

Päädyin lopulta siihen yksinkertaisinpaan ratkaisuun eli kalibroimaan inlet anturin lämpötilaa +2c ja outlet anturia +1,5c. Outlettia +1,5c siksi, että HeishaMonin tuottolaskenta näytti alunperin hiukan yläkanttiin. Buffer tankin anturille ei näytä olevan kalibrointi mahdollisuutta, en ainakaan löytänyt. Nyt kone on saanut mielestään vähintään 27c vettä ja sulatukset on hoituneet vettä kierrättämällä vaikka todellinen veden lämpötila varaajan pohjalla on n. 25c. Myöskään buffer tankin lämpötilatavoitetta ei saavuteta niin nopeasti kuin ennen, koska kone luulee tuottavansa lämpimämpää vettä kuin tuottaakaan ja työskentelee pidempää pienemmällä teholla.

Viime yön-aamun aikana tapahtui niin, että kone kävi yhtäsoittoa 13,5h. Tämä tuli ihan pyytämättä ja yllätyksenä. Käytössä ei ole demand controllia, eikä quiet modea. En ole tavoitellut tällaista käyntiä, koska tuottojaksot on olleet 2-4h ja tauot 4-8h, mutta COP vaikutti ihan hyvältä pintakaasuajollakin, joten tällainen toiminta ei haittaa.

Tämä inlet ja outlet antureiden arvojen kalibrointi ylöspäin voisi olla yksi keino muiden joukossa jos/kun tavoittelee pitkää käyntijaksoa pienellä teholla.

katso liitettä 74360

Ongelmaksi koin sen, että kompurasulatus vie aikaa 15 minuuttia kun vesikierrätyssulatus hoituu 7:ssä minuutissa.
Kompurasulatuksessa ottoteho 4600-5900W, joten syö se sähköäkin.

Alla olevassa kuvassa ensimmäinen sulatus on kompurasulatus ja kaksi viimeisintä niitä perinteisiä.
katso liitettä 74361

Jos laskin oikein niin kompurasulatus maksaa n. 14 snt mutta osaako vesisulatusta laskea tarkasti.

 

[janti]

Jos laskin oikein niin kompurasulatus maksaa n. 14 snt mutta osaako vesisulatusta laskea tarkasti.

Kyllä siellä kompressori käy tuossa (perinteisessä) "vesisulatuksessakin". Suurin osa sulatusenergiasta lainataan vesipuolelta tällöin. Tuo lämpöenergia pitää tuottaa sinne takaisin ja silloin COP on ratkaiseva kustannuslaskennassa. Sulatusenergiaa pitäisi mennä kummassakin tapauksessa saman verran eli noin 1,3 kWh. Sähköenergian määrä vaihtelee sitten keston, tehon ja COPin mukaan "vesisulatuksessa".

 

[Pretor]

Mulla kiinnittyi huomio noihin koviin virtauksiin.
Oman pumpun vastaavat: Max 35.5l/min ja 3975RPM. Putket 28mm kuparilla pumpulta varaajaan arvio noin 6-8m. Pollucom oikeastaan ainoa, joka kuristaa matkalla.
Löysikö @Sakarikk syytä vastuksen käynnistymiselle? Tulipa itsekin testattua vastuksen toimivuus, kun antureiden kanssa säädin ja abikoita laittelin pikaliittimiksi. Unohtui nimittäin Zone2 anturi irti touhutessa. Hetken päästä ihmettelin, kun ottoteho 3kW ja antoteho 3.2kW ja COP karvan yli 1

Quiet Mode tahtoo aloittaa lämmityksen pienellä piikillä, sen jälkeen vähän laskettelee hetken ja taas hiukan nousee.

 

[Sakarikk]

Kyllä siellä kompressori käy tuossa (perinteisessä) "vesisulatuksessakin". Suurin osa sulatusenergiasta lainataan vesipuolelta tällöin. Tuo lämpöenergia pitää tuottaa sinne takaisin ja silloin COP on ratkaiseva kustannuslaskennassa. Sulatusenergiaa pitäisi mennä kummassakin tapauksessa saman verran eli noin 1,3 kWh. Sähköenergian määrä vaihtelee sitten keston, tehon ja COPin mukaan "vesisulatuksessa".

Mulla kiinnittyi huomio noihin koviin virtauksiin.
Oman pumpun vastaavat: Max 35.5l/min ja 3975RPM. Putket 28mm kuparilla pumpulta varaajaan arvio noin 6-8m. Pollucom oikeastaan ainoa, joka kuristaa matkalla.
Löysikö @Sakarikk syytä vastuksen käynnistymiselle? Tulipa itsekin testattua vastuksen toimivuus, kun antureiden kanssa säädin ja abikoita laittelin pikaliittimiksi. Unohtui nimittäin Zone2 anturi irti touhutessa. Hetken päästä ihmettelin, kun ottoteho 3kW ja antoteho 3.2kW ja COP karvan yli 1

katso liitettä 74365

Quiet Mode tahtoo aloittaa lämmityksen pienellä piikillä, sen jälkeen vähän laskettelee hetken ja taas hiukan nousee.
katso liitettä 74367

Ei vielä tietoa, tehdään sama järjestely uudestaan ja seurataan mitä tapahtuu. Tuota vastuksen päälläoloaikaa ei saa jälkeenpäin selville, täytyy muistaa kurkkia kakesta toiminnan aikana.

 

[Sakarikk]

Kyllä siellä kompressori käy tuossa (perinteisessä) "vesisulatuksessakin". Suurin osa sulatusenergiasta lainataan vesipuolelta tällöin. Tuo lämpöenergia pitää tuottaa sinne takaisin ja silloin COP on ratkaiseva kustannuslaskennassa. Sulatusenergiaa pitäisi mennä kummassakin tapauksessa saman verran eli noin 1,3 kWh. Sähköenergian määrä vaihtelee sitten keston, tehon ja COPin mukaan "vesisulatuksessa".

Tuon kompurasulatuksen teho vie suoraa sähköä, kun vesisulatuksen lämpö on tehty jollakin COPilla niin eikö se ole
silloin edullisempi tapa. Tässä pitempään kestävässä esim. kova tuuli ehtii " varastamaan" enemmän lämpöä harakoille.

 

[janti]

Tuon kompurasulatuksen teho vie suoraa sähköä, kun vesisulatuksen lämpö on tehty jollakin COPilla niin eikö se ole
silloin edullisempi tapa.

Normaali sulatus (= vesi kiertää) on edullisempi tapa. Lämpö tehty COP 2-3.

 

[Mikki]

Onko sulatuksissa muuta eroa puolesta tai vastaan. Nimittäin ei tuo 1,3kWh vielä järkyttävän paljon ole.

100 sulatusta noin 15€.

Kun vedellä sulatetaan tehdään sulatusta tavallaan yhtä kauan kuin kompuralla... Ensin kun "palautetaan" miinusenergia ja vasta sitten ollaan samassa kuin kompurasulatuksella heti.

Ainakin se etu kompurasulatuksessa on, että kytkentä suoraan lömmitysverkon paluuseen vaikka levylämmönvaihtimella onnistuu, kun ei ole riskiä liian viileästä tai pienestä virtauksesta.

 

[janti]

Deice mode 1 = latauspumppu käy (="vesisulatus"
Deice mode 2 = latauspumppu OFF (=kompressorisulatus)

Ihan ei minusta tuo teksti käy yhteen kuvan kanssa. Mielestäni tuossa tekstissä ei ole kerrottu sulatusmodea silloin kun, levarin sisäänmenon on +27 - +50 C välillä tuota ja ulkolämpötila on yli -10C ja ulostulo yli 22. Kuvaan on piirretty kuitenkin Deice mode 2.
=> Onko se todellisuudessa kuitenkin Deice mode 1?

Mielestäni kuvassa on myös tuo 3) vaihtoehto piirretty väärin.

Sivu 145 https://monoblokk.hu/kepek/files/Service Manual WH-SXC09-16H9E8.pdf

 

[janti]

Tässä on mielestäni tekstin mukainen kuvatus
=> Tukevatko laitteen loggaukset tätä päätelmää/kuvaa?

 

[janti]

Onko sulatuksissa muuta eroa puolesta tai vastaan. Nimittäin ei tuo 1,3kWh vielä järkyttävän paljon ole.

100 sulatusta noin 15€.

Alle puolet tuosta menisi normaalilla sulatuksella (=vesi kiertää lömmönvaihtimessa)

 

[Holavi]

Mulla kiinnittyi huomio noihin koviin virtauksiin.
Oman pumpun vastaavat: Max 35.5l/min ja 3975RPM. Putket 28mm kuparilla pumpulta varaajaan arvio noin 6-8m. Pollucom oikeastaan ainoa, joka kuristaa matkalla.

Pumpulle löytyi mieleinen paikka aika kaukaa varaajasta. Putkiveto pumpulta varaajalle on n. 14m per suunta ja sisältää useampia mutkia.
Päädyin tekemään linjat pääosin 1 1/2" teräsputkella (48,3x3,2). Varaajan läheisyydessä on pienet pätkät 28mm kuparia, joihin on kytkettynä magneettisuodatin, energiamittari ja vaihtoventtiili. Seinän läpi koneeseen laitoin @Ton1A vinkin perusteella 2m pätkät DN32 koon Saniflex rosterihaitariputkea.
Kone jaksaa puskea tuon linjan läpi n. 45 l/min ja tämä on todettu myös UÄ energiamittarin lukemista.
Koneen sisällä olevan suodattimen putsaus paransi virtausta hiukan. Muutamia jyviä ja haituvia oli verkkoon tarttunut.

 

[Ton1A]

Eka selvästi pakkasella oleva aamu täällä etelässä. COP-pistepilveenkin tuli lisää pisteistä pakkasen puolelle.

Tuli hankittua Raspberry Pi 4 8 Gb + M.2 SSD. Jospa tuo olisi riittävän stabiili alusta sekä keräämään dataa että ajamaan Node-RED:iä, kolmosesta alkoi loppua muisti InfluxDB:n kanssa. Tein alkuun sellaisen flow'n jolla pistetään Quite Mode päälle jos lämpötila on yli +1° astetta.

 

[Pretor]

Yön/aamun pakkasilla (ka. -4.9'c) päästiin 5.5h käyntijaksoon, joka sisälsi yhden sulatuksen. Yksi sulatus siis koko yönä ja kaksi viimeisen vuorokauden aikana keskilämmön ollessa -2.1'c. Kompressori kävi käyntijakson alkuun 44Hz 3.5h ja ottotehot 2.6-2.8kW, kunnes pudotti vähän tehoja käyntijakson loppuajaksi.

Ja edelleen siis Quiet Mode 3 päällä.

Viimeisen vuorokauden käynti (lämpötila ka. -2.1'c). Selvästi on pidentynyt käyntijaksot:

Nähtävästi näissä lämpötiloissa vielä ihan passeli ajaa tuolla Quiet Modella pienimmällä teholla.

Tuli hankittua Raspberry Pi 4 8 Gb + M.2 SSD. Jospa tuo olisi riittävän stabiili alusta sekä keräämään dataa että ajamaan Node-RED:iä, kolmosesta alkoi loppua muisti InfluxDB:n kanssa.

Mites tuo muistin loppuminen ilmeni? Mulla pyörii kolmosessa kotiautomaatio tällä hetkellä Home Assistantin kautta. InfluxDB:n muistinkäyttö pyörii noin 12%, joten ei se kovin paljoa haukkaa.
Samoin tässä nyt miettinyt, kun sain tuon+grafanan pyörimään, että miten tuon databasen kanssa, jos tulee ongelmia muistikortin kanssa? En ole nimitätäin perehtynyt tuohon puoleen vielä ollenkaan. Mulla menee kyllä viikottain HA:n täysi varmuuskopio NAS-palvelimelle automaattisesti, mutta sisältääkö se sitten noiden lisäosien keräämät datat, vai pitäisikö nekin erikseen saada jostain talteen?
Hajoaa se muistikortti kuitenkin joskus tulevaisuudessa.

 

[Ton1A]

COP näyttää paljon paremmalta kuin mulla, teit kuitenkin lattialämmitysvettä kuten minäkin?

Mulla alkoi olla useita satoja megatavuja HeishaMon-dataa ja Influx tykkää käyttää memory mapped -faileja. Alkoi välillä mennä aika tahmeaksi, pari kertaa oli niin jumissa että kesti minuutteja logata sisään ja ajaa 'sudo reboot'. Nyt on tosiaan tällainen kokoonpano:

• Raspberry Pi 4 Model B - 8 GB
• 128GB M.2 SSD SATA-600
• Argon ONE M.2 Case for Raspberry Pi 4
• Official Raspberry Pi USB-C Power Supply – EU – 5V 3A - White

SD-korttia tuo kokoonpano tarvitsee vain ja ainoastaan ekaan boottiin, jonka jälkeen kopioidaan SD -> SSD ja otetaan SD pois.

Edellisessä oli PiDrive, eli perinteinen 2.5" pyörivä levy.

 

[Pretor]

COP näyttää paljon paremmalta kuin mulla, teit kuitenkin lattialämmitysvettä kuten minäkin?

Patteritalo. Tosin neljällä puhallinkonvektorilla avitettuna. Kellarissa yksi, keskikerroksessa kaksi ja yläkerrassa yksi.
Yön pakkasilla lämmityskäyrä 35'c.
Olen säätänyt Panasonicin antureita molempia 0.5'c eri suuntiin, jotta näyttäisi suunnilleen samaa kuin Pollucom ja pari ds18b20-anturia tulo-/menoputkissa. Samoin on eristetty armaflexillä Panasonicin antureita+sisuskaluja.
Ennen noiden antureiden säätöä näytti myös, että Pana tekisi 8kW sen 9kW sijasta. Nyt Panasonicin oma raportointikin on paljon lähempänä oikeaa, vaikka siinä onkin heittoa tuon sähkönkulutuksen mittauksen takia.

 

[Sakarikk]

Minä en saa tuohon ulkokäyrään oikein tolkkua, kun ulkolämpö sahaa niin varaajan lämpö ei seuraa tarpeeksi tarkasti
patteriveden lämpötilaa, kun kone lämmittää liikaa COP tietenkin huononee.
Vime yönä jotain -4C , patterivesi 33-34 mutta kone lämmitti varaajan 38C. Pari astetta yli patteriveden olisi riittävä.
Minulla ne kolme modattua ilpin yksikköä mutta niitten kytkentä on ei ole nyt hyvä. Kesällä muutetaan kytkentää ja lisätään
neljäs. Niitten sopivan tehokkaalla käytöllä saa vielä patterivettä alemmaksi.

 

[Sakarikk]

Olishan se hienoa saada nuo tehot ja kopit jatkuvasti näkyviin, nyt vain hetkellisesti tai ruutupaperikirjanpidosta laskemalla.

 

[Pretor]

Minä en saa tuohon ulkokäyrään oikein tolkkua, kun ulkolämpö sahaa niin varaajan lämpö ei seuraa tarpeeksi tarkasti
patteriveden lämpötilaa, kun kone lämmittää liikaa COP tietenkin huononee.
Vime yönä jotain -4C , patterivesi 33-34 mutta kone lämmitti varaajan 38C. Pari astetta yli patteriveden olisi riittävä.

Varaajan tavoitelämpöhän on lämmityskäyrä+buffer tankin deltaT. Paitsi että mulla se jättää jostain syystä aina sen 2'c vajaaksi tuosta tavoitteesta.
Paljonko sulla on se buffer deltaT?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko sulatuksissa muuta eroa puolesta tai vastaan.

Ehkä semmoinen ero, että mitä pidempään sulatus kestää, sitä suuremmat häviöt. Häviöillä tarkoitan, että kaikki kennon sulattamiseen laitettu energia ei mene jään sulattamiseen. Itse asiassa, jos sulatettavaa ei ole kovin paljon ja on pakkanen, häviöihin menee selvästi suurin osa.

 

[Sakarikk]

Olen ko

Varaajan tavoitelämpöhän on lämmityskäyrä+buffer tankin deltaT. Paitsi että mulla se jättää jostain syystä aina sen 2'c vajaaksi tuosta tavoitteesta.
Paljonko sulla on se buffer deltaT?

Olen sitä vaihdellut nyt on 10.

 

[Pretor]

Olen ko

Olen sitä vaihdellut nyt on 10.

Mitä isompi on buffer deltaT, niin sitä enemmän kone tekee "ylilämmintä".
Jos tosiaan on 10'c, niin tuohan tarkoittaisi sitä, että sun VILPin lämmityskäyrä olisi jotain 28'c ja varaajassa on ~10'c enemmän, eli sen 38'c. Oumanin käyrä sitten olisi samaan aikaan sen 33-34'c. Tuossa tapauksessa lämmitys käynnistyisi vasta, kun veden lämpö varaajassa tippuisi alle tuon 28'c.
Arvelisin, että Oumanin ja VILPin yhteensovittaminen on nyt huonosti balanssissa. VILPin käyrää ylös ja buffer deltaT alas sopivan balanssin löytämiseksi.

 

[Holavi]

Olen sitä vaihdellut nyt on 10.

Onko mahdollista, että sinulla on mennyt sekaisin Heating deltaT ja Buffer deltaT?
En oikein ymmärrä miksi haluat tehdä 10c lämpimämpää kuin mitä käyrällä määrität.

Itse olen päätynyt tekemään käyrän mukaista lämpöä --> Buffer deltaT = 0
Nyt näyttää siltä, että pintakaasu-ajolla COP on parempi kuin suurella virtaamalla, joten tällä hetkellä Heating deltaT = 6.

 

[Ton1A]

Olen säätänyt Panasonicin antureita molempia 0.5'c eri suuntiin, jotta näyttäisi suunnilleen samaa kuin Pollucom ja pari ds18b20-anturia tulo-/menoputkissa. Samoin on eristetty armaflexillä Panasonicin antureita+sisuskaluja.

Ihmettelin tänään noita sensoreita. Konehan kierrättää vettä neljän minuutin ajan ennenkuin kompura käynnistyy. Kaikissa katsomissani käyntijaksoissa ko. lämpökäyrät menivät täsmälleen päällekkäin, eli Main_Outlet_Temp ja Main_Inlet_Temp olivat täsmälleen päällekkäin. Kävin säätämässä Main_Inlet_Temp puoli astetta alemmaksi, sillä kyllä raportoitu antoteho ja COP nousee, mutta taisi mennä vaan enemmän pieleen.

Laitoin myös DS18B20-anturit varaajalle meneviin putkiin ja testasin käyttämällä kiertopumppua että noillakin erot ovat hyvin pieniä, jotain alle 0.2 astetta kun kompura ei käy. Vieläkin päästään siihen, että noiden raportoimasta lämpötilaerosta ja HeishaMonin raportoimasta virtauksesta laskettu teho ei oikein kohtaa. Hankalaa, kun HeishaMon raportoi yhden asteen resoluutiolla lämpötiloja, samaten tehossa on aika isot portaat.

 

[Pretor]

Hankalaa, kun HeishaMon raportoi yhden asteen resoluutiolla lämpötiloja, samaten tehossa on aika isot portaat.

Olen muuten huomannut välillä raportointeja 0.5'c tarkkuudella Grafanassa. Näkyy välillä noissa *last -raportoinneissa viimeisimpänä lukemana puolikas aste. Vai laskeekokohan Grafana itse parin edellisen pisteen keskiarvon välillä itsekseen?

Jotenkin toi Panasonic pyöristelee 100W portain. Panasonic ei raportoi alle 100W kulutusta kulutuksena, vaan näyttää 0W. Aikaisemminkin kirjoitin ja olikohan 1.8kW kulutus oikeasti noin 1.7kW sähkömittarilta katsottuna. Nyt jauhaa VILP 1.2kW ottotehoilla Panan raportoimana, mutta todellinen on 1.23kW,
Lokakuu näytti Panan raportoimana 279kW/1262kW = COP 4.52 ja Pollu/sähkömittari 319.82kW/1455kW = COP 4.55.
Tämä kuu tähän asti Panan raportoimana 448kW/1747kW = COP 3.9 ja Pollu/sähkömittari 477.63kW/1803 = COP 3.78

Kalibroin tulo-/menoanturit vasta joskus lokakuun puolivälin jälkeen. Luotan enemmän tuohon Pollucom/sähkömittari-komboon. Ne ei vaan ole automaation perässä, joten ruutupaperin kanssa joutuu harrastamaan kirjanpitoa. Pollucom kyllä päivittää tuoton vuosilukemat vuoden vaihduttua, joten riittäisi, kun saisi aikaiseksi laittaa sähkömittarilta pulssilähtö, jotta jäisi automaatioonkin lukemat.


Edelliset 15.5h ja yksi tauko. Sulatuskelit ka.lämpö -0.33c. Nyt on hyvin mystisesti tiputtanut tehoja ihan kunnolla ja kohta 2h jauhanut putkeen 1.2kW (todellinen 1.23kW) ottotehoilla, pienellä virtaamaalla ja pienillä kompurakierroksilla.
Ihan rajoilla on koko ajan lämmityksen katkaisun kanssa, kun yhden asteen vajaana roikkuu katkaisun targetista.

EDIT: 2.5h jauhoi 1.2kW minimiteholla ja tuotto tippui 3.2kW pintaan, kunnes käynnisti sulatuksen. Ei jaksanut lämmittää varaajaa täyteen lämpöön noilla tehoilla.

 

[Ton1A]

Ei tää nyt edelleenkään oikein vakuuta. Tuossa kuvassa pakkasta on ollut -8 - -6 astetta. Pumppu haluaa lopulta tehdä niin lämmintä että menee huilimaan hetkeksi. Sen jälkeen kestää aika tasan tunnin ennenkuin lämpöä alkaa tulla sellaisella COP-arvolla mihin koneen pitäisi pystyä.

Nämä ovat HeishaMonin raportista, mutta laitoin myös meno- ja tuloputkeen 1-wire-anturit. Niistä mitattu dT * HeishaMonin raportoima virtaama vahvistaa saman havainnon. Tässä koko ajan päällä Quiet Mode 3. Main_Target_Temp on tällä hetkellä 39 °C.

 

[Hhartikainen]

Onko pumppu rajusti ylimitoitettu?
Oma 12kW vekotin kyllä pystyy 1,1kW ottotehoon ja vastaavasti 2-5 kW:n antotehoon, ulkolämpötilasta ja pyynnistä riippuen.

Vai onko pyyntilämpö liian korkea?

 

[Pretor]

@Ton1A Mulla QM2 max. ottotehot on ollut nyt ton saman 3kW ka. -8'c lämpötilassa.

Jos katsoo noita keskimääräisiä tuottoja ja vetää niistä jonkinlaisia johtopäätöksiä niin heittäisin arvion, että jatkuvaan/lähes jatkuvaan käyntiin pääsee ainakin omassa purulootassa ka.tuotoilla 5.5kW/QM3, 6.5kW/QM2, 7.5kW/QM1 ja +8kW QM off.

Tuon 12h ajanjakson ka.lämpötila -8.1'c ja siitä huolimatta kävi täälläkin yhdellä tauolla aamulla. Lämmityskäyrä ollut 37-38'c ja vilp sammuu, kun varaajassa on 3'c lämmityskäyrää enemmän.
Tällä hetkellä Quiet Mode 2 päällä ollut viimeiset ~15h. Eilen vähän yritin kotiautomaatiota säätää, jos saisi automaattisesti vaihdettua tuota Quiet Modea ulkolämpötilan mukaan.
-6'c asti QM3
-6'c - -10'c QM2
-10'c - -15'c QM1
-15'c alaspäpin QM off

Onko pumppu rajusti ylimitoitettu?
Oma 12kW vekotin kyllä pystyy 1,1kW ottotehoon ja vastaavasti 2-5 kW:n antotehoon, ulkolämpötilasta ja pyynnistä riippuen.

Vai onko pyyntilämpö liian korkea?

Oliko sulla niin, että oli säädetty isompi deltaT lämmitykselle? Laitahan dataa näkyviin, jossa pumppu jauhaa tasaisesti pientä tehoa pienellä teholla.
Omassa tosiaan pääsi tällä viikolla tuonne 1.2-1.4kW ottotehoihin, mutta kyllähän se ~3copillakin antaa sen +-4kW ulos.

 

[eliel]

Onko vesipumpun maksimivirtaamaa vielä joku ottanut muuttujaksi kokeiluihin mukaan? Heishamonin kautta säädettynä näyttää ainakin tottelevan, vaikutusta tehoihin tai coppeihin en ole tutkinut

 

[Holavi]

Ei tää nyt edelleenkään oikein vakuuta. Tuossa kuvassa pakkasta on ollut -8 - -6 astetta. Pumppu haluaa lopulta tehdä niin lämmintä että menee huilimaan hetkeksi. Sen jälkeen kestää aika tasan tunnin ennenkuin lämpöä alkaa tulla sellaisella COP-arvolla mihin koneen pitäisi pystyä.

Mikä sulla on Heating deltaT?
Samanlailla käyttäytyy minunkin kone kun heating deltaT <=5. Viime yön ajoin dt 5:llä ja aamulla oli pytty tavoitelämmössä ja kone huilimassa. Vaihdoin sitten deltaT:ksi 7 ja nyt on kone käynyt aamusta saakka yhtäsoittoa pienemmällä teholla ja suurinpiirtein sillä COPilla mitä taulukoissa ilmoitetaan. Ei ole quiet modea, ei eikä demand controllia käytössä.

 

[Ton1A]

No siis vitsi on siinä, että noin -1°C ulkolämpötilaan asti tää toimii täysin moitteetta. Ylitehoinenhan tämä on, mutta siis tuohon ulkolämpötilaan asti kone käynnistyy, nostaa heti tehot sopivalle tasolle ja COP on hyvä jo muutaman minuutin päästä.

Tässä on käyntijakso jossa koneen oma ulkolämpömittari raportoi ulkolämpötilaksi -1°C, taajuus koko ajan 33 Hz, virtaus 47 l/min, lähdetty tulon lämpötilasta 29°C, noussut ajon aikana 34°C, puskuritankki vastaavasti 30°C -> 35°C. Mielestäni kaikki OK.

Tässä koneen raportoima ulkolämpötila -2°C, taajuus muuttui 31 -> 33 -> 35 Hz ajon aikana, sama virtaama. COP ja antoteho ihan kuralla.

Ainoa suure missä näen eroa joka mielestäni selittäisi jotain on HeishaMonin 'Outside_Pipe_Temp'. Ensimmäisessä se on tasaisesti koko jakson -5°C, eli 4 astetta alle ulkolämpötilan. Toisessa käydään ensin -6 asteessa, mutta samantien pipe temp nousee nousee -3 asteeseen ja alkaa laskea tasolle -6°C vasta noin 14:15, eli kohdassa jossa COP ja antoteho alkaa parantua. COP on ihan OK noin kello 14:30 eteenpäin.

Kaikki huonon COPin pakkashavainnot tukevat tätä samaa havaintoa.

 

[Ton1A]

Tuo Heating deltaT, eli HeishaMon raportin TOP23 eli Heat_Delta. Se on nyt 1. En ole osannut ajatella että sillä olisi vaikutusta muuhun kuin siihen mikä on Main_Target_Temp. Tällä pakkasella (-8°C) ja mun lämpökäyrällä se on 40°C, eli kone käy kunnes Main_Outlet_Temp saavuttaa sen. Sen jälkeen jäähdytään noin 5 astetta ennenkuin pumppu käynnistyy uudelleen.

 

[siwer]

En laittaisi liikaa painoarvoa tuolle omalle virtausmittaamalle. Aikamoisesti on ainakin kvantittunut (eli hyppii kahden eri arvon välissä), voi olla myös joissain oloissa eri tavalla väärin kuin toisissa oloissa. Ulkoinen "oikea" virtausmittari tekisi kyllä hyvää mittauksille. Vai onko ne lämpötilamittaukset ne jotka ovat kvantittuneet? Joka tapauksessa resoluutiota on liian vähän ja tarkkuus on vielä aivan oma kysymyksensä.

Toisin sanoen tuntuu erikoiselta että kylmäprosessi olisi joskus noin pitkään pielessä niin että se huonontaisi COPia, ja välillä kylmäprosessi olisi OK. Fifti-sixti väittäisin että vika on instrumentoinnissa eikä itse tuotossa.

 

[Ton1A]

Ulkoista 'oikeaa' virtausmittaria ei ole, ainoastaan 1-wire -anturit pumpun meno- ja tulolämpötiloille. Niistäkin kyllä näkyy että tuon jälkimmäisen kuvan tapauksessa noin tuntiin ei oikein tapahtunut mitään. Pumpun omat vesipumppumittaukset, HeishaMon Pump_Flow ja Pump_Duty, ovat kyllä sieltä vähiten kvantittuneesta päästä, kaikkein pahin on tuo lämpötilan mittaus ilman yhtään desimaalia kun puhutaan muutaman asteen lämpötilaeroista. Ollapa edes yksi desimaali.

 

[Holavi]

Tuo Heating deltaT, eli HeishaMon raportin TOP23 eli Heat_Delta. Se on nyt 1. En ole osannut ajatella että sillä olisi vaikutusta muuhun kuin siihen mikä on Main_Target_Temp.

Heating deltaT vaikuttaa siihen miten suurella lämpötilaerolla pumppu tekee lämpöä. Jos arvo on pieni niin kuin sinulla on nyt ja niin vesipumppu käy täysillä, kuten virtaamastakin näkee. Minulla myös on maksimi virtaama noin 45 l/min, mutta kun muutan heating deltaT:n vaikka 7:ksi, niin virtaus laskee 13-15 l/min lukemiin. Suosittelen kokeilemaan.

Jos haluaa lämpimällä kelillä varaajan nopeasti täyteen, niin pieni deltaT:n arvo toimii hyvin ja varaaja täyttyy katosta lattiaan kun virtaama myllää pytyn aivan sekaisin. Ajoin testiajoja monilla eri deltaT:n arvoilla kun oli lämmintä ja COP:iin en silloin saanut mitään merkittäviä eroja, mutta varaajan täyttymiseen tuo vaikutti paljonkin. Näin pakkaskelillä näyttää olevan huomattavasti parempi ajaa mahdollisimman suurella deltaT:llä, jotta varaajan katto on kuuma ja pohja niin kylmä kuin vain mahdollista. Itse saan lähtemään 27c vettä koneelle ja kone tekee 34c.
Käynti on jatkuvaa ja COP suurinpiirtein sitä mitä luvataan.

En laittaisi liikaa painoarvoa tuolle omalle virtausmittaamalle.

Minulla on ultraäänienergiamittari ja sen virtaamat vastaavat hyvin Panasonicin ilmoittamia virtaamia.