Nikon
Aktiivinen jäsen
tankki anturi on CZ-TK1
Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia
- Keskustelun aloittaja olli_tr
- Aloitettu
CZ-TK1 = Anturi+tasku 6m johdolla
PAW-TS1 = Anturi 6m johdolla
PAW-TS2 = Anturi 20m johdolla
Ostin foorumin kautta taannoin käytetyn kiertovesipumpun. Eilen tuli avattua se, akseli oli täysin puhdas, vähän ruosteen väriä mutta muuten OK. Vaihdoin sitten tuon ulkoyksikköön, seuraavaksi pitäisi katsoa miltä oma pumppu näyttää. Täytynee ottaa jokasyksyiseksi rutiiniksi pumpun vaihto puhdistettuun. Ks. https://lampopumput.info/foorumi/threads/panasonic-t-cap-9kw-h20-virhe.30148/
Kyseinen kaveri putsas tuon pumpun kerran ja sen jälkeen ei nyt neljään vuoteen ole ongelma toistunut. Suosittelen laittamaan jonkun paremman suodattimen kiertoon niin välttyy tältä turhalta jumpalta.
9kW T-Cap Split on pyörinyt pari kuukautta 2400l varaajaan kytkettynä. Lokakuun 2023 sähkönkulutus noin 1700 kWh ja lokakuun 2024 noin 700 kWh eli jotain säästöä laitteella saa aikaan. Toki 2023 lokakuun keskilämpötila oli täällä 3 astetta matalampi ja lukemiin sisältyy myös kaikki käyttösähkö, joka voi vähän erota.
Pumppu on nyt pyörinyt buffertank + kompensointikäyrämoodilla ja vuorokaudessa on tässä ~0 ulkolämpötilassa tullut käynnistyksiä 3 kpl per vuorokausi. Kone on käynyt normikäynnillä jolloin se ajelee noin 48 Hz 3,5-4 COPilla ja käyntijaksojen pituus on noin 2h 30min - 2h 45min. Kokeilin myös käyttää konetta Quiet mode 3 käynnillä, jolloin kone ajelee noin 34 Hz samalla 3,5-4 COPilla ja käyntijaksojen pituus 3h 30min - 4h.
Ihan en ole perehtynyt tuohon Quiet moden käyttöön, mutta onko siitä tässä tapauksessa oikein mitään hyötyä? Onko pumpun kestävyyden kannalta parempi ajella hieman pidempää pätkää 34 Hz vs lyhyempää 48 Hz? Jos jättää Quiet moden jatkuvasti käyttöön, niin rajoittaako se sitten kovemmilla pakkasilla käyntiä vaikka tarvetta olisi tai ottaako se helpommin vastuksia avuksi?
Pumppu on nyt pyörinyt buffertank + kompensointikäyrämoodilla ja vuorokaudessa on tässä ~0 ulkolämpötilassa tullut käynnistyksiä 3 kpl per vuorokausi. Kone on käynyt normikäynnillä jolloin se ajelee noin 48 Hz 3,5-4 COPilla ja käyntijaksojen pituus on noin 2h 30min - 2h 45min. Kokeilin myös käyttää konetta Quiet mode 3 käynnillä, jolloin kone ajelee noin 34 Hz samalla 3,5-4 COPilla ja käyntijaksojen pituus 3h 30min - 4h.
Ihan en ole perehtynyt tuohon Quiet moden käyttöön, mutta onko siitä tässä tapauksessa oikein mitään hyötyä? Onko pumpun kestävyyden kannalta parempi ajella hieman pidempää pätkää 34 Hz vs lyhyempää 48 Hz? Jos jättää Quiet moden jatkuvasti käyttöön, niin rajoittaako se sitten kovemmilla pakkasilla käyntiä vaikka tarvetta olisi tai ottaako se helpommin vastuksia avuksi?
Viimeksi muokattu:
lmfmis
Vakionaama
Quiet modella ajatus että saisi kompensaatiokäyrällä pidemmät käyntijaksot ja vähemmän käynnistyksen huonoja coppeja.
Sama ajatus demand Control käytössä....
Olen samaa mieltä kuin joku täällä foorumillakin että se oikea tapa tälle pumpulle on jatkuva käynti - eli olikos se direct...nostaa sitten kerran pakkasella asetusta käsin jos pyyntiä tarttee lisää.
Pana tietää konernsa paremmin ja osaa käydä hyvin niin.
Sama ajatus demand Control käytössä....
Olen samaa mieltä kuin joku täällä foorumillakin että se oikea tapa tälle pumpulle on jatkuva käynti - eli olikos se direct...nostaa sitten kerran pakkasella asetusta käsin jos pyyntiä tarttee lisää.
Pana tietää konernsa paremmin ja osaa käydä hyvin niin.
Jatkuvastihan sitä ei näillä keleillä saa käymään mitenkään kun minimiteho ylittää kämpän lämmöntarpeen.
Ymmärtääkseni tuo "direct" mode tarkottaa siis kiinteää pyyntiä, joka tässä nyt näissä lämpötiloissa toteutuukin kun käyrä lähtee nousemaan 27 asteesta ylöspäin vasta ulkolämpötilan mennessä pakkasen puolelle.
Meinaatko, että kannattaisi siis laittaa kone pukkaamaan kiinteää 27 astetta ja nostaa sitä käsin sitten jos kämppä alkaa pakkasella kylmenemään? Miksi sitä samaa asiaa ei tekisi käyrällä kun se mahdollisuus tuossa on?
Ymmärtääkseni tuo "direct" mode tarkottaa siis kiinteää pyyntiä, joka tässä nyt näissä lämpötiloissa toteutuukin kun käyrä lähtee nousemaan 27 asteesta ylöspäin vasta ulkolämpötilan mennessä pakkasen puolelle.
Meinaatko, että kannattaisi siis laittaa kone pukkaamaan kiinteää 27 astetta ja nostaa sitä käsin sitten jos kämppä alkaa pakkasella kylmenemään? Miksi sitä samaa asiaa ei tekisi käyrällä kun se mahdollisuus tuossa on?
pökö
Kaivo jäässä
Miten se voi jatkuvasti käydä kun tuotto ylittää kulutuksen
Vaihdetaan välillä jäähdytykselle?
Nimensä mukaan sitä käytetään silloin jos pumpun meteli häiritsee esim. yöllä jos se on makkarin ikkunan alla. Toki sitä voi käyttää myös tehon rajoittamiseen jos laitteessa ei ole muuta säätöä rajoitetulle teholle.
Ei. Eikä suora tarkoita sitä että nakuttaa koko ajan asetettua lämpötilaa vaan se vaihtelee tilanteen mukaan -4-+2 astetta
Mulle on vähän epäselvää miten tuo direct toimii varaajan kanssa. Meillä meni eilen 11kw pumpun sähköihin buffer-moodilla, mutta jos direct käy koko ajan niin onhan siinä hirveä ero sähkönkulutuksessa. Ja se myös ylilämmittää silloin varaajaa reilusti.
Jos Panasonic tarjoaa buffer-moodin, niin eiköhän se ole ihan yhtä validi kuin direct-moodikin.
Jos Panasonic tarjoaa buffer-moodin, niin eiköhän se ole ihan yhtä validi kuin direct-moodikin.
Nyt puhutaan vissiinki kahesta eri asiasta? Buffermoodi tarkottaa siis, että valinnaisen piirikortin työsäiliöliitäntä -kohta on käytössä. Tämä on mulla myös käytössä.
Sillä ei ole vaikutusta siihen käyttääkö pumppua directinä (suomeksi suora) vai kompensointikäyrällä. Tämä määrittää sen tavoitelämpötilan sinne työsäiliöön joko ulkolämpötilan perusteella kompensointikäyrältä tai directinä asetettuna lämpötilana. Tämä asetus löytyy sieltä toiminnan määrityspuolelta kuten Juha1964 tuossa yllä totesi.
Mulla toimii tuo pumppu periaatteessa nyt ihan hyvin kuten yllä kerroin ja suurin osa varmaan antais sen vaan noin pörrätä menemään kunnes joskus kyykkää. Vastoin kaikkia ennakkoajatuksia piti tätäkin yrittää alkaa kuitenkin vähän tarkemmin katsomaan ja ainakin yrittää löytää se itelle mahollisimman hyvä tapa tuota käyttää.
E. Alla sitten taas ihan erilainen näkemys asiasta jonka vuoksi tässä on näitten nimitysten takia sitten sekasin ko seinäkello
Direct- ja buffer tank erot ovat mielestäni tässä
- buffer tank moodissa kiertovesipumppu pysähtyy kun päästään ylemmälle lämpötilarajalle, direct moodissa kiertovesipumppu käy koko ajan
- buffer tank moodissa kompressori käy suurella teholla ja pyrkii nostamaan lämpötilan nopeasti ylärajalle -> pysähtyy -> lämpö laskee alarajalle -> käynnistyy jne
- direct moodissa kompressorin ja kiertovesipumpun teho säätyy niin, että lähtevän veden lämpötila pysyy pyydetyssä
- jos tässä tilassa minimitehokin on liikaa, kompressori pysähtyy ja käynnistyy samalla tavalla kuin buffer tank moodissa, mutta
- kiertovesipumppu ei pysähdy
Meillä olen ajanut 7 kw J-monoa direct moodilla yli vuoden. Pyyntilämpötila ollut koko ajan +43 astetta. Varaaja 2000 litraa.
dT:n olen laittanut 6 astetta. Patteriverkostoon menevä lämpötila shuntataan ulkoilman lämpötilan mukaan.
Kaksi tapausta
1 )Talvikautena, kun kone käy taukoamatta, kone tuottaa 43 asteista vettä. Kun varaajasta panaan menevän veden lämpötila nousee, vähentää pana tehoa ja jos/kun lämpö nousee lähelle pyyntiä, pana sammuttaa itsensä ja kv pumppu pyörittää vettä kunnes varaajan alaosasta panaan menevän veden lämpötila on laskenut muistaakseni 3 astetta, jolloin kompura hyrähtää taas käyntiin. dT arvolla ei ole em. tapauksessa merkitystä.
2 ) Kesäkautena huhtikuulta lokakuulle (tai marraskuulle nyt) ajan aikakellolla konetta. Esimerkiksi nyt kun tuli taas lämpöset kelit on pana päällä klo 9.00 - 23.00 ja huilaa yöajan. Kun laite hyrähtää käyntiin aamulla klo 9.00, on varaajan vesi viilentynyt ja alaosassa on n. +30 asteinen vesi, joka lähtee panaan. Nyt tulee dT peliin mukaan. Pana alkaa lämmittämään em. 30 asteista vettä 36 asteiseksi ja pukkaa alussa maksimitehot (yli 7 kw, QM ei päällä) Nyt varaajan koko vesimäärä alkaa lämpenemään ja jossain vaiheessa alkaa alaosakin lämmetä ja pana lisää siihen dT:n jonka lämpöistä vettä tuottaa varaajaan. Sitten kun lämmennyt vesi lähenee pyyntiä, pana alkaa vähentämään tehoja ja mennään kuten kohdassa 1.
Pana pitää dT:stä kiinni koko ajan. Säätää kompuran tehoa ja kv-pumpun virtausnopeutta niin, että sopiva lämpöteho syntyy. Pyyntilämpötila ei ohjaa panaa tässä 2 tapauksessa alkuvaiheessa. Vasta kun panasta lähetvän veden lämpötila alkaa lähenemään pyyyntiä.
Panan logiikka on sinänsä yksinkertainen, jonka oppii seuraamalla aparaatin toimintaa.
dT:n olen laittanut 6 astetta. Patteriverkostoon menevä lämpötila shuntataan ulkoilman lämpötilan mukaan.
Kaksi tapausta
1 )Talvikautena, kun kone käy taukoamatta, kone tuottaa 43 asteista vettä. Kun varaajasta panaan menevän veden lämpötila nousee, vähentää pana tehoa ja jos/kun lämpö nousee lähelle pyyntiä, pana sammuttaa itsensä ja kv pumppu pyörittää vettä kunnes varaajan alaosasta panaan menevän veden lämpötila on laskenut muistaakseni 3 astetta, jolloin kompura hyrähtää taas käyntiin. dT arvolla ei ole em. tapauksessa merkitystä.
2 ) Kesäkautena huhtikuulta lokakuulle (tai marraskuulle nyt) ajan aikakellolla konetta. Esimerkiksi nyt kun tuli taas lämpöset kelit on pana päällä klo 9.00 - 23.00 ja huilaa yöajan. Kun laite hyrähtää käyntiin aamulla klo 9.00, on varaajan vesi viilentynyt ja alaosassa on n. +30 asteinen vesi, joka lähtee panaan. Nyt tulee dT peliin mukaan. Pana alkaa lämmittämään em. 30 asteista vettä 36 asteiseksi ja pukkaa alussa maksimitehot (yli 7 kw, QM ei päällä) Nyt varaajan koko vesimäärä alkaa lämpenemään ja jossain vaiheessa alkaa alaosakin lämmetä ja pana lisää siihen dT:n jonka lämpöistä vettä tuottaa varaajaan. Sitten kun lämmennyt vesi lähenee pyyntiä, pana alkaa vähentämään tehoja ja mennään kuten kohdassa 1.
Pana pitää dT:stä kiinni koko ajan. Säätää kompuran tehoa ja kv-pumpun virtausnopeutta niin, että sopiva lämpöteho syntyy. Pyyntilämpötila ei ohjaa panaa tässä 2 tapauksessa alkuvaiheessa. Vasta kun panasta lähetvän veden lämpötila alkaa lähenemään pyyyntiä.
Panan logiikka on sinänsä yksinkertainen, jonka oppii seuraamalla aparaatin toimintaa.
Viimeksi muokattu:
Kai se noinkin toimii mutta sähköä menisi vähemmän jos pyyntilämpöä muuttaa sen mukaan mitä sää ulkona on. Tuskin sinne lämmitykseen just nyt tarvii 43 asteista vettä?
lmfmis
Vakionaama
Itsellä direct asetettu nyt 35 ja lämpötila seilaa sen alapuolella kaihakki kuvasi tapaus ykkösen. Demand control on vielä käytössä kun en ole poiskaan ottanut…pumppu vie about 1,2 kW käydessään ja demand control on nyt 1V.
Miten tuo demand control jarruttaa, vai jarruttaako ollenkaan direct moodissa?
Miten tuo demand control jarruttaa, vai jarruttaako ollenkaan direct moodissa?
pökö
Kaivo jäässä
Directmuudiin en ota kantaa mutta varaajaa lataavan kannattaisi pysäyttää latauspumppu silloin kun kompura ei käy.
Itse lataan 900 litran varaajaa ja kyllä se coppi vaan parempi on kun lämpö tehdään varaajan pohjalla seisovasta kylmemmästä vedestä.
Tietty jos panassa on joku kiinteä 5C hystereesi niin toimiiko se tuossa tai riittääkö teho kylmemmästä vedestä nostamaan lämpöä, en tiedä
Itse lataan 900 litran varaajaa ja kyllä se coppi vaan parempi on kun lämpö tehdään varaajan pohjalla seisovasta kylmemmästä vedestä.
Tietty jos panassa on joku kiinteä 5C hystereesi niin toimiiko se tuossa tai riittääkö teho kylmemmästä vedestä nostamaan lämpöä, en tiedä
Tällä hetkellä mulla tuo toimii niin, että pumppu ja myös pumpun kiertovesipumppu käynnistyy kun 2400l litran varaajan yläosan lämpötila tipahtaa 2 astetta alle 27 asteen (lämpötilapyynti ulkoilman ollessa 0 astetta tai yli), siinä vaiheessa varaajan alaosan lämpötila on laskenut noin 21 asteeseen. Sitten pumppu ja sen kiertovesipumppu käy tuota 35-50Hz siihen asti että varaajan yläosa on 2 astetta yli lämpötilapyynnin. Tällöin myös varaajan alaosan lämpö nousee tuonne 27 asteeseen.
Sitä tässä vähän haen takaa, että onko tuo pumpulle huono, että sitä ajellaan tuolla 50 Hz ja onko tarpeellista pyrkiä siihen, että se kävisi näillä keleillä esim. minimiä 20 Hz ja pidempiä aikoja kuin tuo 2,5h kolme kertaa vuorokaudessa?
Sulla ei ilmeisesti ole pörssisähköä?
Meinaan vaan, että pörssisähkön kanssa just toisinpäin tuo olisi kannattavampaa, eli yöllä ladataan halvalla varaajaan lämmöt ja puretaan varaajaa päivän kalliiden tuntien aikana. Siis ainakin nyt syksyllä, kun auronkosähköäkään ei ole tarjolla. Kesällähän asia on taas päinvastoin.
Sama kuin yllä, eli onko pörssisähkö?
Tuo 2400l varaaja on aika passeli ladattavaksi yöllä ylilämpöön jota sitten purkaa päivällä kalliiden tuntien aikana.
Voithan sä käyttää sitä Quiet Modea, niin saat tarvittaessa pidemmät käyntijaksot. Makuasioita, mutta ainakin käyntijakso pitenee QM3 kanssa.
Itse käytän QM3 aina -7'c keleihin asti ja siitä sitten portaittain lisää tehoja QM2 ja QM1, kunnes -15'c käy kone "täysillä".
Tosin mulla on myös pörssisähköohjaus joka käyttää välillä Powerful Modea spurttaamaan ylilämpöjä 500l varaajaan ja kone välillä seisoo kalliiden tuntien ajan.
Viimeksi muokattu:
lmfmis
Vakionaama
Toki, mutta aika lähelle pääsee kerrostumista kun varaajan tuloon laittaa ohjaimen joka kääntää veden vaakasuoraan pyörteeksi varaajaan...tai varaajassa laippa yms yms
pökö
Kaivo jäässä
Voi ehkä päästäkin.
Runsas 10v sitten kun aurinkolämpövaraajan kanssa puuhailin oli saksanmaalla myynnissä varaajia joissa oli sisäosa jonka piti varmistaman kerrostuma kaikissa tilanteissa. Suomessa en ole sellaiseen törmännyt
Patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa säätää Esbe CRC111. Siihen olen laittanut käyrän, joka ulkolämpötilan mukaan säätää patteriverkoston menoveden lämpöä. Pana tekee 43 asteista jatkuvasti, joten sitä ei tarvitse säätää. Tietysti jonkin verran saisi säästöä, jos ohjaisi panaakin käyrällä ulkolämpötilan mukaan. kuitenkin kun nykyisellään sähkön kulutus kämpässä on yhteensä n. 13000 kwh vuodessa (lämmityksen osuus 8000 kwh) ja äsken tuli aurinkopaneelisetti katolle, niin kyse on aika pienistä säästöistä. Semminkin, että kun ensi vuonna paneelit tuottaa sähköä, niin tulee ihan uusi säätöproseduuri kuvaan mukaan. Oomi maksaa ylituotannosta pörssihinnan, joten pitää kaikki kodinkoneet alkaa ajamaan silloin, kun pörssi sähkö on minimissään. Ja vielä päivällä, kun aurinko porottaa, niin saa kaiken sähkön kennoista. Tulee jo valmiiksi hiki päähän. Aika moniulotteiseen säätösysteemiin mennään.
Viimeksi muokattu:
Juu, ei ole pörssisähköä. On kiinteä soppari Oomilta. Tuli aurinkopaneelit äskettäin ja ensi vuonna tulee säätöä lisää todella reippaasti, joten näillä näkymin pysyn edelleenkin kiinteässä sopparissa. Muutoin olisi tilanne, että liikkuvalta alustalta ammuttaisiin liikkuvaan maaliin liikkuvalla aseella. Jotain on pakko vakioida.
Siis millainen sisäosa?
Kyllä mullakin on varaajassa välilaippa, mutta ei sekään nyt kaikkea sekoittumista torppaa, vaikka se kerrostumisessa auttaakin.
Nyt jos ottaa pohjalta ja ajaa välilaipan alle, niin sekoittuuhan se alaosa, vaikka lämpö hiljalleen nouseekin laipan yläpuolelle. Jos ottaa pohjalta ja palauttaa välilaipan ylle, niin yläosa sekoittuu.
Pitäisi olla sellainen kahden välilaipan varaaja missä palautettaisiin lämmin vesi laippojen väliin (max. puolivälin tienoille), niin se ei sekottaisi ala- eikä yläkertaa.
Tämä siis kokemuksena 500l varaajasta joka on kuitenkin suht pieni. Jossain 2000l varaajassa ei vaikutukset sekoittumisen suhteen ole ihan niin isoja.
pökö
Kaivo jäässä
isohko reikäputki pystyssä keskellä varaajaa pohjasta kattoon asti. Siihen tuli lämmitetty vesi.
Pörssisähkö on. Olenkin kalliita tunteja blokkaillut tuolla panan aikaohjauksella ihan manuaalisesti kun ei tuo varaaja, saatikka lattia hetkessä kylmene vaikka pumppu pois päältä vähän aikaa olisikin. Lisänä voisi tietenkin käyttää tuota comfortcloudin lämpötila-asetusta ja sillä lataisi yöllä ylilämpöä varaajaan jos seuraavan päivän tunnit on kalliita. Kohtuullisilla sähkönhinnoilla en tiedä lyökö tuo leiville, kun yöllä yleensä kylmempi ulkolämpötila ja huonompi COP.
Oletko ikinä seurannut vaikuttaako tuo QM käyttö hyötysuhteeseen?
Lukenut hollantilaisten juttuja ja ne sanoo aina että QM laskee hyötysuhdetta.
Ei ole itsekään ikinä tullut seurattua, on kyllä QM käyttö jäänytkin pois.
Toki tilanteessa jossa käynti ei ole jatkuvaa ja startteja saa vältettyä QM:n avulla niin se varmaan on järkevää, mutta kun ollaan selvästi jatkuvan käynnin rajan alla niin ajattelisi että olisi parempi ajaa ilman.
Puhaltimen nopeuttahan siinä lasketaan ja sen myötä myös kompuran nopeutta. Näillä sitten tietysti myös vaikutus sulatus tarpeeseen.
Hetkellinen hyötysuhdehan on helppo tarkastaa käyristä, mutta pidemmän välin ero on jo vaikeampi kun on paljon muuttujia.
Pitäisi muistaa vähän testailla tässä taas kun kelit viilenee jatkuvan käynnin rajan alle ja ehkä muutenkin.
Tää kiinnostaa itseäkin. Kun minullakin myös tuollainen 500L varaaja Panaan liitettynä. Pana hiukka ylikokoinen, joten vois mennä rauhattomaksi käynti näin kun ei oo pakkaskautta jos tuon QM poisottaisi ja pumppaisi kovemmalla teholla.
Ihan hirveästi en anna painoarvoa hollantilaisten jorinoille, koska ilmastot on täysin erilaiset.Juha1964 sanoi:
Tässä purutorpassa se jatkuvan käynnin raja on suunnilleen siellä -6'c- -8'c hujakoilla vähän kelistä/ilmasta riippuen, joten sen jälkeen aletaan antamaan koneelle hieman enemmän tehoja reservistä QM säätämällä.
Näissä on niin paljon muuttujia COPin suhteen, että mä olen ton COPin kymmenysten hinkkaamisen ja kyttäämisen jättänyt jo alkukiiman tuomien touhutippojen jälkeen omaan arvoonsa.
Kuitenkin QM ajamiselle ainakin omassa käytössä puoltavia asioita:
Esim. pörssisähkön tuomien lepotaukojen jälkeen COPit on järjestään normaalia parempia, koska lämmittäminen tauon jälkeen aloitetaan myöskin normaalia viileämmällä vedellä. Myös käyntijakso pitenee, koska aloitetaan normaalia viilämmällä vedellä.
Toinen on nuo pakkas-startit ja niitä kun saa vähennettyä, niin sekin näkyy nostavasti COPissa, koska H-sarjan koneella menee aina hetki ennen kuin pääsee vauhtiin pakkasilla -> mitä vähemmän pakkas-startteja, sitä parempi COP.
Lähinnä on siis haettu sellaista jokseenkin "optimaalista käyntialuetta" automaatioilla missä saisi jatkuvaa on/off-pätkäkäyntiä vähennettyä ja pakkasilla käyntijaksoja pidennettyä tuolla pätkäkäyntialueella.
Tällä karkealla kaavalla suunnilleen mennään Quiet Moden kanssa koneen tehojen kanssa:
OFF: 9kW (8.5-10)
QM1: 8kW (7.5-9)
QM2: 7kW (6.5-8 )
QM3: 6kW (5.5-7)
Oli vähän erikoinen tänään, kun kävin laittamassa lämpötila-anturia pumpun sisään niin huomasin että kv-pumppu hurisee vaikka kompressori ei käynyt. Menin tekniseen tilaan katsomaan, niin lattiakierto huutaa lämpöisempää vettä ja varaaja myös alilämpöinen. Panasonicin näyttötaulussa on lämmityksen ikoni, mutta se ei kuitenkaan lämmittänyt (paitsi tuo kv-pumppu kuitenkin päällä). Sitten kun sammutin ohjauspaneelista pumpun ja käynnistin uudelleen, niin se alkoi lämmittämään normaalisti. Mitään vikakoodeja ei ollut myöskään nähtävillä. Toivottavasti näitä ei kamalasti tule, kun ei tuota pumppua nyt hirveästi tule seurattua koska se on päällä.