lmfmis
Vakionaama
Varaajan vedellä Pana myös sulattelee...laskeehan sen lvaraajan ämpö oikeasta kohdasta mitattuna..
Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia
- Viestiketjun aloittaja olli_tr
- Aloituspäivämäärä
Laitetaas Panan COP-keskustelusta toisesta säikeestä jatkot tänne "omalle" H-sarjan alueelle, koska kyseessä kyseinen 9kW H-sarjalainen...
Tulipa nyt ihan testailun vuoksi vähän näprättyä Home Assistantin ja COPpien kanssa. Pollucom nyt on "manuaalinen", eli tuotto/COP näkyy ainoastaan, kun jaksaa vääntäytyä pällistelemään Pollun näyttöä kellariin.
Yritin väkertää template-apureita/sensoreita loggailuun ja jotain tämän suuntaista sain aikaiseksi:
Heittoja lukemiin tulee jo hieman raportoinnin viiveistä/päivitysväleistä niin sähkönkulutuksen, kuin deltaT-antureidenkin osalta. Vesipumppu sentään pyörii käyntijaksolla suht vakiona ilman isompia heittelyjä. Panasonicin deltaT:n raportointiväli on 0.25'c portaissa, eli 5.25'c voi olla todellisuudessa juuri sen, tai se voi myöskin olla todellisuudessa 5.49'c.
Pollucom näytti virtaukseksi tuolla ajanjaksolla ~22.6-24.1 l/min (enimmäkseen tuon 22.6 l/min, joka on todella hyvin linjassa Panan omaan mittariin 22.69l/min). Pollun deltaT oli ihan hiukan pienempi Panan raportoimaa.
Tuo kuvien kaikkein alin tuotto/COP (joka on siis mitattu Panasonicin ilmoittaman deltaT:n, mutta todellisen sähkönkulutuksen mukaan) meni kohtalaisen lähellä Pollucomin kanssa tuoton ja COPin suhteen. Pollucomista laskettu COP oli kohtuu tasaisesti ~3.7-3.8.
Yllättävää on siis se, että Pollun (ja todellisen sähkönkulutuksen mukaan mittaamalla) mukaan COP on jopa parempi, kuin Panan ilmoittamana ja jokseenkin selvästi vielä.
:EDIT:
Tässä tehtiin noin 42'c vettä varaajaan.
Tämä nyt oli tällainen yhden kelin/hetken testailu ja mielenkiinnolla odottelen kylmempiäkin kelejä tähän mittarointi-testailuun.
On tuo VILP jo sen verran kauan alkuintoilun jälkeen niin kivasti käynyt ilman sen kummempaa ajatusten uhraamista sille, niin kait tässä voi pitkästä aikaa sillekin uhrata hetkisen jonninjoutavaa vapaa-aikaa
Seuraavaksi pitäisi sitten yrittää saada opeteltua/väkerrettyä jotain kokonaistuoton, sekä COPin päivä/kk/v mittarointia/tilastointia tuolta pohjalta. Amatöörinä oli jo hommaa saada näitäkin template-malleja toimintaan... eikä nekään vielä ihan tikissä ole.
Tulipa nyt ihan testailun vuoksi vähän näprättyä Home Assistantin ja COPpien kanssa. Pollucom nyt on "manuaalinen", eli tuotto/COP näkyy ainoastaan, kun jaksaa vääntäytyä pällistelemään Pollun näyttöä kellariin.
Yritin väkertää template-apureita/sensoreita loggailuun ja jotain tämän suuntaista sain aikaiseksi:
Heittoja lukemiin tulee jo hieman raportoinnin viiveistä/päivitysväleistä niin sähkönkulutuksen, kuin deltaT-antureidenkin osalta. Vesipumppu sentään pyörii käyntijaksolla suht vakiona ilman isompia heittelyjä. Panasonicin deltaT:n raportointiväli on 0.25'c portaissa, eli 5.25'c voi olla todellisuudessa juuri sen, tai se voi myöskin olla todellisuudessa 5.49'c.
Pollucom näytti virtaukseksi tuolla ajanjaksolla ~22.6-24.1 l/min (enimmäkseen tuon 22.6 l/min, joka on todella hyvin linjassa Panan omaan mittariin 22.69l/min). Pollun deltaT oli ihan hiukan pienempi Panan raportoimaa.
Tuo kuvien kaikkein alin tuotto/COP (joka on siis mitattu Panasonicin ilmoittaman deltaT:n, mutta todellisen sähkönkulutuksen mukaan) meni kohtalaisen lähellä Pollucomin kanssa tuoton ja COPin suhteen. Pollucomista laskettu COP oli kohtuu tasaisesti ~3.7-3.8.
Yllättävää on siis se, että Pollun (ja todellisen sähkönkulutuksen mukaan mittaamalla) mukaan COP on jopa parempi, kuin Panan ilmoittamana ja jokseenkin selvästi vielä.
:EDIT:
Tässä tehtiin noin 42'c vettä varaajaan.
Tämä nyt oli tällainen yhden kelin/hetken testailu ja mielenkiinnolla odottelen kylmempiäkin kelejä tähän mittarointi-testailuun.
On tuo VILP jo sen verran kauan alkuintoilun jälkeen niin kivasti käynyt ilman sen kummempaa ajatusten uhraamista sille, niin kait tässä voi pitkästä aikaa sillekin uhrata hetkisen jonninjoutavaa vapaa-aikaa
Seuraavaksi pitäisi sitten yrittää saada opeteltua/väkerrettyä jotain kokonaistuoton, sekä COPin päivä/kk/v mittarointia/tilastointia tuolta pohjalta. Amatöörinä oli jo hommaa saada näitäkin template-malleja toimintaan... eikä nekään vielä ihan tikissä ole.
Viimeksi muokattu:
Tällaisen käppyrän sain service cloudista kun katsoin tämän päivän toisen käyntikerran. Kuvaajassa näkyy käytetty sähkö, ulkolämpötila ja tuotettu sähkö. Tuosta tulee COP suunnilleen 4.6 jos noihin on luottaminen. Ulkolämpötila siis 6-7 astetta.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vihdoinkin sain sähkömiehen asentamaan Shelly Pro 3EM:n mittaamaan Aquarealle menevän sähkön määrän.
Kolmen kokonaisen päivän sähkönkulutus eri mittaustavoin:
Shelly Pro 3EM / Panasonic Comfort Cloud / Panasonicin oma näyttö
26.11.2024: 12,21 kWh / 12 kWh / 11,2 kWh
27.11.2024: 18,52 kWh / 18 kWh / 17,0 kWh
28.11.2024: 19,35 kWh / 19 kWh / 17,8 kWh
29.11.2024: 51,79 kWh / 28 kWh / 27,4 kWh
Tämän lyhyen otannan perusteella ei maksa vaivaa mitata Aquarean sähkönkulutusta erikseen, ainakin Comfot Cloudin näyttämä tuntuu olevan ihan oikealla tasolla.
Edit1: Lisäsin 29.11 tiedot. Mystinen kulutuslukema Shellyltä. Käsittämätöntä, ei voi pitää paikkaansa koska koko talon kulutus on vähemmän ko. päivänä.
Kolmen kokonaisen päivän sähkönkulutus eri mittaustavoin:
Shelly Pro 3EM / Panasonic Comfort Cloud / Panasonicin oma näyttö
26.11.2024: 12,21 kWh / 12 kWh / 11,2 kWh
27.11.2024: 18,52 kWh / 18 kWh / 17,0 kWh
28.11.2024: 19,35 kWh / 19 kWh / 17,8 kWh
29.11.2024: 51,79 kWh / 28 kWh / 27,4 kWh
Tämän lyhyen otannan perusteella ei maksa vaivaa mitata Aquarean sähkönkulutusta erikseen, ainakin Comfot Cloudin näyttämä tuntuu olevan ihan oikealla tasolla.
Edit1: Lisäsin 29.11 tiedot. Mystinen kulutuslukema Shellyltä. Käsittämätöntä, ei voi pitää paikkaansa koska koko talon kulutus on vähemmän ko. päivänä.
Viimeksi muokattu:
lmfmis
Vakionaama
Minullakin tuo 3EM mittaamassa, mutta siis ihan kätevyyden takia, näkee toiminnan. Lisäksi saa on/off Shellyn napista helposti.
Päällekkäistä Panan apin kanssa, mutta kätevämpi.
Vielä kun saisi energiamitttauksen pulssit shellyyn näkyviin. Mistään ei nää etänä tuottoa.....tähänkin löytyy palikat, pulssiulostulo energiamittari ja shellyltä plus add-on laskemaan pulsseja...
Päällekkäistä Panan apin kanssa, mutta kätevämpi.
Vielä kun saisi energiamitttauksen pulssit shellyyn näkyviin. Mistään ei nää etänä tuottoa.....tähänkin löytyy palikat, pulssiulostulo energiamittari ja shellyltä plus add-on laskemaan pulsseja...
Karvakuono
Aktiivinen jäsen
Eilen ja Tänään
Olen tarkistanut pohjassa olevan reiän kautta ihan sormituntutumalla pakkasella. Pohjavastuskytkin asentoon B, jolloin lämmittää koko ajan ja sitten testaus -15 pakkasen tuntumassa. Jos vastuspiuha on sulana, se on kunnossa. Meillä vielä n. -10 pakkasessa näyttää toimivan ilman pohjavastusta. Vesi on riittävän lämmintä ja jäätä ei pääse kertymään. Siis meillä J-mono 7kw. Pohjavastuksen teho 85 W.
Vastuspiuha on pohjalevyllä. Kiemurtelee siellä. Meidän panassa on pohjassa sopivasti reikä vasemmalla sivulla edestä katsottuna. Sinne vaan sormi ja tunnustelemaan. Näyttäisi olevat 9k t-capissa samantapainen pohjalevy. Siis vielä, että onko sinun panassa pohjavastus asennettuna. Se ei välttämättä tule laiteoston mukana, vaan pitää tilata erikseen.
Tässä linkki asennukseen.
Tässä linkki asennukseen.
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Tuossa asennusohjeessa ei ole sitä että ne reiät mistä vastus kiinnitetään pitää kitata asennuksen jälkeen vedenpitävästi muuten kaukalo tiputtaa vettä ja se jäätyy näteiksi jääpiokoiksi laitteen alle,itse asensin vielä lämpöeristelevyn liimapinnalla kaukalon pohjaan ulkopuolelle ja näin tehtynä toimii hienosti,putkessa joka menee sisälle lattiakaivoon on vielä siinäkin vastus.
Tuossa asennusohjeessa ei ole sitä että ne reiät mistä vastus kiinnitetään pitää kitata asennuksen jälkeen vedenpitävästi muuten kaukalo tiputtaa vettä ja se jäätyy näteiksi jääpiokoiksi laitteen alle,itse asensin vielä lämpöeristelevyn liimapinnalla kaukalon pohjaan ulkopuolelle ja näin tehtynä toimii hienosti,putkessa joka menee sisälle lattiakaivoon on vielä siinäkin vastus.
Onko sitä pohjavastusta edes asennettu koneen sisälle?
Se pohjavastus tosiaan ei tule koneen mukana, vaan se on ostettava erikseen omalla varaosanumerollaan. Tämä kummallisuus siitä huolimatta, että se pohjavastus on pakollinen asentaa näillä leveysasteilla.
Avasin taas systeemin, ja viemäröinti oli yhä auki ja poistoyhde jälleen jäässä. Lämmittelin pohjaa yhteen ympäriltä, jotta saisin sen irti + poistin yhden pohjatulpan flektien kohdalla. Koko pohja oli kauttaaltaan umpijäässä.
Sulattelin lämpöpuhaltimella ja kraanavedellä, minkä jälkeen pakkosulatuksen vedet tulivat taas iloisesti viemäriin. Jätin kulmayhteen pois ja sahasin viemärikulman sopivan korkuiseksi poistorei'än ympärille.
Diagnoosi on nyt kiistaton .... ootellaan milloin huoltoliike saisi uuden vastuksen asennukseen.
Sulattelin lämpöpuhaltimella ja kraanavedellä, minkä jälkeen pakkosulatuksen vedet tulivat taas iloisesti viemäriin. Jätin kulmayhteen pois ja sahasin viemärikulman sopivan korkuiseksi poistorei'än ympärille.
Diagnoosi on nyt kiistaton .... ootellaan milloin huoltoliike saisi uuden vastuksen asennukseen.
Mikä nyt sitten on se kiistaton diagnoosi?
a) Pohjavastusta ei ole asennettu ollenkaan
b) Pohjavastus on asennettu, mutta sitä ei ole aktivoitu valikoista käyttöön
c) Pohjavastus on, mutta se ei toimi edes valikoista päälle asetettuna (rikki)
Nikon
Aktiivinen jäsen
panan mukana tulevaa poistoyhdettä ei ole tarkoitettu nordic olosuhteisiin ! liian tiukka/pieni , pitää olla ainakin 32mm yhde että siihen saa saattovastuskaapelin mahtumaan
tai sitten keräät ne vedet kaukaloon jossa sulatusvastus ja viemäröinti kaukalon pohjasta 32mm-50mm putkella jossa menee saattovastus mukana esim teknisen tilan viemäriin tms.
-pohjalelevyn ja lämmönvaihtimen yhteyteen pitää olla asennettu pohjavastus joka ottaa sulatus signaalin piirikortilta, on erillinen tuote joka asentajan pitää ymmärtää tilata ja asentaa oikein ! Valmistajan takuu ei korvaa jos jos nämä toimenpiteet ja tarvikkeet on asentamatta ja uy jäätyy rikki..
Laitetaas muutama otos näistä omista COP-mittaroinneista. Panaa pidetty ihan suhteelllisen hyvänä laitteena COPpien osalta, mutta huoletta voinee sanoa, että nuo Panasonicin ilmoittamat COPit on jopa hieman alakanttiin ilmoitettu.
Johtunee paljolti mm. tuosta ottotehon raportoinnista, joka ei ole todellinen kulutus vaan pyöristetty 200W portaissa. Samoin tuotto on pyöristetty portaittain. Yllättävän isoja heittoja tulee varsinkin, kun todellinen kulutus on jotain +1.8kW ja Pana ilmoittaa sen tasan 2kW. Sen sijaan Panan raportoima 1.8kW taas on vähän enemmän siellä päin todellisen kulutuksen kanssa.
Kaikissa COP laskelmissa on käytetty Panasonicin ilmoittamaa virtausta.
dT = VILPiltä lähtevän ja sille palaavan veden lämpötilaero.
Tuotto dT Panasonic/sähkömittari = Panasonicin ilmoittama dT ja todellinen reaaliaikainen sähkönkulutus.
Tuotto 1wire/Pollucom = 1wire-anturit kalibroituna Pollucomin kanssa ~samaan ja todellinen sähkönkulutus.
Johtunee paljolti mm. tuosta ottotehon raportoinnista, joka ei ole todellinen kulutus vaan pyöristetty 200W portaissa. Samoin tuotto on pyöristetty portaittain. Yllättävän isoja heittoja tulee varsinkin, kun todellinen kulutus on jotain +1.8kW ja Pana ilmoittaa sen tasan 2kW. Sen sijaan Panan raportoima 1.8kW taas on vähän enemmän siellä päin todellisen kulutuksen kanssa.
Kaikissa COP laskelmissa on käytetty Panasonicin ilmoittamaa virtausta.
dT = VILPiltä lähtevän ja sille palaavan veden lämpötilaero.
Tuotto dT Panasonic/sähkömittari = Panasonicin ilmoittama dT ja todellinen reaaliaikainen sähkönkulutus.
Tuotto 1wire/Pollucom = 1wire-anturit kalibroituna Pollucomin kanssa ~samaan ja todellinen sähkönkulutus.
Moro, täälläkin Panan split WH-SXC12H9E8 sisä ja WH-UX12HE8 ulko käytössä ensimmäistä talvea. Mukana OEG 800l varaaja ja vesitakka lisälämmöksi. Hybridivaraajassa lattialämmitysvesi ja ylöosassa LKV. Olen tässä alkanut opetteleen ja tutustuun järjestelmään. Kesä ja syksy meni tieten rallatellessa ja pakkasten mukana on tullut useampikin ihmettelyn aihe. Heti miten kiitoksia kaikille tähän topikkiin kirjanneille
. Tosi hyvin päässyt kärryille ja moni asia selvennyt.
Pakkasten tultua ja lämpötilan laskiessa -10 alle on ulkoyksikön kompuran ääni kyllä aika 'hallitseva'. No menköön.
Mutta olen viime päivinä yrittänyt helpottaa pumpun työtä ja laskin DHW lämmön 42 asteeseen, mutta jostain syystä pumppu ei ala laskemaan varaajan yläosan lämpöä, vaan se lötköttää edellee 51 asteessa. Tämä kummastuttaa. Ajelen pumppua käyrällä (asentaja laittoi), mutta ei kait se voi tuohon vaikuttaa. Mielenkiintoinen. Sattuuko muilla oleen vastaavaa havaintoa ja miten asia on selvinnyt?
. Tosi hyvin päässyt kärryille ja moni asia selvennyt.Pakkasten tultua ja lämpötilan laskiessa -10 alle on ulkoyksikön kompuran ääni kyllä aika 'hallitseva'. No menköön.
Mutta olen viime päivinä yrittänyt helpottaa pumpun työtä ja laskin DHW lämmön 42 asteeseen, mutta jostain syystä pumppu ei ala laskemaan varaajan yläosan lämpöä, vaan se lötköttää edellee 51 asteessa. Tämä kummastuttaa. Ajelen pumppua käyrällä (asentaja laittoi), mutta ei kait se voi tuohon vaikuttaa. Mielenkiintoinen. Sattuuko muilla oleen vastaavaa havaintoa ja miten asia on selvinnyt?
Pohjavastuksen tarina sai yllättävän käänteen kun vastus alkoi taas kuumenemaan. Nyt on korttivika epäilysten kohteena.
Vastuksen jatkuva poltto (Mode 'B') näköjään pitää sulatusten välillä selvästi matalampaa tehoa päällä, ja pistää kaiken peliin sitten sulatussyklin ajaksi.
Vastuksen jatkuva poltto (Mode 'B') näköjään pitää sulatusten välillä selvästi matalampaa tehoa päällä, ja pistää kaiken peliin sitten sulatussyklin ajaksi.
Mielenkiintoisia mittauksia! Muutama kysymys näistä heräsi: Millaisissa ulkoilman lämpötiloissa nämä mittaukset on tehty? Näyttääkö Pollucom virtausta ollenkaan, jotta voisi verrata Panan ilmoittamaan? Voisihan tuon virtauksen käänteisesti laskeakin, kun tiedetään dT ja teho. Onko Pollucomin anturit (joita käytetty kalibroinnissa referenssinä) vedessä? Oletko verrannut VILP sähkömittarin lukemaa esim. talon sähkömittarin P1HAN kautta saatavaan arvoon?
Olisikohan noissa ulkolämpötila ollut +-0'c.
Jos selaat viestejä taaksepäin, niin näet samasta aiheesta ensimmäisen postauksen. Pollucom näyttää virtauksen ja on aika hyvin linjassa Panan kanssa. Pollucomin toinen anturi on vedessä, toinen tahnoilla ja alumiiniteipillä putkessa armaflexillä eristettynä. Ei pelkästään anturin kohta eristettynä, vaan koko putki ja osa johdosta. VILPin oma sähkömittari on mid-sertifioitu, josta modbus työntää reaaliaikaista kulutusta HA:iin, ei tarvitse vertailla eikä pystykään, sillä P1/HAN näyttää koko talon kulutusta.
Edelleen tuossa raportoinnissakin tulee pieniä heittoja erinäisistä syistä joita mainitsin ensimmäisessä postauksessa. Panasonicin energiaraportointi on yksi isoimmista "heiton/virheen" aiheuttajista raportoinnissa. Osa noista 200W portaista näyttää ~ jonkun kymmenen watin tarkkuudella oikein ja sitten taas osa noista 200W portaista näyttää sen +150W väärin ja se alkaa näkymään jo reilusti tuloksissa.
Jos intoa riittäisi, niin periaatteessahan noista saisi jopa sulatuksen aikaisetkin enrgiat talteen, koska sulatuksen aikana mennään miinukselle. Pitäis jaksaa perehtyä miten nuo miinustuotot saisi helpoiten talteen. Pitäisi taas template-sensoreita yrittää väkertää tuohon hommaan.
Katsotaan tuleeko tästä testailusta/säätämisestä mitään. Nopeasti kyhätty, että katsotaan onko tää miten ees sinne päinkään.
Toi Panasonicin sulatusraportointi pitää käydä vielä läpi. Kaksi sulatusta siis ollut, mutta tuo näyttää pieniä miinuslukemia, kun kone ollut seis. Siitä huolimatta kokonaisenergria 1wiren/pollucomin rapirtointiin verrattuna pienempi.
Toi Panasonicin sulatusraportointi pitää käydä vielä läpi. Kaksi sulatusta siis ollut, mutta tuo näyttää pieniä miinuslukemia, kun kone ollut seis. Siitä huolimatta kokonaisenergria 1wiren/pollucomin rapirtointiin verrattuna pienempi.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Parantelin vähän koneen sisäisiä eristyksiä tänään ja huomasin että painemittari näytti koneen sisällä n. 0.4 bar kun ohjeessa sanotaan 0.5-3 baria. Varaajassa on 0.8 baria, varmaan kannattaa sitä vähän nostaa niin koneessakin paine noussee hiukan. Kuinkahan paljon tuota varaajan painetta tohtii nostaa? 1800 litraa kyseessä.
Niin en sitten tiedä miten tuo hiukan alle ohjearvon lukema pumpun toimintaan vaikuttaa vai vaikuttaako mitenkään. Lattiaan vettä on riittänyt tuolla 0.8 ihan hyvin. Mutta voisihan tuota tuonne 1 paikkeille nostaa. Tuo 0.4 oli muuten silloin, kun pumppu ei ollut käynnissä (eikä pumpun kv-pumppukaan siis).
Kannattaa nostaa sitä painetta sen verran että se panasonicin mittari on ohjearvoissa. Jos lähet sitä muuten nostelemaan "ihan varmuuden vuoksi" niin tulee sitten kaikki paisarin esipaineet, järjestelmän käyttö- ja rakennepaineet, varoventtiilin avautumispaineet yms. vastaan jotka ois hyvä tarkistella myös sitten jos sille tielle lähtee. Ja tietty selvittää näyttääkö se panasonikin mittari vai sen varaajan mittari puutaheinää. Vai onko varaajan mittarin ja panasonikin mittarin välillä 4m korkeuseroa?
Jos esim. paisarin onnistuu "täyttämään" jo valmiiksi pelkästään veden lisäyksellä nostamalla käyttöpainetta 0,4->1,0 bar niin jossain tilanteessa jossa järjestelmässä olevan veden lämpötilat onkin korkeammat kuin nyt, voi paine nousta varoventtiilin avautumis- tai järjestelmän rakennepaineisiin joita ei nyt lähtökohtasesti pitäs missään nimessä ylittää.
Viimeksi muokattu:
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Aika monessa kattilassa ja varaajassakin, varsinkin ovaaleissa ja kantikkaissa se rakennepaine/suurin sallittu käyttöpaine on yleensä 1,5 bar. Jossain pyöreässä varaajassa se saattaa toki olla korkeampikin. Mutta ei sitä painetta kannata juurikaan nostaa sen enempää kun että järjestelmän korkeimmasta kohdasta saa ilmattua ilmat pihalle ja paineella nousee vesi ylös asti. Eli jos korkein kohta on tyyliin 8-10m niin joku 0,8-1 bar. Sitä ylittävästä paineesta ei ole juurikaan mainittavaa hyötyä ainakaan omasta mielestäni.
Järjestelmän varoventtiilithän määräytyvät aina heikoimman lenkin mukaan eli jos varaajan tai kattilan rakennepaine on tuo 1,5 bar niin varoventtiiliksikin valitaan 1,5 bar. Paisari mitoitetaan luonnollisesti järjestelmän kokonaistilavuuden mukaan sekä lämmityslähteen perusteella. Puulämmitysjärjestelmässä paisarin on luonnollisesti oltava eri kaliiperia mitä jossain lämpöpumppujärjestelmässä jossa lämpötilahaarukka on tuota edellämainittua huomattavasti kapeampi.
Sattuipa tuo sulatus tulemaan juuri koneella istuessa, niin tuossa näkyy hetkellistä sulatustehoa korkeimmillaan.
Tuo sulatukseen menevän energian ero Panan ja 1wire/pollucomin välillä saattaisi loogisesti selittyä sillä, että nuo 1wire anturit on sisällä noin 5m putkivetojen takana. Sulatuksen alkaessa osa energiasta menee tuon 5m putkiosuuden viilentämiseen, eli valmiiksi lämmin putkiosuus ehtii hieman lämmittämään tuota sulatuksen viileää vettä, ennen kuin vesi saapuu 1wire-antureiden kohdalle ja sen takia 1wire-anturit näyttämä dT on myös pienempi.
Huomaa myös lämmityksen lähtiessä päälle, että 1wire-anturit näyttämä dT on hetken aikaa hieman pienempi, koska osa lämmityksen energiasta menee tuon hieman viilenneen 5m välisen putkiosuuden lämmittämiseen, kunnes ollaan putken osalta "tasalämmöissä".
Tulipa nyt sekin huomattua, että Panasonic kasvattelee COPpia sulatuksissa.
Siis ainakin tuo Heishamonin yamlin COP-template. En ole itse koneelta katsonut mitä se ilmoittelee sulatuksen aikana.
Jokin aika sitten päivittelin tuota yamlia ja en äkkiseltään muista miten se template sitä ennen laski COPin.
Pitänee perehtyä tuohon templaten koodiin, jos sais tuon näyttämään nollaa sulatuksen ajaksi, niin kuin nuo itse väkerretyt templatet tekee.
Siis ainakin tuo Heishamonin yamlin COP-template. En ole itse koneelta katsonut mitä se ilmoittelee sulatuksen aikana.
Jokin aika sitten päivittelin tuota yamlia ja en äkkiseltään muista miten se template sitä ennen laski COPin.
Pitänee perehtyä tuohon templaten koodiin, jos sais tuon näyttämään nollaa sulatuksen ajaksi, niin kuin nuo itse väkerretyt templatet tekee.
Joo en tarkoittanut tuota ilmiötä, kuten kuvien miinusmerkkisestä dT:stä voi katsoa. Eli sulatus ei ole ohi vaan se on täyttä häkää käynnissä ja näyttää sulatuksen ajalta virheellisesti "lämmityksen" coppia.
Eli dT ollessa miinuksella miinus-tuotto näkyy tuottona. Sen pitäisi olla sulatuksen ajan nolla.
Esimerkkinä noista kuvista toisin sanoen varaajasta otetaan sulatukseen yli 5kW, mutta tuo COP laskuri näyttää, että VILP tekisi lämpöä varaajaan samalla teholla.
Kuten sanoin, tämä on/oli tuon Template-sensorin "ominaisuus". Tuolla sulatuksen loppumisen COP-hypyllä ei ole mitään merkitystä, kun se käy korkealla vain sen pienen hetken lämmölle kääntäessä. Tämä laski koko sulatuksen ajan, eli monta minuuttia, väärin.
Säädin enshätään COP-laskuriin, että kulutus pitää olla vähintään 500W, tai muuten COP=0, niin heti näytti vähän paremmalta.
Viimeksi muokattu:
Panasonicin COP-laskuri on ollut suoraan Heishamonin yamlissa.
Muokkasin vähän heishamonin COP-laskuria, niin jää suurimmat COP-piikit pois. Saman tein omille COP-laskureille. Enää ei näy kymmenien COP-lukuja. Tämän seurauksena korjaantuu myös se, että sulatuksen ajan ei enää näytä tekevän tuottoa, vaan COP pysyy nollassa sulatuksen ajan.
Lisäehtona COPin laskemiselle pitää olla, että sulatus ei ole käynnissä ja kulutuksen pitää olla yli 200W (omissa laskureissa yli 500W).
Lisäehtona COPin laskemiselle pitää olla, että sulatus ei ole käynnissä ja kulutuksen pitää olla yli 200W (omissa laskureissa yli 500W).
YAML:
heishamon_heat_cop:
friendly_name: "Aquarea HeaT COP"
unit_of_measurement: "COP"
value_template: >-
{%- if (states('sensor.aquarea_heat_power_consumed') | float(0) > 200) and (is_state('sensor.aquarea_defrost_state', 'Inactive') ) -%}
{{ '%0.1f' % ((states('sensor.aquarea_heat_power_produced') | float ) / (states('sensor.aquarea_heat_power_consumed') | float )) }}
{%- else -%}
0.0
{%- endif -%}
availability_template: >-
{%- if is_number(states('sensor.aquarea_heat_power_consumed')) and is_number(states('sensor.aquarea_heat_power_produced')) %}
true
{%- else %}
false
{%- endif %}Moro, pari kysymystä jos joku osaapi jeesata;
Saapiko aquarea service cloudin kieltä vaihdettua mitenkään, ei osu itsellä silmään mitään loogista paikkaa.. koneen kielen luulin aluksi vaikuttavan, mutta se onkin mulla asetettuna englantiin jo valmiiksi suomen sijasta.
Toinen kysymys koskisi noita tuota yhtä service cloudin tilastoa, eli matalapainetta. Onko kenelläkään tullut katsottua sitä, onko normaalia että se näyttää puhdasta nollaa? Korkeapaineen puolelle se kyllä osaa lukea tulosta.
Saapiko aquarea service cloudin kieltä vaihdettua mitenkään, ei osu itsellä silmään mitään loogista paikkaa.. koneen kielen luulin aluksi vaikuttavan, mutta se onkin mulla asetettuna englantiin jo valmiiksi suomen sijasta.
Toinen kysymys koskisi noita tuota yhtä service cloudin tilastoa, eli matalapainetta. Onko kenelläkään tullut katsottua sitä, onko normaalia että se näyttää puhdasta nollaa? Korkeapaineen puolelle se kyllä osaa lukea tulosta.
Viimeksi muokattu:
Tuokin ilo loppuu ihan kohta ainakin täällä etelässä. Nyt on kuivassa pakkaskelissä 35h menty ilman sulatuksia, mutta lunta jo vähän tupruttelee taivaalta, niin eiköhän kohta olla taas hetken aikaa jossain 1-2h sulatussykleissä.
Tämä homma on vielä auki... Siis pohjavastus on pelittänyt ongelmitta reilun kk ajan.
Tein silloin joulukuulla reklamaation myyjälle. Myyjä on lopettanut pumppujen asentamisen ja keskittyy muihin bisneksiinsä, eikä halunnut käydä hoitamaan reklamaatiotani. Viesteihin tai puheluihin ei enää vastattu, enkä kahdella käyntikerralla tavoittanut firman toimaria heidän toimipisteestään. Takuuaika oli reilut pari viikkoa sitten päättymässä, joten tein sitä ennen reklan maahantuojalle (Sonepar). Sitäkin instanssia jouduin sitten uhkailemaan Kuluttajaviranomaisella ennen kuin tänään ottivat yhteyttä ja antoivat reklamaatiokupongin täytettäväksi ja lähetettäväksi eteenpäin (automaattikuittaus tuli Irlannista).
Ootellaan...
Viimeksi muokattu: