Aurinkolämpöjärjestelmän komponentit ja asennukset

Harrastelija

Vakionaama
Vanhuksille tuli aikoinaan VILP ja samassa yhteydessä vanha paisari uusittiin.
Kaiken näköistä ihme hälyä tuli ja outoja ääniäkin kuului. Verkoston paine nousi ”hurjasti” öljypolttimen käydessä. Hätäkorjauksena verkoston painetta tiputettiin mutta sitten tuli pumpun imupuolelle ongelmia.
Tulivat tarkistamaan tilannetta ja selvisi että esipaineet mitä sattuu. Taisi olla juuri jotain tyyliin että piti olla 0.5 mutta olikin paljon enemmän.
Epäselväksi jäi että oliko jo tehtaalta tullessa vai asentajako oli lisännyt.
Veden lämmetessä verkon paine nousee helposti sinne esipaineeseen. Esipaineen kohdalla paineen nousu hidastuu kun kalvokin alkaa antamaan periksi.
 

Supa

Jäsen
Nyt on viikon verran ollut aurinkolämpö toiminnassa. Eipä tässä ole kuin pari aurinkoista päivää tosin ollut.
Odotukset oli aika korkealla mutta eipä tuo nyt älyttömästi näin syksyllä enää tunnu tuottavan.
Keräinten kulma 40 ja länteen. Ei mikään ideaali tietty muutenkaan. Iltapäivällä aurinko osuu ihan hyvin.

23 tuntia ja 21kWh Resolin yksikön mukaan tuotettu.
10-15 ulkolämmöillä aurinkoisena päivänä tuottaa juurikin sen mitä talo kuluttaa. 500L varaaja pysyy vähän alle 40 asteessa.
Eli pari VILPin latausjaksoa on korvattu tähän mennessä.

Hieman mietityttää toiminta näin pilvesellä säällä kun nyt on. Ulkona reilu 10 astetta.
Keräimen päässä lämmöt 45 paikkeilla ja pumppu hörähtää hetkeksi käymään.
Kun aurinko ei oikeasti lämmitä niin käytänössä pumppu työntää vaan putkiston jäähtynyttä nestettä vaaraajaan.
Paluulämpö noin 18 astetta hetken pyöräytyksen jälkeen.
Tuntuu tyhmältä jäähdyttää varaajaa näin.

Mietin, että pitäisikö lämpötilaeroa kasvattaa, jolla pumppu käynnistyy, vai onko tämä enemmän aurinkokeräiten ominaisuus näillä keleillä?
Hieman ihmettelin aluksis myös, että kun auringon paistaessa ja nesteen kiertäessä jatkuvasti, lämpötilaero pumppuyksiköllä keräimeltä lähtevään verrattuna on 8 astetta.
Kuulostaako normaalilta jäähtymiseltä noin 13 metrin matkalla eristetyllä putkella? Virtaama ollut tällöin 3-5L/min.
Jos virtausta kasvattaa, se toki tiputtaa eroa mutta myös lämpötila keräimissä tippuu jonkinverran.
 

oilman

Aktiivinen jäsen
Mistä olette hommanneet liittimiä, jotka sopii rst-haitariputken liittimiin? Eli leveällä tiivistepinnalla olevia!?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Minä ostin Saksasta samasta paikasta mistä hankin ruttuputkea. Saa niitä Suomestakin. Täytyy kaivella mitä noita nyt oli...
 

roots

Hyperaktiivi
En vielä tarkkaan tiedä, "laitos" vielä suunnittelu asteella.
Lämmönvaihtimen kautta pitäisi ajaa lämmöt kahteen eri varaajaan.
10kpl olis näitä DN16:
1673277486728.png


3/4" Muhveja ei ole...
 

oilman

Aktiivinen jäsen

Liitteet

  • AL.jpg
    AL.jpg
    82,4 KB · Katsottu: 124

roots

Hyperaktiivi
Voisin ostaa, hinnasta riippuen tietenkin. :)
Mitä sulla on siinä virtaukset, itsellä on DN16:ssa semmonen 8-10L/min ja putkituspituudella ~15m, pitää kurkata millä pumpulla se oli.

Lisäksi tarviitko vapaakierronestoventtiiliä johonkin väliin estämään turhaa jäähdyttämistä, tuossa vesikierrossa vois olla hyväksi?

1673446994765.png
 

maanma

Vakionaama
Itse laittaisin joko tuon 100 l tai pienemmän 30-50 litraisin tulistimen tuonne 430 l perään sen ja LKV yhteiden väliin.
 

oilman

Aktiivinen jäsen
Itse laittaisin joko tuon 100 l tai pienemmän 30-50 litraisin tulistimen tuonne 430 l perään sen ja LKV yhteiden väliin.
430l perässä on lkv-kierto, sen takia sen lämmöt ajattelin rajoittaa tuonne 65C paikkeille.
Tulistin aurinkokeräimillä on pilvisillä keleillä jäähdytin. :D
 
Viimeksi muokattu:

oilman

Aktiivinen jäsen
Mitä sulla on siinä virtaukset, itsellä on DN16:ssa semmonen 8-10L/min ja putkituspituudella ~15m, pitää kurkata millä pumpulla se oli.

Lisäksi tarviitko vapaakierronestoventtiiliä johonkin väliin estämään turhaa jäähdyttämistä, tuossa vesikierrossa vois olla hyväksi?

katso liitettä 83951
Ei tietoa virtauksista, kun systeemi vasta ajatustasolla.
Kyllä tuossa pitäisi molemmin puolin(keräimet sekä varaajien) vapaakierrot estää.
 

roots

Hyperaktiivi
Taidan kasata "pumppuyksikön" itse, takaiskut tulisi näillä näkymin molempien varaajien meno(kuumaan) putkiin, sekä keräinten pumpulle. :hmm:
Tuossahan on vaihtovena eli toinen puoli aina tukossa joten pumpun vapaakierronesto pitäisi riittää estämään sen reitin mikä auki....kait?
 

oilman

Aktiivinen jäsen
Tuossahan on vaihtovena eli toinen puoli aina tukossa joten pumpun vapaakierronesto pitäisi riittää estämään sen reitin mikä auki....kait?
Niin se tekee. Vaihtovenan voisi laittaa myös "kylmälle" puolelle. Tiedä sitten onko merkitystä, esim. venttiilin elinikään...
 

Mekaniker

Vakionaama
Niin se tekee. Vaihtovenan voisi laittaa myös "kylmälle" puolelle. Tiedä sitten onko merkitystä, esim. venttiilin elinikään...
On elinkaaressa eroa, noissa takaiskuissa on yleensä joku muovinen tiiviste joka kärsii kuumuudesta
Jos mahdollista viileämmälle puolelle
Ja ehdotus vaihtoventtiilistä on vähemmän pumppaustehoa vaativa toimenpide
 

oilman

Aktiivinen jäsen
Huomasin tuossa, että varaajan aurinkoyhde tulee ilmeisesti vain yläosaan, pitempi putki lisävaruste.
Taidan kytkeä keksinnön Lj2 yhteisiin, jossa on yhteet varaajan alaosan pohjalle ja pintaan.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230104-160334__01.jpg
    Screenshot_20230104-160334__01.jpg
    111,5 KB · Katsottu: 107
  • Screenshot_20230119-192404__01.jpg
    Screenshot_20230119-192404__01.jpg
    146,6 KB · Katsottu: 109

roots

Hyperaktiivi
Huomasin tuossa, että varaajan aurinkoyhde tulee ilmeisesti vain yläosaan, pitempi putki lisävaruste.
Taidan kytkeä keksinnön Lj2 yhteisiin, jossa on yhteet varaajan alaosan pohjalle ja pintaan.
Niin varmaan, muuten joutuis valvomaan ettei jäähdytä yläkertaa... ja LJ2 varmaan sitten tumpit odottaa katolla?

On tuossa sellanen mahdollisuus että laitat termisen vaihtovenan vaikka aukeemaan 60°C:ssä ja vesi menisi sitten auringosta tuonne yläosaan eli saisit ladattua 'kuumat' koko pönttöön jos on tullakseen. Tarviitko sillon edes tuota pienempää pönttöö, riippuu keräinmäärästä?
 

oilman

Aktiivinen jäsen
Lj2 3/4" ja auringon 1" yhteet on varaajan päällä.
MLP lämmittää varaajan alaosaa 45C asteeseen, käyttöveden takia.

Ajatus olisi ajaa isoonvaraajaan 50-65C, jos sellaista ei ole tarjolla, niin ajetaan pikkuvaraajaan alkaen 10C aina sinne 50C.
Tämän jälkeen ajetaan taas isompaan varaajaan 65C.
Tämän jälkeen ajetaan taas pikkuvaraajaan 85C
Eli isompi ensisijainen jota pidetään 50-65C ja väliajat ajetaan pikkupytyyn.
Tiedä sitten miten käytännössä toimii. :hmm:

Resolin ohjain näyttäisi tähän taipuvan. Alkuun ajattelin tehdä ohjauksen itse logiikalla, mutta valmis ohjain halvempi.

Huomenna hakemaan 20-putkinen keräin, vaihdin ja pumppu. Joten ei tässä enää peräännytä.:rolleyes:
 

roots

Hyperaktiivi
Ajatus olisi ajaa isoonvaraajaan 50-65C, jos sellaista ei ole tarjolla, niin ajetaan pikkuvaraajaan alkaen 10C aina sinne 50C.
Tämän jälkeen ajetaan taas isompaan varaajaan 65C.
Niin, onko tarkoitus pitää noin ettei mene verkostoon yli 65°C kun ei ole säädintä, vai?
 

Supa

Jäsen
Päivitetääs tänne ketjuun. Sain vihdoin dataloggauksen toimintaan omasta Resolin yksiköstä.
Resolilta olisi toki saanut virallista Vbus -> LAN adapteria 170 euroon mutta tuntui turhan tyyriiltä siihen nähden mitä sisältää.

Oman version hinnaksi tuli noin 10 euroa.
Perustuu Wemos D1 mini ESP8266 mikrokontrolleriin ja tähän Tasmotan Smart Meter Interface softa. Sieltä löytyi Vbus decoder tuki.
Eri DIY vaihtoehdoista tämä tuntui itselleni helpoimmalta toteuttaa. Tasmotan sivuilta löytyi valmis kytkentäkaaviokin.

Muutama vastus ja transistori jolla saatiin Resolin käyttämä ~8v taso vastaamaan mikropiirin käyttämää 3.3v tasoa.
Resolin yksikkö lähettää tietoja väylälle kerran sekuntiin ja Tasmota lähettää nämä sitten Home assistantille MQTT protokollaa käyttäen.
Vielä puuttuu virtaus- sekä tuottotieto. Noille en vielä lötänyt oikeita osoitetta väylältä.

20230119_162508.jpg

HA puolelle tein tämmöisen kortin missä on tuo perus Resolin järjestelmägraaffi näkyvillä ja sensorien arvot sen päällä.
Rakentelin lisäksi tuommoisen kortin millä visualisoin, että mistä suunnasta se aurinko paistaa ja kuinka korkealta.
Meidän talo taustalla ja keräimet tuossa isomman lappeen suuntaisesti.
Tiedot menee HA:sta vielä erikseen omaan tietokantaansa, mistä voi Grafanalla tehdä tarkempaa analyysiä myöhemmin.

Tänään aurinko maksimissaan noin 10 astetta horisontin yläpuolella.
Vielä ei mitään tuotantoa tule, mutta ehkä kuukauden päästä voisi jo jotain saada?

Screenshot_20230121_124934_Chrome.jpg

Millos muilla alkaa järjestelmät tuottamaan eteläsuomessa?
Jos meillä olisi keräimet etelän suuntaan, saattaisi sieltä jotain hetkittäin irrota.
 

maanma

Vakionaama
8 viikkoa pitää odottaa joulusta, että valo osuu paneeliin naapurin harjan yli. Korjaantuu muutaman vuoden päästä, kun etelän paneelit siirretään katolle. Nyt roikkuvat räystään jatkeena.
 

oilman

Aktiivinen jäsen
Tarvikkeita hankittu, vielä mietityttää tuo kun vaihtimen kautta siirretään lämpöä, niin tarviiko virtaussäädintä keräimille, tai varaajan puolelle? :hmm:
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Tarvikkeita hankittu, vielä mietityttää tuo kun vaihtimen kautta siirretään lämpöä, niin tarviiko virtaussäädintä keräimille, tai varaajan puolelle? :hmm:
Mulla oli tämmöinen laatikko kennojen aikana ja on vieläkin seinällä roikkumassa. Kuristusta piti kyllä säätää ja siitä oli ohjeetkin putkistojen ja virtausten mukaan. Muuten voi tulla kovaa pätkimistä, jos pääsee ihan vapaasti pyörittämään. Ohjain hajosi aikanaan ja piti hankkia Rothilta vastaavan oloinen.
 

Liitteet

  • F3A3D339-927B-4421-A615-22EC56212887.png
    F3A3D339-927B-4421-A615-22EC56212887.png
    472,1 KB · Katsottu: 120
  • BA42CD00-C31E-400A-991C-6A5DCA2ED778.png
    BA42CD00-C31E-400A-991C-6A5DCA2ED778.png
    855 KB · Katsottu: 118
Back
Ylös Bottom