Aurinkolämpöjärjestelmän komponentit ja asennukset

oilman

Aktiivinen jäsen
Soveltuuko nuo taipuisat rst-putket käyttövedelle?

Olisi kaksi vajaa metrin pätkää vedettävänä. Vai olisiko kupari järkevämpi paineiskujen takia?
 

oilman

Aktiivinen jäsen
Minä ostin Saksasta samasta paikasta mistä hankin ruttuputkea. Saa niitä Suomestakin. Täytyy kaivella mitä noita nyt oli...
Biotorilta tilasin, mutta sieltä tuli normaaleja 1" kaksoisnippoja. Näiden sisään DN20 RST putki menee kokonaan eli ei minkäänlaista tiivistepintaa.
Nyt pitäisi jostain keksiä vastakappale liittimille DN20 putkelle, eli 1". :confused:
 

Supa

Jäsen
Koitin etsiä mutta en löytänyt.
Mikä olikaan laskukaava, kun halutaan tietää paljonko lämpötehoa saadaan, kun tiedetään alkulämpö, loppupämpö, varaajan tilavuus sekä tähän kulunut aika?
Tässä tein testiä niin että sammutin lämmityspiirien kiertovesipumput ja annoin aurinkokeräinten lämmittää 500L varaajaa pari tuntia.
 

roots

Hyperaktiivi
Koitin etsiä mutta en löytänyt.
Mikä olikaan laskukaava, kun halutaan tietää paljonko lämpötehoa saadaan, kun tiedetään alkulämpö, loppupämpö, varaajan tilavuus sekä tähän kulunut aika?
Tässä tein testiä niin että sammutin lämmityspiirien kiertovesipumput ja annoin aurinkokeräinten lämmittää 500L varaajaa pari tuntia.
Energia [kWh] = 4,2 * tilavuus[L] * (loppulämpö-alkulämpö [K]) / 3600.
esimerkki 4,2*1000L*1K/3600 = 1,16666kWh @kuution varaajassa ja 1K lämmönnousu, 500L varaajassa 0.58333kWh.

Teho [kW] = Edellinen lopputulos / kulunut aika [h]

Lämpötilaero on ehkä vaikea arvioida tommosessa pöntössä kuinka se jakautuu...
 

Supa

Jäsen
Energia [kWh] = 4,2 * tilavuus[L] * (loppulämpö-alkulämpö [K]) / 3600.
esimerkki 4,2*1000L*1K/3600 = 1,16666kWh @kuution varaajassa ja 1K lämmönnousu, 500L varaajassa 0.58333kWh.

Teho [kW] = Edellinen lopputulos / kulunut aika [h]

Lämpötilaero on ehkä vaikea arvioida tommosessa pöntössä kuinka se jakautuu...
Kiitos.
Tämän kaavan mukaan sain tältä iltapäivältä 1,6kWh kun 2h testijakson aikana varaajan lämpötila nousi 5,5 astetta.
 

roots

Hyperaktiivi
Teho oli 1,6 kW ja 2tunnissa energia 3,2 kWh

Kuution vesimäärässä 1 asteen muutos vastaa 1,163 kWh, kannattaa panna ihan muistiin :)
Laitettiin muistiin jo ennekuin muistutit! :D

Energia [kWh] = 4,2 * tilavuus[L] * (loppulämpö-alkulämpö [K]) / 3600.
esimerkki 4,2*1000L*1K/3600 = 1,16666kWh @kuution varaajassa ja 1K lämmönnousu, 500L varaajassa 0.58333kWh.

Teho [kW] = Edellinen lopputulos / kulunut aika [h]

Lämpötilaero on ehkä vaikea arvioida tommosessa pöntössä kuinka se jakautuu...
 

roots

Hyperaktiivi
Tuo 1,163 kWh on SI-standardissa sovittu arvo, todellisuudessa se hiukan vaihtelee :)
Ai tommonen kivi oli kengässä, kokonaista 1/4 prosentin heitto hiertää :tap:... veikkaampa että helposti monikymmenkertainen virhe tulee lämpötilojen toteamisessa tuommosessa tapauksessa. Vähän arkijärkeä kiitos!
 

Mikkolan

Vakionaama
Ai tommonen kivi oli kengässä, kokonaista 1/4 prosentin heitto hiertää :tap:... veikkaampa että helposti monikymmenkertainen virhe tulee lämpötilojen toteamisessa tuommosessa tapauksessa. Vähän arkijärkeä kiitos!

Sulla ei nyt logiikka oikein pelaa, ite lasket viiden desimaalin tarkkuudella, ( sun olis tuo virhekkin ilmoittaa 5 desimaalin tarkuudella ). Samalla väittät että mun 3:lla desimaalilla oleva arvo on liian tarkka.

Tuo 1,163 kWh on siis SI-standardissa sovittu arvo, eikä siinä ole enempää desimaaleja. ( Todellisuudessa se hiukan vaihtelee koska se on inan verran erilainen eri lämpötiloissa ).

Päissään laskien tuo on helppo pyöristää tasan 1 kWh/ m3 / 1 aste eikä siloinkaan tarkuus riipu siitä vaan tosiaan siitä että lämpötilan arviointi on pitkälti mutua.

Matemaattisesti tuo on aika karmea esitys :(
Energia [kWh] = 4,2 * tilavuus[L] * (loppulämpö-alkulämpö [K]) / 3600.
esimerkki 4,2*1000L*1K/3600 = 1,16666kWh @kuution varaajassa ja 1K lämmönnousu, 500L varaajassa 0.58333kWh.

Eikä mulla ole kiveä eikä hernettä
 

roots

Hyperaktiivi
Sulla ei nyt logiikka oikein pelaa, ite lasket viiden desimaalin tarkkuudella, ( sun olis tuo virhekkin ilmoittaa 5 desimaalin tarkuudella ). Samalla väittät että mun 3:lla desimaalilla oleva arvo on liian tarkka.

Tuo 1,163 kWh on siis SI-standardissa sovittu arvo, eikä siinä ole enempää desimaaleja. ( Todellisuudessa se hiukan vaihtelee koska se on inan verran erilainen eri lämpötiloissa ).

Päissään laskien tuo on helppo pyöristää tasan 1 kWh/ m3 / 1 aste eikä siloinkaan tarkuus riipu siitä vaan tosiaan siitä että lämpötilan arviointi on pitkälti mutua.

Matemaattisesti tuo on aika karmea esitys :(


Eikä mulla ole kiveä eikä hernettä
Hyvin pelaa logiikka Si Si, @Supa näkyy ymmärtäneen asian ytimen joka tässä oli se pointti, vain joku pilkun nysväys astui kuvioihin tarttumaan sivuseikkohin.
Mitään teoreettista matemaattisvirallista lausetta ei ole edes tarkoitus yrittää esittää vaan lähinnä periaate millä lopputulosta vois arvioida.
Ei tämmöseen instanssiin oikein istu mitkään viimesenpäälle oikeaoppiset esitystavat, jos semmosiin puuttuminen kiinnostaa niin kyllä täältä sellaisten perkaamista riittää hyrymykke eli availet vaan ketjuja/viestejä ja ala korjailemaan. :p
Omaan korvaan tommosiin lillukoihin tarttuminen tälläisissä yhteyksissä/foorumeissa kuulostaa kyllä jonkun hernekasvin vaikutuksen alaiseksi joutumisesta, kun tuosta ei ole lopputulemaan mitään hevon merkitystä.
 

Supa

Jäsen
Teho oli 1,6 kW ja 2tunnissa energia 3,2 kWh

Kuution vesimäärässä 1 asteen muutos vastaa 1,163 kWh, kannattaa panna ihan muistiin :)
Tätä jäin hieman miettimään alkuperäisessä postauksessani mutta näinhän se tosiaan taitaa olla.
Käytössä 2 kpl Brightsolarin keräintä missä valmistaja ilmoittaa tehoksi 1034W per keräin.
Eli tuohon peilaten varmaankin ihan OK teho tähän vuoden aikaan? Keskikesällä enemmän sitten.
 

Mikkolan

Vakionaama
Tätä jäin hieman miettimään alkuperäisessä postauksessani mutta näinhän se tosiaan taitaa olla.
Käytössä 2 kpl Brightsolarin keräintä missä valmistaja ilmoittaa tehoksi 1034W per keräin.
Eli tuohon peilaten varmaankin ihan OK teho tähän vuoden aikaan? Keskikesällä enemmän sitten.
Kuinka tarkaksi arvioit tuon lämpötilan nousun?
Omassa varaajassa joudun kierrättämään vettä aika liukkaasti ja se on likimain aina tasalämpöinen kauttaaltaan. Mittarit olen "kalbroinut" siten että lukemat ovat täysin vertailukelpoisia keskenään vaikka itse lukema lienee puutaheinää.

Niin, tuo 1,163 kWh / 1 aste kuutiota kohden on tarkka arvo ja sen voi huoletta pyöristää 1 tai 1,2 koska lämpötilan arviointi voi heittää paljonkin. Ja tuo ilmoitushan oli kaikille tiedoksi ja asian ymmärtämiseksi niillekin, jotka ei ole fysiikkaan syventyneet.
 

Supa

Jäsen
Kuinka tarkaksi arvioit tuon lämpötilan nousun?
Omassa varaajassa joudun kierrättämään vettä aika liukkaasti ja se on likimain aina tasalämpöinen kauttaaltaan. Mittarit olen "kalbroinut" siten että lukemat ovat täysin vertailukelpoisia keskenään vaikka itse lukema lienee puutaheinää.

Niin, tuo 1,163 kWh / 1 aste kuutiota kohden on tarkka arvo ja sen voi huoletta pyöristää 1 tai 1,2 koska lämpötilan arviointi voi heittää paljonkin. Ja tuo ilmoitushan oli kaikille tiedoksi ja asian ymmärtämiseksi niillekin, jotka ei ole fysiikkaan syventyneet.
Laskin tuon varaajan ala-anturista testijakson alussa ja lopussa. Ala- ja ylä-antureissa oli hyvin pieni ero aluksi mutta sen jälkeen koko varaaja lämpesi tasaisesti kun mikään pumppu ei ollut sotkemassa vesiä. Varaajassa aurinkokierukka.

1679562897129.png
 

Supa

Jäsen
Omassa asennuksessa pitäisi vielä rakentaa jokin ylimenosäiliö varoventtiililtä. Menee nyt väliaikaisesti vaan letkulla muoviseen kanisteriin mutta ei liene kovin fiksu ratkaisu jos joskus pääsee lämmöt ja paineet karkaamaan.
Minkälaisia keräyssäiliöitä teillä on rakennttuna ja miten se tulisi mitoittaa?

Olen laskenut että omassa järjestelmässä on noin 12 litraa nestettä paisuntasäiliön normaali tilanne mukaan luettuna.
Staattinen paine säädettynä 1,8 bariin nyt.

Teoreettisesti pahin tilanne olisi se, milloin varaajan turvaraja tulee vastaan (muistaakseni asetettu nyt 90c) ja ohjain pysäyttää pumpun, jolloin kerääjässä pääsee kiehumaan.
Mielestäni mitoitin paisuntasäiliön hieman yli (18 litraa) mutta mikähän lienee totuus siinä kohtaa kun keräimet kiehuu? Riittääkö säiliön tilavuus ottamaan vastaan kasvanut paine ja jos menee yli 6 barin milloin varoventtiili aukeaa, paljonko sieltä voisi nestettä tulla ulos?
Tässä pitäisi tietty varmaankin tietää myös paisuntasäiliön esipaine mutta nyt en sitä suoraan muista.

Kuvittelisin että kovin isolle astiasta ei kuitenkaan ole tarvetta? Onko käytännön kokemusta tilanteista joissa varoventtiili auennut?
 

Mekaniker

Vakionaama
Omassa asennuksessa pitäisi vielä rakentaa jokin ylimenosäiliö varoventtiililtä. Menee nyt väliaikaisesti vaan letkulla muoviseen kanisteriin mutta ei liene kovin fiksu ratkaisu jos joskus pääsee lämmöt ja paineet karkaamaan.
Minkälaisia keräyssäiliöitä teillä on rakennttuna ja miten se tulisi mitoittaa?

Olen laskenut että omassa järjestelmässä on noin 12 litraa nestettä paisuntasäiliön normaali tilanne mukaan luettuna.
Staattinen paine säädettynä 1,8 bariin nyt.

Teoreettisesti pahin tilanne olisi se, milloin varaajan turvaraja tulee vastaan (muistaakseni asetettu nyt 90c) ja ohjain pysäyttää pumpun, jolloin kerääjässä pääsee kiehumaan.
Mielestäni mitoitin paisuntasäiliön hieman yli (18 litraa) mutta mikähän lienee totuus siinä kohtaa kun keräimet kiehuu? Riittääkö säiliön tilavuus ottamaan vastaan kasvanut paine ja jos menee yli 6 barin milloin varoventtiili aukeaa, paljonko sieltä voisi nestettä tulla ulos?
Tässä pitäisi tietty varmaankin tietää myös paisuntasäiliön esipaine mutta nyt en sitä suoraan muista.

Kuvittelisin että kovin isolle astiasta ei kuitenkaan ole tarvetta? Onko käytännön kokemusta tilanteista joissa varoventtiili auennut?
Voit tehdä toisinpäin:
Kun varaaja alkaa olla säätimen mielestä liian lämmin voit hyvinkin jäähdytellä varaaja lämmitysverkostoon, pari/kolme astetta lisää lämmityksen puolella hukkaa huomattavan tehon. Se on kuitenkin hyvin lyhyt aika vuorokaudessa
Täälläkin oli alkuaikoina liian kuuma varaaja-tilanne usein joten tein kellarin lattialämmitykselle oma piiri varaajan alaosasta

Lämmönsiirtonesteen takaisinpumppaaminen aurinkopiiriin on aikaa vievää puuhaa ilmauksinen päivineen joten on parempaa hukata se ylituotanto jonnekkin
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kreetalla aurinkolämpö on aika yksinkertaista. Ihmettelin kun hotellin pihamaalla kierteli noin 50mm PEM putki pinnassa.

Kysyin ja totesi hotellin manageri että "very cheap sun heat. Over 40 degrees for free"

IMG_6832.jpeg
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ja mustia tankkeja taloken katoilla. Siellä ei turhaan jännitetä legionellojen takia
Joo ei... Mikä se oikein on. Joku vauhkojen köhä pohjois-euroopassa?

On ne täälläkin jo herännyt aurinkolämpöön. Osuu kuumin aika turistilkauden kanssa hyvin yhteen että luulen tämänkin hotellin säästävän pitkän siivun rahaa tuolla maapiirillä.

V2020 rakennettu hotellin. Oli kuulemma vähän kurjat ensivuodet.
 

haaveri

Jäsen
Onko ihan hullu idea laittaa eteläseinälle pois käytöstä otettujen autotallin pariovien syvennykseen kahta keräintä? Saisi ehkä max 15-20° kulmaan.
Aluksi liittäisin öljykattilaan jota lämmitän sähköllä, myöhemmin lisään rinnalle joka tapauksessa 300-500L energiavaraajan.
 

haaveri

Jäsen
Aamulla ehkä klo10 asti on 50m päässä puita, kello 12 ereenpäin on 20m päässä on matalia rakennuksia ja kuudesta eteenpäin on taas puita 50+m päässä.
Käytännössä koko päivän osuu aurinko juuri tuohon ovien kohtaan.
 
Back
Ylös Bottom