Aurinkopaneeliasennuksissa puutteita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsissa ainakin jossain on joku pakollinen tarkastus asennuksen osalta. Isossa osassa asnnuksia on ollut puutteita. Tuossa juttu aiheesta.
Tuossa oli maininta yhdestä tapauksesta missä keskuksen maakaapeli oli riittämätön. Kaikki sieltä pistää silmiin.

Jos ruotsi ei ole vahvin niin Chrome kääntää...

Tuolla oli jotain kuviakin.

...Ja valokaari esiteltynä. Jännä kun tuo ei valitse suorinta reittiä.... :hmm:
 
Noihin ei taida sähkärit koskea pitkällä tikullakaan, kun ovat kattotöitä. Sen johdosta voimalaitoksia rakennetaan täysin ammattitaidottomasti, joten ei ole ihme jos niissä on vakavia puutteita. Materiaalien suojakertoimet ovat ainoita asioita jotka pelastaa vaurioilta. Itse veikkaan että suurin riski on kuitenkin vesikaton vaurioissa ja niiden havaitsemisessa voi mennä pitkäänkin.
 
Ihan perinteisiä ongelmia, urakan maksimointia. Noita pitäis vaan viitsiä/osata tarkistaa ja vaatia korjaaamaan niin aika nopeasti oppivat.
 
Jahas, kai se on nostettava käsi ylös virheen merkiksi.
Kun asentelin joskus panelit niin jätin kiskoihin pätkät "ylimääräistä" jos satun joskus laittamaan lisää paneleita. Nyt kovana lumitalvena paneleiden vieressä olevat jäälautat väänsivät sitten toisen kiskon kieroon. Näinkin voi näemmä käydä... Paneleihin tai muulle ei tullut mitään vaurioita kiskoa lukuunottamatta. Vaihdoin sen nyt kuitenkin samalla kuin laitoin pätkät kiskoa muutamalle uudelle paneelille.

1651851220282.png


Onkos kukaan kuullut tai nähnyt jään vaurioittamia paneleita? Tai miksei jonkun muunkin. Joiltain huono-onnisilta lumi on kai repinyt kehyksiä irti panelien alalaidoista.
 

Aurinkosähköjärjestelmien asennukset

Nopeasti yleistyvien aurinkosähköjärjestelmien asennuksessa on ilmennyt vakavia asennusvirheitä eli suoranaista ammattitaidottomuutta.

Yksittäisinä vakavina virheinä mainittakoon asennukset, jossa ylivirtasuojaus on jätetty tyystin toteuttamatta kytkemällä invertteri ilman sulakkeita suoraan sähkökeskuksen kiskoon ja tapaus, jossa osa paneeleiden DC-kaapeleista oli kytketty rakennuksen katolla oikosulkuun. Eräässä tapauksessa invertterin ja sähkökeskuksen välinen kaapeli oli niin pahoin alimitoitettu, että se oli lähes syttynyt palamaan.

Kiinnitä huomiota johtojärjestelmien asennukseen ja suojaukseen

Johtojärjestelmien asennukseen ja suojaukseen on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Ilmi tulleissa tapauksissa DC-osan kaapeleita on kiinnitetty huolimattomasti tai jätetty jopa kokonaan kiinnittämättä. Kaapeleita on saatettu asentaa ”pyykkinaruiksi” rakennusten ullakkotiloihin kattotuolirakenteiden varaan tai katolla aurinkopaneeleiden kiinnitysrakenteiden varaan alttiiksi jään ja lumen vaikutuksille. Myös rakenteiden läpiviennit ovat voineet olla puutteellisia esimerkiksi siten, että kaapelit ovat olleet suojaamatta kattopellin teräviä reunoja vasten. Aurinkosähköjärjestelmien asennuksissa on siis jätetty noudattamatta yleisiä standardin SFS 6000 osan 5-52 kohdan 522 mukaisia vaatimuksia.

Aurinkosähköjärjestelmän rakentaminen on ammattilaistyötä

Muistutamme, että aurinkosähköjärjestelmä on asennus- ja johtojärjestelmä, jonka rakentaminen asennuskokonaisuutena on kokonaan ammattitaitoa vaativaa ja oikeutta edellyttävää sähkötyötä. Järjestelmäkokonaisuuden asentaminen edellyttää yleensä ainakin asennusoikeutta S2 tai vastaavaa aiemman järjestelmän mukaista oikeutta. Asennusten käyttöönottotarkastuspöytäkirjan allekirjoittanut urakoitsija ottaa vastuun asennuksen turvallisuudesta ja standardinmukaisuudesta.

Kehotamme urakoitsijoita panostamaan huolelliseen asennustyöhön, asentajien ammattitaitoon ja käyttöönottotarkastuksen asianmukaisuuteen. Niissä on huomioitava niin yleiset standardisarjan SFS 6000 kuin standardin SFS 6000-7-712 vaatimukset. Lisäksi SFS-EN 62446-1 antaa lisävaatimuksia dokumentaatiolle, käyttöönottotesteille ja tarkastukselle.

Vakuutusala on osaltaan edistämässä kiinteistöjen sähköturvallisuutta ja viestii havainnoistaan myös Tukesille.

 
Pistotulpalliset aurinkopanelisetit vedetty myynnistä ruotsissa. Perusteena että schokon päästä voi saada tällin. Muut murheet ovat takaisinsyöttö sähkökatkon aikana ja ylivirta.
In addition to the risk of the pins becoming energized, the authority has also identified two problems that can arise in facilities where this type of photovoltaic package is installed. On the one hand, the solar cells can back-feed power to the grid in the event of a power outage, and on the other hand, the plant can receive higher current than it is dimensioned for.
 
Tuossa 1. videossa pisti silmään myös tälläinen. Liekö paneliden päältä valunut lumi taivuttanut myös tuon lumiesteen pään mutkalle. Ei se ainakaan itsekseen ole taittunut.
Tuolla jäätyneellä lumella on melkoiset voimat tuolla katolla.
1658925061321.png
 
Miten on paneelien väliset kytkentäjohdot asennettu roikkuvat vapaasti siellä paneelien alla lumen ja jään armoilla?
Kun lisäilin paneleita niin huomasin että itselläkin oli muutamien panelien väleissä johtoja jotka koskivat kattoon. Paremminkin voisi olla. Veikkaan että sama tilanne on mooooonessa paikassa. Ammattilaisilla(oikeilla) lienee omia jippojaan miten johdot kannattaa vetää.
UV-kestäviä nippusiteitä voi käyttää myös kiinnitykseen ja niitä ei kannata säästellä.

Lisäksi joillain valmistajilla voi olla jotain kiinnikkeitä.
esim Oriman kiinnike
1658925744159.png


Tuollainen johtospiraali voi soveltua tuohon myös. Toki UV-kesto kannattaa varmistaa.
1658925892973.png
 
Olen ollut joitain DC valokaaritapauksia todistamassa ulkomailla ja tämän perusteella veikkaan että alalla tullaan vielä maksamaan oppirahoja joidenkin palojen muodossa. Toki lukumääräisesti nuo jäänevät todella pieniksi, mutta silti.

Jos DC puolella syttyy liitoksessa sarjavalokaari, muuttuu se helposti rinnakkaisvalokaareksi. Rinnakkaisvalokaari voi edetä +- johtoa pitkin. Mitä suurempi systeemin DC -jännite sitä isompi riski rinnakkaisen valokaaren syntymiselle. Riski jossain pienessä 8-10 sarjaan kytketyn kennon tapauksessa on olematon.

- valokaaren voi huomata johdoissa korkeataajuisena sirinänä, mutta mikään valokaaritunnistus ei ole vedenpitävä. Vaikka invertteri huomaisi valokaaren, ei se pysty sitä todellisuudessa sammuttamaan monessakaan tapauksessa.

-Turvakytkin, jossa molemmat navat tulevat kotelon sisään ei ole välttämättä järkevä. Hyvä lähde sarjavalokasresrinnakkaisen muodostumiseen.

+- Johtoja ei saisi mielestäni kiinnittää metallitukiin ilman väliin laitettavaa eristävää suojaa. Metallitukea vasten johdon eriste voi hankautua ja lyödä läpi. Hyvä lähde valokaaren. Yhden tämmöisen valokaaritapauksen olen nähnyt.

-DC puolen valokaari sammuu vain kun edellytykset sille poistetaan. Tämän voi toteutaa asettamalla paikallisesti + ja - mahdollisimman erilleen toisistaan. Valokaari sammuu noihin pisteisiin. Noissa pisteissä hyvä olla vaikeasti palavaa materiaalia ympärillä. Paras tapa valokaaren sammuttamiseen on mahdollisimman lähellä paneeleja, ennen kuin valokaari on levinnyt johtoja pitkin turvakytkimelle ja invertterille.

Liitokset pitää tehdä huolellisesti hapettumiset ja vesitiputussuunnat huomioiden. Huono liitos on mahdollinen lähde sarjavalokaaresta rinnakkaiseen.
 
Tuossa 1. videossa pisti silmään myös tälläinen. Liekö paneliden päältä valunut lumi taivuttanut myös tuon lumiesteen pään mutkalle. Ei se ainakaan itsekseen ole taittunut.
Tuolla jäätyneellä lumella on melkoiset voimat tuolla katolla.
Näytä liitetiedosto 79376

Toi on ihan tyyppilinen "virhe" mitä tehdään... meiläkin lumiesteiden päädyt petti kun esteettömän puolen lumet alkoi liikkua. Asensin lumiesteet sitten koko lappeelle.
 
^ Kun paneelit on aikoinaan asennettu, alkuperäiset lumiesteet on ehkä vain katkaistu paneeleiden kohdalta paneeliasennuksen mahdollistamiseksi kyseiseen kohtaan. Jos ylempänä on pitkä jakso paneelipintaa, lumiestesuojaus on tavallaan poistettu käytöstä. Paneeleiden päälle mahdollisesti kertyvä lumi liukuu periaatteessa alla olevien päälle vähintään yhtä liukkaasti kuin alkuperäiseltä peltikatolta, vaikkakin paneelit tietenkin toimivat lumiesteinä katon harjan ja ylimmän paneelireunan väliltä.
 
Toi on ihan tyyppilinen "virhe" mitä tehdään... meiläkin lumiesteiden päädyt petti kun esteettömän puolen lumet alkoi liikkua. Asensin lumiesteet sitten koko lappeelle.
Varmaan tälläisiä on paljon. Ja voi toki lumet repiä muutenkin paikkoja rikki vaikka kaikki on oppikirjan mukaan asennettu. Tuollainen pitkä tukematon putken pätkä on altis tuollaiselle. Ylitystä pitäisi olla mahdollisimman vähän.

Mulla on myös kaikilla lappeilla lumiesteet koko matkalla. Myös autotallin takana.
Välillä näkee kuvia aurinkopaneeli asennuksista missä ei ole alkuunkaan mietitty mihin ne lumet sieltä panelien päältä tulevat tai että joskus saattaa olla että niitä lumia ei ole kukaan putsaamassa panelien päältä... (esim seuraava asukas)
 
Mietein kanssa mitä tehdä liitoskaapeleille paneelien alla en keksinyt mitään järkevää ratkaisua vaan siellä nippusiteillä ja osiittain roikkuvat pitää vaan toivoa ettei jää revi kaapeleita irti paneeleista lumiesteet koko lappeella hieman auttaa
 
Mietein kanssa mitä tehdä liitoskaapeleille paneelien alla en keksinyt mitään järkevää ratkaisua vaan siellä nippusiteillä ja osiittain roikkuvat pitää vaan toivoa ettei jää revi kaapeleita irti paneeleista lumiesteet koko lappeella hieman auttaa
Panelien alla liikkuva lumi lienee ongelma vain peltikatolla. Harjan ja panelien väli ei muutenkaan saisi tietysti olla kovin suuri (muttei liian pienikään) jotta itse panelit eivät toimisi lumiesteinä.
 
Toi on ihan tyyppilinen "virhe" mitä tehdään... meiläkin lumiesteiden päädyt petti kun esteettömän puolen lumet alkoi liikkua. Asensin lumiesteet sitten koko lappeelle.
Varmaan tälläisiä on paljon. Ja voi toki lumet repiä muutenkin paikkoja rikki vaikka kaikki on oppikirjan mukaan asennettu. Tuollainen pitkä tukematon putken pätkä on altis tuollaiselle. Ylitystä pitäisi olla mahdollisimman vähän.

Mulla on myös kaikilla lappeilla lumiesteet koko matkalla. Myös autotallin takana.
Välillä näkee kuvia aurinkopaneeli asennuksista missä ei ole alkuunkaan mietitty mihin ne lumet sieltä panelien päältä tulevat tai että joskus saattaa olla että niitä lumia ei ole kukaan putsaamassa panelien päältä... (esim seuraava asukas)
 
Mietein kanssa mitä tehdä liitoskaapeleille paneelien alla en keksinyt mitään järkevää ratkaisua vaan siellä nippusiteillä ja osiittain roikkuvat pitää vaan toivoa ettei jää revi kaapeleita irti paneeleista lumiesteet koko lappeella hieman auttaa
Riittävästi vain laadukkaita nippareita, niin ei ne kaapelit sieltä sieltä mihinkään lähde. Yhtään jos on lenkkiä varsinkin alaspäin, niin riski kasvaa.
 
Liitokset pitää tehdä huolellisesti hapettumiset ja vesitiputussuunnat huomioiden. Huono liitos on mahdollinen lähde sarjavalokaaresta rinnakkaiseen.
Juuri näin. Kaapelireitti kiinnityksineen vielä oma lukunsa, niin kuin kirjoitit.

DC-valokaarimielessä suunnittelua on tullut pyöriteltyä. Lienee ensimmäinen hyvä asia hankkia samanmerkkiset liittimet, kuin paneeleissa. Olen päätymässä vesitiputussuunnat huomioiden laadukkaaseen vulkanointiteippiin MC4 liitoksien ympärille. Ne kestää vuosikymmeniä yhtenä möykkynä. Lisäksi katolla lähtevät + ja - johtimet reilusti erilleen ennen harjaa. Saisi rinnakkaisvalokaaret sammutettua jo katolla.
DC-turvista näyttää suosittelevan ainakin Froniuksen ohje, joten laitan sen mutta alumiinitaustalevyyn ja irti seinästä. Sijoitus katokseen sadevedeltä suojaan.
Näyttää Siemensillä olevan AFD laite valikoimissa mutta aika hifiksi menee...
Muita ideoita?
Härmässä ollaan selvästi perässä näissä asioissa varmaan osittain ukkosten vähäisestä määrästä johtuen vs. jenkit/australia.
 
Juuri näin. Kaapelireitti kiinnityksineen vielä oma lukunsa, niin kuin kirjoitit.

DC-valokaarimielessä suunnittelua on tullut pyöriteltyä. Lienee ensimmäinen hyvä asia hankkia samanmerkkiset liittimet, kuin paneeleissa. Olen päätymässä vesitiputussuunnat huomioiden laadukkaaseen vulkanointiteippiin MC4 liitoksien ympärille. Ne kestää vuosikymmeniä yhtenä möykkynä. Lisäksi katolla lähtevät + ja - johtimet reilusti erilleen ennen harjaa. Saisi rinnakkaisvalokaaret sammutettua jo katolla.
DC-turvista näyttää suosittelevan ainakin Froniuksen ohje, joten laitan sen mutta alumiinitaustalevyyn ja irti seinästä. Sijoitus katokseen sadevedeltä suojaan.
Näyttää Siemensillä olevan AFD laite valikoimissa mutta aika hifiksi menee...
Muita ideoita?
Härmässä ollaan selvästi perässä näissä asioissa varmaan osittain ukkosten vähäisestä määrästä johtuen vs. jenkit/australia.
Muutama kommentti.
Mielestäni pyrkimys etsiä samanlainen mc4-liitin kuin mitä paneelista löytyy on varsin epärealistinen eikä ole edes mitenkään varmaan että edes moisia liittimiä saa jostain ostettua. Realistisempi tapa olisi mielestäni katkaista ketjun viimeisistä paneleista se tehdas liitin pois ja laittaa samanlainen pariksi kuin mitä siihen panelilta lähtevään johtoon muutenkin tulee eikä ressata sitten turhaan että mitä panelin takuulle käy. Jos ongelma olisi oikeasti todella suuri niin valmistaja varmasti antaisi leikata sen liittimen pois tai sitten vaihtoehtoisesti toimittaisi samanlaisen liittimen paneliostosten mukana.


Mutta itse epäilen että iso ongelma olivat nuo "yhteensopivat" liittimet. Ellen väärin muista niin jotain sellaisia oli jotka kävivät kahteen eri liitintyyppiin, esim solarlock & mc4.
Ja tietysti asennusvirheet. Niistäkin saa yhden karsittua pois ostamalla työkaluttomat liittimet. Tällöin puristustyökalua ei tarvi eikä sitä voi ainakaan tehdä väärin.

Toinen on sitten se että minkä merkkisen liittimen ostaa. Kiinalaiset merkittömät jäisi hyllyyn.



Missä oli suositus dc-turviksesta, itse en nähnyt sitä? Nämä poiminnat ovat tuosta linkkaamastasi jutusta.
In fact, in a study from TÜV Rheinland and Fraunhofer ISE (Sepanski et. al. 2015; p. 206), it is assumed that an installation of a DC-switch, or “fireman’s switch”, increases the risk of a fire. The main reason for a fire in a PV system are serial arcs, and most fire incidents caused by PV systems can be assigned to installation faults (BRE 2017c; p. 10).

Derived from the findings of Chapter 4, the following measures are recommended to reduce risks:
DC disconnector: This device ensures that the inverter is disconnected from the modules in the event of an incident. (Tämä löytyy jo itsessään Froniuksen mm Symoista)
Screenshot_20220730_123951.jpg


Jutussa oli myön maininta että
"Simplified system design with minimum number of DC-connectors" ja tähän kategoriaan kuuluu mielestäni kaikki turhat liitokset ketjuissa. Jo itsessään dc-kytkin on ollut maailmalla merkittävän usein palon lähde. Itse siis lähinnä epäilen sitä että kuinka tarpeellinen turvakytkin on invertterin vieressä jos laitteessa on itsessään kytkin ja laitteen voi kytkeä muuten turvallisesti.

Täällä ketjuissa on linkattuna ainakin muutama eri tutkimus näistä paloista jos ne kiinnostavat enemmän.

 
Jep, ihan samaa mieltä liittimistä ja nämäkin ovat hieman tapauskohtaisia. Omissa paneeleissa on Stäublit ja hommasin samanmerkkiset puristettavat. Työkaluttomatkin voi tehdä väärin, kuten puristettavat.
Kirjoitin huonosti, Froniuksen whitepaprussa on maininta DC-turviksen suosituksesta vähentää riskiä pelastusväelle (sivu 15).
Omassa suunnitelmassa invertteri on ajateltu autotalliin sisälle, joten ulos oleva DC-turvis on 50/60% vaakakuppijuttu.
Aika paljon DC-turviksen asennusta puolletaan parin päivän materiaalikahlauksella mutta toisaalta korostetaan yksinkertaisuutta.
Ehkäpä jos sellaisen asentaa, niin pitää tehdä vuosittainen jooga sille turvikselle kääntämällä päälle/pois 10 kertaa (sitä ennen AC pois päältä tietenkin). Tarkkailla sen lämpenemistä/kuntoa myös.
Yksi hyvä materiaali on Motivan sivuilla (saattaa olla linkattu aiemmin, en jaksanut kahlata ketjua).
 
Jep, ihan samaa mieltä liittimistä ja nämäkin ovat hieman tapauskohtaisia. Omissa paneeleissa on Stäublit ja hommasin samanmerkkiset puristettavat. Työkaluttomatkin voi tehdä väärin, kuten puristettavat.
Kirjoitin huonosti, Froniuksen whitepaprussa on maininta DC-turviksen suosituksesta vähentää riskiä pelastusväelle (sivu 15).
Omassa suunnitelmassa invertteri on ajateltu autotalliin sisälle, joten ulos oleva DC-turvis on 50/60% vaakakuppijuttu.
Aika paljon DC-turviksen asennusta puolletaan parin päivän materiaalikahlauksella mutta toisaalta korostetaan yksinkertaisuutta.
Ehkäpä jos sellaisen asentaa, niin pitää tehdä vuosittainen jooga sille turvikselle kääntämällä päälle/pois 10 kertaa (sitä ennen AC pois päältä tietenkin). Tarkkailla sen lämpenemistä/kuntoa myös.
Yksi hyvä materiaali on Motivan sivuilla (saattaa olla linkattu aiemmin, en jaksanut kahlata ketjua).
Tuossa on yksi materiaali liittyen näihin valkeisiin.

 
Paneelien liittimet ovat aika rimpuloita kun tiedetään että satoja voltteja pitää siirtää eteenpäin ja laatuerot ovat todellisia.Olisko järkeä vain katkoa ne paneeliliittimet ja laittaa väliin puristettava jatkoliitin liittimen päälle kutistesukka jossa liima ja joka kuumailmapuhaltimella kutistetaan olisi erittäin varma liitos myös mekaaninen suoja samalla .DC-turvakytkin on turha riski josta ei hyötyä kun siellä katolla jossa avoimen piirin jännite on aina läsnä ja tosiaan kun vielä jättää sen dc-turvakytkimen pois riskiksi jäisi vain paneelin sisäinen kytkentä jolle ei voi mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Olisko järkeä vain katkoa ne paneeliliittimet ja laittaa väliin puristettava jatkoliitin liittimen päälle kutistesukka jossa liima ja joka kuumailmapuhaltimella kutistetaan olisi erittäin varma liitos myös mekaaninen suoja samalla .
Ei todellakaan.
Kiinnitys pitäisi kestää kymmeniä vuosia. Laadukas ja käyttöön suunniteltu MC4 liitin kestää kyllä sen mitä pitääkin. Halpamarkettien merkittömät tuotteet kannattaa jättää ostamatta. Standardi määrittää millaiset vaatimukset liittimillä on ja mitä saa käyttää.

1659187516610.png

Eikä tähän lappuun varmaan laita kukaan nimeään jos homma on rempallaan.
1659187849991.png



Silmukoihin liittuen siinä on myös tuollainen "Johtimien pituudet ovat mahdollisimman lyhyitä ja ne kulkevat lähekkäin"
 
Ehdottamani menetelmä on sähkökaapeleissa kestänyt kymmeniä vuosia jopa maan alla mutta tosiaan tässä pitää ottaa huomioon myös uv-säteilyn heikentävä vaikutus liitoksiin vaikka yleisesti oikein tehty puristusliitos on aina parempi kuin irrotettava liitin
 
Piti ihan kerrata mitä IEC 62548:2016:fi sanoo tuosta dc erotuksesta tai tarkemmin "Tehomuuntimien (PCE) kuormanerottimesta".
Ympäripyöreä typistys: On pakollinen mutta se voi sijaita invertterissä jos laitteen kunnossapito onnistuu sen avulla.
Täytyy vielä tuumata asiaa.
Yksi huono asia dc-turvikselle on jos maallikko meneekin avaamaan/kääntämään nollille sen virrallisena syystä tai toisesta. Tai kylällä jekkuja tekevät pojjaat.
 
Ketjun alussa on video josta näkee miten dc-kipinä käyttäytyy se lähtee seuraamaan vaikka avausväli kasvaa vaihtovirralla ei sama ongelma se kun sekunnin aikana käy 50 kertaa nollassa.Jos invertterissä ei ole dc-erotusta se pitää erikseen asentaa talon ulkopuolelle lisää hieman palomiesten työturvallisuutta

parempi video aiheesta neljällä paneelilla
 
Viimeksi muokattu:
^Pahan näköinen. Paneelin kiinnike ihan vinossa, noinkohan pysyy kiinni. Johto käytännössä vapaana ja kivasti peltikaton sauman päällä hiertymässä. Kauempana kuin irtokieppi johtoa. Jos tuo on asennusten taso laajemmin, niin vakuutusyhtiöitä pitäisi kiinnostaa aika paljon.
 
^Pahan näköinen. Paneelin kiinnike ihan vinossa, noinkohan pysyy kiinni. Johto käytännössä vapaana ja kivasti peltikaton sauman päällä hiertymässä. Kauempana kuin irtokieppi johtoa. Jos tuo on asennusten taso laajemmin, niin vakuutusyhtiöitä pitäisi kiinnostaa aika paljon.

Voin kertoa että rakennuspuoli muistuttaa hyvin paljon neuvostoliittio... yleisin kommentti in "ei näillä ammuta" tai "se jää piiloon". Ikävintä että asenne koskee usein myös työnjohtotoa. Joten minulta ei hirveesti luottoa ole ja haluankin kyllä itse tehdä omien paneelien mekaanisen asennuken (jos ne paneelit ylipäätänsä tulee) kun lumiesteetkin on ryssitty jo kahteen kertaan.
 
^Pahan näköinen. Paneelin kiinnike ihan vinossa, noinkohan pysyy kiinni. Johto käytännössä vapaana ja kivasti peltikaton sauman päällä hiertymässä. Kauempana kuin irtokieppi johtoa. Jos tuo on asennusten taso laajemmin, niin vakuutusyhtiöitä pitäisi kiinnostaa aika paljon.
On sinne alle jäänyt jotain tyäkalujakin. Kiinnike on asennettu väärin. Puoliskojen välissä on hahlot ja puoliskot pitäisi kohdistaa niin että kiinnike tulee suoraan.

Juosten kustu tuo on. Asialla on ollut ilmiselvä amatimiäs.
 
Ensin oli mielessä laitattaa paneelit talon katolle, mutta rupesin miettimään, että nehän nokeentuu, kun tulee tuota puulämmitystäkin niin laitatan ne ulkorakennuksen katolle. Tosin sen lapekin on täysin etelään niin on senkin puolesta parempi. Lisäksi katteeseen tulevat reiät ei haittaa jos vähän vuotavat, kosteudet tuulettuu hyvin pois. Ja jos syttyvät palamaan niin eipähän pala asuinrakennus. Saa nähdä kuinka laadukasta on sitten asennustyö, kun tulevat asentamaan.
 
Ensin oli mielessä laitattaa paneelit talon katolle, mutta rupesin miettimään, että nehän nokeentuu, kun tulee tuota puulämmitystäkin niin laitatan ne ulkorakennuksen katolle. Tosin sen lapekin on täysin etelään niin on senkin puolesta parempi. Lisäksi katteeseen tulevat reiät ei haittaa jos vähän vuotavat, kosteudet tuulettuu hyvin pois. Ja jos syttyvät palamaan niin eipähän pala asuinrakennus. Saa nähdä kuinka laadukasta on sitten asennustyö, kun tulevat asentamaan.
Muista sitten esittää vähintään samanlaiset tekniseet vaatimukset kuin tässä. :)
Tosin voi olla okt kohdalla moni kääntää pakettiauton toiseen suuntaan kun lataa pöytään vastaavan lista vaatimuksista. :)

 
Arvostellaanko täälä nyt keskeneräistä asennusta?
Somen mukaan kyseessä asiakkaalle toimitettava voimala avaimet käteen periaatteella. Telineiden asennus aloitetaan kiinnitämällä tuo vinossa oleva kiinnike rivipeltikaton pokkaukseen. Jälkikäteen suoristaminen ei onnistu.
Johtoja tarvii kiinnittää sitä mukaa kun paneleita laittaa paikoilleen. Jälkikäteen kiinnitys ei välttämättä onnistu, toki hiukan paikasta riippuen mutta paneleiden alle on hankala saada käsiä mahtumaan.
Asiakkaan mukaan imukuppi oli jäänyt asentajilta paneleiden alle asennuksen yhteydessä.

Joten, vituix män eikä ole kesken vaan hutiloiden tehty. :help:
 
Ensin oli mielessä laitattaa paneelit talon katolle, mutta rupesin miettimään, että nehän nokeentuu, kun tulee tuota puulämmitystäkin niin laitatan ne ulkorakennuksen katolle. Tosin sen lapekin on täysin etelään niin on senkin puolesta parempi. Lisäksi katteeseen tulevat reiät ei haittaa jos vähän vuotavat, kosteudet tuulettuu hyvin pois. Ja jos syttyvät palamaan niin eipähän pala asuinrakennus. Saa nähdä kuinka laadukasta on sitten asennustyö, kun tulevat asentamaan.
Jos sun puulämmityksesi nokeaa, niin lopeta se kitupoltto. Jonkun verran tulee tietysti tuhkaa, mutta ei tuo paneelien peseminen keväisin huono ajatus ole vaikkei tulisijaa olisikaan.
 
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on saanut viime aikoina useita aurinkosähköjärjestelmiä koskevia tiedusteluja ja ilmoituksia asennuksissa havaituista virheistä ja puutteista.

Ilmoitukset ovat koskeneet lähes pelkästään varmennustarkastusvelvoitteen ulkopuolella olevia pieniä kohteita, kuten omakotitaloja. Huolimattomuutta on ilmennyt sekä asennustöissä että käyttöönottotarkastuksissa. Järjestelmää koskevista teknisistä vaatimuksista ei ole aina ollut tietoa.
 
Olisi mielenkiintoista tietää, miten vaatimus yksittäisten paneelien erotuksesta tai jännitteen rajaamisesta 80v on tehty.

Ellei sitten ole lopulta hyväksytty erotukseksi mc4 liittimiä paneelikohtaisesti, tai muuta tapaa joka sopivasti vääntäen täyttää lauseen muttei oikeasti auta mitään. Heti ei tule mieleen kuitenkaan mitään kovin helppoa tapaa, tuo kun vaatii aika pieneksi pilkkomisen dc-järjestelmän osalta. Oikosulku toki ottaisi jännitteet ja tehot alas, mutta kaapeli jostain poikki ja taas löytyy jännitettä.

PV sulakkeet ei taida muuten ylijännitesuojina toimia, meniköhän virta ja jännite sekaisin vai löytyykö moisia.
 
Takaisin
Ylös Bottom