Aurinkopaneeliasennuksissa puutteita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mielenkiintoinen tuo invertterin raja-arvot. Täältä saadun tiedon mukaan ylijännite rikkoo invertterin ja max virralla ei ole väliä koska invertteri itse päättää mitä se ottaa.
Sähköpiiri täytyy joka tapauksessa suunnitella ja rakentaa niin, että mahdollinen oikosulku missä tahansa ei aiheuta syttymisvaaraa (ainakaan muualla kuin itse vikakohdassa, jollaisen vaaralta ei voi täysin millään välttyä, mun sähkön kanssa ollaan tekemisissä, mutta toki ylikuumenemisen aiheuttama syttymisriski tulee mahdollisimman pitkälle eliminoida).

Ketjutetun tasavirtapiirin ylivirtasuojaus on monipiippuinen juttu ja voi aiheuttaa lisäriskejä, mutta mikroinvertterin DC-puolen jänniteillä on asiallisesti ja haarakohtaisesti toteutettu sulakesuojauskin mahdollisuus pienentää oikosulkuvirtaa osille speksattujen raja-arvojen sisään.
 
Aurinkopaneeleiden vahingot, joiden taustalla on huolimaton asennus tai asennusvirhe, ovat yleisiä, kertoo OP tiedotteessaan.

Aurinkopaneeleita hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota ammattitaitoiseen asentamiseen, sillä vakuutus ei korvaa aurinkosähköjärjestelmän vahinkoa, jonka syyksi osoittautuu asennusvirhe.

 
Miten perustelisit vastauksesi?
Oikeustapausten valossa. Maahantuoja ei ole esim vastuussa virheestä jos ei ole tietoinen siitä. Vakuutusyhtion tehtävä on tuottaa voitoa ja se kiistää maksut jos siihen on pienikin mahdollisuus.

On kuitenkin hyvä muistaa, että jos aurinkosähköjärjestelmälle aiheutuneen vahingon syyksi osoittautuu asennusvirhe, niin vakuutus ei siinä tapauksessa korvaa vahinkoa, kertoo Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala tiedotteessa. [...] – Kytkimen tulee olla ammattilaisen asentama ja sopiva juuri kyseiseen tarkoitukseen ja kyseisille aurinkopaneeleille. Vaikka nämä asiat olisivat kunnossa, on kyseessä kuluva osa. Ajan myötä kytkimen liittimet voivat löystyä tai hapettua, mikä voi johtaa lämpenemiseen ja paloriskiin, Kujala sanoo.
 
Oikeustapausten valossa. Maahantuoja ei ole esim vastuussa virheestä jos ei ole tietoinen siitä. Vakuutusyhtion tehtävä on tuottaa voitoa ja se kiistää maksut jos siihen on peinikin mahdollisuus.
Käsitin että jutussa oli kysymys siitä että vastuussa virheestä on sen tehnyt asennusfirma, jota ei enää ole, tai ainakaan sillä ei ole varoja korvauksiin. Maahantuojalle tämä tosiaankaan ei kuulut eikä valmistajalle. Mutta vakuutusyhtiö voi vedota siihen ettei vahinko ollut yllätyksellinen, jos tuote oli asennettu väärin. Sehän vain odotti tapahtumistaan.
 
Käsitin että jutussa oli kysymys siitä että vastuussa virheestä on sen tehnyt asennusfirma, jota ei enää ole, tai ainakaan sillä ei ole varoja korvauksiin. Maahantuojalle tämä tosiaankaan ei kuulut eikä valmistajalle. Mutta vakuutusyhtiö voi vedota siihen ettei vahinko ollut yllätyksellinen, jos tuote oli asennettu väärin. Sehän vain odotti tapahtumistaan.
Asiakkaan näkökulmasta asennusvirheestä tapahtuva vahinko on äkillinen. Vakutusyhtiö korvaa yllätävän vahingon joka johtuuu virheestä ja perii sen asennusfirmalta. Jos vakuutysyhtiö ei korvaa sääilmiöiden, kulumisesta tai virheestä johtuvia äkillisiä tapahtumia niin mitä korvattavaa jää jäljelle? Ei juuri mitään.
 
Asiakkaan näkökulmasta asennusvirheestä tapahtuva vahinko on äkillinen. Vakutusyhtiö korvaa yllätävän vahingon joka johtuuu virheestä ja perii sen asennusfirmalta. Jos vakuutysyhtiö ei korvaa sääilmiöiden, kulumisesta tai virheestä johtuvia äkillisiä tapahtumia niin mitä korvattavaa jää jäljelle? Ei juuri mitään.

Keksit juuri miten vakuutus toimii. Olen joitain vakuutuksia jättänyt ottamatta luettuani ehdot ja todettuani, että jos toimin ehtojen mukaan, ei vahinkoa oikeastaan voi tapahtua tai että ehtojen mukaan ei korvattaisi sellaista vahinkoa, jota varten vakuutuksen tarvitsisin.

Vakuutus ei korvaa vahinkoja, jotka johtuvat asennus- tai rakennustyövirheistä. Tämä voi yllättää, sillä usein asiakas ei ole itse tehnyt asennusta eikä näin ole tietoinen virheestä. Korvauspäätöksen kannalta ei kuitenkaan ole merkitystä, kuka on virheen takana.

Jos asennustyön on tehnyt ammattilainen, ohjataan asiakas kääntymään työn tehneen ammattilaisen puoleen. Korvauskäsittelyissä törmätään joskus myös tilanteisiin, joissa esimerkiksi putki- tai sähköasennuksia on yritetty tehdä itse. Tällöinkään kotivakuutus ei korvaa aiheutuneita vahinkoja, jos ne johtuvat asennustyössä tapahtuneesta virheestä.

Eli ihan sama tekeekö asennukset väärin ammattilainen vai itse, kummassakaan tapauksessa ei korvausta tipu.
 
Keksit juuri miten vakuutus toimii. Olen joitain vakuutuksia jättänyt ottamatta luettuani ehdot ja todettuani, että jos toimin ehtojen mukaan, ei vahinkoa oikeastaan voi tapahtua tai että ehtojen mukaan ei korvattaisi sellaista vahinkoa, jota varten vakuutuksen tarvitsisin.



Eli ihan sama tekeekö asennukset väärin ammattilainen vai itse, kummassakaan tapauksessa ei korvausta tipu.
Niin, vakuutusyhtiön mukaan jakotukin pieni vesivuoto ei ole äkilinen mutta oikeus olis sitä mieltä että vuodon alkaminen on äkillinen tapahtuma vaikka itse vaurio etenee hitaasti. Lopulta vakuutusyhtiö korvasi kun oli ensin kyseenalaitanut asenuksen (lattiakaivo puuttui jakotukin alta) ja sen jälkeen äkillisyyden. Mutta sinäsä hauskaa että autokolari korvataan vaikka virhe olisi oma :bileet:
 
Liikennevakuutus korvaa lakisääteisesti vastapuolen ja henkilövahingot pl. vuokraskuuteissa kuljettajan henkilövahinko. Ne ajoneuvot, joita ei tarvitse vakuuttaa korvataan ikäänkuin ne olisi vakuutettu.
 
Uusi kerrostalokohde, ei ole vielä edes palotarkastusta pidetty.
 

Liitetiedostot

  • 20250910_103455.jpg
    20250910_103455.jpg
    182,9 KB · Lukukerrat: 166
^
eikö näihin mikään (viranomais) taho puutu, 2 katkaisijaa samassa kaapelissa samassa tarkoituksessa 10cm välein
 
Viimeksi muokattu:
^
eikö näihin mikään (viranomais) taho puutu, 2 katkaisijaa samassa kaalelissa samassa tarkoituksessa 10cm välein
Virhe siis tuo DC-turvakytkin koska invertterissä on jo sellainen, tässä se on vielä tuon erillisen kohdalla sivussa, näkyy musta nuppi.

tukes:
Joissakin asennuksissa on käytetty erillistä DC- turvakytkintä, vaikka invertterissä itsessään olisi vaatimukset täyttävä erotuskytkin. Nykyisin asennusstandardi kehottaa välttämään tällaisten asentamista. ”Ylimääräiset” komponentit ovat potentiaalisia vikakohteita, ja voivat lisätä paloturvallisuusriskiä (SFS 6000-712.537.2.2.101).
 
Turvakytkimen voisi vielä ymmärtää, jos joko se olisi yhdistetty verkkokytkimeen niin, että DC-kytkimen voi aukaista vain, kun verkkokytkin on auki tai että DC-kytkimeen olisi edes ripustettu varoitustarra, että älä ikinä koske DC-kytkimeen, ellei verkkokytkin ole kytkettynä auki-asentoon (== 0).
 
Oikea järjestyshän on, että ensin pitää AC-kytkin aukaista (--> 0), jos aikoo perään aukaista DC-kytkimen ja samoin, jos meinaa sulkea DC-kytkimen (--> 1), pitää sitä ennen aukaista AC-kytkin (-->). Eli aikaisemmin sanomani toistettuna, DC-kytkimeen ei saa koskea, ellei AC-kytkin ole ensi aukaistu (--> 0). Kunhan DC-kytkimen ei koske, AC-kytkintä voi kääntää kumpaan asentoon tahansa.
 
Minulla pisti silmään kuvasta että korkeajännitteiset DC kaapelit on tuotu mitä ilmeisimmin plus ja miinus tiiviisti yhdessä. Eikös näistä ole juuri ollut että kun valokaari lähtee, niin se jatkaa etenemistä niin kauan kun johtimet kulkee yhdessä, esim pitkin yläpohjaa, vaikkakin sitten putkessa mutta kuitenkin..
 
Eikös näistä ole juuri ollut että kun valokaari lähtee, niin se jatkaa etenemistä niin kauan kun johtimet kulkee yhdessä, esim pitkin yläpohjaa, vaikkakin sitten putkessa mutta kuitenkin..
Tekeehän tuo asennuksesta eräänlaisen "sytyslangan", jollaista ennen vanhaan sähkövalaistuksen alkuaikoina käytettiin jopa sähkölamppuna. Parempi olisi vetää suurella jännitteellä toimivat DC-johdot niin, että eivät koko matkaa kulje aivan vierekkäin, jotta valokaaripalon eteneminen saattaa estyä.
 
Uusi kerrostalokohde, ei ole vielä edes palotarkastusta pidetty.
Vaikka invertterissä on DC-kytkin niin itekkin laitoin erillisen DC-erotuskytkimen.
Ei sillä ole väliä kummastako katkaisee ensin, AC-erotuskytkimen vai invertterin kytkimen.
Se DC-kytkin kyllä kestää katkoa virrallisenakin mutta parempi kun ei käytä virrallisena.
DC-kytkimeksi on laiteltu paljon AC-kytkimiä, jotka sytyttää erittäin helposti valokaaren kun virrallisena katkaistaan, päälle kytkentä onnistunee "kivuttomasti".
Perustelu omalle DC-kytkimelle oli se että paneelien elinaikana joutunee 2 kertaa vaihtamaan invertterin. DC-liittimet on helppo vaihtaa kun johdot ovat jännitteettömiä.

Mitenkäs tämä: ei näytä ihan priimalta.

Näytä liitetiedosto 108650
Rumasti roikkuu johdot, ite naulasin johdot taustaan kiinni. Jätin kyllä aika paljon löysää niihin että saa tarvittaessa uudet liitimet kivuttomasti kiinnitettyä. Ihme ettei noissa ole jotain suojaa tuohon johtojen päälle jo valmistajan puolesta?
Toisekseen en laittaisi pienjännite piuhoja samaan putkeen korkeajännitteisten DC-piuhojen kanssa.
 
Tuohon solikseen tulee näköjään paneelit kiinni MC4 liittimellä, eli vaihto onnisuu suht kivuttomasti ilmankin ulkoista DC kytkintä.

Sinänsä nuo roikkuvat johdotkin ovat sellaiset että ei ne kovin nätiltä näytä vaikka ne olisi kiinnitettykin.. Tai lähinnä mihin ne kiinnittäisi niin että näyttää hyvältä. Vähän sama kuin ILPitkin. Kun se on siinä ulkoseinällä se ei ole koskaan vimpanpäälle kaunis ja siistin näköinen
 
Tuohon solikseen tulee näköjään paneelit kiinni MC4 liittimellä, eli vaihto onnisuu suht kivuttomasti ilmankin ulkoista DC kytkintä.

Sinänsä nuo roikkuvat johdotkin ovat sellaiset että ei ne kovin nätiltä näytä vaikka ne olisi kiinnitettykin.. Tai lähinnä mihin ne kiinnittäisi niin että näyttää hyvältä. Vähän sama kuin ILPitkin. Kun se on siinä ulkoseinällä se ei ole koskaan vimpanpäälle kaunis ja siistin näköinen
Jos invertterin merkki vaihtuu niin johtoihin pitää vaihtaa saman valmistajan liittimet. Joissain inverttereissä johdot kiinnitetään ruuveilla. Ei ole mukavaa puristella holkkeja tai liittimiä johtoon, jossa on 400 - 1000 V jännite. ( tasavirtasähköisku on siitä paha että se aiheuttaa soluihin elektrolyysin, joka parane elvyttämällä ! )

Kyllä itelle tuli paljon siistimpi ulkonäkö kun pikkasen jaksoi nähdä vaivaa asian eteen. Sanoisin että kuvan asennuksesta paistaa laiskuus ja piittaamattomuus.
 
Kyllä itelle tuli paljon siistimpi ulkonäkö kun pikkasen jaksoi nähdä vaivaa asian eteen. Sanoisin että kuvan asennuksesta paistaa laiskuus ja piittaamattomuus.

Kun tuota kuvaa katselin niin mietin että mitä itse muka olisin voinut tehdä paremmin? Eihän tuosta siistiä saa millään muuten kuin peittämällä. Liekö se ajateltu asennettavaksi johonkin "koppiin".

Katsoin valmistajan sivulta jonkin satunnaisen mallin ohjeita ja sieltähän paljastui tällainen juttu

1758103277375.png

Liekö tässä kyseessä keskeneräinen asnnus vai eikä tässä mallissa ole tuota laatikkoa, vai eikö se mahtunut siihen koska asentaja asensi sen vahingossa erotuskytkimen päälle.
 
Ei ole mukavaa puristella holkkeja tai liittimiä johtoon, jossa on 400 - 1000 V jännite. ( tasavirtasähköisku on siitä paha että se aiheuttaa soluihin elektrolyysin, joka parane elvyttämällä ! )
Tasavirralla ei pitäisi muodostua virtapiiriäkään, ellei järjestelmässä ole maavuotoa (toisin on vaihtovirralla), joten jos on pelkästä liittimen vaihtamisesta kyse, voi tuon tehdä jännitteisenäkin, kunhan jännitteen ja virran ensin mittaa varmistaen, ettei maavuotoa ole ja maadoittaa perään varmuuden vuoksi metalliset työkalut työn ajaksi ja käsittelee liittimet ehdottamasti vain yhden kerrallaan. Ja tarvitseeko liittimien vaihtohomma välttämättä tehdä päiväsaikaan tai keskikesällä? Yöaikaan maadoituskin on turvallisinta DC-piirille.

Riskit lienevät suuremmat paneeleita asennettaessa tai näiden johtimiin ym. myöhemmin puututtaessa ja voihan DC-erotinkin tulla joskus vaihdettavaksi. Elektrolyysikään ei vaikuta nopeasti ja yhtä fataalisesti kuin vaihtovirta sydämeen ja lihaksiin, jotka pitävät esim. pystyssä.
 
Vaikka liitokset tehdään kannen alle niin johdot pitää tuoda siihen inun alle, mielellään siististi ja siten ettei mikään pääse niin tarttumaan, ulkonäönkin pitää näyttää jotenkin "ammattilaisen tekemältä.

Itellä johdot tulee vaakasuuntaisessa japiputkessa inun alle ja johdoissa on reilut S- mutkat, jotka on kiinnikkeillä taustalevyssä kiinni. Irtonaiset johdot kiedoin spiraalilla yhteen ennen kiinnitystä.
 
Tasavirralla ei pitäisi muodostua virtapiiriäkään, ellei järjestelmässä ole maavuotoa (toisin on vaihtovirralla), joten jos on pelkästä liittimen vaihtamisesta kyse, voi tuon tehdä jännitteisenäkin, kunhan jännitteen ja virran ensin mittaa varmistaen, ettei maavuotoa ole ja maadoittaa perään varmuuden vuoksi metalliset työkalut työn ajaksi ja käsittelee liittimet ehdottamasti vain yhden kerrallaan. Ja tarvitseeko liittimien vaihtohomma välttämättä tehdä päiväsaikaan tai keskikesällä? Yöaikaan maadoituskin on turvallisinta DC-piirille.

Riskit lienevät suuremmat paneeleita asennettaessa tai näiden johtimiin ym. myöhemmin puututtaessa ja voihan DC-erotinkin tulla joskus vaihdettavaksi. Elektrolyysikään ei vaikuta nopeasti ja yhtä fataalisesti kuin vaihtovirta sydämeen ja lihaksiin, jotka pitävät esim. pystyssä.
Juu, tasavirralla ei pitäisi muodostua virtapiiriäkään.... mutta Heepo on kuitenkin kapasitiivisesti maadoitettu; eihän vaihekynä muuten loista eikä sähköpaimenlangasta saa tälliä. Riskien ja inhimillisten vahinkojen varalta kannattaa tehdä useampia varmistuksia.
Sähkärit tulee niin mielellään yöllä tekemään hommia, paneeleista tulee jännittettä yölläkin kun inu on jo sammunut.
Miten se katolla paneelien kytkeminen on pahempi kuin maassa inun vieressä?
 
Vaikka liitokset tehdään kannen alle niin johdot pitää tuoda siihen inun alle, mielellään siististi ja siten ettei mikään pääse niin tarttumaan, ulkonäönkin pitää näyttää jotenkin "ammattilaisen tekemältä.
Jotta MC5-liittimet saisi johtoineen näyttämään "ammattilaisen tekemiltä", pitäiskö koko höskä liittimieen asentaa suurempaan laitekaappiin? Johdot sitten läpivienneillä tai putkissa kaapin sisälle saakka?
 
Miten se katolla paneelien kytkeminen on pahempi kuin maassa inun vieressä?
Kun siellä jännitteet tulevat aina päälle, kun tehdään viimeisiä kytkentöjä.

Invertterin AC-puoli voidaan aina kytkeä irti verkosta ja lisävarmistaa vaikkapa johdosuojakytkimillä tai pääkytkimelläkin. Kun tuo on tehty, virtaa ei enää voi kulkea paljon (invertterin muodostamatta merkkiä savunmuodostuksesta tai muusta hehkumisesta). Kaikki kalustus on luonnollisesti maadoitettu AC-puolen ehdoilla. DC-puolen kytkeminen pysyvästi maahan on jo sinällään riski, eli laitteita ei ole yleensä speksattu tuollaiseen. Työturvallisuuden varmistamiseksi voi tehdä tuon täsmälleen yhdestä kohtaa silloin, kun AC-puoli in kytketty irti (ainakin vaihejohtimen puolelta, mieluummin myös mahdollisen nollan puolelta).
 
Juu, tasavirralla ei pitäisi muodostua virtapiiriäkään.... mutta Heepo on kuitenkin kapasitiivisesti maadoitettu

Niin kauan kuin tasavirralla henkilön "maadoitus" on kapasitiivinen niin ei ole mitään hätää. Mutta jos se muuttuu induktiivisesksi, sitten on.

Autoissa katkaisu on laitettu akuston puoliväliin. Selviää yhdellä kytkimellä jonka jälkee systeemin jännite on enää puolet ja akun käyttönapojen välillä ei ole enää jännitettä. Eikö näissä PV kentissä harrasteta tuollaista varsin turvallista katkaisua?
 
DC noissa omana saarekkeena ja potentiaalieroa ei ole kuin - ja + johtojen välillä. Samankaltaista asiaa pohdin aikanaan kun leikin akkuinvertterien kanssa: maadoitus vai ei, päädyin etten maadoita. Pienten generaattorien kanssa samaa pohdintaa.

Vaikka paneelijärjestelmissä on lähes kiellettyä käyttää DC-kytkintä niin laitoin omaani kuitenkin. Se taisi olla 20 A nimellisesti ja omista paneeleista tulee max vajaa 10 A, joten pidän sen toimivuutta aika varmana jopa virran katkaisuun jännitteellisenä. Esimerkiksi tilanne, jossa invertteri on syttynyt palamaan niin voi sivummalla olevasta kytkimestä katkaista virrat. ( Jos "keksintösäätiöllä" jää luppoaikaa ja sopivia komponentteja niin teen tuohon automaattisen laukaisijan, joka kääntää kytkintä ylilämpenemis tilanteessa ;) )
DC-kytkin ja 6 mm2 johdotus siis toimii ( omasta mielestä ) osana riskien hallintaa.
 
Niin kauan kuin tasavirralla henkilön "maadoitus" on kapasitiivinen niin ei ole mitään hätää. Mutta jos se muuttuu induktiivisesksi, sitten on.

Autoissa katkaisu on laitettu akuston puoliväliin. Selviää yhdellä kytkimellä jonka jälkee systeemin jännite on enää puolet ja akun käyttönapojen välillä ei ole enää jännitettä. Eikö näissä PV kentissä harrasteta tuollaista varsin turvallista katkaisua?
Juu, 6 voltin tasavirtalaturista sain melkoisen jytkyn kun räpläsin relettä ja toinen käsi oli rungossa, kohta olen immuuni noille jytkyille, salamavirtaakin olen saanut niskaani.
Jossain saksalaisessa sukellusveneessä oli melkoinen akusto ja huoltomiehelle oli tehty akkujen päälle eristetty silta, jota pitkin huoltoheepo hoiti akkuja, niistä ei voinut virtaa katkaista kesken ajon.
Joskus pohdin isompaa paikallis akustoa ja sen ajattelin jakaa kytkimillä 3 osaan hazardien minimoimiseksi.
 
Takaisin
Ylös Bottom