Osaatko selittää mikä ero on va/W. Kiinnostaisi tietää.Tuo kuulostaa varsin suurelta määrältä. Olisiko ollut VA eikä W?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Osaatko selittää mikä ero on va/W. Kiinnostaisi tietää.Tuo kuulostaa varsin suurelta määrältä. Olisiko ollut VA eikä W?
Tuota Itä-Länsi problematiikkaan pohdin tässä ketjussa:Voisitko selittää tuota lisää? Eikös perinteisesti itä-länsi ole laitettu omille mppt-kanaville. Mulla on tekeillä itä-länsi katos, jonne voisi kummallekin lappeelle laittaa 20 paneelia ja paikka on varjoinen. Eli tulisiko kumpaankin mppt-kanaville yksi itä-länsi ketju, 10+10 ja miten se toimisi? Itse ajattelin että yksi lape jaetaan kahdelle mppt-kanavalle, jotta varjostusta voi eliminoida. Tässä pitäisi olla kaksi invertteriä.
Juuri tuota optiota tarkoitin vaikka sen huonosti ilmaisin.Olen kyllä tuosta hiukan eri mieltä, eli jos on eri ilmansuuntiin aukeavia paneelikokonaisuuksia, yksi ja sama MPPT kykenee palvelemaan molempia lähes optimaalisesti, kunhan kytketään aina kaksi jänniteominaisuuksiltaan samanlaista eri ilmansuuntien paneeliketjua rinnan samalle MPPT-kanavalle. Samaan suuntaan aukeneville kentille voi järjestää eri määrän paneeleja sisältävät ketjut, jos tuolla pystyy sovittamaan eri suuntiin aukenevien paneeliketjujen jännitetasot (paneeleiden lukumäärän) samaksi.
Eri MPPT-kanavat palvelevat parhaiten satunnaisluonteisten häiriöiden torjunnassa
Osaatko selittää mikä ero on va/W. Kiinnostaisi tietää.
Eli VA ei välttämättä "pyöritä" energiamittaria.VA ja W lasketaan eri tavalla. Niiden ero on nimeltään tehokerroin.
Invertteri voisi lepotilassa kuluttaa 0W vaikka siihen kulkee samaan aikaan loisvirta, jonka voi mitata virtamittarilla. Virtamittarilla saamme mitattua tuon VA lukeman ainoastaan. Energian mittaamiseen tarivtaan W mittari.
Yksinkertaistettuna paneeleiden kytkeminen sarjaan toimii hyvin vain, jos kaikki ketjun paneelit ovat virtaominaisuuksiltaan samanlaisia ja jatkuvasti aivan samanlaisissa valaistusolosuhteissa. Rinnankytkentä puolestaan edellyttää, että paneeleiden tuottamat avoimen piirin jännitteet ovat jokseenkin samat (sama määrä kennoja sarjassa rinnakkain kytketyillä paneeleilla tai paneeliketjuilla). Rinnankytkentä sen sijaan kompensoi varsin hyvin myös eri ketjujen vaihtelevia valaistusolosuhteita (eli kytkentä toimii lähes optimaalisesti, vaikka valaistus esimerkiksi siirtyy rinnakkaiselta ketjulta vähitellen toiselle päivän edetessä). MPPT ei haittaa jälkimmäistä tilannetta, mutta eipä hyödytäkään.Voisitko selittää tuota lisää? Eikös perinteisesti itä-länsi ole laitettu omille mppt-kanaville.
Kuulostais että itse harkitsisin microinuja.Mulla on tekeillä itä-länsi katos, jonne voisi kummallekin lappeelle laittaa 20 paneelia ja paikka on varjoinen.
Mikä paneeli, en ole huomannut mikä kysessä, onko datalehteä?Kyllä, tässä mennään tietoisella riskillä ja kokeillaan ennenkuin lisätään mitään.
Tälläistä on sopivassa hinnassa otettu.Mikä paneeli, en ole huomannut mikä kysessä, onko datalehteä?
On harkittu. Tässä olisi tarkoitus käyttää paneeleita vesikatteena, jolloin ne ovat "ilmaisia". Niitä menisi 40 kpl eli piikkitehoa tulee 16 kW. Tässä riittää kuitenkin jos tehoa olisi käytössä saman verran kuin 5-6 kWp hyvällä paikalla olevassa voimalassa. Invertteritehoa tuohon ei saa kuitenkaan vastaamaan paneelitehoa, liittymä on 3*25 A. Muuntaja on 600 metrin päässä ja viereisellä tontilla oleva 5,5 kW inu hyväksyttiin pienen kitinän jälkeen. Siellä on välillä ylijännitekatkoja. Asiakaspalvelussa on soittopyyntö vetämässä...Kuulostais että itse harkitsisin microinuja.
Voi mikroinverttereiden sisääntuloihinkin kytkeä useamman paneelin rinnakkain (itse olen kokeillut jopa 5-kertaista paneeleiden nimellistehoa mikroinvertterin kanavan maksitehoon nähden ja hyvin pelasi -- tietenkin invertterin kanavan maksimiteholla, mutta jopa puolipilvisellä säällä!). Nuo kytkennät sitten jo edellyttävät johdonsuojaksen miettimistä aivan vakavasti.Mikroinverttereillä voi tulla liikaakin tehoa ja rahaakin niihin menee enemmän.
minkä takia se kaikki olisi pakko tunkea kerralla sinne 3*25 läpi jonnekin?On harkittu. Tässä olisi tarkoitus käyttää paneeleita vesikatteena, jolloin ne ovat "ilmaisia". Niitä menisi 40 kpl eli piikkitehoa tulee 16 kW. Tässä riittää kuitenkin jos tehoa olisi käytössä saman verran kuin 5-6 kWp hyvällä paikalla olevassa voimalassa. Invertteritehoa tuohon ei saa kuitenkaan vastaamaan paneelitehoa, liittymä on 3*25 A. Muuntaja on 600 metrin päässä ja viereisellä tontilla oleva 5,5 kW inu hyväksyttiin pienen kitinän jälkeen. Siellä on välillä ylijännitekatkoja. Asiakaspalvelussa on soittopyyntö vetämässä...
Mikroinverttereillä voi tulla liikaakin tehoa ja rahaakin niihin menee enemmän. Kaikkia paneeleita ei tietysti tarvitse kytkeä. Tässä on nyt ollut mielessä kaksi 4 kW invertteriä, jolloin on neljä mppt käytettävissä.
Tämä tulee mökille ja siellä on 60 litran varaaja, lattialämmitys sähköllä, ilppi ja varaava takka. Tarkoitus on tehdä sähkölaitoksen hyväksymä järjestelmä ja siinä taisi olla sulakekoko ja invertterin teho koplattu toisiinsa. Keväällä ja syksyllä menee lämmitykseen mutta kesällä menee enimmäkseen myyntiin. Sähkövene kiinnostaa mutta ei ehdi tehdä sitä tähän hätään.minkä takia se kaikki olisi pakko tunkea kerralla sinne 3*25 läpi jonnekin?
suomi asetuksilla ylimääräinen leikkautuu pois automatic ja tarvittaessa sen voi ohjailla omaan käyttöön esmes akut tai varaaja
suomi asetuksilla tarkoitin 1 vaihe verttejä, olikohan 4.6kW ja joidenkin tietojen mukaan 3.6kW rajattu syöttö, ei ilmeisesti 3 vaiheisissaTämä tulee mökille ja siellä on 60 litran varaaja, lattialämmitys sähköllä, ilppi ja varaava takka. Tarkoitus on tehdä sähkölaitoksen hyväksymä järjestelmä ja siinä taisi olla sulakekoko ja invertterin teho koplattu toisiinsa. Keväällä ja syksyllä menee lämmitykseen mutta kesällä menee enimmäkseen myyntiin. Sähkövene kiinnostaa mutta ei ehdi tehdä sitä tähän hätään.
Miten noi Suomi asetukset toimii.
Löydetyt radiolaitteet oli sellaisia joita niistä ei pitänyt löytyä. WiFi yleensä on, joten epäilen jotain muuta. Hyökkäykseenhän riittää ihan kuunteleva radio, jolla käsketään laitteen mennä rikki.Ei ole pakko yhdistää pilveen. Ainakin päivittämätön versio toimii ilman.
Mitä tulee viestintälaitteisiin niin lienevät wifi laitteita, jotka toki voivat yhdistyä salaamattomiin helposti.
Nojoo, meillä on Solax invertteri ja Solaxin softa sekä PC:ssä että kännykässä. Voin kyllä ottaa pois wifi-mokkulan invertteristä, jolloin ei varmasti enää olla pilvessä. Mutta ei sitten ole mitään softaakaan. Invertterin näytöltä kyllä näkee erilaisia lukuja, joilla kyllä pärjää. Nekee hetkellisen tehon ja kumulatiivisen kilowattituntimäärän asennuksesta lähtien. Eli pilvien vankina ollaan.Ei ole pakko yhdistää pilveen. Ainakin päivittämätön versio toimii ilman.
Mitä tulee viestintälaitteisiin niin lienevät wifi laitteita, jotka toki voivat yhdistyä salaamattomiin helposti.
Paitsi jos on Fronius ja siinä solar API, joka toimii paikallisesti omassa lähiverkossaNojoo, meillä on Solax invertteri ja Solaxin softa sekä PC:ssä että kännykässä. Voin kyllä ottaa pois wifi-mokkulan invertteristä, jolloin ei varmasti enää olla pilvessä. Mutta ei sitten ole mitään softaakaan. Invertterin näytöltä kyllä näkee erilaisia lukuja, joilla kyllä pärjää. Nekee hetkellisen tehon ja kumulatiivisen kilowattituntimäärän asennuksesta lähtien. Eli pilvien vankina ollaan.
tai sitten solax, siinä on serial sekä modbus > lähiverkkoon vaikka homeassistant.Paitsi jos on Fronius ja siinä solar API, joka toimii paikallisesti omassa lähiverkossa
Mutta selkeä ongelma tuossa on toisen ketjun osittainen varjostus. Silloin MPPT-ohjaa väärin. Siis toisesta ketkusta menetetään paneeli tai kaksi varjon takia, jolloin ohitusdiodien kanssa MPPT-jännite pitäisi tippua kahden vastaavasti.Rinnankytkentä sen sijaan kompensoi varsin hyvin myös eri ketjujen vaihtelevia valaistusolosuhteita (eli kytkentä toimii lähes optimaalisesti, vaikka valaistus esimerkiksi siirtyy rinnakkaiselta ketjulta vähitellen toiselle päivän edetessä).
Noinhan asia on, paitsi jos paneelit osoittavat päinvastaisiin ilmansuuntiin ja ne on asennettu pystysuoraan, eli paiste osuu joko tai. Varjostus on aina kennojen sarjaankytkennälle ongelma. Paras ratkaisuhan olisi periaatteessa kennokohtainen MPPT-optimoija (mikä on kustannusten ja matalan jännitteenkin takia käytännössä mahdotonta). Käytännössä mahdollisia kompromisseja ovat erilaiset rinnakkaiset ohitusdiodeilla toteutetut tikapuukytkennät, jolloin toki ohitusdiodien kynnysjännitteistä syntyy häviöitä, jonka seurauksena osa takaisin voitetuista ketjujen varjostushäviöistä menetetään osittain uudelleen. Tuollaisia ohitusketjuja kannattaisi periaatteessa rakentaa myös ristiin eri ilmansuuntien paneelipintojen välille, jos varjostuksia ei voi välttää. Lopputuloshan on, että ketjuista on itse asiassa toteutettu yhtenäinen paneelikenttä, jossa kennot osoittavat eri suuntiin ja johon on näin rakennettu tietynasteinen sisäinen staattisluontoinen optimoinkytkentä, joka kuitenkin pystyy ohitusdiodien ansiosta adaptoitumaan melko paljonkin. Varjostuksia pitäisi silti yrittää aina välttää, jos tämä on mahdollista asennuspaikan valinnalla.Mutta selkeä ongelma tuossa on toisen ketjun osittainen varjostus. Silloin MPPT-ohjaa väärin. Siis toisesta ketkusta menetetään paneeli tai kaksi varjon takia, jolloin ohitusdiodien kanssa MPPT-jännite pitäisi tippua kahden vastaavasti.
Toisella foorumilla mainostettiin Kärkkäisen Yingliä 59€/kpl.Missäs tällä hetkellä halvimmat paneelit ?
Hinta per kpl
ja
hinta per W
Mistä tuo ”käyrän maksimi” on mitattu? DC puolen tuotosta vai AC puolelta invertterin jälkeen? Onko mitattu jonkin ajan näytteiden keskiarvoa vai hetkellistä tuottoa?Joku lausui, etteivät paneelien tehomerkinnät nykyisin pidä paikkaansa vaan ovat "kiinanWatteja". Omasta 5,4 kWp kentästä (rintamamiestalon katolla suhtkoht etelään) käyrän maksimi on jo pitkään ollut 4,6 kW. Siitä laskien 360 W per paneeli. (420W merkintä tarrassa)
Onko tämä normaalia vai odotanko liikoja?
Seuraan Stecan Suncloud palvelusta mitä sinne piirtää. 10 minuutin välein päivittää.Mistä tuo ”käyrän maksimi” on mitattu? DC puolen tuotosta vai AC puolelta invertterin jälkeen? Onko mitattu jonkin ajan näytteiden keskiarvoa vai hetkellistä tuottoa?
Aamulla ja keväällä paneelien hyötysuhde on parempi koska ovat viileät, kesällä kun kuumenevat suhteellinen tuotto heikkenee
No löysinpä Stecasta valikon, josta selvisi päivän piikki ja huippupiikki. Eilen oli antanut hetkellisesti n. 5,2 kW ja vapunpäivänä 5875 W.Joku lausui, etteivät paneelien tehomerkinnät nykyisin pidä paikkaansa vaan ovat "kiinanWatteja". Omasta 5,4 kWp kentästä (rintamamiestalon katolla suhtkoht etelään) käyrän maksimi on jo pitkään ollut 4,6 kW. Siitä laskien 360 W per paneeli. (420W mono )
Onko tämä normaalia vai odotanko liikoja?
On harkittu. Tässä olisi tarkoitus käyttää paneeleita vesikatteena, jolloin ne ovat "ilmaisia". Niitä menisi 40 kpl eli piikkitehoa tulee 16 kW. Tässä riittää kuitenkin jos tehoa olisi käytössä saman verran kuin 5-6 kWp hyvällä paikalla olevassa voimalassa. Invertteritehoa tuohon ei saa kuitenkaan vastaamaan paneelitehoa, liittymä on 3*25 A. Muuntaja on 600 metrin päässä ja viereisellä tontilla oleva 5,5 kW inu hyväksyttiin pienen kitinän jälkeen. Siellä on välillä ylijännitekatkoja. Asiakaspalvelussa on soittopyyntö vetämässä...
Mikroinverttereillä voi tulla liikaakin tehoa ja rahaakin niihin menee enemmän. Kaikkia paneeleita ei tietysti tarvitse kytkeä. Tässä on nyt ollut mielessä kaksi 4 kW invertteriä, jolloin on neljä mppt käytettävissä.
Vielä tähän saantoon, taisin odottaa liikoja. Tuli tutkittua Longin datalehteä:Joku lausui, etteivät paneelien tehomerkinnät nykyisin pidä paikkaansa vaan ovat "kiinanWatteja". Omasta 5,4 kWp kentästä (rintamamiestalon katolla suhtkoht etelään) käyrän maksimi on jo pitkään ollut 4,6 kW. Siitä laskien 360 W per paneeli. (420W mono )
Onko tämä normaalia vai odotanko liikoja?
Nämä on hyviä. Ja menee mm. EEL v5 DIY boksiin vakio sulakepitimeen ANL:n paikalle suoraan.Löytyi hyvä sulakemalli LFP akuille.
Katkaisukyky 50kA ja malleja löytyy 150A alkaen
Mahtuvat muuten myös LYNX power in boxin sisäänLöytyi hyvä sulakemalli LFP akuille.
Katkaisukyky 50kA ja malleja löytyy 150A alkaen