Ehkä jopa kaksinkertaisesti, kun sekä OL1:n huolto on huomattavasti pitkittynyt ja Pohjois-Ruotsin yhteydestä puuttuu toinen mokoma. Lisäksi aurinkovoiman todellista tuottoa ei ilmeisesti uskalleta ennustaa täysimääräisesti tarvittavan tuotannon perustaksi (sitä taitaa myös jonkin verran virrata etelästä Baltiasta ja ehkä sitä kauempaakin kuten Puolasta tai Saksasta Suomeen). Norjan Statnet ei näköjään edes tunne aurinkovoimaa (mistä syystä heidän sivuillaan Suomen tuotanto- ja kulutustase on heidän datasivuillaan aina Fingridin arvioiman aurinkoenergian tuotannon verran väärin päiväsaikaan kesäisellä vuosipuoliskolla, https://www.statnett.no/en/for-stak...a-from-the-power-system/#nordic-power-balance; toki karttasivu "#nordic-power-flow" on melko yhteensopiva Fingridin statistiikan kanssa).
Aurinkosähköjärjestelmien päivittäiset tuotot / teho
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Keskiviikkona sai vihdoin laitteet tulille ja yllättänyt positiivisesti siihen mitä oletin etttä voisi tulla.
Paneelit kahdella lappeella 8x410w ja 12x410w ja 10kw invertteri. Invertteri tarkoituksella iso että jää laajennusvaraa ja pienemmässä oli sama heräämisjännite myös.
Tavoitteena oli että saa mahdollisimman pitkään tuottoa aamusta iltaan ja se toteutuu aika hyvin, keväällä ja syksyllä puut varjostaa enemmän eli sillon ei ihan näin pitkään tuota.
Yllättävän hyvin paneelit herää ja tuottaa vaikka ei edes aurinko paista, 46,6kwh ennätys ja oli pilvistä. Aurinkoista päivää odotellessa että näkee mikä maksimi tuotto päivältä.
Myyntiinhän tästä suurin osa menee mutta eipä kyllä torstaina tullut ostettua sähköä kuin 0,67kwh ja perjantaina 0,89kwh
Paneelit kahdella lappeella 8x410w ja 12x410w ja 10kw invertteri. Invertteri tarkoituksella iso että jää laajennusvaraa ja pienemmässä oli sama heräämisjännite myös.
Tavoitteena oli että saa mahdollisimman pitkään tuottoa aamusta iltaan ja se toteutuu aika hyvin, keväällä ja syksyllä puut varjostaa enemmän eli sillon ei ihan näin pitkään tuota.
Yllättävän hyvin paneelit herää ja tuottaa vaikka ei edes aurinko paista, 46,6kwh ennätys ja oli pilvistä. Aurinkoista päivää odotellessa että näkee mikä maksimi tuotto päivältä.
Myyntiinhän tästä suurin osa menee mutta eipä kyllä torstaina tullut ostettua sähköä kuin 0,67kwh ja perjantaina 0,89kwh
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #1 803
Tuosta näkee millainen ero tuotolla on ajallisesti verrattuna etelään suunnattuihin paneleihin.
Mitkä ilmansuunnat sun lappeilla on? Tuotto näkyy painottuvan keskipäivälle?
Kahdenlappeen taktiikassa jotenkin harmittaa se että toinen lape on melkein aina varjossa. Tuottaako 2 x 5kWp itä-länsi kenttää saman kuin 10 kWp etelä-kenttä? Entäpä talvella?
Espejot
Hyperaktiivi
Useamman lappeen taktiikassa on myös se hyvä puoli että kun joskus vuosien kulttua joku paneeli hajoaa niin toisesta lappeesta saa varapaneeleja joidenka tilalle voi sitten rykästä uudet.
Taitaa aika tarkkaan olla lounas-koillinen, isompi kenttä lounas.
Väkisin isoin tuotto painottuu päivään mutta kyllä illallakin tulee siten että saa kaiken touhuttua ilmaisela sähköllä.
Toki ei valtaisasti mene sähköä kun ei vielä ole sähköautoa
Itseasiassa ei ole toinen lape koskaan varjossa, tällä hetkellä paistaa niin ylhäältä että pienempikin tuottaa iltaan saakka. Toki tämä muuttuu kun autinko menee alemmas.
Viimeksi muokattu:
Ehkä mäkin sitten laitan kaakko-luode yhdistelmän. 6 paneelia kumpaankin. Jos ei tuotto ole paras mahdollinen niin tasaa omaa kulutusta koko päiväksi. Kaakon puoli saattaa herätä jo aamu viideltä, silloin voi myynnistäkin saada pikkasen.
- Keskustelun aloittaja
- #1 809
Ilmansuunta ja lisäksi kallistus vaikuttavat tuottoon karkeasti näin.
Kuva tuolta: https://ralos.fi/ilmansuunta-kaltevuus-sijainti-ja-niiden-vaikutukset-tuotantoon/
Tuo tuotto% lienee kuitenkin laskettu kaikille tunneille yhteensä. Sitä jotenkin luulisi, että jos kiinnostus on aamu- ja ilta-auringossa, niin se jyrkempi kattokulma ja molempien lappeiden hyödyntäminen on kuitenkin juuri niillä tunneilla parempi, kuin paneelien latominen lähes vaakatasoon harjalle.
Taulukosta saa kuvan että luoteesta saisi parhaan tuoton lähes vaakatasossa. Ehkä koko vuorokauden kilowattitunteina saakin, mutta tuskin iltojen kilowattitunteina.
Kiitoksia fraatille, vaikka tuo taulukon luode masensi.
Kaakko sen sijaan on ollut jo lukittuna.
Luoteislappeen vaihtoehtona on loiva lounaislape, jonka tuotto taulukon mukaan on parempi kuin mikään luoteis vaihtoehto.
Mutta onko tuoton maksimointi kuitenkaan aina tarkoituksen mukaista?
Kaakko sen sijaan on ollut jo lukittuna.
Luoteislappeen vaihtoehtona on loiva lounaislape, jonka tuotto taulukon mukaan on parempi kuin mikään luoteis vaihtoehto.
Mutta onko tuoton maksimointi kuitenkaan aina tarkoituksen mukaista?
Minulla on paneelit etelään melkein 5 asteen kulmassa. Tuossa asennossa on tietysti melkein ihan sama mihin suuntaan ne ovat. Taulukossa on myös pohjoiseen suunnatut paneelit kohtuu tuottoisia tuossa asennnossa. Syykin on selvä... maanpinnan suuntaisesti asennettu paneeli kerää valoa ihan kaikista yläpuolelta tulevista suunnista. Koko taivas siis on valon lähteenä ja se kerääkin hyvin juuri hajavaloa.
Joskus olen miettinyt että paneelit voisi asentaa esim. pellolla ihan vaakaan. Ei sitä valoa siihen pellolle tule yhtään enempää vaikka ne kääntäisi miten päin. Vaaka-asennossa varmasti kaikki pellolle osuva valo tulee käytettyä.
Paneelin suunta onkin vain optimointikysymys monesta eri asiasta. Tuo kaavio on hyvä esimerkki siitä miten se vaikuttaa. Kaaviosta tosin puuttuu tieto siitä, mihin aikaan sitä sähköä sitten saa ja kuinka paljon. Sillä on yllättävän paljon merkitystä.
Omilla paneeleillani talon pohjakuorma kääntyi tuoton puolelta kulutukselle tänään klo 21. Monelle käyttäjälle optimaalista olisikin se, että tuotto on mahdollisimman pitkään kuin mahdollisimman suurta. Itselle kyllä mahdollisimman suuri on intressissä koska käytän sähköä auton lataamiseen paljon.
Luukku
Vakionaama
Kyllä, sama täällä. Tehoa pitää tulla silloin, kun autoa ladataan ja lisäksi 6-7h aikaikkunaan pitää saada muutkin isommat kuluttajat "ladattua". Muu on sitten pohjakulutuksen peittoamista.
Oman kentän suuntaus osuu tuossa kaaviossa siihen 100-101%:in.
Ei ilmansuunnat ole ikinä ollut vahvuus joten korjasin oikeaksi
Jos laitat 6+6 niin sitten kannattaa ne heräämisjännitteet katsoa tarkkaan, itse en alle 8 uskaltanut laittaa kun heräämisjännite 180 ja panelin nimellinen on 31,42v
Espejot
Hyperaktiivi
Tämä on mikrojen ja mppt etuja, laajenettavuus ja asennusvapaus.
Inun spekseissä:
MPPT käyttöjännitealue (V) 180~850
MPPT-jännitealue nimellisteholla (V) 410~800
Käynnistysjännite (V) 160
Suurin syöttöteho (W) 9 000
Suurin lähtövirta (A) 9,6
Nimellinen lähtövirta (A) 8,7
Miten noita sitten tulkitsee?
Tietty mikroilla ei ole ongelmaa mutta normi invertterillä alkaa olemaan hilkulla.
Käsittääkseni käynnistyy 160V mutta tuotto alkaa vasta 180V kohdalla. Mikä invertteri tuo on ja mitkä paneelit tulossa?
Jotenkin hiukan skeptinen tuohon 6 paneeliin että riittääkö herättämään kuinka hyvin invertterin.
Omat paneelit tuottaisi 6 juuri tuon 180V.
Tällä hetkellä kenttien numerot 246V/6,2A ja 365V/7,3A. Noista laskettuna 6 noita paneelia tuottaisi tällä hetkellä muutaman voltin yli 180V ainoastaan
Tekniikkatulitaloon
Aktiivinen jäsen
Pelkkää säteilyn määrää kun tarkastelee niin menee varmasti näin. Käytännössä kuitenkin kaikki roska ja lika jää paneelin pinnalle herkemmin kun kaltevuus on alle 10 astetta. Puiden lehdet vaativat varmaan vähän jyrkemmänkin kulman lähteäkseen liikkeelle. Lumi ei myöskään tipu paneelien päältä pois.
Täällä oli joku, en nyt muista nimeä, jolla oli ongelmia tuoton ja käynnistymisen kanssa. Siinä oli 6 paneelia kentässä. Ongelma ratkesi lopulta kun kenttään lisättiin yksi tai kaksi paneelia.
Speksit aika samat kuin itsellä, jättäisin laittamatta 6 ketjun tuohon invertteriin. Joko paneeleja lisää tai sitten yhteen 12ketjuun
No valinnanvaraa on. Nyt sitten asennus loivahkolle katolle tismalleen.. lounasko se oli. Saa samaan kenttään ja tilaa pissaa vaikka neljälle samanlaiselle.
Se ei taida toimia että saman stringin paneelit ovat eri ilmansuuntiin jos heikompi lape rajoittaa virtaa ?
Itseasiasa on mahdollista sekin että jyrkkälle kaakkois-lappeelle asennan, taulukon mukaan 4%-yksikköä parempi tuotto kuin lounalla ( 93 % vs 89 % ). Työsuorituksena hiukan hankalampi tosin.
Viimeksi muokattu:
Tuo on muutenkin parempi suunta jos lounas.
Ei se heikompi paneelisatsi rajoita virtaa, vaan vetää koko satsin jännitteen nollaan ja virta menee sillpoin ohitusdiodien kautta.
Jos eri suuntien paneelisatsit ovat ominaisuuksiltaan toisiaan vastaavat, ne kannattaisi kytkeä rinnan estodiodien kautta, jos invertterin virta-alue riittää (ellei riitä, osa tehosta jää joissakin tilanteissa luultavasti käyttämättä, eli jos kumpikin paneelisatsi saa hyvin paistetta). Jännite tietenkin putoaa puoleen yhteen stringiin nähden, millä on etunsa ja haittansa tilanteesta riippuen.
Onko mahdotonta ostaa muutamaa paneelia lisää? Jos on mahdotonta niin laittaisin sitten kaikki 12 paneelia lounaan suuntaan
Jos MPPT-jännitealue nimellisteholla (V) 410~800
niin 12 x 30.26 V = 363V ( NOCT ), joka hädintuskin rittää, muutamalla lisäpaneelilla 2 kenttää ei paljon parane.
Lounaassa lappeet loivia, 10 - 15 astetta. Tällä kertaa vaihteeksi kallistun jyrkemmälle kaakko-lappeelle ( miten nää ilmansunnat on aina jotenkin nurinperin, aina pitää oikein miettiä miten se menikään ? )
Vuosituotannon kannalta kyllä aivan sama kumpi ilmansuunta, pitänee miettiä uudestaan tuota omaa kulutusta. Myyntiin menee aika paljon, jolloin aamukaakko ehkä parempi.
Yhdenkentän taktiikalla kuitenkin jatkuu.
Jos olis vaikka itä-länsilappeet rinnan samassa niin virta ei muodostu ongelmaksi. Mutta jos inun toinen inputti on käytetty esmes etelän paneelistolle niin ne estodiodit idän ja lännen väliin: Farnellilta tai partcolta diodit tai silta ja purkkiin jonnekkin? Onkohan tuosta "virallista ohjeistusta?
Toisaalta olen ymmärtänyt että inu itse rajoittaa virtansa ja leikkaa liikatehon pois?
Eikö tuo 410-800V alue ole se jolla pystyyy tuottamaan sen nimellisen tehon eli maksimiy, MPPT aluehan on 180-850V eli sillä jännitteellä tuottaa sähköä.
Inu tosiaan ottaa virtaa ja tehoa vain, minkä pystyy käyttämään (ainakin, kun rajoitetutaan kunnollisiin inuihin, jotakin kuraa saattaa aina markkinoilla olla, joissa on sisäänrakennettu "itsetuhomekanismi). Samaan ketjuun pitäisi aina asentaa vain samalla tavoin suunnattuja paneeleita, joiden yksittäisille paneeleille ei säännöllisesti muodostu yksilöllistä varjostusta. Eri ketjuilla pitäisi sitten olla samat nimellisjännitteet, jotta ne voisi kytkeä rinnan estodiodeilla. Rinnakkaisten ketjujen ei edes periaatteessa tarvitse olla samantehoisia, kunhan vain jännitteet odotusarvoisesti mätsäävät kunkin normipaisteella. Tällä tavoin paneeleista voi periaatteessa saada jokseenkin optimituoton vallitsevissa ja vaihetelevissa valaistusolosuhteissa ao. oletuksin.
Näissä erisuuntaisissa kentissä minua kiusaa se että toinen/toiset kentät ovat vähintäänkin puolet ajasta tuottamattomina.
Itellä olisi hyvä paikka myös pyörivälle kentälle mutta resurssit ei nyt riitä ( diu mies tekee sellaisen aika halvalla ). Kääntyvällä kentällä on saatu jopa 1,6 kertainen tuotto kiinteään verraten.
Kun paneelien hinnat laskee niin kenttiä voi lisätä aika montakin em. ehdoilla, pitää vain pohtia mikä on tavoite ja paljonko on järkevää satsata siihen.
Tuota erikenttien jännite-ero haittaa ilmeisesti niin että kun suurempi jännite varaa kondensaattoria niin pienempi jännite ei enää lisää varausta? Jos inussa on kaksi DC-sisään menoa niin miten tuo jännite-ero on handlattu?
Eikös aurinkoenergian huipunkäyttöaika ole yleisesti vain vähän toistakymmentä prosenttia? On yötä ja pilvistä säätä välillä sekoittuneena vuodenaikojen vaihteluun.
Kokonaisuustaloudellisuushan ratkaisee, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Omasta mielestäni usein investoidaan tarpeettoman paljon invertterikapasiteettiin ja turhan vähän paneeleihin tukemaan vaihtelevaa auringon suuntaa ja intensiteettiä aurinkosähköjärjestelmästä kuluttajan käytössä syntyvään hyödyn ja kustannusten suhteeseen nähden.
Ei se toinen kenttä ainakaan itsellä kokoaikaa tuottamatta ole, kyllä molemmat tuottaa ihan hyvin vaikkei aurinko paista suoraan.
Kaverilla 200metrin päässä samanlainen kenttä jokusen asteen etelästä lounaaseen ja kaikki yhdellä lappeella. Yksi päivä verrattiin niin itsellä 0,3kWh vähemmän tuottoa siltä päivältä.
Varjostuksesta en ole varma kuinka paljon illalla varjostaa mutta niin varjostaa itselläkin.
Itselle huipputehoja tärkeämpää oli pitkä tuotto ja se on onnistunut
Tuskin sitä pelkällä diodilla on tehty. Veikkaan että kummallekin on oma MPPT eli voivat ottaa eri jännitettä ja virtaa vastaan ja muuntavat sisäisesti sen sopivaksi sinne isoon kondensaattoriin, josta hakataan teho ulos.
Eri sisäänmenoille on noissa tosiaankin tyypillisesti toisistaan galvaanisesti erotetut MPPT-driverit (mikroinverttereissäkin). Diodi toimii kaikesta huolimatta varsin hyvin rinnakkaisten ketjujen erottimena, kunhan ketjuissa on sama määrä edes suunnilleen samantapaisia kennoja. Käytännössähän paneeli tuottaa suunnilleen saman tyhjäkäyntijännitteen aina, kun valaistusta on sen verran paljon, että johonkin suuntaan asennetulta paneelilta on yleensäkään saatavissa energiaa (eli käytännössä, kun aurinko on selvästi horisontin yläpuolella). Diodeilla rinnan kytketyt ketjut sitten tuottavat sen, mihin pystyvät.
Ketjujen rinnankytkentä diodeilla on varsin ongelmatonta ja tehokasta siihen nähden, että johonkin ketjuun osuu varjoja, varsin kapeitakin. Tällaisen häiriön kompensoiminen on mahdotonta ja verottaa koko ketjun tuottoa suorastaan katastrofaalisesti kytkentätavasta (ja mahdollisista ketjujen diodien avulla toteutetusta rinnankytkennästä) riippumatta.
