Aurinkovoimaloiden DIY asennukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Espejot
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
4.2mm aukkoon sopii 11/64” tai 8g peltiruuvi johon ”tähtiprikka”
Peltiruuvia en tullut ajatelleeksi... kiitos ajatuksesta.

Edit: A2 4.8 itseporautuva ruuvi Suomessa n 60EUR/100kpl ja Saksassa pikkusen päälle kympin.... rehellisyyden nimissä täytyy sanoa että seassa on huonoja arvosteluta mm. materiaalin kovuudesta.

Edit2: ja "itsekierteittavät ruuvit ja reiän koko" taulukko eri materiaaleille

Edit3: ...4,2 mm aluminireijälle ruuvin koko 5,5mm, mitä taulukko katselin
 
Viimeksi muokattu:
Ihan samaa kysymystä pohdin kun rakentelin paneeleita katolle. Noita maadoitusheloja ei saanut mistään joten käytin Oriman telineitä ja aluslevyjä niin kaikki tuli maadoitettua telineiden kautta ja telineet 16 neliön köydellä talon omaan maaköyteen. Siinä tehdessä mietin kyllä että aika turhaa tuo kaikki kun inverttereille kumminkin tulee maadoitus ja ne on kiinni myös siinä telineessä. Mutta ehkä se on nyt näin tehtynä tukevammin maadoitettuna.
 
Ja kun se ukkonen iskee, joitain kymmeniä/satoja kilovoltteja, niin se on aivan se ja sama oliko siinä kärventyneessä kombinaatiossa 6mm2 vai 16mm2. Kyllä sinne jää korkeintaan rippeitä kun katolle ukkonen kosahtaa, sanoisin itse ainakin näin.
 
2010 vuonna opetettiin, että 25mm2 käytetään koko rakennuksen ympäri potentiaalin tasaukseen vanhan 16mm2 asemesta. Siihen kytketään lisäksi antenni, peltikatto, piippumetallit, rännit, nousutikkaat ja vesiputket. Eri rakennukset kytketään yhteen.

AMKA kannatinvaijeri kelvannee suurimpaan osaan toteutuksia, mutta maan alla sitä ohjeiden ei ohjeiden mukaan vissiin saisi käyttää. Salama tosin tuskin hepettumisesta välittää.
 
No ei ole mikroinvertterin kanssa ainakaan. Siellä on eristys on invertterissä ja lasissa toinen eli toteuttaa kaksoiseristyksen. Mutta maadoitin silti kun se oli helppoa.
 
No ei ole mikroinvertterin kanssa ainakaan. Siellä on eristys on invertterissä ja lasissa toinen eli toteuttaa kaksoiseristyksen. Mutta maadoitin silti kun se oli helppoa.
No, lähinn mietin tota jokaisen paneelin kulmaan maadoitusta... eli paneelien maadoistusta siten kun esim Longin ohjeissa sanotaan.
 
Mitenkäs kiskojen maadoitus - noi normaalit kevi johdothan ei ole tarkoitettu ulos. Että voiko sen maadoituksen vetäää
HK 16mm² paljaalla kupariköydellä vai normaalilla PVC päälystetyttä 16mm kevi johdolla. Toisaalta, Onnisen HK 16mm sanotaan: "Ei sovellu salamasuojaukseen". Edit: vai UV säteilyltä suojattua...
 

Liitetiedostot

  • 1720112576270.png
    1720112576270.png
    556,7 KB · Lukukerrat: 92
Viimeksi muokattu:
Eipä se maajohto sinänsä mitään eristettä kaipaa päälleen. Aika huonosti on netissä aiheesta mitään tietoa nopeasti löydettävissä. Itsellä on kyllä ihan paljasta kuparia.
 
Eipä se maajohto sinänsä mitään eristettä kaipaa päälleen. Aika huonosti on netissä aiheesta mitään tietoa nopeasti löydettävissä. Itsellä on kyllä ihan paljasta kuparia.
Oletettavasti salamsuojaukseen täytyy olla yksisäikeistä kuparilankaa? Olen edeleenki hieman epäselvää että miksi sitä maakaapelia vedetään kun mikrossa on omansa ja mihin tilanteeseen sen on tarkoitus auttaa. Salamalat suojautuminen tulee nyt ensimäisenä mieleen...
 
Kyllä se salamasuojaukseen on tarkoitettu. Se mikroon tuleva maajohto sulaa pienimmästäkin salamasta. En löytänyt mitään lähdettä, miksi pitäisi olla yksilankaista johtoa. Standardit on piilotettu maksumuurin taakse.
 
Viimeksi muokattu:

Liitetiedostot

  • 1720116824633.png
    1720116824633.png
    24,4 KB · Lukukerrat: 86
3.4.2 Potentiaalintasaus
Aurinkosähköjärjestelmien potentiaalintasaus sisältää paneeleiden asennustelineiden ja tehonmuun-
timen rungon maadoittamisen. Se vaaditaan vain järjestelmissä minkä DC-puolen jännite ylittää 60
VDC. Potentiaalintasauksella taataan järjestelmän metallisiin osiin ei pääse indusoimaan jännitettä
esimerkiksi lähellä oleva ukonilma tai sähkönsiirtokaapeleista voi indusoitusi jännite paneeleiden
asennustelineisiin, mikä voi aiheuttaa sähköiskun niihin koskettaessa. Järjestelmän potentiaalinta-
saus toteutetaan liittämällä metallisetrungot pää- tai lisäpotentiaalikiskoon vähintään 6 mm2 kupari
johtimella tai sitä vastaavalla muulla johtimelle. Järjestelmän ollessa ukkossuojattu, on käytettävä
vähintä 16 mm2 johdinta. Suurissa järjestelmissä on hyvä varmistaa, että koko telineessä on riittävä
potentiaalin tasaus, suositeltua on tehdä lisäyhdistyksiä 50 m välein. Aurinkosähköjärjestelmä ei
vaadi lisä vahvistuksia maadoitus elektrodiin on-grid järjestelmissä ja Off-grid järjestelemissä maa-
doitus elektronia ei ole rakennettu rakennukseen ennestään eikä sitä vaadita. Kuitenkin sen asenta-
minen on suositeltavaa eteenkin laajoissa järjestelmissä, sillä se parantaa vikasuojausta. Maadoitus
elektrodin puuttuminen voi myös vaikuttaa kiinteistön vakuutuksen saatavuuteen, jos siihen lisätään
aurinkosähköjärjestelmä. (Sesko ry, 2019, s. 5
 
3.4.2 Potentiaalintasaus
Järjestelmän potentiaalintasaus toteutetaan liittämällä metallisetrungot pää- tai lisäpotentiaalikiskoon vähintään 6 mm2 kupari
johtimella tai sitä vastaavalla muulla johtimelle. Järjestelmän ollessa ukkossuojattu, on käytettävä
vähintä 16 mm2 johdinta. Suurissa järjestelmissä on hyvä varmistaa, että koko telineessä on riittävä
potentiaalin tasaus, suositeltua on tehdä lisäyhdistyksiä 50 m välein.

Mietin sitä paljasta kuparijohtoa... jos salam iskee niin luulisi että se olisi hyvä olla suojattu suojaputkella tms. Sähkömääräykset on kyllä varsinaista salatiedettä. Eli onko sillä väliä minkälaisen maadoituskaapeli laittaa...
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä miksei Onnlinen köysi ei kelpaa salamasuojaukseen mutta Opal merkkisellä ei tätä mainintaa ole. Mikä lie takana tuossa? Varsinainen ukkosenjohdatin tulisi vetää esim. 10 cm rakennuksen ulkoseinästä erillään. Ohjeissa tosin pohditaan lähinnä vain seinämateriaalin syttyvyyttä. Jos se olisi oikea ukkosenjohdatin niin johtoja pitäisi vetää kaksi eri puolilta. Tuo edellä löytynyt ohjeistus näyttää kyllä lieventävän näitä tarpeita niin että se 6 neliömillinenkin kelpaa johonkin käyttöön.
 
Mitein sitä paljasta kuparijohtoa... jos salam iskee niin luulisi että se olisi hyvä olla suojattu suojaputkella tms. Sähkömääräykset on kyllä varsinaista salatiedettä. Eli onko sillä väliä minkälaisen maadoituskaapeli laittaa...
Eikös tuossa oikeastaan sanota, että jos se potentiaalintasaus tehdään ukkosenjohdattimeen niin 16mm2 kuparia väliin, jos tarkoitus on vaan pitää potentiaalit kurissa riittää vähempikin.

Jos paneelistostaan haluaa tehdä uuden ukkosenjohdattimen niin siinä on sitten kuparia vedeltäväksi vähän enemmäkin, luulemma, kuparia tulee alas vähän joka nurklata ja sitä haudataan määrissä maahan.

 
Eikös tuossa oikeastaan sanota, että jos se potentiaalintasaus tehdään ukkosenjohdattimeen niin 16mm2 kuparia väliin, jos tarkoitus on vaan pitää potentiaalit kurissa riittää vähempikin.

Jos paneelistostaan haluaa tehdä uuden ukkosenjohdattimen niin siinä on sitten kuparia vedeltäväksi vähän enemmäkin, luulemma, kuparia tulee alas vähän joka nurklata ja sitä haudataan määrissä maahan.

Elikäs, antenni voi toimia ukkosenjohdatimena... mulla tulee telekaappiin antennilta 16mm kevi. Tulee sinne lattiaverkosta, iv koneesta ja RK (?) eli yhteensä neljä 16mm kaapelia. Pitäis ehkä lukea sähkäselostus läpi.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös tuossa oikeastaan sanota, että jos se potentiaalintasaus tehdään ukkosenjohdattimeen niin 16mm2 kuparia väliin, jos tarkoitus on vaan pitää potentiaalit kurissa riittää vähempikin.

Ehkä tein sitten vahingossa oikein kun käytin tuota paksua talon maadoitusjohtoa maadoittamiseen niin siihen meni se 16 neliömillinen kaapeli sitten kiinni. Se tuntui luonnolliselta ettei ainakaan ohuempaa.
 
Elikäs, antenni voi toimia ukkosenjohdatimena... mulla tulee telekaappiin antennilta 16mm kevi. Tulee sinne lattiaverkosta, iv koneesta, RK (?) eli yhteensä neljä 16mm kaapelia. Pitäis ehkä lukea sähkäselostus läpi.
En ihan usko, että salamaa kannattaa houkutella talon yleiseen potentiaalintasausjohtimistoon - jossa on valitettavasti siis kiinni myös talon nollajohto siellä mittakeskuksessa. Nollajohto voi nousta suhteessa vaiheisiin melkoiseen jännitteeseen. Eli tarjoaisin salamalle jotain muuta, omaa maata kulkutieksi.
 
En ihan usko, että salamaa kannattaa houkutella talon yleiseen potentiaalintasausjohtimistoon - jossa on valitettavasti siis kiinni myös talon nollajohto siellä mittakeskuksessa. Nollajohto voi nousta suhteessa vaiheisiin melkoiseen jännitteeseen. Eli tarjoaisin salamalle jotain muuta, omaa maata kulkutieksi.
Niin, suojamaakiskoon tulee yhteensä 4 kpl keviä, yksi tulee antennilta... edit: jos nyt oikein tulkitsen niin yksi menee betoniverkkoon
 
Viimeksi muokattu:
En ihan usko, että salamaa kannattaa houkutella talon yleiseen potentiaalintasausjohtimistoon

Tämä lause todennäköisesti pitää paikkansa. Mutta... tässä talossa tuohon kiskoon on kiinnitetty mm. rautaiset ja kupariset vesiputket. Jos salama iskee taloon niin todennäköisesti se menee juuri tuonne. Jos haluaisin jotain muuta niin sitten pitäisi oikeasti tehdä ukkosenjohdatin monine alastulojohtoineen ja maajohtoineen niin että rakennus maaelektrodeineen jää sen sisään faradayn häkin kaltaiseen tilaan.

Jos salama iskee suoraan taloon niin sähkölaitteet yleensä hajoaa kumminkin, joten mikä lie se hyöty sitten olisi?
 
Mitenkäs kiskojen maadoitus - noi normaalit kevi johdothan ei ole tarkoitettu ulos. Että voiko sen maadoituksen vetäää
HK 16mm² paljaalla kupariköydellä vai normaalilla PVC päälystetyttä 16mm kevi johdolla. Toisaalta, Onnisen HK 16mm sanotaan: "Ei sovellu salamasuojaukseen". Edit: vai UV säteilyltä suojattua...
Laitoin itse tälläistä muutamasäikeistä missä ei ole mainintaa että ei saa altistua UV-säteilylle.

 
Jos salama iskee suoraan taloon niin sähkölaitteet yleensä hajoaa kumminkin, joten mikä lie se hyöty sitten olisi?
No se salama hakee helppoa reittiä. 'Talo' ei useinkaan ole sellainen itsessään, kuivaa puuta tai betonia kun on, mutta maadotettu antennipiikki on kyllä vahvasti sellainen, se tekee sähkökentälle hyvän purkauskärjen.. salama iskee taloon jonkin vastaavan rakenteen houkuttelemamana, eise helpolla lautaan kajauta. Kun nyt mietin, niin meillä sellaisia voisivat olla lämmitysputkien ilmaushanat jotka ovat heti katon alla pystyssä törröttämässä. Katolla ei ole mitään sellaista.
 
No se salama hakee helppoa reittiä.
Talossani on peltikatto, maadoittamaton. Paneelien telineet siellä maadoittuisivat joka tapauksessa mikrojen kautta tuonne sähkökeskukseen ja sitä kautta maajohtoon. Nyt oikaisin tuon välin tuolla paksulla maajohdolla jos salama hakisi siitä helpomman reitin. En usko hetkeäkään että talon sähkölaitteet sellaisesta selviäisivät, mutta jos vaikka ei syttyisi tulipaloa?
 
Talossani on peltikatto, maadoittamaton. Paneelien telineet siellä maadoittuisivat joka tapauksessa mikrojen kautta tuonne sähkökeskukseen ja sitä kautta maajohtoon. Nyt oikaisin tuon välin tuolla paksulla maajohdolla jos salama hakisi siitä helpomman reitin. En usko hetkeäkään että talon sähkölaitteet sellaisesta selviäisivät, mutta jos vaikka ei syttyisi tulipaloa?
Juu, parempi se teho on johonkin ohjata, muuten se salama menee vähän sieltäsuntäältä. Peltikatto kelpaa jollain ehdoilla ukkosenjohdattimeksi, mutta en ole asiaan sen enempää perehtynyt.
 
Laitoin itse tälläistä muutamasäikeistä missä ei ole mainintaa että ei saa altistua UV-säteilylle.


Tosta sanotaan että on suojattu UV säteilyltä, mutta sisäkäyttöön... eli tätä/vastavaa sitten laitan minäkin mutta paskumpana.

Tässä on lueteltuna H07V-R/K erot
 

Liitetiedostot

  • 1720124714191.png
    1720124714191.png
    54,2 KB · Lukukerrat: 91
Viimeksi muokattu:
Eli onko noiden paneelien runkojen maadoituksessa mitään järkeä... vähän sellainen kutina että ei?
En pysty keksimään sille perustetta. Eikä kukaan ole sellaista pystynyt vielä kertomaankaan, kun asiasta on puhuttu.
Pitäiskö esm. terassilaudoituksen jokainen ruuvi alkaa maadottamaan 16 neliön kupariköydellä?
 
No nii, palataan tähän ukkossuojauksseen hieman myöhemmin lisää.

Elikäs minun talossa antennista/iv-kanavasta/raudotuksesta tulee kevi maaksikoon (telekaappi) ja maakiskosta lähtee kevi potentiaalitasauskiskoon ryhmä keskukseen? Näin tulkitsin tapahtuvan. Eli oletan että PV-kiskoista vedetään kevi maakiskoon ja maakiskosta potentiaalitasauskoskoon? Ja sitten vielä ylijännitesuoja... näihin pidätän oikeuden palata myöhemmin. Odotetaan nyt vielä ett Betterin liitimet saapauu Hollanista Saksaan postilaatikkoon.
 
Viimeksi muokattu:
No nii, palataan tähän ukkossuojauksseen hieman myöhemmin lisää.

Elikäs minun talossa antennista/iv-kanavasta/raudotuksesta tulee kevi maaksikoon (telekaappi) ja maakiskosta lähtee kevi potentiaalitasauskiskoon ryhmä keskukseen? Näin tulkitsin tapahtuvan. Eli oletan että PV-kiskoista vedetään kevi maakiskoon ja maakiskosta potentiaalitasauskoskoon? Ja sitten vielä ylijännitesuoja... näihin pidätän oikeuden palata myöhemmin. Odotetaan nyt vielä ett Betterin liitimet saapauu Hollanista Saksaan postilaatikkoon.
Jos tellinkiin/paneleille laitetaan potentiaalintasaus niin se kytketään siitä telineen rungosta pirtin potentiaalintasauskiskoon. Aivan kuten ne antennit, vesiputket, iv-kanavat tai muutkin metallihäkkyrät.

 
Jos tellinkiin/paneleille laitetaan potentiaalintasaus niin se kytketään siitä telineen rungosta pirtin potentiaalintasauskiskoon. Aivan kuten ne antennit, vesiputket, iv-kanavat tai muutkin metallihäkkyrät.

Mulla menee antenni jne maakiskoon ja maakiskosta potentiaalitasaukseen. Maakappelia en ole vielä löytänyt missä kiinni...
 
Viimeksi muokattu:
En pysty keksimään sille perustetta. Eikä kukaan ole sellaista pystynyt vielä kertomaankaan, kun asiasta on puhuttu.
Pitäiskö esm. terassilaudoituksen jokainen ruuvi alkaa maadottamaan 16 neliön kupariköydellä?
No on sille tuolla seskon pohdiskeluissa == sähköstandardeissa tavallaan perustelu - paneelikentässä voi olla lähemmäs 1000V ja jos se sattuu vuotamaan runkoon niin sitten se 1000V voi olla missä vaan muuallakin tarjolla. Siellä on jänniterajana 60V - jos panelikentästä lähtee enempi pitää maadottaa.
 
Tein ekan oman aurinkosähköasennuksen mökin katolle. Meni Oriman kiinnikeillä todella helposti loivalle katolle. Nyt riittää sähköä vähän eri tavalla ku vanhoissa 2x87W paneeleissa. Nämä uudet oli Loongi himodi 6x:iä 430W.

Akkuina 4x100Ah powersafet 2s2p kykennällä.

Invertteri/laturina Victronin Easysolar II gx. Tuossa ihmetystä herättää ettei integroitu smartsolar lataa jos invertteri on pois päältä.

IMG_8534.jpeg
IMG_8413.jpeg
 
Tein ekan oman aurinkosähköasennuksen mökin katolle. Meni Oriman kiinnikeillä todella helposti loivalle katolle. Nyt riittää sähköä vähän eri tavalla ku vanhoissa 2x87W paneeleissa. Nämä uudet oli Loongi himodi 6x:iä 430W.

Akkuina 4x100Ah powersafet 2s2p kykennällä.

Invertteri/laturina Victronin Easysolar II gx. Tuossa ihmetystä herättää ettei integroitu smartsolar lataa jos invertteri on pois päältä.
Erikoista että ei lataa ilman invertteriä. Olisiko akut vaan täynnä? Sinulla on aika paljon paneelitehoa vs akkujen kapasiteetti, eli akut täyttynevät aika nopeasti.
Itsellä on mokillä Easysolar versio 1 joka lataa ilman invertteriä. Tosin siinä paketissa lataussäädin on oikeastikin ihan normi hyllystä otettu Bluesolar säädin. joka on vaan asennettu koteloinnin sisään. Akulle menevät säätimen ulostulut on kytketty suoraan invertterin akkukytkeitöihin, eli akkujen näkökulmasta säädin ja invertteri ovat rinnakkaisia laitteita. Miten tuo on toteutettu Easysolar II:ssa?
 
Joo, tässä oli tarkoituksena laittaa nyt sen verran paneeleita kerralla ettei haittaa vaikka olis vähän pilvistä. Nyt tulee sitten enemmän tehoa paneeleilta täyspilvisellä kelillä kuin mitä tuli vanhoilla paneeleilla suorassa auringonpaisteessa. :sormet: Lisäksi asennuspaikka on sellainen ettei aurinko pääse paistamaan siihen suoraan kuin keskipäivällä pari tuntia kun aurinko nousee puiden latvojen yläpuolelle. Akkukapaa olisi mahdollista nostaa heti kun löydän jostain yhden 100Ah powersafen vähän käytettynä, aiemmassa 12v systeemissä niitä oli viisi rinnan ja nyt jäi yksi yli kun siirryin 24V systeemiin. Nyt tosin akkuja tarvitsee vain öisin, muuten energia tulee paneeleista.

Kaivoin tuon Easysolarin ohjekirjan esiin ja siellä on kuva tuosta miten ne sen sisään integroidut laitteet on kytketty. Jännästi tolle MPPT-säätimelle tulee on/off tieto GX-laitteelta, ja siitä ilmeisesti menee virrat pois kun ohjaa laitetta external switchillä. Tosin testattiin että MPPT lataus menee pois jos laitteen laittaa integroidusta käyttökytkimestä "charge only" tilaan. Täytynee konsultoida myyjätahoa tässä asiassa.

1720447876139.png
 
Joo, tässä oli tarkoituksena laittaa nyt sen verran paneeleita kerralla ettei haittaa vaikka olis vähän pilvistä. Nyt tulee sitten enemmän tehoa paneeleilta täyspilvisellä kelillä kuin mitä tuli vanhoilla paneeleilla suorassa auringonpaisteessa. :sormet: Lisäksi asennuspaikka on sellainen ettei aurinko pääse paistamaan siihen suoraan kuin keskipäivällä pari tuntia kun aurinko nousee puiden latvojen yläpuolelle. Akkukapaa olisi mahdollista nostaa heti kun löydän jostain yhden 100Ah powersafen vähän käytettynä, aiemmassa 12v systeemissä niitä oli viisi rinnan ja nyt jäi yksi yli kun siirryin 24V systeemiin. Nyt tosin akkuja tarvitsee vain öisin, muuten energia tulee paneeleista.

Kaivoin tuon Easysolarin ohjekirjan esiin ja siellä on kuva tuosta miten ne sen sisään integroidut laitteet on kytketty. Jännästi tolle MPPT-säätimelle tulee on/off tieto GX-laitteelta, ja siitä ilmeisesti menee virrat pois kun ohjaa laitetta external switchillä. Tosin testattiin että MPPT lataus menee pois jos laitteen laittaa integroidusta käyttökytkimestä "charge only" tilaan. Täytynee konsultoida myyjätahoa tässä asiassa.

Näytä liitetiedosto 98509
Samalla tavalla tuo on kytketty kuten meikäläisen easysolar. Eli säädin ja invertteri ovat rinnan kytketty akkuihin. Tämä tosiaan tarkoittaa että tuossa on joku GX-laitteen ohjaus kyseessä.
Itsellä on myös CCGX ja lisäksi ulkoinen ohjausyksikkö invertterille (Digital Multi Control). Voin kytkeä invertterin pois päältä ja sillä ei ole mitään vaikutusta sisäiseen bluesolar-säätimeen, eikä myöskään toiseen ulkoiseen säätimeen. En muista että CCGX:n ohjelmassa olisi ollut tuollaista optiota ssätimen ohjaamiseen.

Jos myyjä ei osaa neuvoa niin kannattaa kysyä Victronin foorumilla asiasta.
 
Takaisin
Ylös Bottom