Aurinkovoimatuotannon esiinmarssi

[fraatti]

Rynnistys meinaa vähän kompuroida siellä ja täällä ja hankkeita kuopataan

Aurinkovoimahankkeita kaatuu Suomessa yksi toisensa jälkeen – Taas yksi 40 MW projekti nurin, kertoo Suur-Keuruu

Suomeen on suunniteltu aurinkovoimahankkeita kiihtyvällä tahdilla, mutta syyskuun jälkeen jo kolme niistä on kaatunut.

www.tekniikkatalous.fi

 

[fraatti]

Aurinkovoiman kasvu näyttää hidastuvan. Mahtaako jossain vaiheessa myös koittaa hetki että se lähtee laskuun vai jatkaa hienoista kasvua hamaan tappiin saakka?

BNEF flags potential global solar slowdown in 2026 as China cools - pv magazine Global

BloombergNEF (BNEF) projects a slight year-on-year dip in global solar additions in 2026 as China’s growth eases, even as installations elsewhere continue to rise.

www.pv-magazine.com

https://www.bloomberg.com/news/articles/2025-12-16/global-solar-additions-to-fall-for-first-time-in-2026-says-bnef

 

[Mikki]

Elon Musk jaksaa muistuttaa siitä, että lopulta lähes kaikki energia tulee auringosta. Kaikki muu on kallista ja turhaa:

- Aurinko on ilmainen fuusioreaktori, joka toimii ihmisen näkökulmasta ikuisesti
- Yli 99% aurinkokunnan energiasta on jokatapauksessa peräisin auringosta
- Tuulikin saa voimansa auringosta

Kyse on vain siitä, että energia pitää varastoida ja/tai siirtää alueellisesti sieltä missä paistaa/tuulee, sinne missä ei paista/tuule. Tämä ongelma on ratkaistavissa teknisesti --> vaatii vain kehitystä, mikä ei ole edes erityisen monimutkaista.

Itse tavallaan uskon tämän ja siksi en yhtään epäile, etteikö aurinko- ja tuulivoima jatka nousuaan. Nyt ehkä on vain suvantovaihe, kun odotetaan varastoinnin kehittymistä.

 

[Helkoo]

Suomen suurin aurinkopuisto on pahasti myöhässä aikataulusta – valmistumisajasta ei vieläkään tietoa

200 hehtaarin suuruisen aurinkopuiston piti valmistua jo viime kesänä. Hankkeen jättimäinen koko yllätti sekä suunnittelijat että rakentajat.

yle.fi

Uudenkaupungin Kalantiin valmistumassa oleva Suomen suurin aurinkovoimala on pahasti myöhässä aikataulusta. Alun perin 200 hehtaarin suuruisen aurinkopuiston piti valmistua jo viime kesänä, mutta voimalan käyttöönottoa testataan yhä.

Energiayhtiö Helenin vanhempi projektipäällikkö Petri Polvilampi sanoo, että aurinkopuiston ongelmat ja hidas valmistuminen ovat johtuneet pitkälti voimalan koosta. Kun yhtä paikkaa on korjattu, sillä on ollut suuret kerrannaisvaikutukset, ja rakentaminen on myöhästynyt.

– Suunnittelustahan se on lähtenyt, kaikki ei ole mennyt as planned. On jouduttu tekemään aika paljon korjaavia toimenpiteitä rakentamisen aikana. Eli rakentamisen kesto on johtunut puhtaasti suunnitteluun liittyvistä asioista.

 

[fraatti]

Pohjoismaissa aurinkovoima ei ole ottanut kovin suurta roolia verrattuna moneen muuhun euroopan maahan.

European Electricity Review 2026 | Ember

The EU’s electricity transition reached a new milestone in 2025 with wind and solar generating more power than fossil fuels.

ember-energy.org

 

[fraatti]

Siinäpä sitä aurinkotuotantoa baltianmaissa. Melkoinen määrä jo tähän aikaan vuodesta.

https://twitter.com/x/status/2038579257379586543

Liettuassa kapaa jo +3GW

https://twitter.com/x/status/2038547094534033842

 

[fraatti]

Ruotsissa 5.5 GW asennattua pv kapasiteettia. Kohteita yli 300 000. Viime vuonna oli asennettu paneleita yli 21600 kohteeseen, mutta vauhti on hiipumassa.

Sweden connects 21,600 solar plants in 2025 - pv magazine Global

Data from the Swedish Energy Agency finds there are now approximately 314,600 grid-connected solar plants in Sweden, the majority of which are systems smaller than 20 kW. The agency's latest analysis also notes the rate of installations is slowing.

www.pv-magazine.com

Baltiassa on sama 5,5 GW kapa tätä nykyä.

 

[-Teme-]

Miten paljon jarruttelia mahtaa RePowerEU hankkeelle olla kansallisesti?
Julkishallinnon kiinteistöt oli ekana muistaakseni listalla joihin uusiutuvat pitää olla käytössä

 

[-Teme-]

Ei ollutkaan suoraan tuoree power EU hanke vaan EPBD 2024/1275 jossa määritellään kiinteistön uusiutuvan energian käytön. Suomi ottanut tuossa joustoa ja tuplasti viherpesee sähköenergiaa.
Direktiivi on sisällytettävä Suomen lainsäädäntöön viimeistään 29.5.2026

Laitteistot on otettava käyttöön, mikäli se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa. Tuo tuplaviherpesu tapahtuu sitten seuraavassa kohden: Suomen kansallinen mallinnus: kaukolämpö ja sähköverkosta ostettu sähkö huomioidaan uusiutuvan osuuden laskennassa.

Kaukolämpö on vihreää mutta vissiin kaksinverroin vihreää kun se tuotetaan sähköllä. Oleellisesti vähentää panostusta uusiutuviin rakentamiseen, valitettavasti.

Aurinkopaneelien asennusvelvoitteet Suomessa (EPBD 2024/1275)

31.12.2026 / Uudet julkiset muut kuin asuinrakennukset, joiden hyötypinta-ala yli 250 m²
31.12.2027 / Kaikki olemassa olevat yli 2000 m² julkiset rakennukset
31.12.2027 / Ei-asuinrakennukset joiden hyötypinta-ala yli 500 m², kun tehdään laajamittainen korjaus tai muu luvanvarainen toimi
31.12.2029 / Kaikille uusille katetuille pysäköintipaikoille, jotka toimivat rakennuksen yhteydessä
31.12.2030 / Kaikki yli 250 m² julkiset rakennukset, asuinrakennusten uudistuotanto ja katolliset pysäköintilaitokset

Liittyvät velvoitteet
Latauspisteet (31.12.2026):
Olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin, joilla on yli 20 pysäköintipaikkaa, on asennettava latauspiste 10 %:lle pysäköintipaikoista tai putkitus tulevaa latauspistekaapelointia varten 50 %:lle.
Nollapäästörakennukset (ZEB):
• 1.1.2028 alkaen: uudet julkiset rakennukset
• 1.1.2030 alkaen: kaikki uudet rakennukset

 

[tet]

Laitteistot on otettava käyttöön, mikäli se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa. Tuo tuplaviherpesu tapahtuu sitten seuraavassa kohden: Suomen kansallinen mallinnus: kaukolämpö ja sähköverkosta ostettu sähkö huomioidaan uusiutuvan osuuden laskennassa.

Avaatko vähän lisää, miten tuossa tapahtuu viherpesua - jopa tuplana? Ainakin sähköllä on alkuperätakuujäjestelmä, jolla voidaan seurata uusiutuvan sähkön matkaa tuottajalta kuluttajalle. Kaukolämmöllä ei varmaan suoraan ole, mutta kaukolämpöä taas ei voi ostaa vapailta markkinoilta, joten uusiutuvien seuranta lienee helposti toteutettavissa siinäkin.

 

[-Teme-]

Avaatko vähän lisää, miten tuossa tapahtuu viherpesua - jopa tuplana? Ainakin sähköllä on alkuperätakuujäjestelmä, jolla voidaan seurata uusiutuvan sähkön matkaa tuottajalta kuluttajalle. Kaukolämmöllä ei varmaan suoraan ole, mutta kaukolämpöä taas ei voi ostaa vapailta markkinoilta, joten uusiutuvien seuranta lienee helposti toteutettavissa siinäkin.

Kun kiinteistö lämpenee kaukolämmöllä ei tarvitse erikseen kompensoida kiinteistön energiankulutusta uusiutuvilla. Kun sama kaukolämpö toteutetaan sähköpadoilla, sen kuluttama sähkö tulkitaan olevan viherpestyä energiaa, eikä tarvitse sitä vastaavaa määrää erikseen tuottaa.
Eli sama energia saa kahteen kertaan viherpestyn leiman

 

[tet]

Kun kiinteistö lämpenee kaukolämmöllä ei tarvitse erikseen kompensoida kiinteistön energiankulutusta uusiutuvilla. Kun sama kaukolämpö toteutetaan sähköpadoilla, sen kuluttama sähkö tulkitaan olevan viherpestyä energiaa, eikä tarvitse sitä vastaavaa määrää erikseen tuottaa.
Eli sama energia saa kahteen kertaan viherpestyn leiman

Jos tuossa ei tosiaan katsota lainkaan sitä, millä kaukolämpö on tuotettu, niin sitten luultavasti oletetaan, ettei sitä enää fossiilisilla tuoteta. Eikä sitä varmasti juurikaan niillä tuoteta nytkään, ja ne viimeisetkin fossiililaitokset jäävät varmasti pian historiaan. Tällöin lienee sanomattakin selvää, että kaukolämpö on "vihreää".

Sähkökattiloita käytetään silloin, kun sähkön hinta pyörii 2-4 c/kWh tason alapuolella. Sekin kertonee, ettei sähkökattiloilla tuotettu kaukolämpö omaa fossiilista komponenttia - fossiilisähköä ei noin halvalla saa.

 

[kotte]

Jos tuossa ei tosiaan katsota lainkaan sitä, millä kaukolämpö on tuotettu, niin sitten luultavasti oletetaan, ettei sitä enää fossiilisilla tuoteta. Eikä sitä varmasti juurikaan niillä tuoteta nytkään, ja ne viimeisetkin fossiililaitokset jäävät varmasti pian historiaan. Tällöin lienee sanomattakin selvää, että kaukolämpö on "vihreää".

Jos fossiilisella maakaasulla yhteistuotettua sähköä talvella joskus tehtäisiinkin (kun sähköstä on pulaa ja hinnat korkealla), jäljellä olevat laitokset ovat kaasuturbiini-, kaasuturbiinikombi- ja moottorivoimalaitoksia, joiden teknolgia ja fysikaaliset edellytykset ovat sellaisia, että hukkalämpöä syntyy väistämättä sähkön "kehräämisestä", mutta hukkalämmön määrä ei muutu joko lainkaan tai muuttuu vain vähän käytettiinpä sitä kaukolämmön lähteenä tai päästettiin vesistöön tai suoraan harakoille. Eli lämpö on tuolloin jokseenkin puhdas "jäte" sähkön tuotannosta sähkön niukkuustilanteessa. Sähkökattiloita ei taatusti ajeta viimemainituissa tilanteissa.

Muutoinhan kaukolämpö tehdään käytännössä nykyisin bioenergialla, hukkalämpöjen lämpöpumppauksella (minkä käyttämän sähkön alkuperä on oma syvemmän keskustelunsa vaativa aihe) sekä sähkökattiloiden ja niihin liittyvien lämpövarastojen avulla tuotettua. Fossiilisen prosessiapuenergian osuus on tuosta varsin pieni (ja periaatteessa korvattavissa tai kompensoitavissa). Poikkeustilanteet ovat sitten oma monimutkaisempi lukunsa kuten ne ovat sähkönkin kohdalla.

 

[fraatti]

Uutta aurinkosähköä rakennetaan Suomeen nyt huimaa vauhtia. Vielä vuonna 2020 määrä oli pyöreät nolla megawattia aurinkovoimaa. Tänä vuonna uutta aurinkosähkökapasiteettia rakennetaan jo lähes 500 megawattia.
Se on uusi ennätys.
Tuulivoimarakentaminen puolestaan romahtaa murto-osaan ennätysvuodesta. Vuonna 2022 uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui 2 430 megawattia ja vielä vime vuonnakin tuulivoimaa nousi yli tuhat megawattia. Tänä vuonna jäädään vain 180 megawattiin, arvioi teollisen tuuli- ja aurinkovoiman edunvalvontajärjestö Suomen uusiutuvat.

Tätä ei ole aiemmin koettu: Aurinkosähkö kasvaa nyt rajusti, tuulisähkön rakentaminen romahtaa

Aurinkosähköpuistoja rakennetaan maahan parhaillaan kiivaasti. Aurinkovoimaa valmistuu Suomeen tänä vuonna selvästi enemmän kuin tuulivoimaa.

yle.fi

 

[fraatti]

Aurinkopaneelien vienti Kiinasta nousi uusille luvuille Iranin rähinän ja öljynhinnan nousun myötä

Demand for solar is surging around the world as high oil and gas prices drive an unprecedented acceleration in the global energy transition. The March data from the Chinese customs authority gives… | Gavin Mooney | 116 Kommentit

Demand for solar is surging around the world as high oil and gas prices drive an unprecedented acceleration in the global energy transition. The March data from the Chinese customs authority gives us one of the first clear signals of how the world is responding. The direction is...

www.linkedin.com

 

[fraatti]

Saksassa ihmetellään: Pian kukaan ei enää myy aurinkosähköä verkkoon​

Ministerin mukaan omakotitalon aurinkopaneeli kannattaa nykyhinnoilla myös ilman valtion takuuhintaa.

Saksassa ihmetellään: Pian kukaan ei enää myy aurinkosähköä verkkoon

Ministerin mukaan omakotitalon aurinkopaneeli kannattaa nykyhinnoilla myös ilman valtion takuuhintaa.

www.verkkouutiset.fi

Tämä artikkelissa mainittu asia tuskin pitää paikkaansa.

Motivan arvion mukaan suomalainen pientalo käyttää tyypillisesti 50–80 prosenttia tuottamastaan aurinkosähköstä itse.

 

[janti]

Tämä artikkelissa mainittu asia tuskin pitää paikkaansa.

Tuo väittämä oli poimittu täältä Motivan sivuilta

Aurinkosähköjärjestelmän sijoittaminen, tuotto, mitoittaminen ja kannattavuus

Kuinka monta aurinkopaneelia on järkevä hankkia? Miten paneelit kannattaa sijoittaa?

www.motiva.fi

 

[kotte]

Tuo väittämä oli poimittu täältä Motivan sivuilta

Nuo luvut ovat aivan perusteltuja, sillä suuremmassa yksikössä tuotannon ja kulutuksen vaihtelut osuvat saadaan tilastomatemaattisista syistä natsaamaan paremmin keskenään kuin pienemmässä. Täyteen omavaraisuuteen ei kannata pyrkiä, mutta ei myöskään siihen, että koko tuotanto pystytään käyttämään itse. On useimmiten edullisempaa optimoida oman käytön ja "halvalla" luovutetun ylimääräisen tuoton balanssi kuin satsata omaehtoiseen kulutusjoustoon, eli yrittää kuluttaa ylimäärä paikallisesti. Suuressa yksikössä toki tämäkin on yleensä suhteessa helpompaa ja edullisempaa kuin pienessä.

Aurinkosähkön tuottaminen paneeleilla on edullisinta, yhdistäminen sähköverkkoon maksaa jo enemmän, sitäkin enemmän tyypillisesti maksaa kulutusjouston edellyttämä laitteisto ylimäärän hyödyntämiseksi ja kaikkein kalleimmaksi tyypillisesti paikallisen sähkövaraston rakentaminen.

 

[tet]

Aurinkosähkön tuottaminen paneeleilla on edullisinta, yhdistäminen sähköverkkoon maksaa jo enemmän, sitäkin enemmän tyypillisesti maksaa kulutusjouston edellyttämä laitteisto ylimäärän hyödyntämiseksi ja kaikkein kalleimmaksi tyypillisesti paikallisen sähkövaraston rakentaminen.

Kun en asiaa tunne, niin pitää kysyä: millainen laitteisto olisi se halvin vaihtoehto, jossa paneeleita ei olisi kytketty sähköverkkoon? Eikö sellainen vaatisi kaksi sähköverkkoa kiinteistössä, toisen ostosähkölle ja toisen itse tuotetulle?

 

[Arisoft]

Kun en asiaa tunne, niin pitää kysyä: millainen laitteisto olisi se halvin vaihtoehto, jossa paneeleita ei olisi kytketty sähköverkkoon? Eikö sellainen vaatisi kaksi sähköverkkoa kiinteistössä, toisen ostosähkölle ja toisen itse tuotetulle?

Paneelit kytketään lataamaan akkuja tai lämmittämään vettä. Jotain selkeää kohdetta, joka pystyy sen tehon nielemään räjähtämättä tai syttymättä palamaan. Kun energia on saatu esim. akkuun sitä voi sitten käyttää tilanteen mukaan.

Tämä artikkelissa mainittu asia tuskin pitää paikkaansa.

Motivan arvion mukaan suomalainen pientalo käyttää tyypillisesti 50–80 prosenttia tuottamastaan aurinkosähköstä itse.

Tässä voi olla takana sellaista samanlaista matematiikka kuin on tuulisähkössä eli tuotto lasketaan yhteen ja kulutus lasketaan yhteen ja sitten jos tuotto on 50-80% kulutuksesta niin esitetään tällainen väittämä vaikka tuotto ja kulutus tapahtuisi eri vuodenaikaan.

 

[Espejot]

Tässä voi olla takana sellaista samanlaista matematiikka kuin on tuulisähkössä eli tuotto lasketaan yhteen ja kulutus lasketaan yhteen ja sitten jos tuotto on 50-80% kulutuksesta niin esitetään tällainen väittämä vaikka tuotto ja kulutus tapahtuisi eri vuodenaikaan.

Silmäilemällä Motivan artikkeli niin sieltä löytyy oheinen teksti eli voidaan olettaa että ei, matematiikkaa perustuu johonkin muuhun olettamaan.

Mitoitusta arvioidaan tarkimmin vertaamalla sähkönkulutusta ja arvioitua aurinkosähkön tuotantoa tuntitasolla. Kuukausitason tarkastelu ei kerro paljoakaan siitä sähköntuoton osuudesta, joka kohteessa saadaan käytettyä itse.

 

[Arisoft]

Silmäilemällä Motivan artikkeli niin sieltä löytyy oheinen teksti eli voidaan olettaa että ei, matematiikkaa perustuu johonkin muuhun olettamaan.

Ok tuossa se selitettiinkin. Myös Fingrid arvioi aurinkosähköjn tuotantoa samaan tapaan. Eli se on vain arvio, joka esitetään tuottokäyrissä. Tällaista keskimääräistä tuottokäyrää voi verrata keskimääräiseen kulutuskäyrään ja päätyä sitten tulokseen, jossa todetaan kulutuksen olevan tietyn verran pienempi kuin se olisi jos arvioitua aurinkoa ei saataisi. Tilastollista arvailua siis. Ja se toteutuukin kun paneelisto on se pieni kuusi paneelia.

 

[kotte]

Kun en asiaa tunne, niin pitää kysyä: millainen laitteisto olisi se halvin vaihtoehto, jossa paneeleita ei olisi kytketty sähköverkkoon? Eikö sellainen vaatisi kaksi sähköverkkoa kiinteistössä, toisen ostosähkölle ja toisen itse tuotetulle?

Riippuu aivan siitä, mihin sähköä käytetään (eli minkä kanssa paneeleista saatu lisä- tai marginaalisähkö kilpailee ja ollaanko toisaalta rakentamassa uutta sähköasennuksineen vai täydentämässä vanhaa). Tosiaankin tarvittaisiin rinnalle toinen sähköverkko.

Yleisesti ottaen paneelisähkönä olisi edullisinta tuottaa kanttiaaltomaista tehollisjännitteeltään ja aaltomuodoltaan muuttuvaa vaihtosähköä (tuota tuotettaisiin mppt-optimoivalla hakkurilla, jonka tehollisjännite muuttuu saatavilla olevan paneelisähkötehon mukaan; käytännössä tehoa voisi tuottaa purskeina, joiden tiheyttä moduloidaan ja hakkurin sekä paneeleiden välissä olisi kondensaattoripuskuri) ja sähkö johdettaisiin suuritehoiseen vastukseen, jolla kuumennetaan suurta hyvin eristettyä varaajaa. Vastuksen teho vaihtelee tarjotun jännitteen tehollisarvon mukaan. Varaajan lämpöä sitten käytettäsiin erilaiseen lämmitykseen esimerkiksi veden välityksellä. Tuota voi jopa käyttää huoneiden jäähdytykseen (haihdutusjäähdytys liitettynä lto:hon ja lämmöllä tehtyyn ilmanvaihdon tuloilman roottorikuivaukseen sekä sisältä poistetun kuivahkon jäteilman käyttö haihdutusjäähdytyksellä saavutettavan lämpötilan alentamiseen). Tuo siis liittyisi paneeleiden poikkeuksellisen huipputehon käyttämiseen (rooli olisi vähän samantapainen kuin sähkökattiloilla verkossa ja kaukolämmön tuotannossa). Tasaisempi ja suuremmalla suhteellisella osuudella saatava osuus käytettäisiin verkkoinvertteriln kautta nykytyyliin, pääosa omaan käyttöön, ylijäämä enemmän tai vähemmän halvalla verkkoon tarkoituksena riittävä marginaalii oman kulutuksen kattamiseksi tyypillisissä käyttötilanteissa. Eli verkkoinvertteri(e)n teho olisi alimittainen paneelistoon nähden.

Mahdollisesti osa tuotannosta voisi mennä ladattavaksi omaan akustoon, jonka koko valitaan lähinnä sovelletun energiatariffin perusteella (harvoinpa akustoa kannattaa hankkia, jos ollaan kiinni verkossa eikä osteta sähköä pörssihintasopimuksella). Akustoa ei yleensä kannattane hankkia pelkän paneelisähkön varastointiin, vaan sen merkitys olisi myös (pörssihinnalla hankitun) sähkön puskurointi sähkön hinnan varttipiikkien - ja kuoppien tasoitukseen (mikä puolestaan liittyy mahdollisuuksiin soveltaa kulutusjoustoa oman kulutuksen kohdalla).

Kaikki nämä jutut ovat kompromisseja säästöhyödyn ja laitekustannusten välillä. Paneelit ja verkkoinvertteri ovat perusratkaisuna aika edullinen tuottamaansa hyötyyn nähden ja säätömahdollisuudet liittyvät vain edulliseen marginaalituotantoon, jollaista voi joskus soveltaa, toisinaan taas ei.

 

[-Teme-]

Suomen valtio itsessään hidastaa uusiutuvan tuotannon lisäämistä. EU määräykset RED III ja REC sellaisenaan ovat lisäämässä uusiutuvan tuotantoa aivan järkäleisesti koko EU alueelle. Tästä hyötyisi kuluttajat ja myös talous elpyisi kun asennuksia ja muuta uutta liiketoimintaa tulisi mukaan.
REC sisältää määräyksen jossa lähialueella tuotettua energiaa voi tuottaa energiaosuuskunta ja käyttää olemassa olevaa siirtoverkkoa tuotannon siirtämiseksi käyttäjille. Siirtomaksu pitää perustua etäisyyteen, sekä kiinteistöllä voi olla useita eri sähkösopimuksen riippuen mistä ja mihin käyttöön energiaa tuotetaan.
Laista puuttuu kokonaan energy sharing määritelmä, mikä mahdollistaa siirron samalla verkko alueella eikä pelkästään mittarin takana.
Etäisyyteen perustuva maksu tulee olla todellinen todelliseen matkaan perustuvana, nyt maksat saman hinnan energiasta tulee se sitten naapurista 200:n metrin päästä katolta vai Olkiluodon ydinvoimalasta, uudessa REC määräyksessä tämä pitää pystyä määrittelemään että ostaa energiaa naapurilta niin siinä tulee siirtomaksu vain 200:n metrin perusteella
Nämä ja monta muuta asiaa tulisi olla lainvoimaisia tämän vuoden heinäkuussa, mutta valmistelua ei ole edes aloitettu

 

[kotte]

Laista puuttuu kokonaan energy sharing määritelmä, mikä mahdollistaa siirron samalla verkko alueella eikä pelkästään mittarin takana.
Etäisyyteen perustuva maksu tulee olla todellinen todelliseen matkaan perustuvana, nyt maksat saman hinnan energiasta tulee se sitten naapurista 200:n metrin päästä katolta vai Olkiluodon ydinvoimalasta, uudessa REC määräyksessä tämä pitää pystyä määrittelemään että ostaa energiaa naapurilta niin siinä tulee siirtomaksu vain 200:n metrin perusteella
Nämä ja monta muuta asiaa tulisi olla lainvoimaisia tämän vuoden heinäkuussa, mutta valmistelua ei ole edes aloitettu

Tuollaisella "sähkön kilometrikorvauksella" ei kyllä tule olemaan mitään toteutumisen mahdollisuuksia, jos asian lainsäädäntökehikon suunnittelussa otetaan vähäisinkin käytännön järki käteen. Lopputuloksena olisi hirveä byrokratian, mielivallan, aivan turhien ylimääräisten mittaus- ja kontrollilaitteistojen lisääntyminen ja sähkönsiirron hintojen kohoaminen.

 

[fraatti]

Vauras Luxemburg on kaikessa hiljaisuudessa maksanut ison osan Suomen aurinkovoimaloiden rakentamisesta.

Järjestely menee niin, että Luxemburg antaa tukirahaa aurinkovoimaloiden rakentamiseen Suomessa. Vastineeksi se saa 15 vuoden ajan 80 prosenttia voimaloiden tuottamasta uusiutuvasta sähköstä.

Tuotettu sähkö jää käytännössä Suomeen, mutta Luxemburg saa tuotantoa vastaavan määrän uusiutuvan sähkön ”vihreyttä”.

Luxemburg tuo lähes kaiken käyttämänsä sähkön naapurimaista. Suomeen rahoitettu aurinkovoima vähentää laskennallisesti maan kuluttaman sähkön päästöjä.

Sähkö | Rikas Luxemburg maksaa Suomeen aurinkovoimaloita

Luxemburg on käyttänyt jo 60 miljoonaa euroa suomalaisten aurinkovoimaloiden rakentamiseen ja lisää rahaa on tulossa.

www.hs.fi

 

[tet]

Tuollaisella "sähkön kilometrikorvauksella" ei kyllä tule olemaan mitään toteutumisen mahdollisuuksia, jos asian lainsäädäntökehikon suunnittelussa otetaan vähäisinkin käytännön järki käteen. Lopputuloksena olisi hirveä byrokratian, mielivallan, aivan turhien ylimääräisten mittaus- ja kontrollilaitteistojen lisääntyminen ja sähkönsiirron hintojen kohoaminen.

Ei kai tuossa mitään laitteistoja tarvita. Energiamittaukset ovat joka tapauksessa olemassa kaikilla osapuolilla, ja osapuolten osoitteet ovat tiedossa. Taseen laskeminen on vaan Excelin pyörittelyä. Jokaiselle löytyy kyllä myynti- ja ostomäärät kultakin toiselta osapuolelta ja osoitteiden perusteella maksut per kilometri?

 

[kotte]

Luxemburg tuo lähes kaiken käyttämänsä sähkön naapurimaista. Suomeen rahoitettu aurinkovoima vähentää laskennallisesti maan kuluttaman sähkön päästöjä.

Kauppa se on, joka kannattaa, myös abstraktien tuotteiden kauppa. Vähemmän fiksu sählää itse prosessien toteutuksen ja operoinnin kanssa? Ehkä on parempi näin, jollei osaa kaupankäyntiä ja etenkään finanssi-instrumenteilla tehtyä.

 

[kotte]

Ei kai tuossa mitään laitteistoja tarvita. Energiamittaukset ovat joka tapauksessa olemassa kaikilla osapuolilla, ja osapuolten osoitteet ovat tiedossa. Taseen laskeminen on vaan Excelin pyörittelyä. Jokaiselle löytyy kyllä myynti- ja ostomäärät kultakin toiselta osapuolelta ja osoitteiden perusteella maksut per kilometri?

Siiskä ehdotat, että sähkön siirtokustannukset olisivat edullisemmat, jos ostat sähkön lähellä toimipaikkaansa pitävältä energian myyjältä ja kovemman, kun myyjä on kauempana? Sitähän peräänkuulutettiin mielestäni viestissä, jota kommentoin.

Ei sähköverkko toimi tuolla tavoin, vaan eri etäisyyksillä olevat sähköenergian lähteet ja nielut summautuvat verkossa ja kussakin segmentissä kulkee vain nettoteho. Tottahan on, että jos tuotanto on kaukana kulutuksesta, välisen yhteyden rakentaminen tulee periaatteessa kalliimmaksi kuin jos tuotanto ja kulutus ovat lähekkäin. Asia ei kuitenkaan ole noin yksinkertainen, kun myös ajankohta (eli muu tuotanto ja kulutust) vaikuttaa tilanteeseen. Etäisyyden sijasta pitäisikin painottaa verkon ajantasatietoon perustuvaa kuormitusta, jos tuollaisiin siirtomaksun alennuksiin mennään. Hankalaksi kuitenkin menisivät molemmat, kun siirtoverkossa on niin monelaista toimijaa pitämässä yllä kokonaisuutta. Joka tapauksessa linnuntie-etäsyyteen perustuva jyvityskerroin johtaa omasta mielestäni mielivaltaisuuteen, sillä se on ehdottamasti liian yksinkertainen periaate siirtoverkon todellisiin kustannuksiin vaikuttaviin tekijöihin nähden. Sen voisi vielä hyväksyä, että matalan kuormituksen aikana siirto paikallisen siirtoverkon sisällä voitaisiin vapauttaa kantaverkkomaksuista edellyttäen, että siirto tehdään aikana, jolloin kantaverkon ja paikallisen verkon välillä ei seurauksena ole siirron lisääntymistä suuntaan tai toiseen nettona.

 

[-Teme-]

Siiskä ehdotat, että sähkön siirtokustannukset olisivat edullisemmat, jos ostat sähkön lähellä toimipaikkaansa pitävältä energian myyjältä ja kovemman, kun myyjä on kauempana? Sitähän peräänkuulutettiin mielestäni viestissä, jota kommentoin.

Ei sähköverkko toimi tuolla tavoin, vaan eri etäisyyksillä olevat sähköenergian lähteet ja nielut summautuvat verkossa ja kussakin segmentissä kulkee vain nettoteho. Tottahan on, että jos tuotanto on kaukana kulutuksesta, välisen yhteyden rakentaminen tulee periaatteessa kalliimmaksi kuin jos tuotanto ja kulutus ovat lähekkäin. Asia ei kuitenkaan ole noin yksinkertainen, kun myös ajankohta (eli muu tuotanto ja kulutust) vaikuttaa tilanteeseen. Etäisyyden sijasta pitäisikin painottaa verkon ajantasatietoon perustuvaa kuormitusta, jos tuollaisiin siirtomaksun alennuksiin mennään. Hankalaksi kuitenkin menisivät molemmat, kun siirtoverkossa on niin monelaista toimijaa pitämässä yllä kokonaisuutta. Joka tapauksessa linnuntie-etäsyyteen perustuva jyvityskerroin johtaa omasta mielestäni mielivaltaisuuteen, sillä se on ehdottamasti liian yksinkertainen periaate siirtoverkon todellisiin kustannuksiin vaikuttaviin tekijöihin nähden. Sen voisi vielä hyväksyä, että matalan kuormituksen aikana siirto paikallisen siirtoverkon sisällä voitaisiin vapauttaa kantaverkkomaksuista edellyttäen, että siirto tehdään aikana, jolloin kantaverkon ja paikallisen verkon välillä ei seurauksena ole siirron lisääntymistä suuntaan tai toiseen nettona.

Nimenomaan EU Direktiivissä on priorisoitu lähialueella tuotettua uusiutuvaa. Tuo on tarkoitettu kun jokaiseen kiinteistöön ei ole mahdollista tehdä omaa uusiutuvan energian tuotantoa, niin vaihtoehtona on yhteinen paikallinen tuotantolaitos josta lähialueen kiinteistöt voivat saada energian ilman erillisen linjan rakentamista käyttäen nykyistä siirtoverkkoa.

Tässä tärkein sisältö omakotiasujalle jolla on oma tuotantolaitos:
EMD-uudistus (EU/2024/1711) — keskeisimmät muutokset
1. Energy sharing art. 15a — TÄRKEIN
Oikeus jakaa omasta tuotannostasi sähköä toisen liittymän käyttäjälle jakeluverkkoa hyödyntäen.
Käytännössä:

• Voit jakaa ylituotantoasi naapurille, sukulaiselle, mökille
• Sähkö kulkee fyysisesti jakeluverkon kautta
• Jakeluverkkoyhtiö tekee taseselvityksen ja kirjaa siirron datahubiin
• Vastaanottaja saa sen omaan laskuunsa hyvityksenä
• Voi olla useita energiajakosopimuksia samanaikaisesti

Mitä jakaminen ei kata:
• Verkkomaksuja ei poisteta kokonaan — verkkoyhtiö saa edelleen perusmaksun
• Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu menevät edelleen normaalisti (jollei kansallisesti muuteta)
• Tuottajan ja vastaanottajan välinen hinta sovitaan vapaasti — voi olla esim. spot-perusteinen tai kiinteä

Mitä Suomen pitää tehdä 17.7.2026 mennessä:
• Määriteltävä energy sharing organiser -rooli
• Laajennettava datahub-pohjainen hyvityslaskenta yli liittymärajan
• Sovittava energy sharing -järjestelyn verkkomaksu (todennäköisesti alennettu verrattuna normaaliin siirtoon)
• Mahdollistettava useat samanaikaiset energiajakosopimukset

2. Useita mittauspisteitä yhdessä liittymässä art. 4
Saman liittymän sisällä voi olla useita mittauspisteitä, joilla on omat erilliset sopimukset.

Käytännön merkitys omakotitalossa:
• EV-laturi voi olla erillinen mittauspiste omalla sopimuksellaan (esim. yöaikaan halvempi tariffi)
• Lämpöpumppu voi olla erillinen mittauspiste, optimoituna toiseen sopimukseen
• Kotitalouden perustila kolmas — esim. paikallisessa energiayhteisössä
• Mahdollistaa ohjattujen kuormien omat sopimusratkaisut

Suomessa tämä vaatii sekä sähkömarkkinalain että mittauslaitteen sääntelyn muutoksia. Tällä hetkellä yksi liittymä = yksi mittari = yksi sopimus.

3. Joustavat liittymäsopimukset art. 6a
Flexible connection agreement: voit liittää tuotantoa verkkoon ehdoilla, joissa verkkoon syöttö on rajoitettu tiettyihin tunteihin tai tehoihin, jos verkko ei kestäisi maksimisyöttöä.

Käytännön merkitys: jos haluat asentaa esimerkiksi 20 kW paneelit mutta liittymä on 3x25 A ja jakeluverkko ei kestäisi täyttä syöttöä, voit silti asentaa ne ehdolla että ylituotanto rajataan. Tämä on iso muutos — nykyisellään verkkoyhtiö voi evätä liittämisen vahvistustarpeen takia.

Tämä on EU:n tasolla suoraan voimassa oleva oikeus, ei vaadi erillistä Suomen toimeenpanoa kansalliseen lakiin samalla tavalla.

 

[kotte]

Nimenomaan EU Direktiivissä on priorisoitu lähialueella tuotettua uusiutuvaa. Tuo on tarkoitettu kun jokaiseen kiinteistöön ei ole mahdollista tehdä omaa uusiutuvan energian tuotantoa, niin vaihtoehtona on yhteinen paikallinen tuotantolaitos josta lähialueen kiinteistöt voivat saada energian ilman erillisen linjan rakentamista käyttäen nykyistä siirtoverkkoa.

Ymmärsin tuon, eli kyse on jälleen samanlaisesta "vihreästä ajattelusta" kumpuavasta tukiaisesta, jolla "kivan tuntuiselta vaikuttavan ajatuksen toteuttamisesta" palkitaan näiden toteuttajia nyhtämällä rahat muilta, vaikka "kivan tuntuisesta ajatuksesta" ei seuraa mitään tosiasillista hyötyä millekään konkreettiselle asialle eikä säästä missään tosiasiasiallisia kustannuksiakaan. Puhtaan käytännölle vieraan idealismin toteuttaminen oikeuttaa ottamaan vastaan tulonsiirtoja ja niiden toteuttamatta jättäminen johtaa lisäveron kaltaisiin velvoitteisiin.

 

[-Teme-]

Ymmärsin tuon, eli kyse on jälleen samanlaisesta "vihreästä ajattelusta" kumpuavasta tukiaisesta, jolla "kivan tuntuiselta vaikuttavan ajatuksen toteuttamisesta" palkitaan näiden toteuttajia nyhtämällä rahat muilta, vaikka "kivan tuntuisesta ajatuksesta" ei seuraa mitään tosiasillista hyötyä millekään konkreettiselle asialle eikä säästä missään tosiasiasiallisia kustannuksiakaan. Puhtaan käytännölle vieraan idealismin toteuttaminen oikeuttaa ottamaan vastaan tulonsiirtoja ja niiden toteuttamatta jättäminen johtaa lisäveron kaltaisiin velvoitteisiin.

Onhan tuossa pointti kun jos itsellä on mahdollisuus 15kWp voimalaan ja naapuri on puskissa jossa ei ole tai ei ole varaa tehdä investointia omaan kenttään, niin voi ostaa naapurin ylituotannon edullisemmin kuin omalta sähkönmyyjältä. Tässä molemmat voittaa kun ylituotannosta ei mene mahdollisesti negatiivista hintaa (oletetaan että spot negatiivinen kuten tänään) kun sille on ostaja naapurissa, sekä naapuri hyötyy kun saa halvemmalla sähkön siirtoineen kuin esim omalla kiinteällä sopparillaan.

 

[kotte]

Onhan tuossa pointti kun jos itsellä on mahdollisuus 15kWp voimalaan ja naapuri on puskissa jossa ei ole tai ei ole varaa tehdä investointia omaan kenttään, niin voi ostaa naapurin ylituotannon edullisemmin kuin omalta sähkönmyyjältä. Tässä molemmat voittaa kun ylituotannosta ei mene mahdollisesti negatiivista hintaa kun sille on ostaja naapurissa, sekä naapuri hyötyy kun saa halvemmalla sähkön siirtoineen kuin esim omalla kiinteällä sopparillaan.

Olen samaa mieltä, että kyse on itse asiassa sosiaalitoimen alaan kuuluvasta kysymyksestä. Tietenkin tuollaiseen lähialueen sosiaaliseen tukiverkostoon voi panna paukkuja, kun sopii muutenkin eteläeurooppalaiseen mentaliteettin (koko idea haiskahtaa ikäänkuin Välimeren alueelta tulleelta muutoinkin).

 

[-Teme-]

@kotte jos oikein tulkitsen kirjoitustasi niin energiatuotannon tulisi olla pelkästään isojen yritysten toimia, eikä mitään lähialueen osuuskuntien ”harrastelua”?
Tuolla tavoin voisi yksittäinen kadunpätkä saada oltua vaikka puoli vuotta täysin riippumaton ulkopuolisesta ostosähköstä. Sähköpadat saisivat painaa vastukset punaisena ja kiehuttaa vettä pitäen energian hinnan 10snt/kWh tuntumassa, kun samaan aikaan energiaosuuskunta tuottaa itse omat energiat yhteisestä kentästä välittämättä mitkä on SPOT hinta.

 

[kotte]

@kotte jos oikein tulkitsen kirjoitustasi niin energiatuotannon tulisi olla pelkästään isojen yritysten toimia, eikä mitään lähialueen osuuskuntien ”harrastelua”?
Tuolla tavoin voisi yksittäinen kadunpätkä saada oltua vaikka puoli vuotta täysin riippumaton ulkopuolisesta ostosähköstä. Sähköpadat saisivat painaa vastukset punaisena ja kiehuttaa vettä pitäen energian hinnan 10snt/kWh tuntumassa, kun samaan aikaan energiaosuuskunta tuottaa itse omat energiat yhteisestä kentästä välittämättä mitkä on SPOT hinta.

En tarkoita sitä, vaan jos asetetaan eri sähköntuottaja- ja -luluttajaryhmiä eriarvoiseen asemaan siirtotariffien (ja aivan samalla tavoin energiatariffien kohdalta), perustelujen pitäisi olla taloudellisluonteisia, jos asiassa on selvästi taloudellista ohjausvaikutusta ja toisaalta kustannusperusteiden kannalta moinen ohjausvaikutus vie taloudellisempaan suuntaan (ts. säästää kustannuksia ja/tai tuo tehokkuusetuja). Jos nämä vaatimukset eivät täyty, kyse on jostakin muusta, mitä voi pitää resurssien haaskauksena.

En näe, miten lähiseudulla tapahtuva sähkön tuotannon ja kulutuksen jakaminen säästäisi kansantalouden kannalta mitään, vaan päin vastoin tukee toimintaa, joista on kansatalouden kannalta lähinnä haittaa ja joka muistuttaa puuhastelua. Jonkin alueen pitäminen osan aikaa vuorokaudesta omavaraisena (ja Suomessa ei edes talvikaudella) on ideologinen perustelu, joka ei tuota taloudellista hyötyä. Välimeren seudulla tuosta voisi tiettyä talousperustettakin olla, mutta Suomessa ei. Joka tapauksessa tuo asettaa sähköverkolle vaatimuksia, josta on (ainakin Suomessa) pelkkiä lisäkustannuksia (jotka kohdistuvat sellaisille, jotka eivät lähde mukaan kyseiseen ideologisperäiseen hullutteluun).

Sen sijaan en pitäisi ollenkaan pahana, että sähkönsiirron monopolia revittäisiin auki. Eli mielestäni voisi aivan hyvin sallia erillisten siirtojohtojen vetämistä sähkön perussiirtoverkon rinnalle yli tonttirajojen. Esimerkiksi voitaisiin toimia niin, että yhden kiinteistön alueella olevasta tuotantolaitteistosta ja sen mikro- tms. inverttereiltä vedettäisiin maakaapeleilla, (kaupunkikuvan kannalta hyväksyttävästi) ilmajohdoilla tms. siirtojohtoja yli tonttien rajojen. Järjestelmään voisi myös liittyä aluekohtaisia yksityisiä sähkövarastoja, jossa tasattaisiin tuotannon ja kulutuksen vaihteluita. Tuon rinnalla voisi sitten olla nykyisen kaltainen siirtoverkko, minkä lisäksi jotkin kiinteistöt voisivat erota yleisestä verkosta ja jättäytyä tuon paikallisen erillisverkon varaan. Tällöin siirron kustannukset kohdistuisivat sinne, mistä ne aihetuvatkin (eikä haittaa, vaikka talousasiat ja muu ideologia menevät tuollaisella alueella keskenään sekaisin tavalla, jolla niitä ei voi erotella). Sallisin jopa siirtoyhtiölle oikeuden tehdä tarjouksia moisen päällekkäisen verkon korvaamiseksi erikoistariffilla oman verkkonsa avulla, mutta tuon pitäisi tapahtua vapaaehtoispohjalta ja kaupallisin sopimuksin eikä kategorisilla EU-asetuksilla tai direktiivien ohjaamana.

 

[MarkkuJ]

Moro

En välttämättä allekirjoita edellisiä ehdotuksia mutta kyllä niissä järkeä on.

Jotain mansikoita pitäisi keksiä meillesähkön pientuottajille,no se verottomuus on sähkön myynnistä mutta ei mitään muuta.Olemme maksaneet laitteista ostettaessa ALVit ja asennuksiasta verot mutta maassamme valtiovalta ei tue meitä omakoti piensähköntuottajia millään tavalla.Yritykset ja viljelijät saavat veroja pois ja ehkä saavat myös investointiavustuksia (näistä tietävät voivat tarkentaa asiaa) ja firmat jotka tekevät niitä isoja aurinkopaneelikenttiä luulisin saavat myös jotain avustuksia tms.
Yleensäkkään Suomessa valtio ei tue tällaista pienimuotoista juttua mitenkään vaikkakin nämä omakotitalojen katoilla olevat tuotantolaitokset ovat jonkinmoinen osa sähköntuotannosta,ymmärtääkseni esim. ainakin Saksassa ja Australiassa asiat ovat paremmalla mallilla.

 

[tet]

Siiskä ehdotat, että sähkön siirtokustannukset olisivat edullisemmat, jos ostat sähkön lähellä toimipaikkaansa pitävältä energian myyjältä ja kovemman, kun myyjä on kauempana? Sitähän peräänkuulutettiin mielestäni viestissä, jota kommentoin.

En minä mitään ehdota. Kerroin vain käsitykseni, että jos tuollaiseen systeemiin mentäisiin, tarvittavan infran kustannukset eivät olisi valtavia kuten esitit. Homma voitaisiin hoitaa nykyisillä mittauksilla, mitään uusia laitteistoja ei tarvittaisi.

 

[kotte]

Yleensäkkään Suomessa valtio ei tue tällaista pienimuotoista juttua mitenkään vaikkakin nämä omakotitalojen katoilla olevat tuotantolaitokset ovat jonkinmoinen osa sähköntuotannosta,ymmärtääkseni esim. ainakin Saksassa ja Australiassa asiat ovat paremmalla mallilla.

Miksi pitäisi tukea? Olet toki maksanut ALVit laitteiden hankinnoista ja mahdollisista teetetyistä asennuksista (tosin ehkä kuitannut kotitalousvähennyksiäkin jostakin?), mutta koko hankkeen ideahan on vähentää ostetun sähkön määrää ja samalla tuohon sähkön sisältyviä erilaisia veroja. Osa valtiontalouden nykyisistä ongelmista johtuukin juuri veropohjan rapautumisesta, kun kaikenlaisia tukia on syydetty kansalaisille suoran verotuen ohella myös verovähennyksiä. En tällä viittaa kotitalousvähennykseen, jonak yhtenä raudanlujana perusteena on vähentää houkusta ostaa palveluita harmaan talouden puolella verottomasti, laittomasti ja ilman osallistumista hyvinvointipalveluiden ylläpitoon (minkä sitten aikanaan lisää valtion takkaa sekin ainakin odotusarvoisesti).

 

[kotte]

Kerroin vain käsitykseni, että jos tuollaiseen systeemiin mentäisiin, tarvittavan infran kustannukset eivät olisi valtavia kuten esitit. Homma voitaisiin hoitaa nykyisillä mittauksilla, mitään uusia laitteistoja ei tarvittaisi.

Kyse ei niinkään ole mittauksen lisäkustannuksista, vaan siirtotulojen menetyksistä (myös valtio menettäisi verotuloja, jos hommassa sattuisikin olemaan jonkinalasta taloudellista järkeä osallistujien kannalta; "onneksi" tästä tuskin on todellista huolta).

Kun sähkönsiirtoverkkoa joudutaan joka tapauksessa pitämään yllä, osa käyttäjistä pääsisi vapaamatkustajina, jolloin muut joutuisivat maksamaan näidenkin edestä. Sähkönsiirtoverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannukset eivät sitli vähenisi yhtään.

 

[tet]

Kun sähkönsiirtoverkkoa joudutaan joka tapauksessa pitämään yllä, osa käyttäjistä pääsisi vapaamatkustajina, jolloin muut joutuisivat maksamaan näidenkin edestä. Sähkönsiirtoverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannukset eivät sitli vähenisi yhtään.

Kaiketi tuossakin systeemissä jotain kuukausimaksua perittäisiin, kuten nytkin. Tuppaa olemaan nykyään niin, että siirtoyhtiökin tienaa kk-maksuilla kohtalaisen hyvin, suhteessa kWh-maksuihin. Kaiketi tuossakin jokin vastaava offset olisi, eli seinänaapurille myyvä ei suinkaan saisi siirtoa "pennillä". Ja kokonaisuushan sen lopulta ratkaisee. Voisi käydä niin, että lyhyen matkaa siirtävät voittavat nykytilanteeseen nähden, ja pitkän matkan siirtävät häviävät. Ja sehän kaiketi suuressa kuvassa on jopa tavoiteltava tilanne - aiheuttaahan siirto sitä suuremmat häviöt, mitä pidempi matka siirretään.