Moottoripyörissä on usein näin, että moottorissa ja vaihteistossa on yhteiset öljyt. Ja kytkinkin vielä ui samassa sopassa.
Auton korjaus
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Juu. 2003 Astrassa oli vielä tuo 8v kone. Minä nimittäin onnistuin löytämään viime kesänä 2003 mallin 1.6 8v koneella ja kilsoja vain 150.000. Sillä ajelen tällä hetkellä ja olen erittäin tyytyväinen hankintaan. Helppo huoltaa, varaosat lähes ilmaisia, ja luotettava peli. On kyllä hydrauliset venttiilinnostimet. Kulutuskin on kesällä karvan alle 6 ltr sadalle ja muutoin hieman päälle näin taajama-ajossa.
Harrastelija
Vakionaama
Autotehtaat ei juurikaan ajattele enää auton korjaamista. Kaikki kehitys tehdään tuotantokulujen tiputtamiseksi.
Toinen puoli asiaa on se että korjaajien tuntipalkat ovat tasolla että takuuaikana tehtaalle halvempi vaihtaa koko isompi kokonaisuus kuin oikeasti etsiä vika ja korjata jotain.
Toinen puoli asiaa on se että korjaajien tuntipalkat ovat tasolla että takuuaikana tehtaalle halvempi vaihtaa koko isompi kokonaisuus kuin oikeasti etsiä vika ja korjata jotain.
Kyllä ne ajattelee. Melkolailla pelkästään sitä. Elinkaariajattelulla pyritään varmistamaan että tietyt osat vaihdetaan vähintäänkin kerran. Ei mielellään tehdä liian hyvää.
Moottoritehtaat ovat useimmiten täysautomaattisia, jolloin henkilökustannukset ovat lähes nolla. Tällöin takuuaikana hajonneita koneita ei kannata korjata, vaan laitetaan koko kone uusiksi.
Viimeksi muokattu:
eikös merkkikorjaamot ollut öljynvaihtohuoltoineen laskettu mukaan siihen auton hintaan eli auton myyntihinta halvempi huollot kalliimmat. Tuntuu se kehitystyö nykyään jätetty asiakkaan kontolle kustannuksineen, pitäisi olla kaksi autoa se uusi mikä seisoo huollossa ja se vanha jolla ajetaan. sama koskee myös moottoripyöriä ja uusia malleja
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Taitaa autojen korjaus ainakin nyrkkipajoilla (50-70 €/t) olla halvinta mahdollista palvelua mitä nyt yleensä voi ostaa. Voi se silti olla juuri kuten kerroit. Merkkiliikeiden hinnat ovat toki kovemmat mutta tuntimäärätavoitteet ovat tiukat ja edellyttävät paitsi juuri oikeita työkaluja ja kokemujusta niiden vehkeiden korjaamisesta.
No eivät kyllä ole sikäli että juuri ikinä ei auto ole niin kauan oikeasti ollut käytännössä hallissakaan mitä aikaa laskutettu...
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
OK. En voi kauheasti kehua kokemuksillani, kun en ole koskaan eläissäni käyttänyt autoa "merkkikorjaamoolla". Olen kuitenkin ymmärtänyt, että normaaleille useammin toistuville korjaustoimille on kiinteät hinnat ja ne tekevät ne siihen hintaan (=aikaan) tai sitten harjoittelevat ja keräävät sitä kokemusta.
Ne suoritusajat kun ei aina ole tehty "by the book". Jos jotain hyvää sanottavaa MetroAutosta, niin aikoinaan kun Rasimus oli Turun pikahuollossa, niin rautaisella ammattitaidolla toimi todella vikkelään ja reilulla meiningillä.
Vuosia sitten kurvasin Saab 900 Classicilla pikahuoltoon koska auto oli levoton motarilla. Vakiovika, alapallonivelet väljät, niin Rasimus otti etupyörät ja alapallonivelet irti ja lähti hakemaan osia varastosta. Palasi nolona, että varastosta löytyi vain yksi nivel ja joutuu laittamaan risan takaisin. Minä tuskissani, että muutaman päivän päästä pitäisi lähteä työreissulle, lähes 1000km lenkki. Rasimus lohdutti, että tulisin seuraavana päivänä uudestaan, niin saataisiin auto uudella osalla kuntoon aikaa varaamatta. No seuraavana päivänä (Perjantai) pääsin töistä niin myöhään, että pikahuollon sulkemisaikaan oli vain puolisen tuntia, toisen asiakkaan auto nosturilla ja toinen jonossa odottamassa. Ajattelin, ettei tästä nyt mitään tuu. Rasimus totesi, että katotaan nyt. 12 minuuttia vaille sulkemisajan edeltävä asiakas peruutti ulos hallista ja Rasimus ohjasi minut sisään. Hyvissä ajoin ennen sulkemisaikaa peruutin ulos uusi nivel asennettuna. Kun homman piti sujua nopeasti, onnistui nivelen vaihto etupyörä paikoillaan. Laskulla oli kaksi niveltä ja yhden nivelen vaihtotyö hinnaston mukaan.
Äidin bemari keitti eilen. Kävin katsomassa. Paisuntasäiliö tyhjä. Lisäsin vettä ja lorina alkoi kuulua. Suojien välistä tiirailleissa vesi näytti vuotavan läheltä täyttöaukkoa. Ilmanputsarin sain irti auton omilla työkaluilla. Syynä paisuntasäiliön halkeaminen.
Nettihaun perusteella on tyyppivika. Ilmeisesti syynä korkin juuttuminen eli päästää paineet liian korkeaksi ja paisari kestää heikoiten painetta.
Kaikkea sitä tuleekin vastaan. Miten noinkin yksinkertainen osa voidaan mokata bemarissa?
Toivottavasti ei tullut pahempia vaurioita. Kauhea romu kyllä tuollainen 16-vuotias bemari samanikäiseen Pösöön verrattuna. Joka vuosi saa rempata.
Nettihaun perusteella on tyyppivika. Ilmeisesti syynä korkin juuttuminen eli päästää paineet liian korkeaksi ja paisari kestää heikoiten painetta.
Kaikkea sitä tuleekin vastaan. Miten noinkin yksinkertainen osa voidaan mokata bemarissa?
Toivottavasti ei tullut pahempia vaurioita. Kauhea romu kyllä tuollainen 16-vuotias bemari samanikäiseen Pösöön verrattuna. Joka vuosi saa rempata.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Keitti eli mittari kävi punaisella? Jos niin paljon mahdollista että nyt on sitten kansi kierona. Vai olikohan noin uudessa enää edes vedenlämmölle mittaria, lienee E9x tai E6x kyseessä jos 16v ikää? Paisarin halkeaminen sinänsä on ihan normaalia bemareissa, kannattaa uusia n. 10 vuoden välein. 
E46 316 1,8 2006 otettu käyttöön. On mittari, mutta ei äiti sitä ole ennen juuri katsonut. Pysäytti, kun punainen valo syttyi. Tauon jälkeen yritti uudelleen ja pysäytti taas punaisella, nyt mittariakin katsoen. Sitten soitti mulle.
En olisi kyllä ikinä arvannut syyksi paisarin halkeamista! Letkua tai vesipumppua olisin arvannut tai flektivikaa, kun keitti kaupunkiajossa. Paisari- tai korkkivikaa ei ole mulle kyllä koskaan ennen tullut vastaan. Ei edes vanhempien bemareissa, joita on ollut 80-luvun puolivälistä saakka.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Ilmeisesti on haljennut ja tyhjentynyt sitten aika vauhdilla, muistaakseni E46:sessa on anturi joka hälyttää jos nestepinta paisarissa on liian matalalla. Jotain ihmeen huonoa muovilaatua ovat käyttäneet noissa 90-lopun ja 2000-luvun alun paisareissa bemarilla, ei minullakaan nyt tule äkkiä muita merkkejä mieleen joissa jossain mallisarjassa ihan säännönmukaisesti paisarit paukahtelevat.
Ainakin nyt tulee vauhdilla vedet ulos. Kolmisen litraa kaataa nopeasti niin saa täyteen. Menisikö edes minuuttia niin on vuotanut loppuun. 10 cm pystysuuntainen repeämä. Painesäiliö on aika kulmikas. Pyöreät muodot kestävät enemmän, sellaisia mun autoissa on ollut.
Mutta onko vika paisarissa vai korkissa? Korkkihan pitäisi rajoittaa paine 2 bariin. Ei mikään paisari tai letku kestä, jos paine pääsee nousemaan reilusti. Netistä ainakin löytyi viitteitä, että korkki jumittuu ja pitää vaihtaa, jotta paisari ei halkea.
Tuon ikäisen Bemarin lämpömittari on sikäli valheellinen että ensin nousee normaalisti, mutta alue missä mittarin neula jäpittää nätisti alueen keskellä ylös onkin todellisuudessa jotain 70-110 asteeseen (nyt en muista tarkalleen). Eli varsinkin dieselin termostaatit kuraa ja vuoden päästä uusi termari voi pitää jo alilämpöisenä. Tämä mukavasti peitetty tuolla huijaavalla lämpömittarilla. Sitten kun mittari kääntyy kuumemman puolelle onkin jo tosi kyseessä. Oikean lämpötilan näki "salavalikosta" asteen tarkkuudella...
Wespa
Aktiivinen jäsen
Joo tuossa mittarissa on tosiaan vakiona typerä bufferointi, koodaamalla senkin saa "kuntoon" että alkaa näyttämään todellisia lukemia. Ja vähän täytyy ihmetellä sitäkin miksi siihen paisariin on bensamalleissa pistetty 2 barin korkki, dieselmallin 1.4 barin korkki on itse tullut laitettua tilalle niin on vähän lisäsulaketta kanssa vakioon verrattuna..
Outoa, että "täsmälliset" saksalaiset tekevät tuollaisia mittareita. Pösön lämpömittarissa on ihan numeroasteikko, josta näkee lämpötilan ja joka kohtuullisella tarkkuudella vastaa testeristä katsottuja. Erikseen vielä öljyn ja veden lämpötilat.
Noita vanhempien bemareita korjailleissa on kyllä tullut selväksi, ettei oikein ole mun automerkki, vaikka nuorempana kuolasin 323i ja M635:sta.
Taitaa vaggineissa olla samanlainen systeemi kun näyttää lämpimänä aina tasan 90 astetta, ihan kuormituksesta riippumatta.
Ainakin vanhemmissa VAGginessa moinen ei perustunut pelkästään mittarin "säätelyyn"; vaan termostaatin toimintapistettä muutettiin lämmitysvastuksella. Muitakin juttuja säädettiin kuten lämmityslaitetta, jossa oli shuntin tapainen lämmityskierrossa. Ainoa selvä hyöty tuosta oli talvella, eli piti lämmöt aika pitkänkin tauon ajan eikä käytellyt jäähdyttiminen flektiä aivan vähästä.
Noita halkeavia paisuntasäiliöitä on tullut vastaa Fiatin kaltaisissa pirsseissä.
Ite loikottelen f01 -11 740d xdrive penarilla. Mittaris jo 270...
Toi olis uutena maksanu suomes 200k€.
Ristus. Toki pimeänäkötsydeemin hinta ollu tuolloin parikymppiä.
Sanotaanko, et ei luottamusta herätä ko laite. Sen 50k ite ajellu.
Versus mm. ny vara-auton roolis oleva -01 c5 2.0hdi shitikka, minkä ostin -06. Siin ny mittaris 530kkm ja moottoriremppaa tehty 4€ edestä, kun vaihdoin joskus yhden kosteutta aiheuttaneen suuttimen pohjatiivisteen takia kaikki neljä. Huollot toki normaalisti.
Laturi siit porsi taannoin. Ja kampuran hihnapyörä. Ilmastoinnin lauhduttin alko vuotaa liittimistään.
Sähkövikakin siin ollu; hanskalokeron valo ei toiminu, ku kulkineen ostin. Lie tehtaalta lähties ollu lampunkannan pidike (se pellinklisu) kiero, ei kontaktia.
Parit koiranluut, rtpäät ja takakynkkien laakerit toki vaihdettu. Sekä toisen etukulman laakeri. Mm takajarrusatulat originaalit...
Toinenki shitikka, c5 kolmoskoppa 2.2 hodari oli pihas pari vuotta. Men peurakolaris lunariin. Ökymallin osia ei romiksilta...
Ny frouvalla korvaajana gt 2.2 hodari pösö. Siin ei vuoden aikana viel mitää.
Ennen penaria ja kolmoskoppa shitikkaa runttasin liki 10v 159 alfalla, 2.4 riesel. Mm. siinä ei sähkövikoja, pl polttimot...
Jos ton penarin kuite vaihtais 90 kartanovolvoon, esim.
Käytännös ite tehny huollot/korjaukset omiin/frouvan kulkineisiin. Ny rupee jo laiskottaan, välillä jo ulkoistanu aktit.
Toi olis uutena maksanu suomes 200k€.
Ristus. Toki pimeänäkötsydeemin hinta ollu tuolloin parikymppiä.
Sanotaanko, et ei luottamusta herätä ko laite. Sen 50k ite ajellu.
Versus mm. ny vara-auton roolis oleva -01 c5 2.0hdi shitikka, minkä ostin -06. Siin ny mittaris 530kkm ja moottoriremppaa tehty 4€ edestä, kun vaihdoin joskus yhden kosteutta aiheuttaneen suuttimen pohjatiivisteen takia kaikki neljä. Huollot toki normaalisti.
Laturi siit porsi taannoin. Ja kampuran hihnapyörä. Ilmastoinnin lauhduttin alko vuotaa liittimistään.
Sähkövikakin siin ollu; hanskalokeron valo ei toiminu, ku kulkineen ostin. Lie tehtaalta lähties ollu lampunkannan pidike (se pellinklisu) kiero, ei kontaktia.
Parit koiranluut, rtpäät ja takakynkkien laakerit toki vaihdettu. Sekä toisen etukulman laakeri. Mm takajarrusatulat originaalit...
Toinenki shitikka, c5 kolmoskoppa 2.2 hodari oli pihas pari vuotta. Men peurakolaris lunariin. Ökymallin osia ei romiksilta...
Ny frouvalla korvaajana gt 2.2 hodari pösö. Siin ei vuoden aikana viel mitää.
Ennen penaria ja kolmoskoppa shitikkaa runttasin liki 10v 159 alfalla, 2.4 riesel. Mm. siinä ei sähkövikoja, pl polttimot...
Jos ton penarin kuite vaihtais 90 kartanovolvoon, esim.
Käytännös ite tehny huollot/korjaukset omiin/frouvan kulkineisiin. Ny rupee jo laiskottaan, välillä jo ulkoistanu aktit.
On näitä autoja ollut aika moni siitä kun autokortti sai käteen, ensin oli pakko ajaa sillä valkoisella 80-lätkällä. Moniko muistaa sen?
Ja suurimmaksi osaksi perheen autot aina omatuotantona huollot ja korjaukset
Tänään taas tuli selväksi miksi oma auto ei käynnisty vaan ilmiselvä nestelukko vaivaa, kansiremppa aloitettava moottoriin joka on 90tkm ajettu vaikka se on vuodelta 2006 C8
Ei päivääkään ilman turhia kustannuksia
Ja suurimmaksi osaksi perheen autot aina omatuotantona huollot ja korjaukset
Tänään taas tuli selväksi miksi oma auto ei käynnisty vaan ilmiselvä nestelukko vaivaa, kansiremppa aloitettava moottoriin joka on 90tkm ajettu vaikka se on vuodelta 2006 C8
Ei päivääkään ilman turhia kustannuksia
Toki. Ensin kevarissa, jossa kilpaltiin sillä kuinka paljon lätkää uskalsi laittaa piiloon rekisterikilven taakse, ja sitten autolla uudestaan. Isommassa moottoripyörässä ei tarvinnut pitää, kun oli ollut kevarikortti.
Hiukan erikoista oli se, että harjoitusluvalla sai kevarilla ajella yli 80 km/h yksikseen, mutta sitten kortilla vain 80. Eka kk tosin piti ajaa max 50 km/h kolmiolla ja koko harjoitusaika vain rajatulla alueella, mulla PKS, Kirkkonummelle ei ollut asiaa, vaikka kotoa rajalle oli muutama km.
Tuosta on syöpynyt mieleen, kuinka ekoja kertoja ajelin kehätiellä 80 km/h alueella. Olin tottunut 50 km/h valojen vaihtumisrytmiin. Tuli keltainen ja ajettelin, että nyt pitää pysähtyä, ettei aja punaista päin. No punainen tuli vasta hetken paikoilla oltuani. Sinä aikana aivan vierestä suhahti auto kovaa vauhtia pyörät lukossa jarruttaen. Tuurilla ei kummallekaan vahinkoja.
Hempuli
Töllintunaaja
Joitakin autojakin tuli 80-lätkän kanssa ajeltua, vaikka itsellä oli vain mp.
Muistan vieläkin, että niitä oli 26 kpl ja ajelut lähinnä talvella ilta- ja yöaikaan.
Pääasiassa 60-luvun kalustoa amerikasta ja saksasta. Seassa jokunen Datsun.
Lipallinen chauffeur-lakki on ajan myötä kadonnut.
Yksi sääntö oli: ajamiseen ei puutu kukaan, vain kohdetta sai ehdottaa.
Muistan vieläkin, että niitä oli 26 kpl ja ajelut lähinnä talvella ilta- ja yöaikaan.
Pääasiassa 60-luvun kalustoa amerikasta ja saksasta. Seassa jokunen Datsun.
Lipallinen chauffeur-lakki on ajan myötä kadonnut.
Yksi sääntö oli: ajamiseen ei puutu kukaan, vain kohdetta sai ehdottaa.
Harrastelija
Vakionaama
Miksi? Kohtahan sille ei ole käyttöä kun joidenkin mielestä 80 olisi riittävä läpi vuoden jotta maailma pelastuisi.
Kyllä on pidempien matkojen ajo puuduttavaa talvirajoituksillakin joten toivottavasti ei todeudu ja saadaan lätkille käyttöä.
Kyllä on pidempien matkojen ajo puuduttavaa talvirajoituksillakin joten toivottavasti ei todeudu ja saadaan lätkille käyttöä.
80 lätkä merkkinä, ettei kaik liikenne asia välttämättä ole sisäistetty. Se oppimisvaihe menossa. Voipi varautua.
Toisaalta, ns me. kokeneemmatki perseillään jatkuvasti tuol liikentees.
Isos maailmas 90 maantienopeus. Lie hyvä kompromissi. Motarilla vois vähä lujempaaki ku 120 mennä, niinku isos maailmas.
Taajamanopeuden vois tiputtaa vaik neljäänkymppiin. Koska jalankulkijat/jne. Eikä ehkä(?) tarttis olla suojateitä 48m välein, niin arvostus ehkä kasvais...
Toisaalta, ns me. kokeneemmatki perseillään jatkuvasti tuol liikentees.
Isos maailmas 90 maantienopeus. Lie hyvä kompromissi. Motarilla vois vähä lujempaaki ku 120 mennä, niinku isos maailmas.
Taajamanopeuden vois tiputtaa vaik neljäänkymppiin. Koska jalankulkijat/jne. Eikä ehkä(?) tarttis olla suojateitä 48m välein, niin arvostus ehkä kasvais...
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #192
Nopeesti se mittaaja luovutti, kaksi polkasua joista eka on varmaankin kalibrointi. Mutta muuten sanoisin että ero katsastuksessa on iso, HDi:ssä oli aina jotain pientä vikaa etupään ohjauksessa pallonivelissä tms. Epäilen että katsastusmiehet eivät ymärtäneet 406HD suunnitelufilosofiaa, löysää ja velttoa ohjausta ja pistivät sen aina jokun palloniven syyksi. Voi tietty olla että nykyinen huolto on parempi ja bongaa virheet mutta veikkaan että mersun rakenne on jämäkämpi... c-mersu on pienempi mutta painavampi. Toki näkyy varaosien hinnoissa.
pökö
Kaivo jäässä
Ei siinä ollut löysä eikä veltto ohjaus. Jos oli ni vika jossain.
pökö
Kaivo jäässä
Jos valmistusmaa olisi johonki syyllinen ei mersuilla vois ajaa metriäkään.Valmistusmaa
pökö
Kaivo jäässä
Siinä ne auton tekee kuin muutkin. Eikös sullakin mesessä ollu hiukka kalliit rempat joku aika sitten ja bemarit hajoilee paisuntakippoja myöten. Nekö sitten osaa auton oikein kunnolla tehdä?
Aikas hyvä tilasto sille mitä vehkeitä korjataan usein ja mistä on katsella vaikka Motonetin varaosalistoja - erityisesti VAGgineisiin on tyypillsesti osaa neljässä eri luokassa: jobbari ( esmes nivelet ilman rasvaa, mutta leiman verran kestää), tarvike, OEM ja vahvennettu tarvike.
Stellantiksen malleihin on vähemmän ylivuotava tarjonta - siellä on nivelet hihnat laturit, mutta ei kaikkea sitä kummallista jota esmes VAG-tyyppiongelmiin tarvitaan - vaikkapa jumittaviin jarruihin, koska ei niitä mene.
Stellantiksen malleihin on vähemmän ylivuotava tarjonta - siellä on nivelet hihnat laturit, mutta ei kaikkea sitä kummallista jota esmes VAG-tyyppiongelmiin tarvitaan - vaikkapa jumittaviin jarruihin, koska ei niitä mene.
Sama vika. -92 ostin ekan Pösön kovasti epäluuloisena. Sittemmin ei muita ole tullut ostettuakaan.
Sitä ennen oli Lancia, jonka sähköviöista sai aina kuulla. Ei tosin ollut n. 10 v aikana yhtään sähkövikaa. Ruostetta oli ja muitakin vikoja.
Vanhemmilla ollut Audeja, Hondia ja BMWtä. Kyllä mun Pösöt ovat olleet noita viattomempia. Tosin nämä uudemmat ovat olleet selvästi huonompia kuin 90-luvun Pösöt.