COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

[Deleted member 1344]

Vs: COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

Piti oikein tehdä uusi käyrästö jossa on sekä hetkellinen että kumulatiivinen COP mukana. Tämä on tosin VILP:stä, mutta toisaalta siitä saa sulatusenergian laskettua kun veden virtaus on koko ajan vakio.

Kumulatiivinen COP on siis graafin alusta (kello 4:50) kuhunkin ajanhetkeen asti tuotettu energia jaettuna kulutetulla energialla. Kahden asteen pakkasella sulatuksia tulee tosi usein ja ihan tarpeeseen.

 

[timbba]

Vs: COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

Meikäläinen jaottelee kolmeen eri vaíheeseen ilmalämpöpumpun toiminnan: sulatus, kiukku ja lämmitys. Lasken kyseessä olevien jaksojen keston karkeasti ja kunkin eri vaiheen COPin erikseen (keskiarvomittauksilla). Tällä tavalla kumulatiivinen COP sitten määrätään suhteellisesti. Sulatuksessa "puhallusilma" otetaan huomioon, mutta kun puhallusnopeus on nolla, niin olen Teukan yksinkertaisen COPin jakajaksi määrittänyt 30. Kiukkuvaiheessa pyrin laskemaan sellaisen keston, jossa COP olisi 1 (tässä voi tulla paljonkin mittausvirhettä). Lämmitys ja hetkelliset COPit on helppo laskea ja ottaa monesta datasta keskiarvoa.

Karkea esimerkki -20 asteessa kun sulatusväli on 50 minuuttia:
1) sulatus: 4 minuuttia, keskiteho 0,65kW, keski-imu 23, keski-puh 16 ja jakaja 30
2) kiukku: 10 minuuttia ja keskiteho 0,8kW (COP on siis 1)
3) lämmitys: 36 minuuttia ja keskiteho 1,18kW, keski-imu 23.5, keski-puh 37, nopeus 3 eli jakaja 5,4

Sulatuksen COP: (16-23)/30/0,65 = -0,35
Kiukun COP: 1
Lämmityksen COP: (37-23.5)/5.4/1,18 = 2,12
Kumulatiivinen COP: (4/50)*(-0,35) + (10/50)*1 + (36/50)*2,12 = ~1,70

Mitäs mieltä arvon raati on tälläisestä tavasta?

 

[A-P.K]

Vs: COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

eiköhän se ole helpoin, kun lasket

netto tuotanto / verkosta otettu energia

Netto tuotanto = koneen tuotto - sulatukset (kulutettu energia tuotannosta sulatukseen)

verkosta otettu energia = Kompressorin kuluttama energia kokoa jaksolle sisältäen tuotanto + sulatukset

 

[timbba]

Vs: COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

eiköhän se ole helpoin, kun lasket

netto tuotanto / verkosta otettu energia

Netto tuotanto = koneen tuotto - sulatukset (kulutettu energia tuotannosta sulatukseen)

verkosta otettu energia = Kompressorin kuluttama energia kokoa jaksolle sisältäen tuotanto + sulatukset

Kumulatiivinen COP tuolla tavalla mittaustuloksillani olisi:
(0+0,8*10+1,18*2,12*36)/(0,65*4+0,8*10+1,18*36) = ~1,85

Tota tyyliä käytin jossain vaiheessa, mutta jotenkin tuntui että onko se sulatuksen vaikutus noin vähäistä. Sen takia otin käyttöön tuon minun tapani, jonka edellisessä kerroin. En tiedä sitten kumpiko on lähempänä oikeaa vaiko pitäiskö viel noista käyttää keskiarvoa

 

[Deleted member 1344]

Vs: COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

Homma menee pieleen siinä, että painotat tuon kumulatiivisen COPin ajalla, etkä tuotetulla/kulutetulla energialla.

Mietipä tällaista esimerkkiä:

• Kone käy COP-arvolla 1.0 tunnin ajan, mutta kuluttaa/tuottaa 1 kWh
• Kone käy toisen tunnin COP-arvolla 3.0, kuluttaa 3 kWh ja tuottaa 9 kWh

Mikä ero on näillä:

• Kumulatiivinen COP: (1.0 * 1 h) + (3.0 * 1 h) / 2 = 2.0
• Kumulatiivinen COP: (1 kWh + 9 kWh) / (1 kWh + 3 kWh) = 2.5

 

[timbba]

Vs: COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

Homma menee pieleen siinä, että painotat tuon kumulatiivisen COPin ajalla, etkä tuotetulla/kulutetulla energialla.

Mietipä tällaista esimerkkiä:

• Kone käy COP-arvolla 1.0 tunnin ajan, mutta kuluttaa/tuottaa 1 kWh
• Kone käy toisen tunnin COP-arvolla 3.0, kuluttaa 3 kWh ja tuottaa 9 kWh

Mikä ero on näillä:

• Kumulatiivinen COP: (1.0 * 1 h) + (3.0 * 1 h) / 2 = 2.0
• Kumulatiivinen COP: (1 kWh + 9 kWh) / (1 kWh + 3 kWh) = 2.5

Totta! Kiitos korjauksesta.. Onneksi joillain klikkaa päänupissa paremmin kuin itselläni

 

[SON]

Vs: COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

Katsoin tuota Tonin Vilp kuvaa ja rakentavana kommenttina sanoisin että jotenkin tuo käynti on labiili (epävakaa) kun lämmönluovutus tapahtuu kuitenkin selvasti vakaampaan aineeseen, veteen eikä ilmaan. Tosin tähän liittyy monta veden virtaukseen littyvää tekijää jota ei voi kuvasta todeta, joten ei siitä sen enempää.

Toisena pointtina on tuo antoteho. Käsitykseni mukaan sen pitäisi olla sulatushetkellä miinus merkinen, eikä vain aleneva + tasolla, koska sulatusenergia otetaan vedestä ja siirretään ulos ja ei siten mitenkään hyödynnä talon lämmitystä. Muistaakseni repomies on mitannut vastaavanlaisen systeemin täksi tehoksi 4.. 5 kW.

Kuitenkin hieno systeemi. Olen seurannut sitä suurella mielenkiiinnolla. /a045b

 

[kotte]

Vs: COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

Toisena pointtina on tuo antoteho. Käsitykseni mukaan sen pitäisi olla sulatushetkellä miinus merkinen, eikä vain aleneva + tasolla, koska sulatusenergia otetaan vedestä ja siirretään ulos ja ei siten mitenkään hyödynnä talon lämmitystä.

Ei tuota sulatusenergiaa oteta milloinkaan kokonaan vedestä, vaan kompressorin jäähtymisellä on suuri merkitys. Aina kun lauhdutus siirtyy kylmempään väliaineeseen, kompressorin rauta luovuttaa hetkellisen lämpötehon (joka vastaavasti on poissa tuotosta, kun lauhtumislämpötila alkaa kytkennän muutoksen takia nousta).

 

[SON]

Vs: COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

Ei tuota sulatusenergiaa oteta milloinkaan kokonaan vedestä, vaan kompressorin jäähtymisellä on suuri merkitys. Aina kun lauhdutus siirtyy kylmempään väliaineeseen, kompressorin rauta luovuttaa hetkellisen lämpötehon (joka vastaavasti on poissa tuotosta, kun lauhtumislämpötila alkaa kytkennän muutoksen takia nousta).

Saattaa olla josssain määrin näin mutta tuo yllaoleva kyllä sisätää sellaisen harhakäsityksen että se kompressorin rauta, samoinkuin aiemmin esillä olisi ollut ilp:n sisäyksiön kenno olisi ikäänkuin ehtymätön energiasampo. Näin ei suinkaan ole vaan siitä kompuran massasta heltiää energiaa ehkä suurinpiirtein

Wkm= 7kg*0.1kcal/kg oC*60oC/860= 50Wh

ja tämä enegiamäärä on tavallaan "lainassa" negatiivinen koska tuo 60 arvioitu asteen lämpötila- alenema on jollain taas lämmitettävä jolla se kompura saadaan alkulämpötilaansa joten kyllä siitä vedestä todennäkoisesti se suurin sulatusenergia on otettava.

/a045b

 

[kotte]

Vs: COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

Wkm= 7kg*0.1kcal/kg oC*60oC/860= 50Wh

ja tämä enegiamäärä on tavallaan "lainassa" negatiivinen koska tuo 60 arvioitu asteen lämpötila- alenema on jollain taas lämmitettävä jolla se kompura saadaan alkulämpötilaansa joten kyllä siitä vedestä todennäkoisesti se suurin sulatusenergia on otettava.

Mutta parin minuutin ajan tuosta kompressorin jäähtymisestä saa useamman kilowatin "aputehon". Tuo käsitys "energian lainaamisesta" on juuri sitä, mitä itsekin tarkoitin.

Totuushan on, että kaikissa muissakin osissa (putkistot, lämmönvaihtimet, niiden sisältämät kiertoaineet) on lämmön ja tehon muuttumista hidastavia "integraattoreita" tai "akkuja". Kuitenkin, ainoa oikea tapa mitata kullakin hetkellä siirtyvää energiamäärää on virtauksen ja erolämpötilan mittaus laitteen sisänmenon ja ulostulon kohdalta. Tuolla tavoin aikavakio on vain sekunteja (kun käytetään nesteeseen upotettuja lämpötilanmittauselementtejä).

 

[Deleted member 1344]

Vs: COP laskentaa jossa sulatukset ja seisokki huomioitu

Katsoin tuota Tonin Vilp kuvaa ja rakentavana kommenttina sanoisin että jotenkin tuo käynti on labiili (epävakaa) kun lämmönluovutus tapahtuu kuitenkin selvasti vakaampaan aineeseen, veteen eikä ilmaan. Tosin tähän liittyy monta veden virtaukseen littyvää tekijää jota ei voi kuvasta todeta, joten ei siitä sen enempää.

Käynti olisi hyvinkin stabiilia kun oltaisiin alueella jos ei olisi sulatustarvetta ja oltaisiin samalla järkevällä ottotehoalueella. Eli ei ikinä

Sopivalla kuivalla pakkasilmalla tuota saattaa tapahtua.

Toisena pointtina on tuo antoteho. Käsitykseni mukaan sen pitäisi olla sulatushetkellä miinus merkinen, eikä vain aleneva + tasolla, koska sulatusenergia otetaan vedestä ja siirretään ulos ja ei siten mitenkään hyödynnä talon lämmitystä. Muistaakseni repomies on mitannut vastaavanlaisen systeemin täksi tehoksi 4.. 5 kW.

Leikkasin tuon graafin niin että negatiivinen teho ja COP jää pois. Tässä sama niin että negatiivinen antoteho näkyy. Samasta syystä tuo kumulatiivinen COP notkahtaa joka sulatuksessa, koska käytetyn energian määrä kasvaa ja tuotetun laskee.

COP-käyrä on silti leikattu nollaan, koska se saisi todella suuria negatiivisia arvoja (vedestä otetaan 8 kW parillasadalla watilla sähköä). ILP:n tapauksessa COP tuskin on alle -1 missään tapauksessa.