Coronaviruksen (SARS-CoV-2) ja sen aiheuttaman taudin (COVID-19) seuranta

Suomi

Maakunnittaina

Maailma
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Mitä tarkoitat, kokoajanhan tehdään? Koulut etänä vuoronperään, kiekkopelejä perutaan pelaajan sukulaisen aivastuksesta, katsomoissa kolmannes maksimeista, maskitoitotusta, suuri osa valtion ja kunnan hepuista etätöissä, ravintoloiden aukioloa juuri supistettiin ym.
Aika kaukana monen muun maan tai kevään toimista. Liikkuvuuskin näyttää olevan jopa tavallista suurempaa syksyllä, kun keväällä putosi rajusti.

Kaipa tässä sitten odotellaan, että ensin on ne teho-osastot täynnä. Ja pakkohan niitä lätkämatseja on ilmeisesti mennä katsomaan. 1/3 on kuitenkin 2-4 tuhatta!
 

hempanpumppu

Aktiivinen jäsen
Aika kaukana monen muun maan tai kevään toimista. Liikkuvuuskin näyttää olevan jopa tavallista suurempaa syksyllä, kun keväällä putosi rajusti.

Kaipa tässä sitten odotellaan, että ensin on ne teho-osastot täynnä. Ja pakkohan niitä lätkämatseja on ilmeisesti mennä katsomaan. 1/3 on kuitenkin 2-4 tuhatta!
Piruja taas maalaillaan!
Oliko keväällä Suomessa teho-osastot täynnä ja tarvittiinko tilattuja ruumiskontteja?
Sen teki tuo paniikki että ihmisiä ei tullut lääkärin määräämiin hoitoihin, akuutteja leikkauksia peruutettiin, ensiapuosastot isommissa sairaalapiireissä lähes tyhjillään yms.
Eipä ole Ruotsissakaan tainnut tehohoitopaikat/ruumiskontit loppua, vaikka valitsivat oman tiensä.
 

raksa11

Ajatusrikollinen
Jotenkin tulee Stasi ja DDR mieleen tästä nykypelleilystä. Mediat ja eritoten faceryhmät huutaa viikosta toiseen punaisena, kun kansalaiset kyttää toistensa maskittomuutta. :hmm:
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportti 7.10.2020 (pdf 1,3 Mt)
Liite: Epidemiologinen alueellinen seuranta 7.10.2020 (pdf 1,5 Mt)
Liite: Voimassa olevat suositukset ja rajoitukset 7.10.2020 (pdf 488 kt)

 
Viimeksi muokattu:

timbba

Vakionaama
Hemmetin hienoja graafeja tuo THL osaa tehdä (noi mitä janti yllä linkkasi).

Se vaan, että ku ei osata tehdä graafeja merkityksellisistä asioista. Graafeja esimerkiksi:
  1. Ikärakenne sairaalahoitoa vaativilla / kuolleilla?
  2. Pitkäaikaissairaat sairaalaosastolla osittain koronan takia?
  3. Kuolleisuus perusterveet?
  4. jne..
Ny raportoidaan jotain ilmaantuvuuslukuja, joilla ei tee käytännössä yhtikäs mitään kun kerran testejäki suoritetaan nykypäivänä 5x enemmän kuin keväällä. Kohta varmaan tehdään graafeja altistuneiden määrästäki tai jostain muusta aivan toissijaisesta asiasta.

Loppuun siis muutama fakta:
  1. Pyöreästi 88% kuolleista ovat olleet 70-vuotiaita tai yli
  2. Kuolleista valtaosalla (yli 90%) oli yksi tai useita pitkäaikaissairauksia
  3. Koronavirusepidemia ei ole lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ainoa oikeastaan fiksu mittari olisi, että paljonko korona lyhensi potilaan arvioitua elinikää. Se vääristää pahasti tulkintaa koronasta, että ylivoimainen enemmistö kuolleista on ollut pitkäaikaissairaita ja vanhoja.

Se että korona on ns. "viimeinen niitti" ei välttämättä merkitse paljoakaan eliniänodotteeseen. Kun seuraava influenssa olisi voinut tehdä saman tai joku sairaalabakteeri vaikkapa.

Nyt vain jokaikinen koronaa sairastava merkataan koronakuolleeksi, vaikka sille tipahtaisi meteori päähän. Tai olisi 99 vuotias haimasyöpäpotilas terminaalihoidossa, mutta sattuu korona tulemaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ainoa oikeastaan fiksu mittari olisi, että paljonko korona lyhensi potilaan arvioitua elinikää. Se vääristää pahasti tulkintaa koronasta, että ylivoimainen enemmistö kuolleista on ollut pitkäaikaissairaita ja vanhoja.
On tuon ohessa tarkasteltava hoidon kuormitustavaikutusta (sairaalahoito ja erityisesti tehostettu hoito sekä testaus ja jäljitys seuraksena olevine karanteeneineen maksavat valtavasti). Lisäksi, jos epidemia oikein alkaisi raivota kevään tyyliin, talous menee juntturaan, ei niinkään virallisten rajoitusten takia, jotka ovat kuitenkin kulkeneet kaikkialla aika lähellä keskitietä, vaan ihmisissä heräävän pelon takia, jolloin talous sakkaa todella pahasti, kun päivittäiskulutusta ruvetaan suoraan rajoittamaan ja pelko sekä yleinen epävarmuus vievät uskalluksen ja innon tehdä sitovia tulevaisuuteen kurkottavia päätöksiä. Melkein kaikki tieto ja niiden puuttuessa huhut ja luulo ohjaavat ihmisten taloudellista toimintaa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
On tuon ohessa tarkasteltava hoidon kuormitustavaikutusta (sairaalahoito ja erityisesti tehostettu hoito
Ja noiden kuormitus ei tule niistä laitoksissa kuolevista vanhuksista, jotka eivät käy sairaalan tai varsinkaan tehohoidon kautta. Suurin osa on kuollut siellä missä on ollut hoidossa tai sitten terveyskeskuksessa. Sairaalahoitoa on annettu vain nuoremmille ja silti keväällä oli sairaalat täynnä. Nyt on vasta n. 1/10 kevään pahimmasta sairaalakuormituksesta, mutta se tulee viiveellä ja tartuntamäärät tuplaantuvat kahdessa viikossa. Ei tässä kauaa mene ennen kuin ollaan kevään tilanteessa, jos tartuntamäärien kehitys ei taitu pian.

Kesästä saakka Ruotsissakin on ollut tiukemmat rajoitukset kuin Suomessa. Siellä kokoontumisraja on vain 50.
 

hempanpumppu

Aktiivinen jäsen
Ja noiden kuormitus ei tule niistä laitoksissa kuolevista vanhuksista, jotka eivät käy sairaalan tai varsinkaan tehohoidon kautta. Suurin osa on kuollut siellä missä on ollut hoidossa tai sitten terveyskeskuksessa. Sairaalahoitoa on annettu vain nuoremmille ja silti keväällä oli sairaalat täynnä. Nyt on vasta n. 1/10 kevään pahimmasta sairaalakuormituksesta, mutta se tulee viiveellä ja tartuntamäärät tuplaantuvat kahdessa viikossa. Ei tässä kauaa mene ennen kuin ollaan kevään tilanteessa, jos tartuntamäärien kehitys ei taitu pian.

Kesästä saakka Ruotsissakin on ollut tiukemmat rajoitukset kuin Suomessa. Siellä kokoontumisraja on vain 50.
Niin uskoteltiin ja herkemmille media tuon sai myytyä. Toisin on käynyt...
Koronan piti täyttää teho-osastot, mutta ne jäivätkin tyhjilleen: "On isomman arvioinnin paikka", sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ruotsin tilanne on huonompi kuin Suomen, mutta ero on aika pieni. Tai siinä mielessä Ruotsissa tilanne on jopa parempi, että tartuntojen kasvuvauhti ei ole läheskään yhtä jyrkkä kuin Suomessa. On tuplaantunut n. kuukaudessa kun Suomessa kahdessa viikossa.

Ei ollut keväällä teho-osastot täynnä ympäri maata, mutta HUSissa oli lähes normaali kapasiteetti pelkkiä koronapotilaita pahimmillaan. Tuossa pitää muistaa, että muu tehohoitoa vaativa siirrettiin mahdollisuuksien mukaan. Siis lähinnä leikkaukset.

Keväällä korona saatiin kuriin varsin hyvin pahalta näyttäneestä tilanteesta. Nyt ei vielä näytä pahalta, mutta kehityssuunta on kovin huono ja ei tosiaan paha tilanne luultavasti kaukana ole. En yllättyisi, jos tehohoidossa olisi 50-100 kuun loppuun mennessä.
 

pamppu

Vakionaama
Niin uskoteltiin ja herkemmille media tuon sai myytyä. Toisin on käynyt...

Eikö ole vain hyvä että varauduttiin, mutta ei tarvittu. Parempi se kuin että olisi ollut löysät housussa. Monesta maasta nähtiin kuvat täysistä telttasairaaloista, onneksi meillä rajoitukset puri. Saapa nähdä miten käy syksyllä...
 

timbba

Vakionaama
Sairaalahoitoa on annettu vain nuoremmille ja silti keväällä oli sairaalat täynnä.

Mistäs sä tuon tiedon olet saanut? Siis että vain nuoremmat ovat saaneet sairaalahoitoa? Missä on ikäjakaumat koronan takia sairaalahoitoa tarvinneille? Minä en ole löytänyt mistään tuota tietoa, joten mielenkiinnosta kyl tutkailen läpi, jos pistät linkin.

Ruotsilta löytyy näitä olennaisia graafeja:

Lyhykäisesti siis päättelyt:
- sairaalahoidossa keski-ikä n. 60
- sairaalahoitoa vaativilla lähes 80% oli joku riskitekijä
- ensimmäinen aalto mennyt ja toista ei ole näillä näkymin edes tulossa.. tilanne rauhoittunut
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Mistäs sä tuon tiedon olet saanut?
Oli noista ihan THL:n sivuilla, ainakin alkukesästä. Tehohoidossa olleita 80+ vuotiaita oli yksittäisiä ja 70+ myös hyvin vähän, vaikka muodostavat kuolleista pääosan.

Tässä yksi ikäjakauma huhtikuulta:

Tehohoidon kuolleisuus oli Suomessa hyvin pieni (15%?) verrattuna suurimpaan osaan länsimaista (50-70%). Pääselitys lienee hoitoon otettu ikäjakauma. Italiassahan uutisoitiin jopa yli 100 vuotiaasta tehohoidista selvinneestä.

Tilannekatsauksessakin kerrotaan, että kuolleista vain 21% on ollut erikoissairaanhoidossa eli sairaalassa. Siis noistakin vain (pieni?) osa tehohoidossa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Siis 2.6.2020 mennessä 286 tehohoitojaksoa, joista 7 yli 80-vuotiasta ja 42 70-79-vuotiasta.

Käsittääkseni samalla potilaalla voi olla useampi tehohoitojakso. Eli ei ole sama kuin tehohoitoa saaneet henkilöt.


346:sta kuolleesta yli 80-vuotiata 236 ja 70-79 67. Erittäin harva noista 70+ kuolleista on siis käynyt tehohoidossa.
 

VesA

In Memoriam
Erittäin harva noista 70+ kuolleista on siis käynyt tehohoidossa.

Tehohoitoon ei pääse jos on muutenkin huonossa kunnossa. Tai vanha. Ei sellaisiin asiakkaisiin tuhlata muitakaan kalliita hoitoja julkisella, kalliiden hoitojen harkinta perustuu sillä saataviin elinpäiviin joita pitää olla paljon. Jopa lasten kanssa harkitaan annetaanko kuolla vai hoidetaanko jos kallis hoito syö loppuvuoden budjetin hoitaa muita potilaita.
 

timbba

Vakionaama
@jmaja Kiitos linkeistä. Ylipäätään siis melkolailla samaa rataa mennään Suomen ja Ruotsin osalta. Nuoremmalla väellä ei siis merkittävää vaaraa, vaan edelleen kaikkein pahimmat ovat riskiryhmäläiset ja ikääntyneet.

Käsittämättömät mittakaavat tää on silti tuonut. Ruotsissa kuolleita koronaan n. 6000 ja lähes 90% on >= 70v. 80- ja 90-luvulla, kun ei ollut influenssarokotteita, niin joka vuosi siihen kuoli keskimäärin 3000. Jos otat huomioon ikärakenteet (eli Ruotsissa nykypäivänä 0.5 miljoonaa enemmän yli 70v ja muutenki pari miljoonaa enemmän asukkaita), niin eipä noissa juuri eroa siis tunnu olevan.

Ei 80- ja 90-luvulla edes mietitty, että koko maailma pitäis sulkea.. nyt ollaan hirveässä paniikissa. Korona minun päättelyiden kautta on ehkä hiukkasen ärhäkämpi kuin perusinfluenssa, mutta toimenpiteet sitä vastaan ovat kuin tykillä ammuttaisiin kärpästä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Käsittämättömät mittakaavat tää on silti tuonut. Ruotsissa kuolleita koronaan n. 6000 ja lähes 90% on >= 70v. 80- ja 90-luvulla, kun ei ollut influenssarokotteita, niin joka vuosi siihen kuoli keskimäärin 3000. Jos otat huomioon ikärakenteet (eli Ruotsissa nykypäivänä 0.5 miljoonaa enemmän yli 70v ja muutenki pari miljoonaa enemmän asukkaita), niin eipä noissa juuri eroa siis tunnu olevan.
Onkos sulla linkkiä tuohon 3000:een?

Ikärakenne on muuttunut, mutta on muuttunut myös tietyn ikäisten kunto. Nykyään moni 80-vuotias on vielä loistokunnossa. 3000 vuodessa on myös aika paljon vähemmän kuin 6000 puolessa vuodessa. Varsinkin huomioiden koronantorjuntatoimet, joita Ruotsissakin tehtiin.

Puhumattakaan sitten Italian tai vaikkapa Belgian luvuista.

Vielä selkeämpi ero on tehohoidossa. Ruotsissa oikeasti oli tehohoitokspasiteetti kokonaan käytössä mukaan lukien telttasairaalat. Ei vuosi-influenssa tuollaista aiheuta. Ei myöskään pitkäaikaisoireita perusterveille.
 

timbba

Vakionaama
Onkos sulla linkkiä tuohon 3000:een?

Tässä linkki.

Ikärakenne on muuttunut, mutta on muuttunut myös tietyn ikäisten kunto. Nykyään moni 80-vuotias on vielä loistokunnossa.

Tuon täytyy olla mutua vai millä päättelit että 80v nykypäivänä on paremmassa kunnossa kuin 80- tai 90-luvulla?

3000 vuodessa on myös aika paljon vähemmän kuin 6000 puolessa vuodessa. Varsinkin huomioiden koronantorjuntatoimet, joita Ruotsissakin tehtiin.

Tsekkaa tuo Ruotsin kuolleisuuskäyrä. Se on taapertanut jo kaks kuukautta muutama per päivä tahdilla. Ei oo näkyvissä uutta piikkiä... tuleeko edes? Jos ei, niin jäädään tuohon n. 6000 kuollutta..

Ja kuten sanoin niin ikärakenteet on pakko huomioida. Nämä ovat ne suurimmat riskiryhmäläiset joka tapauksessa.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Tuon täytyy olla mutua vai millä päättelit että 80v nykypäivänä on paremmassa kunnossa kuin 80- tai 90-luvulla?
Elinikäodote on kasvanut reilusti 80/90-luvulta. Siis ikä jolloin keskimäärin kuollaan. Vuonna 1990 tuo oli Suomessa 74,8 ja Ruotsissa 77,5 vuotta. 2017 81,3/82,3.

Sama asia tuo tietysti on toisin ilmaistuna kuin se, että nykyään niitä yli 70- ja 80-vuotiaita on selvästi enemmän kuin 80/90-luvulla.

Mikä muu selitys sille on kuin iäkkeiden parempi kunto? Lapsikuolleisuus ja vastaavat eivät ole juuri tuosta kehittyneet. Vähentyneet liikennekuolemat tietysti auttavat.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tsekkaa tuo Ruotsin kuolleisuuskäyrä. Se on taapertanut jo kaks kuukautta muutama per päivä tahdilla. Ei oo näkyvissä uutta piikkiä... tuleeko edes?
Luultavasti tulee. Uudet tartunnat kuitenkin ovat kasvaneet. Loppukesän ja jonnekin syykuun alkupuolelle oli n. 200/vrk. Nyt on jo 500/vrk. Kuolemat nousevat 2-3 viikon viiveellä ja laskevat vielä hitaammin. Kukaan ei tiedä miten tuo oikein käyttäytyy. Miten paljon tilanne muuttuu ilmojen viileytyessä?
 

msr

Aktiivinen jäsen
Saksassa näyttää olevan hoidettu paljon auliimmin vanhuksia. Mekaanisessa hengityslaitteessa olleista 23% yli 80-vuotiaita. Suomessa tehohoidossa olleista vain 3% yli 80-vuotiaita.

En löytänyt enää lähdettä, mutta muistan lukeneeni että saksassa yksityiset saavat tehohoidosta hyvän korvauksen. Sen vuoksi saksassa on paljon tehohoitopaikkoja ja niitä käytetään myös vanhusten viimeisinä päivinä. Suomessa taas lasketaan tarkemmin €/elinvuosi joten yli 80-vuotiaita ei normaalioloissakaan oteta teholle. Suomessa taas käsittääkseni keskosten hoito on varsin hyvää, kun siinä €/elinvuosi on huomattavasti parempi. Tosin Suomessa keskostenkin hoito voidaan lopettaa kun tilanne muuttuu toivottomaksi eli €/elinvuosi raketoi kun 80 vuotta muuttuu päiviksi), toisin kuin japanissa jossa keskoset pidetään loppuun asti koneissa, vaikkei enää toivoa olisi.
 

timbba

Vakionaama
Elinikäodote on kasvanut reilusti 80/90-luvulta. Siis ikä jolloin keskimäärin kuollaan. Vuonna 1990 tuo oli Suomessa 74,8 ja Ruotsissa 77,5 vuotta. 2017 81,3/82,3.

Sama asia tuo tietysti on toisin ilmaistuna kuin se, että nykyään niitä yli 70- ja 80-vuotiaita on selvästi enemmän kuin 80/90-luvulla.

Mikä muu selitys sille on kuin iäkkeiden parempi kunto? Lapsikuolleisuus ja vastaavat eivät ole juuri tuosta kehittyneet. Vähentyneet liikennekuolemat tietysti auttavat.

Alkuun, laskin väärin Ruotsin ikäväestön... otin ne tekstit pois edellisestä viestistä. Joo ja oot oikeassa, että tuolleen ajateltuna voisi sanoa että 80v keskimäärin ovat paremmassa kunnossa. Silti he ovat riskiryhmää edelleen ja tämä pitää ottaa huomioon.. immunologinen vanheneminen ja siihenhä nää influenssat pureutuvat.

Luultavasti tulee. Uudet tartunnat kuitenkin ovat kasvaneet. Loppukesän ja jonnekin syykuun alkupuolelle oli n. 200/vrk. Nyt on jo 500/vrk. Kuolemat nousevat 2-3 viikon viiveellä ja laskevat vielä hitaammin. Kukaan ei tiedä miten tuo oikein käyttäytyy. Miten paljon tilanne muuttuu ilmojen viileytyessä?

Käyrien perusteella ei ainakaan näin tulisi käymään. Suurimmat piikit tapauksien määrässä oli kesäkuussa (useana päivänä reippaasti yli 1000/vrk). Kuolematapaukset sen sijaan laskivat koko ajan... ja jos otetaan se viive huomioon, niin voidaan puhua dramaattisesta laskusta ottaen huomioon tapausten määrän.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Käyrien perusteella ei ainakaan näin tulisi käymään. Suurimmat piikit tapauksien määrässä oli kesäkuussa (useana päivänä reippaasti yli 1000/vrk). Kuolematapaukset sen sijaan laskivat koko ajan...
Tuossa lienee taustalla samaa kuin Suomessa eli testaaminen muuttui radikaalisti. Keväällä Ruotsissa ei testattu lainkaan aktiivisesti eli vähemmän kuin Suomessa, vaikka tautia oli taatusti enemmän. Sittemmin on testausta lisätty reilusti ja kehotettu kaikkia menemään testeihin sielläkin. Siis Ruotsissa oli suuri piikki oikeasti jo keväällä, vaikka tartuntatilastoissa se näkyy kesällä.

Sama koskee Suomea osittain. Suomessa saatiin aiemmin testaus kuntoon ja otettiin kaikki testiin. Alussahan Suomessa testattiin vain sairaalassa jo olevia ja hoitohenkilökuntaa. Nyt tehdään 10 000+ testiä/vrk kun pahimpaan aikaan tehtiin vain 1000.

Määrät eivät siis ole vertailukelposia kummassakaan maassa eikä maasta toiseen. Positiivisten osuudesta voi jotain päätellä, mutta siinäkin pitää huomioida kevään jo hoidossa olevat testatut. Tuossa aletaan olla lähellä kevään lukuja.
 

jmaja

Hyperaktiivi
En löytänyt enää lähdettä, mutta muistan lukeneeni että saksassa yksityiset saavat tehohoidosta hyvän korvauksen. Sen vuoksi saksassa on paljon tehohoitopaikkoja ja niitä käytetään myös vanhusten viimeisinä päivinä.
Kai niistä kuintekin merkittävä osa henkiinkin jää. Olisi mielenkiintoista tietää onko tuo muuttunut Suomessa ja milloin. Jotenkin on mutu, että tuossa on menty hoitoa huonontavaan suuntaan ja ehkä reilustikin. 90-luvun alun lamavuosina vai vasta myöhemmin?

Suomen hieno terveydenhuolto alkaa olla enää pelkkä myytti? Maksat kovia sivukuluja koko työurasi ja sitten eläkkeellä kun hoitoa tarvitset, sinua pidetään turhan vanhana hoidettavaksi?
 

jarkko_h

Vakionaama
.Iso osa terveydenhuollon kuluista tulee ylipainosta johtuvista ongelmista. Tämä on kehopositiivisuuden trendissä tapu, josta ei saa puhua ja johon lääkärit eivät edes kohta uskalla puuttua.

Yhden keskikokoisen kunnan elämänhallintansa menettäneet läskit vievät helposti pois resursseja 1-5 tehohoitopaikan verran.

Syrjäkylillä jo pienet lapset läskiytyvät. Vielä 30 vuotta sitten ylipaino oli harvinainen ongelma lasten ja nuorten keskuudessa. Tässä on aikapommi, joka on räjähtämässä täysin käsiin muiden haasteiden kanssa (ikärakenne...)


Jos jatkossa halutaan että terveydenhuolto pysyy iskukykyisenä:
1) epideemisiä kuluja lisääviä ongelmia (lihavuus..
) pitää ennaltaehkäistä voimallisesti
2) Hallitsematon yksityistäminen ja tätä kautta kulufragmentaation lisäys pitää estää.

-- jälkikirjoitus
Niille, jotka pahoittivat mielensä kirjoituksesta. Olen itse painoindeksin mukaisesti lievästi ylipainoinen. Jos en saa tilannetta hallintaan, olen sairastava läski 10 vuodessa. Asioista pitää pystyä puhumaan oikeilla nimillä.
---
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Iso osa terveydenhuollon kuluista tulee ylipainosta johtuvista ongelmista
Varmasti paheneva ongelma. Juuri kun on saatu muuten verisuoniperäinen kuolleisuus laskettua.

Vähintään yhtä merkittävä on liikunnan ja siten fyysisen kunnon heikentyminen ja polarisoituminen.

Järkyttävä seurata miten Cooper-testitulokset ovat heikentyneet 80-luvulta intissä. 2700->2400 m vaikka samaan aikaan huonompikuntoisia jätetään pois aivan eri tahtiin kuin 80-luvulla, jolloin "kaikki" miehet vielä kävivät intin.

2400 m on jo surkea tulos nuorelle miehelle. Mahtaisiko nyt 50-60-vuotiaat 80-luvulla intin käyneer edelleen päästä parempaan? Itse en ole kokeillut, mutta olisin kovin pettynyt alle 2700 m tulokseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tehohoitoon ei pääse jos on muutenkin huonossa kunnossa. Tai vanha. Ei sellaisiin asiakkaisiin tuhlata muitakaan kalliita hoitoja julkisella, kalliiden hoitojen harkinta perustuu sillä saataviin elinpäiviin joita pitää olla paljon. Jopa lasten kanssa harkitaan annetaanko kuolla vai hoidetaanko jos kallis hoito syö loppuvuoden budjetin hoitaa muita potilaita.
Ei ajattelu hoidosta päättävillä ihan noin mene. Tehohoito on varsin rankkaa, kun käytetään menetelmiä, joita teho-osastoa vaativa Covid-19.infektion hoito edellyttää. Hoito on niin kovaa, että huonokuntoiselta menee varsin usein henki tuon hoidon seurauksena. Sen takia huonokuntoista ei kovin herkästi esim. hengityskonehoitoon laiteta ja siinä vaiheessa, kun enää muuta vaihtoehtoa ei ole, ennustekin on huonokuntoiselle lähes toivoton. Talous vaikuttaa ehkä niin, että on turha tuhlata rahoja potilaan "kiduttamiseen" elämän viime hetkillä, jollei lopputulos jokseenkin varmasti mihinkään muutu.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Sen takia huonokuntoista ei kovin herkästi esim. hengityskonehoitoon laiteta ja siinä vaiheessa, kun enää muuta vaihtoehtoa ei ole, ennustekin on huonokuntoiselle lähes toivoton.
Mikä sitten selittää varsin suuren eron Keski-Eurooppaan? Ei kai siellä huvikseen kiduteta vanhuksia?

Tulihan keväällä Ruotsista raportteja, että hoito on lähinnä eutanasiaa eli annetaan morfiinia, joka heikentää muutenkin puuttellista hapensaantia. Suomessa ei kai noin pitkälle ole menty, mutta taitaa olla kohtuu korkea kynnys päästä hoitoon 70+ vuotiailla.

Itse tunnen paljon 80+ vuotiaita todella aktiivisiä ja hyväkuntoisia ihmisiä. Yhden kanssa on tullut kisattua rankkoja n. vuorokauden kestäviä purjehduskisoja kahden hengen miehistöllä erinomaisella menestyksellä nuoria vastaan.

Mahtaisiko nuokaan päästä sairaalaan, jos koronan saisivat?
 

kotte

Hyperaktiivi
Mikä sitten selittää varsin suuren eron Keski-Eurooppaan? Ei kai siellä huvikseen kiduteta vanhuksia?
Muultl osin viittaan Hempulin edeltävään viestiin ja "kidutuksen" osalta sitäkin aikaisemmin esille tuotuun mahdollisuuteen, että "kidutuksesta" olisi mahdollisesti taloudellista hyötyä terveydenhoitolaitoksen talouden kannalta hoidon lopputuloksesta riippumatta. Kun toimitaan eettisissä päätöksissä harmaalla vyöhykkeellä (eli ei ole selkeää kriteeriä, mikä on kulloinkin oikein tai väärin), ei voida suorastaan moittiakaan.

Ja "huonokuntoisuudella" voidaan viitata kovin eri asioihin, mutta tässä kohtaa sydän- ja verenkiertoelimistön tai hengityselinten huono kunto on ratkaiseva tekijä, vaikkei puhuttaisi suoranaisesti dementoituneesta vuodepotilaasta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
mahdollisesti taloudellista hyötyä terveydenhoitolaitoksen talouden kannalta hoidon lopputuloksesta riippumatta.
Mahtaako tämä olla yleinen käytäntö Keski-Euroopassa tai edes Saksassa?

Huonokuntoisuuden määritelmä on aika epämääräistä. Olihan sitä keväällä puhetta, että 80-vuotiaan kuntoa vastaava on joku raja. Siis ei ikäraja vaan kuntoraja.

Millainen on sitten 80-vuotiaan kunto? Taitaa olla tyypillistä tuossa iässä, että syö useita lääkkeitä ja varsin suurelle %:lle lienee tehty ohitusleikkaus/pallolaajennus ja laitettu tekonivel jonnekin.

Tehohoitoon on otettu 7 ja kuollut 91 yli 80-vuotiasta. Olikohan nämä sitten erityisen huonokuntoisia?
 

VesA

In Memoriam
Ilmeisen suuri ero näissä kriteereissä Suomi/Ruotsi vs. Keski-Eurooppa. Ainakin koronan osalta. Ja ihmeen vähän tuosta on puhuttu.

Ruotsalaisetkin antoivat vanhusten armotta kuolla hoitolaitoksiin - ei otettu edes sairaalaan arvoitaviksi. Siellä on vaan ollut muuten pöpöä aika määrissä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Australialainen tutkimustulos: Covid-19-tautia aiheuttava virus voi säilyä seteleissä ja näytöissä jopa 28 päivän ajan
Lämpötilan nostaminen tuhosi viruksen nopeasti.

 
Back
Ylös Bottom