CTC Ecoair 520M / ebm papst puhaltimen S3G630-AD05-53 laakerit

pökö

Kaivo jäässä
Onko tarkkaa työntömittaa, digiä?
Normaalin laakerin mitat on aina tasan nollaan päättyviä, esim ulkohalkaisija tyyliin 36.00mm
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onko tarkkaa työntömittaa, digiä?
Normaalin laakerin mitat on aina tasan nollaan päättyviä, esim ulkohalkaisija tyyliin 36.00mm
Löysin laatikosta tämmöisen vanhan, jota ei ole juuri käytetty, kun se tyhjentää aina patterinsa ellei sitä poista.

Akseli:
Ø 11,99 mm. Sitä ei voi mitata toistettavasti kuin tällä tavalla, kun se on tuollaisen maljan pohjassa. Jos se ei ole ihan suora, se voisi olla vähän alle. Akselissa ei ole mitään purseita, koska uudet laakerit seilaavat siinä kuin helmitaulussa.

Akselin mittaus.jpg


Akselin reikä:
Nachin laakereiden reikä Ø 11,99 mm
Alkuperäiset laakerit ehkä satikan vähemmän.
On aika paljon mittauksen tavasta kiinni mutta ero on todella pieni. Mitattu samalla nollausasetuksella.

Laakereiden ulkokehät, nämä voi mitata helposti ja toistettavasti
Nachit molemmat Ø 27,99, paksuus ulkokehällä 7,94
FAG: Ø 27,99 paksuus ulkokehällä: 7,98 mm
SKF: Ø 27,99 paksuus ulkokehällä: 7,95 - 7,96 mm
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Toistaiseksi en millään. :rtfm:
Minusta tuntuu, että tuossa on ehkä käynyt nyt vähän huono tuuri. Toleranssit ristissä. Toki ilmeisesti jokin lukite voisi tuossa myös toimia.
Tuo akselin alimittaisuusero on jotenkin kovin pieni, että olisi tarkoituksella tehty. Jos olisivat kettuja olleet, eroa olisi enemmän, jotain kymmennysosa milli tai enemmän, jota olisi jo vaikea lukitteella tehdä.

Ellei laakeria löydy, tuon akselin pinnan voisi ehkä kuparoida (tai niklata) elektrolyysillä. Sillä voisi säätää kerroksen paksuutta hyvin tarkasti ja homman voi keskeyttää kohtuu helposti sovituksen ajaksi.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
mitähän tästä pitäisi ymmärtää...
Noista ei mikään ole parhaimmillaan enää pakkasessa. Kuumaan suuntaan taas 100 astetta ei ole mikään ongelma. Jos tuo keltainen tarkoittaa vielä tyydyttävää toimivuutta, olisihan tuo vielä helposti saavutettavissa noista useimmilla rasvoilla.

Tuo Setän puhallinhan ei varmaan koskaan käy ainakaan -23°C kylmemmässä, jolloin ulkona on pakkasta -19 °C. Korkein lämpötila tuskin 40 °C ylittää. Tuo rikkotunut laakeri oli kylmemmässä päässä. Akseli nousee suoraan rautaisen kupin pohjasta, jota ilmavirta jäähdyttää estoitta. Toisen pään laakeri on 10 senttiä pitkän akselin päässä, jota käämit lämmittävät ja ehkä taajarikin hiukan toisesta päästä.

Toistaalta kylmyys tuskin rasvaa kovettaa. Enemmän tuo vaikuttaisi kärsineen kuumuudesta. Varmaan käynyt aika lämpimänä viimeaikoina, jos on noin jäykkänä pyörinyt. Pakkasella tosin kovimmin rallatti, pyöritys myös kovimmalla. Autojen pyöränlaakerit ja vetonivelet käyvät varmaan kylmempänä, kun täällä autoilla ajetaan pakkasellakin. Pyöränlaakerit varmaan myös ajoittain voivat kuumentua kovasti, jos jarrutellaan jatkuvasti.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Noillakin voiteluaineilla on lopulta monta parametria - ne myös voivat kostua eri määrin. Mitähän vaikka SKF vastaisi jos haluais laakerin paikkaan jossa voi olla vähän märkää ja sitten pakkastakin - vaihtelevat kierrokset ja akselin suuntaiset voimat, mutta ei hirmuisia voimia. Ei EBM-papstilta ole välttämättä pyydetty kuin isoa ja hiljaista ropelia. "For example, some lithium soap greases absorb up to 100% of their weight in water; barium and calcium-thickened greases absorb up to 40%; and polyurea greases absorb as little as 20%."

Näytti tuota litiumia olevan SKF:n laakerirasvoissa..
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ehdotan vielä kerran sitä pestyn SKF laakerin kokoamista uudella vaseliinilla, se toinen laakerihan oli hyvä.

Rasvasin sen, kun en tohtinut vielä halkaistakaan. Rasvattuna vaikuttaa aika nätisit pyörivän - tosiaan paljon siistimmin kuin kuivana.

Näytti tuota litiumia olevan SKF:n laakerirasvoissa..

Laitoin sisälle ihan perus vaseliinia, TB:n litumpohjaista "Multipurpose grease", joka on tarkoitettu kuula ja liukulaakereihin. Pysyi hyvin sisällä, kun pyöritti 3000 r/s. Parissa minuutissa tuo lämpeni niin, että sormia poltti, kun lämpö ei päässyt mihinkään johtumaan. Ilmeisesti rasvaa tuli vähän liikaa. Liika lämpö tuskin olisi tuossa koskaan ongelma.

Tässä avattuna se ehjä FAG. Ainakin tuon on ihan saman väristä kuin tuo minun käyttämäni rasva.

FAG avattuna.jpg


3,5 vuoden jälkeen rasva on kirkasta, paitsi ilmeisesti kumisuojuksesta on kulunut mustaa kuminväriä sisäkehän lähelle. Tuokin vielä saatoi hiukan levitä, kun pyöritin tuota porakoneella 3000 r/s, jotta tuntisi miten tuo lämpenee. Lämpeni selvästi vähemmän kuin rasvaamani SKF.

Sitä vaan mietin, että jos tuon kokoaan ilman uusia laakereita, sitten ei ole mihin niitä sovittaa. Ei oikein usko riitä, että uudet laakerit olisivat käypäset, jos ei pääse kokeilemaan.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Sitä vaan mietin, että jos tuon kokoaan ilman uusia laakereita, sitten ei ole mihin niitä sovittaa
Minä kokoaisin.
Noissa sinun laakereissa on numeroita kyljissä mitä ei yleensä näe yleislaakereissa. Siinä voi olla syy löysyyteen ja laakerikauppa sen selvittää.

Kun kone on kasattu ja käy max n 700 kiekkaa niin lämpö laakerissa ei nouse.
 

Tikka

Jäsen
Tuo akselin alimittaisuusero on jotenkin kovin pieni, että olisi tarkoituksella tehty. Jos olisivat kettuja olleet, eroa olisi enemmän, jotain kymmennysosa milli tai enemmän, jota olisi jo vaikea lukitteella tehdä.
Mitään kikkoja tuskin on tehty ihan siitä syystä, että kaikki sellaiset lisäävät puhaltimen valmistushintaa. Halvinta on käyttää täysin vakiolaakereita ja suunnitella haluttu sovite akselin toleranssin avulla. Olisi outoa, jos valmistaja haluaisi nostaa hintaa valitsemalla tuonne jotain erikoistoleransseilla laitettuja laakereita.

6001 laakerin sisähalkaisija on SKF speksien mukaan 11,992-12,000mm. Normaalit (SKF) vaihtoehtoiset laakerit ovat vain hieman tarkemmin valmistettu, esim. P5 toleranssilla 11,995-12,000mm. Pitäisi siis varmaan osua 6001 laakerien kohdalla toleranssien alapäähän, jotta tulisi sopiva ahdistussovite. Onko tuossa laakerien ulko- ja sisäkehillä jotkut olakkeet, jotka pitävät laakereita paikallaan vallitsevien aksiaalivoimien suuntaisesti? Tuo propellia lähempänä oleva laakeri lienee asennettu siten, että sen on ajateltu kantavan tuulettimen aksiaalivoimat? Kuvista en näe varmuudella, kun kaikkia osia ei ole näkyvissä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Noissa sinun laakereissa on numeroita kyljissä mitä ei yleensä näe yleislaakereissa. Siinä voi olla syy löysyyteen ja laakerikauppa sen selvittää.

Tämän innoittamana pistin sitten nyt pakettiin ja virrat päälle, että alkaa lämpenemään. 89W alkoi ottaa Valmetin mukaan. Siellä se nyt odottaa käyntiinlähtölupaa. Kuinkahan kauan tuon pitäisi esilämmitetä 10 asteen pakkasessa ?

Tuon kapineen kokoaminen on helppoa. Pari laakeria, lukkorengas, puolen tusinaan ruuveja.

Purkaessa on oltava huolellinen kun nostaa piirikorttia, että ei riko näitä tuntosarvia. Ne menevät nätisti omiin taskuihinsa piirikortin näkyvän puolen takana. Ilmeisesti tunnustelevat jotain pyörimiseen liittyvää, ehkä mittavaat käämien lämpötilaa. Mikä mahtanee ollakaan näiden merkitys ?

Piirikortin härpäkkeet.jpg



Onko tuossa laakerien ulko- ja sisäkehillä jotkut olakkeet, jotka pitävät laakereita paikallaan vallitsevien aksiaalivoimien suuntaisesti? Tuo propellia lähempänä oleva laakeri lienee asennettu siten, että sen on ajateltu kantavan tuulettimen aksiaalivoimat? Kuvista en näe varmuudella, kun kaikkia osia ei ole näkyvissä.


Ulkokehät istuvat molemmissa päissä vapaasti ilman mitään kiinnitystä. Tässä staattorin potkurin puoleinen pää. Tuo iso reikä keskellä on läpeensä.

Staattori.jpg


Koko akseli on tasapaksu ja se päättyy potkurin pään suureen olakkeeseen, joka on osa maljamaisen roottorin pohjaa. Kuvassa on akselilla väljästi uivat uudet laakerini, jotka siis jäivät muuhun mahdolliseen käyttöön.

Väljät Nachit.jpg


Taajuusmuuntajan päässä laakeri on kiinnitetty akselille lukkorenkaalla.

Piirikortin puoleinen laakeri.jpg


Laakerin alla on kaksi jousilevyä. Ulkokuori on vapaasti kelluva ulospäin. Alapuolella on kaksi jousilevyä >< asennossa, jotka ponnistavat tätä ilmeisesti sen verran ulos päin, että potkurin pään laakerin ulkokehä pohjaa. Aksiaalinen kuormitus jää toiseen suuntaan tälle laakerille (potkurin veto) ja toiseen suuntaan potkurin pään laakerille. Itse ihmettelen, miksi jatkuva veto on jousilevyjä vasten eikä jäykkää laippaa vasten mutta näin ne siellä oli ja näin se oli toki helpompi kootakin.

Koko laitos on sitten tämmöinen. Propeli on kalterin takana ja akseli vetää siis taajarista pois päin.

Puhallin koottuna.jpg



Purin sitten vielä sen ehjänkin FAG laakerin suojukset, että sain pestyä sen ja täytettyä uudella rasvalla. Vaihdon myös laakerien paikat.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Meillä meni Nibellä hyvässä plussakelissä tunnin luokkaa lämpeämiseen. Ohjekirja taisi ehdotella jopa kolmea tuntia.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Odotellaan siis vielä tunti.

Tuosta laakeroinnista vielä sen verran, että jos potkurin veto ylittää jousilevyjen voiman, aksiaalipaine potkurin pään laakerista häviää ja se on vain melko löysästi pesässään. Tuo staattorihan vain työnnetään tuonne roottorin sisään. Toisessa päässä paine on aina sama kunnes jousilevyt alkavat antaa periksi ja pohjaavat.
 

pökö

Kaivo jäässä
Toisessa päässä paine on aina sama kunnes jousilevyt alkavat antaa periksi ja pohjaavat.
Tuskin jousilevyihin tulee niin kovaa painetta että ne painuu litteiksi. Nuo jousilevyt on myös ilmanvaihtokoneiden keskipakopuhaltimissa, kaiketi niiden homma on estää päittäisvälys esim lämpölaajenemisen vuoksi.
Tavallisesta sähkömoottoristakin löytyy sisältä jousilevy millä on joku tämän sorttinen tehtävä, siksi sähkömoottoreissa laakereista vain toinen laakeri voidaan asentaa kiinteästi, esim liimalla jos sen pesä on löystynyt.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nyt se käy ja kukkuu :D Ei kurise eikä kukerra.
Kiitoksia kaikille neuvoista ja kannustuksesta. Se olikin tarpeen kun valmistajan puolen palvelu oli kuin venäläisellä poliisiasemalla.

Täytyy nyt selvittää tuo laakerimysteeri.

Remontille tuli hintaa nuo laakerit 20 €, joita ei tarvittu.
Uusi puhallin olisi maksanut toimitettuna 680 €. Mitähän tuollaisen asennuskustannus mahtaisi olla, jos asentajan tilaisi? Itse työhön (valmiin puhaltimen vaihto) ei varmaan menisi kuin vartti tunti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nuo jousilevyt on myös ilmanvaihtokoneiden keskipakopuhaltimissa, kaiketi niiden homma on estää päittäisvälys esim lämpölaajenemisen vuoksi.
Tuon lisäksi laakeriin tuulisi aina kohdistua laakerin speksien mukainen päittäisvoima. Ilman tuota voimaa laakerikuulat eivät pyöri tukevasti niille suunniteltuja uria pitkin kummaltakin vastinpinnalta. Ja jolleivat asetu tukevasti, niin rupeavat helposti värähtelemään, lähtevät surffailemaan rasvapatjan päällä, hidastelevat hiukan tuolla tavoin liitäessään ja töksähtävät taas äkisti saatuan kontaktin metalliin jonkin sivukiekuran päätteeksi. Lopputuloksena kehät menevät ennen pitkää pykälille.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Uusi puhallin olisi maksanut toimitettuna 680 €. Mitähän tuollaisen asennuskustannus mahtaisi olla, jos asentajan tilaisi? Itse työhön (valmiin puhaltimen vaihto) ei varmaan menisi kuin vartti tunti.

Epäilen että pari sataa euroa tuollainen vaihto operaatio herkästi kustantaa kuitenkin pelkästään tunti- ja kilometrikuluina arvonlisäveroineen. Vaikka varsinainen työsuoritus veisikin vain sen vartin niin matkat kohteeseen, mahdollinen varaosan ja tarvikkeiden nouto ym kuitenkin vievät aikaa jota sitten mahdollisuuksien mukaan pyritään tilaajalta laskuttamaan.

Kovalta tuntuvan hinnan lisäksi niin saattaa olla yllättävän vaikea löytää tekijää tuollaiselle pikkutyölle. Eli, tämäkin lienee sarjassamme niitä töitä joita kannattaa tehdä itse jos vaan suinkin osaaminen ja uskallus siihen riittävät.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eli, tämäkin lienee sarjassamme niitä töitä joita kannattaa tehdä itse jos vaan suinkin osaaminen ja uskallus siihen riittävät.

Valmiin puhaltimen vaihto ei paljon uskallusta edellytä, kun johdoille on jopa pistoke. Puhallin on kiinni neljällä mutterilla.

Tuo laakerien vaihtokin voisi kannattaa jopa ihan korjaajille. Jos olisi laittaa laakerit saman tien, ei tuon purkamiseen ja kokoamiseen voi mennä kahta tuntia enempää ja jos tuota toistuvasti tekisi, ei varmaan tuotakaan. Toki jos tuo ajetaan niin tilttiin, että kone pysähtyy, voi olla tiukka paikka korjata. Tuossahan ei ilmeisesti ole käytännössä kuin laakerit ja tuo piirikortti normaalisti vikaantuvia paikkoja. Kortin vaihtoa varten puhallinta ei tarvitse edes irrottaa. Liekkö korttia saatavana varaosana ja pystyykö tuollaisia oikein kukaan mitenkään korjailemaan. Ainakaan itseltäni ei onnistu.

Mittasin tuon puhaltimen reiän paikoilleen laittaessa ja se on tasan 630 mm eli joku 600 mm propeli siihen mahtuu hienosti. Tuota samaa tai aivan samannäköistä puhaltimen koria näkyy olevan monenlaisissa puhaltimissa. Tavallisilla moottoreilla olevia vähän vastaavanlaisia puhaltimia näkyisi saavan ulkomailta satasella parilla. Hyvässä lykyssä voisi löytää jopa juuri tuolla samalla korilla olevan, jolloin kävisi heittämällä pultteihin. Miten lie sitten mahdollinen kättely koneen sähköpuolen kanssa ? @pamppu tosin jo arveli, että ei pitäisi olla ongelma. Vaikka tuollainen vakionopeuksinen puhallin vähän enemmän kuluttaisikin sähköä, se voisi saada jopa hiukan kompensaatiota suuremmasta ilmamäärästä osateholla mutta meluaisi oleellisesti enemmän kuin alkuperäinen.
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
Anteeksi tämä välikommentti, mutta on se hienoa seurata kun vielä on ihmisiä jotka uskaltaa ja osaa tehdä minun silmissäni näinkin haastavia juttuja itse . Mahtava myös nähdä, että tietämystä ja kokemuksia jaetaan auttaakseen toisia.
 

roots

Hyperaktiivi
Kiitoksia kaikille neuvoista ja kannustuksesta. Se olikin tarpeen kun valmistajan puolen palvelu oli kuin venäläisellä poliisiasemalla.
Vähän samanlaista kokemusta tuosta Setä-mies palvelusta kun sinne pari kertaa soitellu tietojenkalastelu mielessä, väkisin puhelun päätyttyä tunkee soittokäden (oikeakätinen) sormea pystyyn keskivaiheilta rivistöö... :D
 

pökö

Kaivo jäässä
Vähän samanlaista kokemusta tuosta Setä-mies palvelusta kun sinne pari kertaa soitellu tietojenkalastelu mielessä, väkisin puhelun päätyttyä tunkee soittokäden (oikeakätinen) sormea pystyyn keskivaiheilta rivistöö... :D
Kaveri taasen sai sieltä varsin vaivattomasti piirikortin maalämpöpumppuunsa erään ukonilman jälkeen, ei tosin ilmaiseksi.
 

Tikka

Jäsen
Täytyy nyt selvittää tuo laakerimysteeri.
Lisäkuviesi perusteella vaikuttaa aika selvältä. Potkurista kauimmainen laakeri on lukittu paikalleen aksiaalivoimien mukaisesti olakkeella (ulkokooli) ja lukkorenkaalla (sisäkooli). Potkuria lähempänä oleva laakeri puolestaan lukittuu staattorissa olevaan olakkeeseen (ulkokooli) ja roottorin olakkeeseen (sisäkooli). Potkurista kauimmainen laakeri kantaa aksiaalivoimat, ja lähempänä oleva laakeri lähinnä asemoi akselin ja kantaa minimaaliset voimat. Näin siis käytössä olevalla pyörimissuunnalla, ja tuskinpa tuota on tarkoitettu toiseen suuntaan pyörimäänkään.

Yllä kotte:n toteamus laakerikuulien surffailusta on varmaan ihan lähellä -> Kylmyydestä paksuuntunut rasva ja lähes ilman kuormaa pyörivä laakeri voi hyvin aikaansaada sen, että kuulat eivät edes pyöri vaan liukuvat.

Ja siis laakeritoleranssimysteeri on siinä mielessä mielestäni aika selvä, että akselin ja sisäkoolin välinen sovite ei näyttele tuossa suurta roolia. Aksiaalivoima kannetaan muotolukitteilla, kuten pitääkin. Ideaalitilanteessa akselin ja sisäkoolin välillä on hyvin pieni ahdistussovite, jotta ei synny esim. ilmiötä nimeltä fretting. Mitään suurempaa käytännön merkitystä kuitenkaan tuskin on, vaikka sinne jäisikin liukusovite (kuten uusilla laakereilla olisi jäänyt). Mitään merkittävää välystä sinne ei kuitenkaan jää mittojen mukaisilla laakereilla, eli akseli asettuu nätisti keskelle staattoria.
 

pökö

Kaivo jäässä
Potkuria lähempänä oleva laakeri puolestaan lukittuu staattorissa olevaan olakkeeseen (ulkokooli) ja roottorin olakkeeseen (sisäkooli).
Ei siellä vissiin ole sisäkoolin olaketta? Jos nyt olakkeella tarkoitetaan vahvempaa kohtaa akselilla missä on laakerille tarkka välys.
 

Tikka

Jäsen
Ei siellä vissiin ole sisäkoolin olaketta? Jos nyt olakkeella tarkoitetaan vahvempaa kohtaa akselilla missä on laakerille tarkka välys.
Ao. kuvassa tuo punainen kohta tuolla perällä ottanee kiinni sisäkooliin samalla kuin staattorissa näkyvä pykälä ottanee ulkokooliin.

v%C3%A4lj%C3%A4t-nachit-jpg.62345
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ja siis laakeritoleranssimysteeri on siinä mielessä mielestäni aika selvä, että akselin ja sisäkoolin välinen sovite ei näyttele tuossa suurta roolia.

On se siinä mielessä että ei se akseli saa lähteä sortamaan siinä silmässään. Kyllä kuormaan kantavan sovitteen pitää olla niin tiukka, ettei se voi likkua siinä pyörimisen tahtiin. Joko oikea sovite tai lukite tuohon tarvitaan.

Aksiaalivoima kannetaan muotolukitteilla, kuten pitääkin.

Kyllä, näin se toki tietysti on ja pitääkin olla. Akselilla laakerit ovat olakkeen ja lukkorenkaan välissä, ulkokehällä kahden olakkeen välissä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mitään kikkoja tuskin on tehty ihan siitä syystä, että kaikki sellaiset lisäävät puhaltimen valmistushintaa. Halvinta on käyttää täysin vakiolaakereita ja suunnitella haluttu sovite akselin toleranssin avulla. Olisi outoa, jos valmistaja haluaisi nostaa hintaa valitsemalla tuonne jotain erikoistoleransseilla laitettuja laakereita.

Vaan kylläpä kerrotun mukaan on. Selvisi, että ei ole mikään vakiolaakeri vaan ilmeisesti joko ebm:n tai CTC:n spekseillä tehty laakeri, jota ei ole ehkä missään muualla. Vaikea sanoa, kumpi on ollut asialla. Sitä vaan en ymmärrä, että on kahdelta valmistajalta tuollaisilla mitoilla. Tuo on kätevästi suunniteltu, kun on tehty alimittaisella akselin reiällä. Ylimittaisen korvaava tuote olisi ollut melko helppo tehdä hiomalla muutama satikka vakiolaakerin silmää suuremmaksi.

Noissa sinun laakereissa on numeroita kyljissä mitä ei yleensä näe yleislaakereissa. Siinä voi olla syy löysyyteen ja laakerikauppa sen selvittää.
Näin se juuri on. Selvisi sen verran, että ei saa laakerikaupoista. Ehkä merkkivaraosana, jos sellaisenakaan. :prkl:
Oli todellakin oikea ratkaisu laittaa nyt ne vanhat takaisin rasvattuna.

Jos noita yleensä jostakin saa, niille on myös oletettavasti kehitetty omat varaosahintansa. Hillotolpan rakentaminen on aloitettu jo varhain suunnittelupöydällä.

Ehkä vielä varmempi ja kätevämpi keino olisi ohjelmoida tuohon taajuusmuuntajaan jokin ajastin, joka mykistäisi sen takuuajan loputtua. Kolmen kylmän kauden jälkeen vaikka 8 kk toiminta-aikaa. Siinä olisi kaikki takuut umpeutuneet ja uusi kortti sitten varaosana.

VAIHTOEHTOJA
-Laakerilukite
-Akselin kuparointi tai niklaus paksummaksi
-Suurempi silmäisen laakerin istuttaminen holkin avulla. Ulkohalkaisijaa ei voi suurentaa, pitäisi olla millin pari suuremmalla silmällä.
-Varaosalaakerin hankinta. Mielenkiintoista, onko tuo CTC:n oma vain ebm papstin aikaansaannosta?
-Jonkin muun yleismallisen puhaltimen istuttaminen

Onkohan Niben VILPeissä myös vähän vastaavia ebm:n puhaltimia ?

Saisimmeko aikaiseksi maaottelua. Ruotsi vielä niskan päällä....

Ruotsi Suomi.jpg
 

pamppu

Hyperaktiivi
Varaosaa ei varmasti ole edes saatavana. "Maintenance free", varaosa on se koko moottori. Vaan pieni ero, äänestäisin tilanteen sattuessa vakiolaakerin puolesta lukitteen kera, kun ei tuolla ihmeelliset voimat tai kierrosluvut ole.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Noita kannattaisi itse kunkin kuulostella kenellä näitä on ja huoltaa nuo laakerit ajoissa ennen totaalista tuhoa. Taisi tulla säännöllinen nuohouskohde, kun puhdistaa ja rasvaa nuo laakerit. Mahtaneeko kestää sitten nyt pidempään. Ellei tuossa ole jotain sähköisiä ilmöitä takana, voisi kestää kauankin. Jos on, laakerit varmaan kaipaavat tämän rasvauksen säännöllisesti - jos sekään enää pelastaa.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Mikähän sen töhnän alkuperä oli, kun noin periaatteessa tuo ei erityisen vaikeissa olosuhteissa minusta ole. Kosteutta toki saa aina välillä.

Omassa aparaatissa lienee ihan toisenlainen fööni, kahdella eri nopeudella toimiva. Mikähän toteutus siinä lieneekään... Pitäisi kai alkaa tutkia mikä se on, kun alkaa olla 10v takana. Mitään ääntelyä tuo ei kyllä vielä pidä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Aika kova jos näin on. Joku laakeriliike tiesi näin kertoa?

Sen verran, että noita laakereita ei vaikuta löytyvän edes laakerialan erikoisliikkeistä. Puhallinvalmistajan kautta näihin ei ole myöskään laakereita varaosina saatavilla. Saattaavat myös olla ihan normaaleilla laakereilla tavalliset ebm:n vakiopuhaltimet.

Ei standardin mukaisia laakereita on olemassa, mutta niissä on yleensä luokkaa millin tai kahden ero silmässä. Tämmöisillä pienillä toleranssieroilla ei ole. Voisi kuvitella, että tuollainen pieni mittaero on aika helppo toteuttaa. Laakeri valmistetaan ihan normaalisti mutta silmän hionta vain säädetään esim. 0,02 mm pienemmälle ja hiontaan varattu pieni työvara riittää tuohon.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Puolitoista vuotta mennyt ja uusintarasvaus kaiken varalta. Kukas se sanoikaan, että näissä lämpöpumpuissa ei olisi mitään huoltotarvetta? :rolleyes:

Sattui sopivasti vähän ukkosta niin ryhdyin toimeen. Ei kummoinen homma, ei varsinkaan, jos olisi varaosalaakerit. Selvästi suurin ja myös ikävin homma oli pestä ja rasvata nuo laakerit. Tällä kertaa olin paremmin valmistautunut. Hankin sekä SKF:n että FAG:n valmistetta olevat standardi 6001 laakerit elintenluovuttajiksi. Niistä tarvittiin tiivistelevyt, jotka tällä kertaa irrotettiin ehjinä. Sopivat mainiosti alkuperäisiin. Alkupeäisiä, kirotulla alimitaisella silmällä olevia, en ole onnistunut mistään löytämään.

Tiivistelevyjen luovuttajat ryhmäkuvassa. SKF:n laakereissa näyttää olevan vähemmän rasvaa kuin FAG:n. Vasemmalla SKF (explorer), oikealla FAG. Ilman tiivistelevyä olevat ovat uusia elintenluovuttajia, vasemmanpuoleiset uudelleen rasvaa täynnä olevia alkuperäisiä. Mielenkiinnosta kokeilin uusia vakiolaakeitakin akselille. Uivat molemmat samalla tavalla kuin helmitaulussa. Aika metkaa touhua.

Laakerit ja tiivistelevyt.jpg



Mikä lie ero logiikassa. SKF sisältää vain vähän rasvaa, FAG on enemmän. Myös alkuperäisissä tuo FAG oli selvinnyt paremmin. Vasemmalla FAG, oikealla SKF. Nämä ovat uusia, vain avattuja laakereita, joista on irrotettu kallisarvoiset tiivistelevyt.

Tiivielevyn luovuttajat.jpg


Vanha FAG tuli jälleen pohjimmaiseksi, koska se oli ensimmäisellä kierroksella hyvässä vedossa. Se sai pitää paikkansa toistamiseen pohjimmaisena. Se oli vuotanut hiukan rasvaa. Tiivistelevyt saivat vähän siipeensä edellisellä kerralla. Molemmissa laakereissa oli nyt hyvä ja rasvainen vaikutelma. Molemmat laakerit olivat vuotaneet hiukan mutta eivät olleet sotkeneet tämän enempää.

Vanhan laakerin rasvavuotoa.jpg


Eli eipä muuta kuin vanhat entisille paikoilleen, rasvaa täynnä ja uusilla tällä kertaa ehjinä irroitetuilla tiivistelevyillä. Taas rokkaa Setä nätisti.

Näin meni jokseenkin tarkkaan 1,5 vuotta. Rasvalla täytettyinä menevät luultavasti heittämällä 2-3 vuotta, todennäköisesti pidempäänkin. Olisiko parin vuoden päästä taas kontrolli tarkastus? Vain Ø15 mm kupariputken pätkä oli hävinnyt edellisestä rempasta. Tuo putken pätkä on tarpeen, kun naputtelee laakerit takaisin paikoileen.

Tämmöiseltä näytti tällä kertaa syvimmällä aksellilla oleva FAG laakeri avattuna. Ei vielä mitään hätää ja olisi mennyt vielä paljon pidempäänkin. Tässä on siis ihan Tokmannilta ostettua TB:n yleisrasvaa, mutta sitä oli siellä niin paljon kuin laakerin sisälle mahtui. Väri ei ollut muuttunut.

Alkuperäinen FAG avattuna.jpg



Tältä näytti SKF -laakeri taajarin päässä. Alkuperäisessä ebm -asennuksessa laakerit olivat toisin päin. Vaihdoin ne edellisessä rempassa niin että paremmassa kunnossa oleva FAG tuli akselin "syvempään" päähän ja SKF tamun päähän. Jotain tummumista on havaittavissa. Tuo TB:n yleisrasva ei ole kuitenkaan kirkasta vaan hiukan kellertävää jo tässä mittakaavassa.

SKF laakeri taajarin päässä.jpg
 
Viimeksi muokattu:

pamppu

Hyperaktiivi
Puolitoista vuotta mennyt ja uusintarasvaus kaiken varalta. Kukas se sanoikaan, että näissä lämpöpumpuissa ei olisi mitään huoltotarvetta? :rolleyes:

Semmosta se nykyaikainen tekniikka nopeudensäätöineen on :) Mulla 11v vilpillä nyt takana, huollon tarve nolla. Muutaman vuoden välein olen kyllä avannut kannen ja katsonut ettei orava ole tehnyt pesää sisälle :)
 
Back
Ylös Bottom