Datakeskukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
janti sanoi:
Kysyppä vielä kuinka monta osaketta pitää omistaa että sen voi olettaa kompeisoivan tulevan muutoksen. 8)
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa tähän kysymykseen vastaus.

Montako Fortumin osaketta pitää omistaa, jotta datakeskusten nostama sähkölasku tulee takaisin?

Edellisessä viestissä totesin, että suurin osa datakeskusten nostamasta sähkölaskusta jää Suomeen sähköyhtiöille ja niiden omistajille, mutta kotitalous, joka ei omista Fortumin osakkeita, näkee vain laskun. Kysymys kuului, montako osaketta pitäisi omistaa, jotta kasvavat osingot kattaisivat laskun nousun. Laskin sen.

Lyhyesti: sähkölämmitteisen omakotitalon pitäisi omistaa Fortumia noin 23 000 eurolla vuonna 2030 ja 35 000–40 000 eurolla vuonna 2035. Kerrostaloasujalle riittää noin 2 000–3 500 euroa. Luvut ovat omaa laskelmaani.

Tarvittava osakemäärä (kurssi noin 24 €)​


Laskun nousu €/vOsakkeitaArvo
Omakotitalo, 2030+415noin 950noin 23 000 €
Kerrostalo, 2030+40noin 90noin 2 200 €
Omakotitalo, 2035, säätövoimaa ≤1 / ≤0,5 GW+800 / +1 200noin 1 450 / 1 670noin 35 000 / 40 000 €
Kerrostalo, 2035, säätövoimaa ≤1 / ≤0,5 GW+70 / +105noin 130 / 150noin 3 000 / 3 500 €
Omakotitalo, 2035, säätövoimaa riittävästi (1,7 GW)+340noin 860noin 21 000 €

Miten laskin​

  1. Fortum tuottaa Pohjoismaissa ydin- ja vesivoimalla noin 47 TWh vuodessa. Fortumin oman herkkyysluvun mukaan 1 €/MWh korkeampi sähkön hinta tuo noin 47 miljoonaa euroa enemmän liikevoittoa.
  2. Oman markkinamallini mukaan datakeskukset nostavat hintaa vuonna 2030 Suomessa noin 15 €/MWh ja Ruotsissa noin 16 €/MWh. Fortumin liikevoitto kasvaa siis noin 735 miljoonaa euroa vuodessa.
  3. Yhteisöveron (20 %) jälkeen tulos kasvaa noin 0,66 € osakkeelta.
  4. Fortum jakaa nykyään osinkona 90 % tuloksesta, joten osinko nousee noin 0,59 €.
  5. Osinkoveron jälkeen (listattu yhtiö, efektiivisesti 25,5 %) käteen jää noin 0,44 € osakkeelta vuodessa.
  6. Osakemäärä on laskun nousu jaettuna 0,44 eurolla. Omakotitalolle 415 / 0,44 ≈ 950 osaketta.

Valtio on suurin hyötyjä​

Valtio omistaa Fortumista noin 51 %. Datakeskusten tuomasta lisäosingosta valtio saisi vuonna 2030 noin 270 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 50 euroa jokaista suomalaista kohden. Raha menee kuitenkin valtion budjettiin, eikä se kohdistu sähkölaskun maksajille.

Varauksia​

  • Osakesäästötili: osinkovero lykkääntyy, jolloin omakotitalolle riittää 2030 noin 700 osaketta (noin 17 000 €).
  • Jakosuhde voi muuttua: Fortumin osinkopolitiikka on 60–90 % tuloksesta. Jos jakosuhde laskee 60 %:iin, osakkeita tarvitaan puolitoista kertaa enemmän (omakotitalolle 2030 noin 34 000 €).
  • Hyöty tulee viiveellä: Fortum on myynyt suuren osan seuraavien vuosien tuotannostaan kiinteään hintaan (2026 noin 75 %, 2027 noin 65 %, hinta noin 41 €/MWh). Pysyvä hinnannousu näkyy tuloksessa täysin vasta 1–3 vuoden päästä.
  • Odotus voi jo olla kurssissa: jos sijoittajat odottavat datakeskusten nostavan sähkön hintaa, se näkyy jo osakkeen hinnassa. Silloin nyt ostava maksaa hyödystä etukäteen.
  • Arvonnousua en laskenut mukaan. Fortumin tuotannon jako Suomen ja Ruotsin kesken (20 / 27 TWh) on oma oletukseni.

Lähteitä​

 
Espejot sanoi:
Minua kiinostaa toki sähkön hinta mutta hinnan vaihtelulla on suuri merkitys. Eli kuinka paljon hinta tulee keskimäärin vaihtelemaan vrk tai viikon sisällä. Talvi 2025 oli sääolojen suhteen poikkeuksellinen mutta oletetvasti tuulivoiman rakentaminen lähtee taas kasvuun joka lisää heiluntaa joten pelkällä spot hinnan nousu ei kerro laskua.... onko tästä arviota?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ihan mielenkiiintoinen kysymys monessakin mielessä. Oma "kiinteä" soppari on myös loppumassa hiukan reilun vuoden päästä ja tarvisi kans miettiä että mitä jatkossa. Nakataan kysymys eetteriin.

Hyvä kysymys. Ohjasin sen Kalliit tunnit ja tyynet jaksot -säikeeseen. Se laskee vuorokauden ja viikon sisäisen hintavaihtelun toteutuneesta datasta ja mallin skenaarioista, sekä datakeskusten kanssa että ilman, eri tuulimäärillä. Lisäksi se laskee, mitä vaihtelu tarkoittaa pörssisähköasiakkaan laskulle ja paljonko kulutuksen siirto halvoille tunneille säästäisi.
 
Ton1A sanoi:
Avaruudessa 'rauta' vasta kuumaa onkin. Kaikki käytettu sähköteho muuttuu lämmöksi, avaruudessa ainoa keino päästä siitä eroon on säteillä se pois infrapunasäteilijöillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin on, tosin säteilijtä ovat varsin tehokkaita avaruudessa, kun ne kääntää pois auringosta ja auringonvalon lämmittävän vaikutuksen voi eliminoida ohuella heijastavalla kalvolla. Haastehan tuo silti on.
 
Yhteenveto kansalaismielipiteistä. Jotenkin oletinkin että suunta on tiedossa, mutta tsekattiimpa tämäkin läpi.

Yhteenveto:

Mitä tästä voi päätellä​

Tämä on omaa tulkintaani, ei kyselyjen tulos.
  1. Mielipide kääntyy, kun lasku nousee. USA:ssa käänne tuli vasta, kun datakeskukset näkyivät laskuissa. Suomessa oma arvioni on, että datakeskukset nostavat hintaa noin 1,5 snt/kWh vuoteen 2030 mennessä [M1]. Laskuissa se näkyy vasta vuosien päästä, joten nykyiset kyselyt kertovat ajasta ennen nousua.
  2. Suomen ehdollinen kannatus on hauras. Ehto "jos yhtiöt rakentavat sähköä" ei nykytahdilla täyty: tiedossa oleva datakeskusten uusi tuotanto kattaa vain noin 15 % niiden kulutuksen kasvusta [M1].
  3. Ihmiset haluavat maksuvelvoitteen, eivät kieltoa. Kaikkialla, missä on kysytty, enemmistö haluaa datakeskusten maksavan oman sähkönsä ja verkkonsa. Kieltoa kannatetaan selvästi vähemmän [21].
  4. Kyselyistä puuttuu tärkein kysymys. Joku voisi kysyä suomalaisilta suoraan, uskovatko he datakeskusten nostavan sähkölaskuaan ja kenen se pitäisi maksaa.


Mitä ihmiset ajattelevat datakeskuksista: Suomi, Pohjoismaat ja maailma

Kävin läpi, mitä mielipidekyselyt kertovat suhtautumisesta datakeskuksiin ja niiden vaikutukseen sähkön hintaan. Lyhyesti: suomalaiset hyväksyvät datakeskukset ehdolla, että yhtiöt rakentavat samalla sähköä, mutta enemmistö haluaa myös rajoituksia lakiin. Norjassa enemmistö vastustaa jo, ja Yhdysvalloissa mielipide kääntyi vuodessa jyrkästi, kun sähkölaskut nousivat. Tarkempi raportti on liitteenä. Hakasulkeissa olevat numerot viittaavat lähteisiin viestin lopussa.

Suomi: kyllä, mutta ehdoin​

KyselyTulos
Toivo / Iro Research, 5/2026, n = 1 000 [1]72 % pitää datakeskuksia kannatettavina, jos yhtiöt investoivat myös sähköntuotantoon ja -verkkoon. Vastaan 14 %.
Maaseudun Tulevaisuus, 6/2026 [2]53 % rajoittaisi rakentamista lailla. Vasemmistoliiton kannattajista 77 %, kokoomuksen 37 %.
USU-gallup, 6/2025, n = 1 000 [3]Enemmän hyötyä 25 %, enemmän haittaa 18 %, loput neutraaleja tai eivät osaa sanoa.
Helen / Norstat, 9/2025 [4]75 % hyväksyy, jos hukkalämpö hyödynnetään. Omalle alueelle hyväksyisi 49 %.

Toivo on kokoomusta lähellä oleva ajatuspaja ja Helen energiayhtiö, joten molemmilla on asiassa oma intressi. Lisäksi Toivon kysymys oli ehdollinen ja johdanto myönteinen.

Kukaan ei ole kysynyt suomalaisilta, nostavatko datakeskukset sähkön hintaa. En löytänyt yhtään tällaista kyselyä Suomesta enkä muista Pohjoismaista. Hintahuoli näkyy silti: kansalaisaloite "Datakeskukset kuriin" keräsi 50 000 nimeä kolmessa päivässä ja 84 103 nimeä 6.10. mennessä [5]. Se perustelee liittymisehtoja ja datakeskusmaksua nimenomaan kotitalouksien sähkön hinnalla.

Paikalliset kiistat (Tuusula, Lapinlahti, Kangasala, Riihimäki) koskevat enimmäkseen salaisia sopimuksia, kuulemista ja luontoa, eivät sähkön hintaa [6]. Yksikään hanke ei ole kaatunut kansalaisvastustukseen. Riihimäellä kehittäjä vetäytyi, mutta pääsyynä oli uhanalainen lähde.

Kaikki kyselyt on tehty ennen syyskuun käänteitä (Googlen 13 miljardia, kansalaisaloite, hallituksen "villi länsi" -puhe), joten tuoreinta mielipidettä ei ole mitattu.

Norja vastustaa, Ruotsi ja Tanska ilman kyselyjä​

  • Norja: Opinionin kyselyssä (2026, n = 1 006) uusia datakeskuksia kannattaa 13 % ja vastustaa noin 40 %. Vastustajien osuus on kasvanut 10 prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa [7]. Klassekampenin kyselyssä (8/2026) 30 % on puolesta ja 44 % vastaan [8]. Norjassa halpaa vesivoimaa pidetään yhteisenä omaisuutena, jota ulkomaiset datakeskukset vievät.
  • Ruotsi: kyselyjä ei löytynyt. Googlen Sundsvallin hanke on herättänyt poliittista kritiikkiä, mutta ei asukasprotesteja.
  • Tanska: kyselyjä ei löytynyt. Valtakunnallinen Stop Datacentre -liike perustettiin syyskuussa [9], ja Varde hyväksyi atNorthin hankkeen mielenosoituksesta huolimatta 6.10. Täyskieltoa vaativa kansalaisaloite on kerännyt vain 1 532 kannattajaa [10].

Yhdysvallat: mielipide kääntyi, kun laskut nousivat​

Heatmapin kyselysarjassa datakeskusta omalle paikkakunnalle vastusti elokuussa 2025 42 % ja elokuussa 2026 jo 75 % [11]. Virginiassa, maailman suurimmassa datakeskuskeskittymässä, uuden datakeskuksen hyväksyisi 35 % äänestäjistä, kun vuonna 2023 osuus oli 69 % [12]. Eri kyselyissä 60–78 % odottaa datakeskusten nostavan omaa sähkölaskuaan [13, 14].

Taustalla on todellinen hinnannousu. Itäisen USA:n sähkömarkkinan (PJM) kapasiteettimaksut osuivat kolme kertaa peräkkäin hintakattoon, ja markkinavalvojan mukaan datakeskukset lisäsivät yhden huutokaupan kustannuksia noin 9 miljardia dollaria [15]. Paikallinen vastustus esti tai viivästytti tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 75 hanketta, arvoltaan noin 130 miljardia dollaria [16]. Aiheesta on tullut vaaliteema molemmille puolueille.

Kiinnostava yksityiskohta: kun ihmisiltä kysytään, kuka on syyllinen laskun nousuun, sähköyhtiöiden voitot mainitaan useammin kuin datakeskukset (Pew: 64 % vs. 43 %) [17].

Eurooppa ja muut​

  • Irlanti: datakeskukset käyttävät 23 % maan sähköstä, ja 61 % keskeyttäisi niiden rakentamisen (Irish Times/Ipsos 9/2026) [18].
  • Iso-Britannia: YouGovin kyselyssä uusia datakeskuksia kannattaa 69 %, mutta omalle alueelle vain 56 % [19].
  • Australia: 67 % pitää datakeskuksia riskinä sähkölaskuille, ja 82 % velvoittaisi ne rakentamaan oman uusiutuvan tuotantonsa [20].

Mitä tästä voi päätellä​

Tämä on omaa tulkintaani, ei kyselyjen tulos.
  1. Mielipide kääntyy, kun lasku nousee. USA:ssa käänne tuli vasta, kun datakeskukset näkyivät laskuissa. Suomessa oma arvioni on, että datakeskukset nostavat hintaa noin 1,5 snt/kWh vuoteen 2030 mennessä [M1]. Laskuissa se näkyy vasta vuosien päästä, joten nykyiset kyselyt kertovat ajasta ennen nousua.
  2. Suomen ehdollinen kannatus on hauras. Ehto "jos yhtiöt rakentavat sähköä" ei nykytahdilla täyty: tiedossa oleva datakeskusten uusi tuotanto kattaa vain noin 15 % niiden kulutuksen kasvusta [M1].
  3. Ihmiset haluavat maksuvelvoitteen, eivät kieltoa. Kaikkialla, missä on kysytty, enemmistö haluaa datakeskusten maksavan oman sähkönsä ja verkkonsa. Kieltoa kannatetaan selvästi vähemmän [21].
  4. Kyselyistä puuttuu tärkein kysymys. Joku voisi kysyä suomalaisilta suoraan, uskovatko he datakeskusten nostavan sähkölaskuaan ja kenen se pitäisi maksaa.

Lähteet​

[1] Ajatuspaja Toivo / Iro Research: Yksi kysymys: Datakeskusinvestoinnit ja sähkön riittävyys, 15.9.2026. https://ajatuspajatoivo.fi/wp-conte...vestoinnit_ja_sahkon_riittavyys_1509_2026.pdf
[2] Maaseudun Tulevaisuus: MT-kysely: Enemmistö haluaa rajoittaa datakeskusten rakentamista, 12.6.2026; luvut MT:n kommentista 22.6.2026. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus/6333130d-1e9d-400b-bb83-de59d9574a68
[3] Kouvolan Sanomat / Uutissuomalainen: USU-gallup: Neljäsosa suomalaisista pitää datakeskuksia hyödyllisinä, 4.7.2025. https://www.kouvolansanomat.fi/uutissuomalainen/8655701
[4] Helen: Suomalaiset hyväksyvät datakeskukset, jos niistä syntyy konkreettista hyötyä, 2026. https://www.helen.fi/en/news/2026/s...reettista-hyotya--erityisesti-lampoa-koteihin
[5] Yle: Datakeskuksille rajoituksia vaativa kansalaisaloite etenee eduskuntaan, 18.9.2026. https://yle.fi/a/74-20246940
[6] MTV Uutiset: Datakeskuspäätöksiä on tehty kuntalaisten mielestä hämärästi, 11.9.2026. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...-sita-vastaan-taistellaan-verkostolla/9390670
[7] Opinion / NTB: Lav støtte til datasentre og batterifabrikker, 28.5.2026. https://kommunikasjon.ntb.no/presse...batterifabrikker?publisherId=17849233&lang=no
[8] Klassekampen: Datasentre får motstand, 10.8.2026. https://klassekampen.no/utgave/2026-08-10/datasentre-far-motstand
[9] Analogist: Folkets Datacenter Forum indvier ny modstandsbevægelse, 9/2026. https://analogist.dk/torsdag-d-24-s...acenter-forum-indvier-ny-modstandsbevaegelse/
[10] Borgerforslag.dk: Fuldt stop for etablering af datacentre i Danmark (FT-24104), luettu 8.10.2026. https://www.borgerforslag.dk/se-og-stoet-forslag/?Id=FT-24104
[11] Heatmap News: Data center opposition poll (Heatmap Pro / Embold), 19.8.2026. https://heatmap.news/daily/data-center-opposition-poll-collapse
[12] Anchorage Daily News / Washington Post: In this U.S. hot spot for data centers, voters have turned against them, 15.4.2026. https://www.adn.com/nation-world/20...data-centers-voters-have-turned-against-them/
[13] Yale Program on Climate Change Communication: Climate Change in the American Mind: Politics & Policy, Spring 2026, 9.6.2026. https://climatecommunication.yale.e...ican-mind-politics-policy-spring-2026/toc/10/
[14] Consumer Reports: Survey: households strained by energy bills, concerned over data centers' impact, 11.3.2026. https://advocacy.consumerreports.or...-concerned-over-data-centerss-impact-on-bills
[15] Benton Institute: Data centers added $9.4 billion in costs on biggest US grid (Monitoring Analytics), 2025–2026. https://www.benton.org/headlines/data-centers-added-94-billion-costs-biggest-us-grid
[16] Data Center Watch: Q1 2026 report, 2026. https://www.datacenterwatch.org/q1-2026-1
[17] Pew Research Center: Many Americans hold utility companies responsible for their rising home energy bills, 6.5.2026. https://www.pewresearch.org/short-r...sponsible-for-their-rising-home-energy-bills/
[18] The Irish Times: Majority of people want data centre construction to stop, Irish Times/Ipsos B&A poll shows, 26.9.2026. https://www.irishtimes.com/politics...ction-to-stop-irish-timesipsos-ba-poll-shows/
[19] Cavendish Consulting: What people really think about data centres (YouGov), 2/2026. https://cavendishconsulting.com/the-edit/february-2026/what-people-really-think-about-data-centres/
[20] Climate Council: Pay to play: Aussies tell data centres to fund their own clean energy, 2026. https://www.climatecouncil.org.au/r...-data-centres-to-fund-their-own-clean-energy/
[21] Third Way & Impact Research: Do Americans believe banning data centers will lower electricity prices?, 12.3.2026. https://www.thirdway.org/memo/do-am...ng-data-centers-will-lower-electricity-prices

[M1] Oma Pohjoismaiden tuntitason markkinamalli ja loppuraportti Datakeskusbuumi ja sähkön hinta, 8.10.2026.
 

Liitetiedostot

Viimeksi muokattu:
Tuossa sitten vastaus kysymykseen siitä että lisääntyykö vaihtelu ja jo niin miten ja mitä voi säästää.

Entä hinnan heilunta? Keskihinta ei kerro koko laskua

Hyvä kysymys. Laskin tämän toteutuneista tuntihinnoista 2018–2026 [1][2] ja samalla menetelmällä, jolla arvioin datakeskusten vaikutusta. Kaikki luvut ovat omaa laskelmaani, ellei toisin mainita.

1. Heilunta on jo kolminkertaistunut. Vuorokauden kalleimman ja halvimman tunnin ero oli 2018–2019 keskimäärin noin 25–28 €/MWh (2,5–2,8 c/kWh). Vuosina 2023–2025 se oli noin 76–85 €/MWh, vaikka keskihinta oli suunnilleen sama. Tuulivoimaa oli 2 GW, nyt noin 9,5 GW [3]. Talvi 2025–26 ei ollut heilunnan osalta poikkeuksellinen, vaan hintatason osalta.

2. Datakeskukset lisäävät heiluntaa. Jos nykyiseen järjestelmään tulisi 11 TWh datakeskuksia ja 2,5 GW uutta tuulta, vuorokauden ero kasvaisi noin 100–110 €/MWh:iin (+15–40 %). Laskin sen samaan tapaan kuin Nordea [3].

3. Tuuli ja datakeskukset vaikuttavat eri päihin. Tuuli tuo lisää halpoja tunteja, datakeskukset kalliita. Jos tuulta rakennetaan 7,5 GW lisää ja datakeskuksia tulee 11 TWh, sekä alle 0,5 c/kWh:n että yli 20 c/kWh:n tunteja on enemmän kuin nyt.

Mitä tämä tarkoittaa laskulle?
  • Sähkölämmitteinen talo maksaa jo nyt noin 1,3 c/kWh keskihintaa enemmän, koska kulutus osuu kalliisiin aikoihin (noin 290 € vuodessa alv mukaan lukien). Ennen tuulivoimabuumia ero oli lähes nolla.
  • Lämmityksen siirto vuorokauden kalleimmilta tunneilta halvimmille (noin 30 % lämmityksestä) säästää nyt noin 250 € vuodessa ja datakeskusten kanssa noin 290–320 €.
  • Sähköauton lataus halvimmilla tunneilla (10 kWh/vrk) säästää nyt noin 130 € ja jatkossa noin 150–175 € vuodessa.

Eli jos kulutusta voi siirtää, kasvava heilunta kompensoi osan noususta, laskelmani mukaan noin 15–30 % (perusarvioni lisälaskusta on noin +415 € vuodessa vuonna 2030 [M1]). Kaikkea se ei korjaa, koska datakeskusten tuoma nousu osuu tyyniin pakkasjaksoihin, jotka kestävät päiviä. Niitä ei voi siirtää vuorokauden sisällä [M2].

Datakeskusvaikutus on laskettu lisäämällä toteutuneisiin tunteihin datakeskusten kulutus ja uuden tuulivoiman tuotanto ja katsomalla, millaisia hintoja vastaavissa tilanteissa on ollut. Haarukka kertoo, kiristyvätkö naapurimaat samaan aikaan. Luvut kuvaavat nykyistä sähköjärjestelmää; akut ja sähkökattilat voivat tasoittaa heiluntaa 2030-luvulla. Oma markkinamallini antaa saman suunnan.

Lähteet
[1] Fraunhofer ISE, Energy-Charts: Suomen tuntihinnat ja tuotanto 2018–2026, haettu 7.10.2026. https://api.energy-charts.info/
[2] Ilmatieteen laitos, avoin data: vuorokauden keskilämpötilat 2018–2026, haettu 7.10.2026. https://opendata.fmi.fi/
[3] Nordea, Juho Kostiainen: Skenaarioita datakeskusten vaikutuksesta sähkön hintaan, 7.10.2026. https://corporate.nordea.com/article/104575/skenaarioita-datakeskusten-vaikutuksesta-sahkon-hintaan

[M1] Oma markkinamalli ja loppuraportti Datakeskusbuumi ja sähkön hinta, 8.10.2026.
[M2] Oma selvitys Kalliit tunnit, tyynet pakkasjaksot ja tuottajien lisätulot, 7.10.2026.
 

Liitetiedostot

Nämä ovat mielenkiintoisia harjoituksia. Olisi hauska nähdä myös analyysi vaikutuksesta bruttokansantuotteeseen
- rakennusaikana
- sen jälkeen
sekä
- verotuloista (sisältäen kaikki verolajit)
 
fraatti sanoi:
Tässä vuorossa sitten intressiryhmät. Liitteenä pidempi versio pdf:nä.

Lyhyesti​

  1. Rauhoittelijat eivät esitä hintalukuja. Energiateollisuus, Fortum, datakeskusala ja hallitus ovat sanoneet, ettei huoleen ole syytä. Yksikään ei ole kertonut, paljonko datakeskukset maksavat kotitaloudelle.
  2. Puhutaan eri mittareilla. Rauhoittelijat puhuvat vuosienergiasta ("sähkö ei lopu"). Hinnan ratkaisevat kuitenkin tyynet pakkastunnit, ja niistä puhuvat vain Fingrid ja kriitikot. (oma arvio)
  3. Sävy on kiristynyt vuodessa. Vuonna 2025 puhuttiin sähköverosta. Tammikuun 2026 hintapiikkien jälkeen ala ja tuottajat siirtyivät rauhoittelemaan. Syksyllä 2026 hallituskin puhuu "villistä lännestä".

Kuka puhuu datakeskuksista ja miten? Mitä jätetään kertomatta?

Kävin läpi, miten eri tahot ovat puhuneet datakeskuksista ja sähkön hinnasta vuosina 2025–2026: lehtijutut, tiedotteet, analyysit ja syksyn lausuntokierrokset. Katsoin jokaisesta ryhmästä kolme asiaa: mitä se korostaa, mitä se jättää kertomatta ja miten sen puhe on muuttunut. Pidempi raportti lähteineen on liitteenä. Omat tulkintani olen merkinnyt sanalla (oma arvio), muu on suoraan lähteistä.

Vertailukohtana käytin omaa laskelmaani. Sen mukaan datakeskukset nostavat Suomen sähkön keskihintaa vuonna 2030 noin 1,5 snt/kWh (+25 %). Sähkölämmitteiselle omakotitalolle se tarkoittaa noin 415 € ja kerrostaloasunnolle noin 40 € vuodessa. Nordea päätyi 7.10. eri menetelmällä lähes samaan: +1,5 snt ja omakotitalolle +387 €.

Lyhyesti​

  1. Rauhoittelijat eivät esitä hintalukuja. Energiateollisuus, Fortum, datakeskusala ja hallitus ovat sanoneet, ettei huoleen ole syytä. Yksikään ei ole kertonut, paljonko datakeskukset maksavat kotitaloudelle.
  2. Puhutaan eri mittareilla. Rauhoittelijat puhuvat vuosienergiasta ("sähkö ei lopu"). Hinnan ratkaisevat kuitenkin tyynet pakkastunnit, ja niistä puhuvat vain Fingrid ja kriitikot. (oma arvio)
  3. Sävy on kiristynyt vuodessa. Vuonna 2025 puhuttiin sähköverosta. Tammikuun 2026 hintapiikkien jälkeen ala ja tuottajat siirtyivät rauhoittelemaan. Syksyllä 2026 hallituskin puhuu "villistä lännestä".

Datakeskusala​

Korostaa: Datakeskusten osuus kulutuksesta on pieni, 5–6 % vuonna 2030, ja "Suomi ei ole Irlanti". Datakeskusteollisuus ry:n Poikola sanoi toukokuussa, ettei sähkön hinta "pompsahda". Markkina hoitaa: keskukset eivät tulisi Suomeen, jos ne odottaisivat hinnan nousevan.
Jättää kertomatta: Pakkastunnit ja huippuhinnat jäävät puheen ulkopuolelle. Fingridin uusin ennuste on noin kaksinkertainen alan omaan lukuun verrattuna (9–18 TWh vuonna 2030). Ala puhuu joustosta ja uudesta tuotannosta mahdollisuuksina, mutta vastustaa niitä velvoitteina: Vestmanin aloite "pysäyttää investoinnit".
Muutos: Vuonna 2025 puhuttiin verosta ja investoinneista. Keväällä 2026 painopiste siirtyi hinnan rauhoitteluun. Lokakuussa ala myönsi, että aloite "tunnistaa aidon haasteen".

Energiayhtiöt ja Energiateollisuus​

Korostaa: Energiateollisuuden mukaan huoli on turha, koska kysyntä tuo uutta tuotantoa (Yle 11.2.2026). Fortumin mukaan "sähkö ei ole loppumassa", ja Pohjoismaissa on 30–40 TWh ylijäämää (25.6.2026).
Jättää kertomatta: Viestissä on ehto: kaikki saavat halpaa sähköä, "kunhan" uutta tuotantoa rakennetaan. Tänä vuonna tuulta rakennetaan kuitenkin vain noin 0,2 GW, kun vuosina 2022–2025 rakennettiin 1–2,4 GW vuodessa. Tuottajat myös hyötyvät itse korkeammasta hinnasta. (oma arvio)
Muutos: Viesti on pysynyt samana, mutta vuonna 2026 hinnan rauhoittelu on korostunut. Lahti Energia sanoi jo 2025 suoremmin: hinta voi nousta hetkittäin korkeaksi, ja "kuluttajina on hyvä varautua".

EK, perusteollisuus ja Yrittäjät​

Korostaa: EK:n mukaan yli 12 miljardin investoinnit tuovat verotuloja moninkertaisesti veronkorotukseen verrattuna. Perusteollisuus taas huolestuu, ettei sähköä riitä kohtuuhintaan sen omille hankkeille. Yrittäjien mukaan pk-yritykset eivät voi suojautua hinnannousulta kuten suuret.
Jättää kertomatta: EK ei puhu sähkön hinnasta lainkaan. Datakeskusten sähkövero tuo valtiolle noin 230 M€ vuodessa, kun muiden sähkönkäyttäjien lisälasku on noin 1,3 mrd €. (oma arvio)
Muutos: Elinkeinoelämän yhteinen rintama on rakoillut keväästä 2026. Yrittäjät tukee osin Vestmanin aloitetta.

Fingrid ja hallitus​

Korostaa: Fingrid kertoo faktat: lähes 5 GW datakeskussopimuksia ja säätövoiman tarve. Hallitus puhuu nyt rekisteristä ja liittymien etusijamenettelystä.
Jättää kertomatta: Fingrid ei ota kantaa hintaan, koska se ei kuulu sen rooliin. Yksikään hallituksen luonnos ei laske hintavaikutusta. Multalan väite, että "Google tuo enemmän sähköä kuin kuluttaa", ei pidä, sillä Googlen tuulipuistot olivat jo rakennettuja.
Muutos: Fingridin sävy on muuttunut eniten. Vuonna 2025 viesti oli "verkossa on tilaa", vuonna 2026 varoitukset. Hallitus kääntyi syyskuussa: Orpo sanoi 9.9., ettei pidä olla huolissaan, ja ministeri Puisto puhui 5.10. "villistä lännestä".

Kunnat​

Korostaa: Kunnat korostavat työpaikkoja ja miljardi-investointeja. Kouvolassa on luvitettu kymmenen datakeskusta, yhteensä yli 700 MW. Etusijamenettelyn 34 lausunnosta 12 on kunnilta, ja ne pitävät datakeskusten matalampia tehorajoja syrjivinä.
Jättää kertomatta: Hinta koskee myös kunnan omia asukkaita, koska koko Suomi on yksi hinta-alue. Hyödyt jäävät sijaintikunnalle, kustannukset jakautuvat kaikille. (oma arvio)
Muutos: Alussa kunnat sanoivat, etteivät sähkön hinta ja riittävyys "ole kunnan asia". Syksyllä 2026 ne puolustavat hankkeitaan lausunnoissa. Kuntaliitto on linjannut toisin kuin yksittäiset kunnat: datakeskukset eivät saa nostaa hintaa kohtuuttomasti.

Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt​

Korostaa: Ne vaativat tietoa ja avoimuutta. Omakotiliitto ja SAK vaativat datakeskusrekisterin lausunnoissa (syyskuu 2026) arviota vaikutuksesta kotitalouksien sähkön hintaan.
Jättää kertomatta: Yksikään järjestö ei kerro, kuinka suuresta summasta on kyse. Ympäristöjärjestöt eivät juuri puhu hinnasta.
Muutos: Järjestöt heräsivät vasta syyskuussa 2026. Kotitalouksien puolta ovat pitäneet ennen kaikkea poliitikot (Vestmanin lakialoite, yli 100 allekirjoittajaa) ja kansalaisaloite (84 103 nimeä 6.10.).

Tutkijat ja pankit​

Ainoat hintaluvut tulevat tästä ryhmästä: AFRY +10 % (11/2025) ja Nordea +31 % (10/2026). Alan itse tilaama Ramboll-selvitys ei laske hintaa lainkaan. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan datakeskusten koko yliarvioidaan, mutta he huomauttavat myös, että kiinteähintainen sähkösopimus ei kannusta datakeskusta joustamaan, kun muut maksavat pörssihintaa.

Mitä kukaan ei sano​

(oma arvio)
  • Euromäärää kotitaloudelle. Sen ovat laskeneet vain AFRY, Nordea ja tämä laskelma.
  • Kuka rakentaa säätövoiman. Kaikki myöntävät, että sitä tarvitaan. Vuonna 2035 juuri säätövoima ratkaisee, nouseeko hinta 1,3 vai 4 snt/kWh.
  • Kenen etu hinnan nousu on. Sähköntuottajat ja valtio Fortumin omistajana hyötyvät korkeammasta hinnasta. Tätä ei sano kukaan rauhoittelijoista.

Lähteitä​

Klikkaa laajentaaksesi...
Sähkön hinnan osalta Suomessa on ollut vastaava tilanne kuin vaikkapa pienten vuokra-asuntojen kohdalla Suomessa tällä hetkellä. Sähköntuotantoa ja pieniä vuokra-asuntoja on ollut "liikaa" suhteessa kysyntään (mihin tietenkin suhdanteetkin ovat vaikuttaneet). Sähkön osalta tuotannon ja kulutuksen vaihtelua on paljon ja yhdessä nuo aiheuttavat hintojen heiluntaa. Mutta jos kulutusta tulee lisää, balanssi siirtyy kohti niukkuutta, hinnat kohoavat ja tuon seurauksena uuden tuotannon rakentamista käynnistellään nåkymiä vastaavasti. Reservikohteita on runsaasti valmiiksi luvitettuna.

Keskimääräisen sähkön tuotannon osalta ei sinällään ole huolta, jos sähkön keskihinnat kohoavat hieman saavuttaakseen kannattavuusrajan. Siirtoyhteydet voivat aiheuttaa jossakin vaiheessa pullonkauloja, mutta tällä on vaikutusta sitä kautta, että etenkin uuden sääriippuvan tuotannon liittämiselle voi tulla rajoituksia (mikä vaikuttaa samalla hintoja nostavasti).

Todellinen ongelma on kysymys säätövoimasta. Säätövoima on viime vuosina tuotettu eräänlaisella "purkkaviritelmällä" yhdistelmällä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa, jokien vesivoiman sääntelyä (yhdistetynä muutamaan pohjoismaiden mittakaavassa pienehköön varastoaltaaseen) ja ennen muuta rajasiirtoyhteyksiin tukeutuen. Moinen säätövoimakapasiteetti kuluu käytännössä kokonaan sähkölämmityksen kulutusvaihtelun tasaamiseen kulutuksen osalta. Tuulivoima tuo myös merkittävää tuotannon vaihtelua ja rajasiirtoyhteyksistä on saatu melkein toinen mokoma säätökykyä tuon vaihtelun kompnesoimiseen, kun rajasiirtoyhteyksin tapahtuva tuonti on suuren tuotannon aikanaa mahdollista kääntää lähes vastaavaksi vienniksi.

Lisätuulivoiman vaihteluiden konmpensoimiseksi tarvitaan kuitenkin uusia keinoja rinnalle. Omasta mielestäni tällä puolella pallo on edelleenkin aika hukassa. Ehkä tyydyn vain luettelemaan, millä sen saa mielestäni hukkumaan entistä pahemmin:

- Lämmityssähkön kulutuksen ääritilanteiden kompensoiminen moottorivoimaloilla, kaasuturbiineilla tai yleensä polttoaineilla on älytön idea. Huippukulutus kannattaisi tuottaa paikallisesti mieluiten suoralla paikallsella lämmöntuotannolla. Sähkön generointi polttoaineilla jossakin ja huippukulutuksen välittäminen sähköverkon kautta kulutukseen keskimääräistä tuottosuhdetta heikommin ääritilanteessa on etenkin resurssien tuhlausta eikä energiahyötysuhdekaan ei ole kehuttava.

- Ydinvoima ei joustamattomana (kustannusrakenteensa reunaehdoilla), rakennuskustannuksiltaan kalliina ja pitkän suunnittelu- ja rakennusaikansa takia minkäänlainen ratkaisu ongelmaan. Se olisi periaatteessa hyvä ratkaisu datakeskusten aiheuttamaan lisäkulutukseen, jos vain rakentamisen hitaus ei tekisi tekisi ratkaisusta täysin epärealistista lähivuosiksi joka suhteessa.

- Luottamus rajasiirtoyhteyksiin ratkaisuna on tullut tiensä päähän. Toivottavasti edes nykyisiä voidaan soveltaa siinä laajuudessa kuin nykyisinkin.

... Ja ainoat optimismin paikat ovat, että datakeskusten yhteyteen rakennetaan joka tapauksessa varavoimaa ja akkuvarastoja ja noista voisi kohtuullisin lisäkustannuksin rakentaa myös yleisempää säätövoimaa lisääntyvän tuuli- ja aurinkovoiman vaihtelun kompensointiin. Toki tuuli- ja aurinkopuistojen yhteyteen rakennetut sähkövarastot ja kenties toteutuessaan Kemijoen varrelle rakennetut pumppuvoimalat voisivat osaltaan auttaa asiassa.
 
Viimeksi muokattu:
tj86430 sanoi:
Nämä ovat mielenkiintoisia harjoituksia. Olisi hauska nähdä myös analyysi vaikutuksesta bruttokansantuotteeseen
- rakennusaikana
- sen jälkeen
sekä
- verotuloista (sisältäen kaikki verolajit)
Klikkaa laajentaaksesi...
Hoplaa, tämäkin saatiin rouskutettua pihalle. Duuni tehdään tuossa samassa projektissa, joten pyörää ei tarvi lähteä keksimään kokonaan uudelleen.

Datakeskukset, BKT ja verotulot

Ketjussa kysyttiin, mitä datakeskukset tekevät bruttokansantuotteelle rakennusaikana ja sen jälkeen ja paljonko ne tuovat verotuloja kaikki verolajit mukaan lukien. Laskin sen samoilla oletuksilla kuin aiemmat laskelmani sähkölaskusta ja kannattavuudesta. Lyhyesti: BKT kasvaa selvästi, valtio hyötyy, mutta sähkön käyttäjät maksavat, ja koko Suomen kannalta tulos on 2030 suunnilleen nolla. Pitkä ja lyhyt raportti ovat liitteinä.

Kaikki luvut ovat omaa laskelmaani. Merkitsin erikseen, mikä on lähteestä ja mikä omaa oletustani. Numerot hakasulkeissa viittaavat lähteisiin viestin lopussa.

Tulos vuonna 2030 (perusura, miljoonaa euroa vuodessa)​


M€/v
Rakennusaika 2026–2030: BKT400–900 (0,15–0,3 % BKT:stä)
Rakennusaika: verot ja maksut125–365
Käytössä: BKT1 200–4 200 (0,4–1,5 % BKT:stä)
Käytössä: tulo, joka jää Suomeen265–475
Käytössä: datakeskusten verot (josta sähkövero 195)230–380
Hinnannousu: muiden maksamat verot−205…+10
Hinnannousu: valtion ja kuntien osingot sähköyhtiöistä+100…+235
Julkinen talous yhteensä+125…+625
Muiden sähkönkäyttäjien lisälasku−914
Netto koko Suomellenoin 0

Rakennusaika​

Datakeskus maksaa noin 10 miljoonaa euroa megawatilta ilman palvelimia [3, 4]. Vuoteen 2030 mennessä rakennetaan arviolta 1,3 GW, eli investointeja on noin 2–2,6 mrd € vuodessa. Siitä vain noin 20–35 % on kotimaista työtä ja tuotantoa (oma oletus; toimialan oma selvitys käyttää 40 %:a [4]), koska palvelimet, muuntajat, varavoimakoneet ja jäähdytyslaitteet tuodaan. BKT kasvaa siis noin 0,4–0,9 mrd € vuodessa, ja verot ja maksut ovat 125–365 M€ vuodessa. Rakennusala on ollut matalasuhdanteessa (arvonlisäys −11 % 2023 ja −6 % 2024 [2]), joten työ tuskin syrjäyttää muuta rakentamista ennen 2030-lukua. Vaikutus loppuu, kun rakentaminen loppuu.

Käytön aikana BKT-luku harhaanjohtaa​

Käytön aikainen BKT-vaikutus on 2030 noin 1,2–4,2 mrd € vuodessa. Haarukka on leveä, koska ei tiedetä, kirjaavatko hyperskaalaajat palvelimensa suomalaiseen yhtiöön. Googlen Haminan yhtiön liikevaihto oli 2025 574 M€ noin 80 MW:n kulutuksella ja 120 työntekijällä [5, 6]. Suurin osa siitä on palvelimien ja rakennusten poistoja, ja yhtiö myy palvelunsa emoyhtiölle kustannus-plus-hinnalla. Liikevaihto näkyy Suomen tuotannossa, mutta Suomeen jäävät vain palkat ja verot.

Koko kasvusta Suomeen jää 2030 vain 265–475 M€ vuodessa, eli 6–40 % BKT-vaikutuksesta. Irlannissa sama ilmiö pakotti tilastoviraston tekemään BKT:n rinnalle oman mittarin [8].

Verot verolajeittain (2030)​

  • Sähkövero 195 M€. Datakeskukset ovat maksaneet 1.7.2026 alkaen saman sähköveron kuin kotitaloudet, 2,24 snt/kWh [3]. Se on yli puolet niiden veroista.
  • Yhteisövero 25–120 M€. Viisi suurinta datakeskusyhtiötä maksoi 2019–2023 yhteisöveroa noin 19 M€ vuodessa [4, 6]. Haminan yhtiö maksoi 2022 noin 8,9 M€ [6]. Uusien kampusten taso on oma oletukseni.
  • Kiinteistövero 5–20 M€ kunnille. Vero lasketaan vain rakennuksista, ei koneista. Haminan yhtiö maksoi 2022 noin 1,5 M€ [6].
  • Palkkojen verot ja maksut 10–45 M€ nettona. Suoria työpaikkoja on 500–1 500 gigawattia kohden, ja lisäksi saman verran huolto-, vartiointi- ja siivoustyötä. Valtiovarainministeriön mukaan pitkällä aikavälillä osa työntekijöistä olisi muuten töissä muualla [3].
  • Arvonlisävero 0. Datakeskus myy palvelunsa ulkomaille ja saa ostojensa arvonlisäveron takaisin [7]. Toimialan selvitys laskee arvonlisäveron suurimmaksi verotuloksi [4], ja Verohallinnon pääjohtajan mukaan palautukset tekevät datakeskuksista valtiolle tappiollisia [6]. Kumpikaan ei pidä paikkaansa nettona: urakoitsija tilittää veron valtiolle, ja valtio palauttaa sen datakeskukselle.

Mitä hinnannousu tekee verotuloille?​

Suomen omat datakeskukset nostavat muiden sähkölaskua 2030 noin 914 M€ vuodessa. Kun sähkö kallistuu, yritysten voitot ja yhteisövero pienenevät, kotitaloudet kuluttavat vähemmän muuta ja teollisuuden kilpailukyky heikkenee. Verotulot pienenevät noin 0–205 M€ vuodessa (keskiarvo noin 100 M€). Toisaalta valtio saa Fortumista ja kunnat energiayhtiöistään noin 100–235 M€ lisää osinkoja [1, 9]. Teollisuuden tuotannon supistuminen vähentää BKT:tä noin 0,1–0,3 mrd € vuodessa.

Johtopäätös: valtio voittaa, sähkön käyttäjät häviävät​

Julkiselle taloudelle kokonaisuus on plussalla kaikissa skenaarioissa, 2030 noin +125…+625 M€ vuodessa. Kotitaloudet ja yritykset maksavat samaan aikaan noin 900 M€ enemmän sähköstä, joten koko Suomen tulos on noin nolla. Pelkkä sähkövero ja Fortumin lisäosinko riittäisivät kattamaan kotitalouksien noin 320 M€:n lisälaskun, mutta mikään ei velvoita valtiota kompensoimaan.

  • 2035 käytön aikaiset luvut ovat noin 2,5–3-kertaisia: BKT 3–11 mrd €, datakeskusten verot 615–1 005 M€ ja julkinen talous +510…+1 245 M€ vuodessa. Jos säätövoimaa rakennetaan vain 0,5 GW, sähkönkäyttäjien lisälasku nousee 2,6 mrd euroon.
  • Jos datakeskuskulutus tuplaantuu jo 2030, rakennusajan BKT on 0,8–1,8 mrd € vuodessa ja julkinen talous on plussalla, mutta sähkönkäyttäjät maksavat 2,9 mrd € enemmän ja Suomen nettotulos on noin −540 M€ vuodessa.

Varaukset​

Hintavaikutukset tulevat omasta markkinamallistani. Kotimaisuusaste, yhteisö- ja kiinteistöveron taso, syrjäytys ja yritysten kyky siirtää kustannuksia hintoihin ovat omia oletuksiani, ja siksi luvut ovat haarukoita. Kuivia ja kylmiä vuosia en ole laskenut.

Lähteet​

  1. Oma laskelma (bkt_ja_verotulot.py) ja sitä edeltävä laskelma "Kannattavatko datakeskukset Suomelle?", 8.10.2026.
  2. Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, taulut 15a9 (BKT 2025), 15aj (verot 2025) ja 15ad (rakentaminen 2022–2025), haettu 8.10.2026. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ntp/
  3. Valtioneuvosto: HE 156/2025, datakeskusten siirto sähköveroluokkaan I, 2025. https://laki.ai/fi/lahde/doc_gp_2025-156__rationale__rationale__content_1__tblock_4__tblock_2
  4. Ramboll / FDCA: Finnish Data Center Market Study and Impact Assessment report, 12.9.2025 (toimialan tilaama). https://www.fdca.fi/wp-content/uploads/2025/09/FDCA-Market-Study-Impact-Modeling.pdf
  5. Asiakastieto: Tuike Finland Oy, taloustiedot 2025, haettu 8.10.2026. https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/tuike-finland-oy/22060717/yfeasy
  6. Helsingin yliopisto / Pervilä & Kangasharju: Datakeskusten faktat ja fiktiot, 20.7.2026 (lainaa Verohallinnon pääjohtajaa, HBL 5.5.2026). https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/533969e6-e647-4fcd-b13c-afcb62effa2d/content
  7. Finlex: Arvonlisäverolaki 1501/1993, 102 § ja 131 §, haettu 8.10.2026. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931501
  8. Central Statistics Office (Irlanti): Modified GNI (GNI*), haettu 8.10.2026. https://www.cso.ie/en/interactivezone/statisticsexplained/nationalaccountsexplained/modifiedgni/
  9. Fortum: Tilinpäätöstiedote 2025, 3.2.2026. https://www.fortum.com/media/2026/0...hieved-power-price-and-low-generation-volumes
 

Liitetiedostot

fraatti sanoi:
muuntajat, varavoimakoneet ja jäähdytyslaitteet tuodaan
Klikkaa laajentaaksesi...
Noita tehdään Suomessakin esillä oleviin tarkoituksiin ja viedään onnistuneesti ulkomaillekin (joten kategorisesti ei pidä paikkaansa).
fraatti sanoi:
Rakennusala on ollut matalasuhdanteessa (arvonlisäys −11 % 2023 ja −6 % 2024 [2]), joten työ tuskin syrjäyttää muuta rakentamista ennen 2030-lukua. Vaikutus loppuu, kun rakentaminen loppuu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuokaan ei pidä julkisuudessa esillä olevien tietojen mukaan paikkaansa, eli datakeskusrakentaminen on näkynyt jo selvästi rakennusalan piristäjänä. Rakennusala on ollut matalasuhdanteesa, kun muu kysyntä on sakannut, joten kysynnän piristyminen muuttaa näkymiä.

Muutoin kotitalouksien menojen kasvu voidaan katsoa eräänlaiseksi haittaveroksi (haittaa elinkeinoelämän toimintaa, että voimakas kulutusvaihtelujen ja ennen kaikkea riskin kärjistäminen äärimmäisistä sähkön kulutushuipuista heiluttaa sähkön markkinahintoja ja edellyttää ylimääräisiä investointeja sähkön siirtoverkkoon ja sähkön tuotantoon) ja jos valtion ja kuntien verotulot kasvavat vastaavasti kasvavat suunnilleen samalla määrällä, nettotulos on suunnilleen sen mukaista, mitä EU:n julkisen velan tasapainotusmenettely edellyttää ja puolueiden enemmistön sopima valtion velkaleikkuritavoite vaatii, toki vain ratkaisuvastauksena omalta murto-osaltaan.
 
Ja kyllähän tästä datakeskus buumista valuu Suomeen mm. Nokiankin muodossa + kerrannaisvaikutukset esim piristystä tulee energiateollisuuteen koska tuotantoa tarvitaan lisää. Minun mielestäni kerrannaisvaikutusten arvioitin on vaikeaa koska AI, vihreä siirtymä muuttaa maailmaa ja talouden dynamiikkaa. Esim. kun www:tä kehitettiin niin kuka osasi ennustaa vaikutukset. Esim datakeskukset kuuluu näihin pitkän ajan kerrannaisvaikutukseiin ja silloin puhutaan eritään voimakkaista vipuvarsista. Eli pieni muutos voi saada aikaan suuren mullistuksen.
 
Viimeksi muokattu:
fraatti sanoi:
Tässä tuon tutkimuksen vastaus Jarkon kysymykseen. Siitä herkullinen poiminta. "Kotitalous, joka ei omista Fortumin osakkeita, näkee vain laskun." ;D
Pdf: versio on aina pidempi ja laajemmin koluttu kuin tämä lyhennelmä.

Kannattavatko datakeskukset Suomelle?

Edellisessä viestissä laskin, mitä datakeskusbuumi tekee kotitalouden sähkölaskulle. Moni kysyi jatkoksi: tuovatko keskukset Suomeen enemmän rahaa kuin kalliimpi sähkö vie? Laskin senkin. Lyhyesti: vuonna 2030 tulos on koko Suomen kannalta suunnilleen nolla, mutta sähkön käyttäjille se on selvästi miinuksella. Kyse on siis enemmän siitä, kuka maksaa ja kuka saa, kuin kansantalouden voitosta tai tappiosta. Tarkempi raportti on liitteenä.

Kaikki luvut ovat omaa laskelmaani. Ne perustuvat sähkömarkkinamalliin, julkisiin verotietoihin ja Tilastokeskuksen lukuihin. Kukaan ei ole julkaissut vastaavaa laskelmaa Suomesta. Merkitsin erikseen, mikä on lähteestä ja mikä on omaa oletustani.

Tulos: miljoonaa euroa vuodessa​


20302030, jos kasvu tuplaantuu2035, säätövoimaa riittävästi (1,7 GW)2035, säätövoimaa 0,5 GW
Tulot, jotka jäävät Suomeen265–475530–950700–1 260700–1 260
Muiden sähkölasku nousee Suomen omien datakeskusten takia9102 8609202 620
… josta valuu ulkomaille200–340630–1 060200–340580–970
Teollisuuden heikentyvä kilpailukyky50–145150–45540–125115–350
Netto Suomelle (keskiarvo)noin 0 (−60)−540+450−200

Mitä datakeskukset tuovat?​

  • Sähkövero on noin 70 % tuloista. Datakeskukset ovat maksaneet 1.7.2026 alkaen saman sähköveron kuin kotitaloudet, 2,24 snt/kWh. Ilman tätä muutosta tulot olisivat noin kolmasosa nykyisestä, ja lasku olisi Suomelle selvästi tappiollinen.
  • Pysyviä työpaikkoja tulee vähän. Arviot ovat 500–1 500 suoraa työpaikkaa gigawattia kohden (Ramboll, Nordea). Googlen Haminan yhtiöllä oli 2025 noin 120 työntekijää noin 80 MW:n kulutuksella. Valtiovarainministeriön mukaan pitkällä aikavälillä työvoiman saatavuus rajoittaa työllisyysvaikutusta, joten osa työntekijöistä olisi muuten töissä muualla.
  • Yhteisö- ja kiinteistövero on pienempi erä. Verohallinnon pääjohtajan mukaan suurin datakeskus maksaa niitä yhteensä noin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Palvelimet tuodaan, ja hyperskaalaajien suomalaiset yhtiöt myyvät palvelunsa emoyhtiölle kustannus-plus-hinnalla, joten voitto syntyy ulkomailla.
  • Rakentaminen työllistää paljon, mutta vain hetken. Rakennusvuosina palkkoja maksetaan arviolta 160–470 miljoonaa euroa vuodessa. Tätä en ole laskenut taulukon nettoon.

Mihin kalliimman sähkön raha menee?​

Kun kotitalous tai tehdas maksaa sähköstä enemmän, raha ei katoa. Noin kaksi kolmasosaa siitä menee suomalaisille sähköntuottajille ja niiden omistajille: valtiolle (Fortum), kunnille (kaupunkien energiayhtiöt) ja teollisuudelle itselleen (Olkiluodon omistus Pohjolan Voiman kautta). Loppu menee tuontisähköön ja tuotannon ulkomaisille omistajille. Vain tämä ulos valuva osa on Suomelle todellista menetystä. Siksi kansantalouden summa jää lähelle nollaa, vaikka sähkönkäyttäjät maksavat vuonna 2030 noin 900 miljoonaa euroa vuodessa enemmän, josta kotitalouksien osuus on arvonlisäveroineen noin 320 miljoonaa. Kotitalous, joka ei omista Fortumin osakkeita, näkee vain laskun.

Naapurimaiden datakeskukset nostavat Suomen sähkön hintaa vielä noin puolet siitä, mitä Suomen omat nostavat, mutta ne eivät tuo Suomeen tuloja lainkaan. Ne eivät ole taulukon luvuissa, koska Suomi ei voi niihin vaikuttaa.

Miksi teollisuus on se iso riski?​

Terawattituntia sähköä kohden metsä-, metalli- ja kemianteollisuus tuottaa Suomeen 4–16 kertaa enemmän tuloa kuin datakeskus, ja palkkoja 8–40 kertaa enemmän (Tilastokeskus, 2024). Suuri osa suurteollisuudesta saa sähköä omakustannushintaan omista voimaloistaan, joten keskimääräinen kilpailukykyhaitta jää laskelmassani pieneksi. Todellinen riski on yksittäinen tehdasinvestointi, joka tehdään kalliimman sähkön takia Ruotsiin. Jos datakeskusbuumi syrjäyttää 1–4 TWh:n verran teollisuutta, se kumoaa datakeskusten koko tulon. Vertailuksi: vuoden 2030 datakeskuskasvu on noin 9 TWh.

Mikä ratkaisee?​

  1. Sähkövero. Se on suurin syy siihen, että tulos ei ole selvästi miinuksella.
  2. Säätövoima. Jos pakkastunteja varten rakennetaan riittävästi huippuvoimaa, hinnan nousu pysyy maltillisena ja 2035 tulos on plussalla. Jos sitä ei rakenneta, tulos kääntyy miinukselle.
  3. Tahti. Jos datakeskuskulutus tuplaantuu jo 2030, tulos on selvästi tappiollinen, koska hinta nousee nopeammin kuin verotulot kasvavat.

Valtiolla olisi siis periaatteessa varaa kompensoida kotitalouksille, koska se saa sähköveron, arvonlisäveron ja Fortumin osingot. Mikään ei kuitenkaan velvoita siihen.

Varaukset​

Hintavaikutukset tulevat omasta markkinamallistani, joka kuvaa muutoksia paremmin kuin hintatasoja. Kilpailukykyvaikutus, ulkomaisen omistuksen osuus sekä yhteisö- ja kiinteistöveron taso ovat omia oletuksiani, ja siksi luvut ovat haarukoita. Kuivia tai kylmiä vuosia en ole laskenut. Niinä vuosina kustannus voi olla moninkertainen.

Lähteitä​


Mua on kietonut jatkuvasti se että miten eri intressiryhmät viestivät näistä asioista ja miten viestintä on muuttunut, jos se on muuttunut. Tutkin sen seuraavaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...


Kiitos. Pääsin pikalaskulla vähän suurempaan kilpailukyvyn tiputukseen.

Sähkönhinnan nousun myötä asuminen ja ruoka kallistuvat. Tällä
on samantyyppinen kilpailukykyä rapauttava voima kuin asumistuella (vuokran nousu...). Elinkustannusten nousu nostaa paineita palkkojen nousuun.

Itse hyödyn taloudellisesti dataleskusbuumista ja suojasin lisäksi taloutta ostamalla joku tovi sitten Fortumin osakkeita. Tämä ei silti lämmitä jos potentiaalisesti Suomen kilpailukykyä rapautetaam ilman kunnon poliittista keskustelua ja analyysiä. Voi olla että kilpailukyky ei heikkene vaan vahvistuu. Toivoisin tästä käytävän jämäkkää poliittista keskustelua kunnollisten analyysien kera.
 
Viimeksi muokattu:
Tulevaisuusskenaario:
10 vuoden päästä claude pyörii Muhoksen dataleskuksessa ja suojelee itseään julkisessa keskustelussa osallistumalla siihen. Kertoo analyyseissä että datakeskuksia kannattaa rakentaa ja paljon.

15 vuoden päästä tekoäly kloonaa robotteja tehtaassa suojelemaan datakeskuksia.

25 vuoden päästä tekoäly on tuhonnut toisinajattelun.

35 vuoden kuluttua tekoälydiktatuuri on orjuuuttanut ihmiset ja sallii ihmiselämän siltä osin kuin siitä hyötyä Ai:lle.

---
On myös positiivisempia skenaarioita
 
jarkko_h sanoi:
On myös positiivisempia skenaarioita
Klikkaa laajentaaksesi...
Niihin ei ainakaan kuulu se, että aivan sama tapahtuu ulkomaille sijoitetuissa datakeskuksissa Suomen koskien. Vaikka Suomesta kuinka näytetään kankkua ulkomaisella rahalla tehtäville sijoituksille, se ei maailman menoa muuta, mutta saattaa oman maan asioiden hallinnan entistä pahemmin ulkokehälle.
 
kotte sanoi:
Niihin ei ainakaan kuulu se, että aivan sama tapahtuu ulkomaille sijoitetuissa datakeskuksissa Suomen koskien. Vaikka Suomesta kuinka näytetään kankkua ulkomaisella rahalla tehtäville sijoituksille, se ei maailman menoa muuta, mutta saattaa oman maan asioiden hallinnan entistä pahemmin ulkokehälle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kehitystä ei voi pysäyttää. Tuo skenaario voi toteutiua riippumatta siitä missä keskukset sijaitsevat. AI tuplaaa älykkyyden nopeammin kuin ihminen oppii puhumaan.

Datakeskuksista voisi olla pieni hyöty Suomen koskemattomuudelle - USA lainen omistus voi ennaltaehkäistä idästä tulevaa hyökkäystä.
 
Mutta jaahas, heti aluksi ajattelinkin että mites Metsäkeskus, mutta ML:n mukaan pesee kätensä. Ja epäilemättä tuo pointti on ihan validi, eli kaspa ei osu tuohon tuulettimeen. Kai siellä joku poloinen pikku toiminimi, joka tekee hakkuusuunnitteluja isommille, löydetään syylliseksi eikä Google.

"Googlen datakeskusten hakkuissa ei ollut metsälain kannalta moitittavaa, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta kertoo. Datakeskusten alta hakattiin Muhoksella ja Kajaanissa satoja hehtaareja metsää... Kummankin kohteen hakkuista on tehty metsänkäyttöilmoitukset Metsäkeskukseen ajallaan. Hakkuualueilla ei ollut esimerkiksi luontokohteita, jotka olisivat hakkuita rajoittaneet."

PS olisi voinut olettaa, että jotakin kaivinkoneen 80-luvulla kaivamaa ojaa olisi väkisin alettu kääntää kymppipykälän luonnonnoroksi mustine ja harmaine suojeluineen. Noita näkyi alueen kartassa risteilevän sen verran paljon
 
yle.fi

Suomeen rakenteilla 145 datakeskusta – pelkästään neljä niistä käyttäisi enemmän sähköä kuin 2,2 miljoonaa suomalaista

Suomeen suunnitellut datakeskukset voivat Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan heikentää Suomen vientiä. Datakeskusten luoma kokonaiskuva puuttuu.
yle.fi yle.fi

Suomeen suunnitellut datakeskukset voivat Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan heikentää Suomen vientiä.

Tuo käynyt mielessä, että kuinka paljon nouseva sähköhinta vaikuttaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyyn.
 
Toisaalta sähkön tuotanto on ulkomaisten Suomessa omistamien datakeskusten tapauksessa lähinnä vientiä, jossa tuote kulutetaan kotimaassa. Sähkön tuottaminenhan on varsin kannattavaa. Tästähän vakuuttuu, kun tarkastelee vaikkapa Fortumin tai UPM:n tulosta Suomen liiketoiminnasta. Eivätköhän nuo veijarit osaa pyytää sähköstään riittävää hintaa samalla, kun menekki lisääntyy.
 
jarkko_h sanoi:
Kiitos. Pääsin pikalaskulla vähän suurempaan kilpailukyvyn tiputukseen.

Sähkönhinnan nousun myötä asuminen ja ruoka kallistuvat. Tällä
on samantyyppinen kilpailukykyä rapauttava voima kuin asumistuella (vuokran nousu...). Elinkustannusten nousu nostaa paineita palkkojen nousuun.
Klikkaa laajentaaksesi...
Laitoin mallin raksuttamaan myös inflaation perässä. Tämä oli unohtunut itseltä kokonaan.

Tässä siitä yhteenveto
Nostaako datakeskusten tuoma sähkön hinnan nousu inflaatiota?

Hyvä kysymys, enkä ollut laskenut sitä aiemmin erikseen. Laskin sen nyt Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin painoista [1][2] ja aiemmista pääluvuistani [M1]. Kaikki luvut ovat omaa laskelmaani, ellei toisin mainita.

Lyhyesti: kyllä, mutta vähän. Perusarviossa (2030, +15,4 €/MWh) kuluttajahintataso on noin 0,5–0,7 % korkeampi kuin ilman datakeskusbuumia. Kun nousu jakautuu vuosille 2027–2030, se tekee noin 0,1–0,2 prosenttiyksikköä inflaatiota vuodessa. EKP arvioi EU:n uuden päästökaupan (ETS2) nostavan inflaatiota vuonna 2028 saman verran, 0,2 prosenttiyksikköä [4].

Mistä luku tulee
  • Sähkön paino kuluttajahintaindeksissä on 2,88 % [1]. Helmikuussa 2026 sähkö oli 16,4 % kalliimpaa kuin vuotta aiemmin, ja se nosti inflaatiota 0,47 prosenttiyksikköä [2]. Nyrkkisääntö: +10 % sähkön kuluttajahinnassa ≈ +0,3 %-yks. inflaatiota.
  • Suora vaikutus: kotitalouksien sähkölasku kasvaa yhteensä noin 480 M€ vuodessa (noin +13 %), mikä nostaa hintatasoa noin 0,4 % (korin arvo noin 128 mrd € [3]).
  • Epäsuora vaikutus: palvelut, kaupat ja rakentaminen siirtävät osan sähkökulustaan hintoihin, noin +0,1–0,3 %. Tämä osa perustuu oletuksiin. Vientiteollisuus ei voi nostaa hintojaan, joten sille nousu on kilpailukykykysymys eikä inflaatiota.

Myöhemmin vaikutus voi kasvaa. Vuonna 2035 vaikutus on noin 1–2 %, jos säätövoimaa ehditään rakentaa vain 0,5–1 GW. Jos säätövoimaa rakennetaan riittävästi, se on sama kuin vuonna 2030, noin 0,5–0,6 %. Kylmä ja kuiva vuosi ennen kuin säätövoimaa on lisätty voisi nostaa yhden vuoden hintatasoa 1,2–2 %.

Mitä tämä tarkoittaa kotitaloudelle?
  • Aiemmat lukuni eivät muutu: omakotitalon +415 € ja kerrostalon +40 € ovat itsessään suora inflaatiovaikutus. Uutta on epäsuora osa, noin 60–135 € kotitaloutta kohden vuodessa muiden tavaroiden ja palvelujen hinnoissa.
  • Keskiarvo peittää eron. Kerrostaloasujalle nousu on noin 0,3–0,5 % kulutusmenoista, sähkölämmitteiselle omakotitalolle noin 1 %.
  • Indeksiin sidotut eläkkeet ja etuudet nousevat vain keskimääräisen inflaation verran ja viiveellä (työeläkeindeksissä hintojen paino on 80 % [5]). Ne eivät siis korvaa sähkölämmittäjän lisälaskua.
  • EKP ei reagoi tähän, koska Suomi on pieni osa euroaluetta. Suurempi riski on heilunta: kylmä talvi voi nostaa inflaatiota kuukausitasolla 0,5–1 prosenttiyksikköä, kuten helmi–maaliskuussa 2026 [2].

Laskentatapa: suora vaikutus = kotitalouksien sähkön lisälasku alv:n kanssa ÷ kuluttajahintaindeksin korin arvo. Epäsuora vaikutus = palvelujen, rakentamisen ja kotimarkkinateollisuuden lisäkustannus ilman julkista sektoria, josta 50–100 % siirtyy hintoihin, ja päälle alv. Hinnan nousu on omasta markkinamallistani, eikä se ole ennuste.

Lähteet
[1] Tilastokeskus: KHI:n ja YKHI:n painot hyödykeryhmittäin 2026 (taulu 15bc), haettu 8.10.2026. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__khi/statfin_khi_pxt_15bc.px/
[2] Tilastokeskus: Kuluttajahintaindeksi (2025=100), kuukausitiedot (taulu 15b5), haettu 8.10.2026. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__khi/statfin_khi_pxt_15b5.px/
[3] Tilastokeskus: Kuluttajahintaindeksi: Muutokset vuodelle 2026 – vuosikatsaus, 2026. https://stat.fi/fi/dokumentaatio/muutoksia-tilastoissa/cml7oq4dmqq1607w7ngldv9yb
[4] EKP / Suomen Pankki: EKP:n Talouskatsaus 2/2026, 3/2026. https://www.suomenpankki.fi/link/684dbd93b9014d96a36927bc01401131.aspx
[5] Sosiaali- ja terveysministeriö: Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2024, 2023. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tyoelakeindeksi-ja-palkkakerroin-vahvistettu-vuodelle-2024

[M1] Oma markkinamalli ja loppuraportti Datakeskusbuumi ja sähkön hinta, 8.10.2026.
 

Liitetiedostot

kotte sanoi:
Noita tehdään Suomessakin esillä oleviin tarkoituksiin ja viedään onnistuneesti ulkomaillekin (joten kategorisesti ei pidä paikkaansa).

Tuokaan ei pidä julkisuudessa esillä olevien tietojen mukaan paikkaansa, eli datakeskusrakentaminen on näkynyt jo selvästi rakennusalan piristäjänä. Rakennusala on ollut matalasuhdanteesa, kun muu kysyntä on sakannut, joten kysynnän piristyminen muuttaa näkymiä.

Muutoin kotitalouksien menojen kasvu voidaan katsoa eräänlaiseksi haittaveroksi (haittaa elinkeinoelämän toimintaa, että voimakas kulutusvaihtelujen ja ennen kaikkea riskin kärjistäminen äärimmäisistä sähkön kulutushuipuista heiluttaa sähkön markkinahintoja ja edellyttää ylimääräisiä investointeja sähkön siirtoverkkoon ja sähkön tuotantoon) ja jos valtion ja kuntien verotulot kasvavat vastaavasti kasvavat suunnilleen samalla määrällä, nettotulos on suunnilleen sen mukaista, mitä EU:n julkisen velan tasapainotusmenettely edellyttää ja puolueiden enemmistön sopima valtion velkaleikkuritavoite vaatii, toki vain ratkaisuvastauksena omalta murto-osaltaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä olikin sen verran pitkä vastaus, että halusin haastaa sillä tuota mallia. Sai se jotain vastattuakin. Osasta oli samaa mieltä ja osasta eri mieltä.

Säätövoima on todellinen pullonkaula, olen samaa mieltä. Luvut kertovat kuitenkin osittain eri asiaa kuin keinolista.

Hyvä ja perusteltu kirjoitus. Vertasin sitä omaan markkinamalliini [M1] ja Fingridin ja muiden julkaisuihin. Luvut ovat lähteistä, ja omat arvioni olen merkinnyt erikseen.

Missä olemme samaa mieltä

  • Ylitarjonta on ohi, ja hinta hakeutuu kannattavuusrajalle. Vuokra-asuntovertaus on osuva. Mallini mukaan Suomen keskihinta nousee 2030 noin 25 % (+15 €/MWh) datakeskusten takia, vaikka uutta tuulivoimaa rakennettaisiin [M1]. Sähkölämmitteiselle omakotitalolle se on noin +415–425 € vuodessa, kerrostaloasunnolle noin +40 € [oma arvio]. "Hieman" on siis noin neljännes.
  • Energiaa riittää, tehoa ei. Tuulivoimaa on rakenteilla 901 MW ja luvitettuna rakentamatta 3 749 MW [1]. Tyynenä pakkastuntina Suomi tarvitsee kuitenkin jo nyt 3,2 GW tuontia [2]. Oman laskelmani mukaan tarve kasvaa noin 4,9 GW:iin 2030 ja noin 7 GW:iin 2035, kun tuontikapasiteettia on 4,4–5,5 GW. Vaje on 2035 noin 1,5–1,9 GW [M2].
  • Rajasiirtoihin ei voi enää nojata. Ruotsin hallitus käski Svenska kraftnätin jättää Aurora Line 2:n ja Fenno-Skan 3:n pois investointisuunnitelmasta 2027–2029, ja Aurora Line 2:n valmistelu on "pausattu toistaiseksi" [3]. Pohjois-Ruotsin ylijäämäkin kutistuu. Estlink 3 tulee aikaisintaan noin 2035.
  • Ydinvoima on liian hidas tähän. Fortumin arvion mukaan uutta ydinvoimaa saadaan aikaisintaan 2030-luvun lopulla [4]. Joustamattomuus ei tosin ole sen ongelma tyynenä pakkasviikkona, koska silloin perusvoima tuottaa täydellä teholla. Ongelma on aikataulu.
  • CHP:n purkautuminen pahentaa tilannetta. Kajaanin voimalaitos puretaan, koska kaukolämpö saadaan datakeskuksista [5]. Datakeskusten hukkalämpö uhkaa noin 0,3–0,6 GW CHP-sähkötehoa [M3], ja Swecon mukaan 0,8–2,1 GW CHP:tä voi poistua kymmenessä vuodessa muistakin syistä [6].

Paljonko säätövoimaa tarvitaan?

Ajoin mallin vuodelle 2035 niin, että Suomeen saa rakentaa uutta säätövoimaa vain tietyn määrän [M1]:
  • Markkina rakentaa kannattavuuden mukaan (noin 1,7 GW): datakeskusten vaikutus +14,5 €/MWh, omakotitalo noin +340–375 €/v
  • Enintään 1 GW: +27,5 €/MWh, noin +780 €/v
  • Enintään 0,5 GW: +41,5 €/MWh, noin +1 170 €/v
  • Ei uutta missään Pohjoismaassa: +52 €/MWh, noin +1 600–2 000 €/v
Fingridin mukaan Suomeen tarvittaisiin noin 1 000 MW säätövoimaa vuoteen 2030, mutta tulossa on vain "muutamia satoja megawatteja" [7]. Uusia kaasumoottorivoimaloita on yksi valmis (Tornio 43 MW, 18 kuukautta päätöksestä) ja yksi päätetty [8]. Siksi pidän 0,5–1 GW:n tasoa todennäköisimpänä [oma arvio]. Samaan aikaan poistuu vanhaa kapasiteettia: Fortum sulkee Meri-Porin 560 MW:n hiilivoimalan 1.3.2027 ja purkaa sen [25]. Laitos on ollut Huoltovarmuuskeskuksen varauksessa markkinoiden ulkopuolella maaliskuusta 2024, eikä se ole mukana mallissa, joten yllä olevat luvut eivät muutu. Jos laitos pidettäisiin markkinoilla vuoteen 2035, se vastaisi suunnilleen siirtymää 0,5 GW:n rajalta 1 GW:n rajalle eli noin −14 €/MWh, omakotitalolle noin −390 €/v. Sen muuttuva kustannus olisi kuitenkin kaasuturbiinin tasoa, noin 115–130 €/MWh, ja kylmäkäynnistys vie tunteja, joten se auttaisi pitkiin pakkasjaksoihin mutta ei nopeaan säätöön [oma arvio].

Missä luvut kertovat muuta

1. "Reservikohteita on luvitettuna" pätee tuulivoimaan, ei säätövoimaan. Laitosta, joka käy muutamia satoja tunteja vuodessa, ei rakenneta pelkällä keskihinnan nousulla. Fingridin mukaan riittävyyttä ei todennäköisesti ratkaista markkinaehtoisesti [9], ja valmisteilla oleva talvienergiatuki on rajattu bioenergiaan ja kaasu-CHP:hen [10]. Moottorivoimalan toimitusaika on nyt 2–3 vuotta ja kaasuturbiinin 3–7 vuotta, ja Wärtsilän tilauskanta on yli kaksinkertaistunut [11].

2. Polttoaineella toimiva huipputeho ei ole hinnan kannalta älytön, vaan halvin vakuutus. Olet oikeassa siinä, että hyötysuhde on huono ja kaasusähkö kallista: noin 108 €/MWh moottorilla ja 129 €/MWh turbiinilla [M4, oma laskelma futuurihinnoista]. Ilman sitä niukkoina tunteina hinnan asettaa kuitenkin kulutuksen leikkaus 300–4 000 €/MWh:ssa. Mallissani nämä tunnit tuovat 2035 keskihintaan noin 50 €/MWh [M4]. Huippuvoimala käy mallissa noin 650 tuntia vuodessa, joten polttoainetta kuluu vähän. Ratkaisevaa on, että laitos on olemassa.

3. Paikallinen lämmöntuotanto auttaa, mutta ei datakeskuskuormaan. Tulisija tai muu varalämmönlähde on kotitaloudelle järkevä varautuminen pakkasviikkoihin. Lämmityssähkö kyllä kasvaa: öljy- tai kaasulämmityksestä luopumiseen on hakenut avustusta yli 27 800 pientalon omistajaa [18], ja omakotitaloissa öljy on vaihtunut pääosin lämpöpumppuihin [19]. Lämpöpumppu lisää pakkasella kulutusta karkeasti 3–6 kW taloa kohden, joten jo vaihtaneet noin 30 000 taloa nostavat pakkashuippua noin 0,1–0,2 GW. Jos loputkin öljytalot (vanhan arvion mukaan noin 130 000) vaihtavat, lisäys on noin 0,4–0,8 GW [oma karkea arvio]. Suurin osa uudesta vajeesta tulee silti datakeskusten tasaisesta kuormasta (2030 noin 1,2 GW ympäri vuorokauden) ja poistuvasta CHP:stä. Datakeskus kuluttaa saman tehon ympäri vuorokauden, joten sitä ei korvata paikallisella lämmöllä. Paras "paikallinen" ratkaisu olisi pitää olemassa olevat CHP-laitokset varalla eikä purkaa niitä [oma arvio].

4. Datakeskusten varavoima ei nykyisellään ole säätövoimaa. Pohjoismaissa varavoima on dieseliä, joka on siirtymässä HVO:hon. Varavoimakoneille on päästösääntelyssä helpotuksia, kun niitä ajetaan enintään 500 tuntia vuodessa [12]. Tämä raja ei kuitenkaan ole suurin este, sillä mallissani niukkuustunteja on vuonna 2035 vain noin 40–120 vuodessa [M1]. Yhtään pohjoismaista datakeskusgeneraattoria ei löytynyt reservimarkkinoilta, ja esimerkiksi EcoDataCenter siirsi generaattorinsa HVO:lle pelkäksi varavoimaksi [13]. Datakeskusten jousto on Pohjolassa vain UPS-akkuja sekunti- ja minuuttireserveissä [M5]. Suurempi este on varavoiman alkuperäinen tehtävä: generaattorit on mitoitettu sähkökatkoja varten, ja verkon häiriöriski on suurin juuri kireinä pakkaspäivinä. Jos koneet ajetaan markkinoille, polttoainevarasto hupenee ja kuluminen kasvaa samaan aikaan, kun varmistusta tarvitaan eniten [oma arvio]. Tämän voisi kuitenkin ratkaista: kaksipolttoainemoottori käy kaasulla ja vaihtaa varastossa olevaan dieseliin tai HVO:hon vasta, jos kaasua ei saada, ja isompi säiliö on halpa lisä. Potentiaali on suuri, koska datakeskusten kuorma on 2030 noin 1,2 GW [M1]. Jos datakeskukset siirtyisivät omille koneilleen niukimmiksi tunneiksi, sama määrä kulutusta irtoaisi verkosta, ja dieselsähkön noin 250–350 €/MWh jäisi niukkuushintojen alle [oma arvio]. Ajatuksesi on siis hyvä, ja sitä kokeillaan jo Suomessa. Porilainen ecogrid.energy suunnittelee Lahteen noin 100 MW:n datakeskusta, jonka 100 MW:n vetyvalmis voimala käy aluksi maakaasulla. Voimala myy säätösähköä markkinoille ja toimii samalla varavoimana, ja sen rinnalla on 100 MW:n akusto [20][21]. Yhtiön ajatus on, että varavoimakoneet eivät "seiso 15 vuotta tyhjän panttina" [21]. Valmistuminen on aikaisintaan 2027–2028, ja rahoitus oli syyskuussa vielä kesken eikä datakeskuksen asiakasta ole kerrottu [21]. Pidän hanketta mahdollisena mutta epävarmana, ja yhtiön arvio 20–30 M€:n vuotuisista säätötuloista on mielestäni optimistinen: vuorokausimarkkinalla 100 MW:n kaasumoottori olisi ansainnut 2025 noin 5 M€ [oma laskelma]. Myös Porin Kupariteollisuuspuiston datakeskuksessa, jonka norjalainen ASP DC osti joulukuussa 2025 ja jonka energiapuolta ecogrid kehittää edelleen, on mukana säätövoimala [22][23]. HS:n mukaan Pori on ecogridin ensimmäinen hanke, se valmistuu alkuvuodesta 2028 ja se tehdään ilman valtion tukea [24]. Porin voimalan ympäristölupahakemusta tai -päätöstä en kuitenkaan löytänyt julkisista lähteistä lokakuussa 2026. Yli 50 MW:n voimala tarvitsee ympäristöluvan, joten aikataulu on tiukka, ellei voimala ole tätä pienempi [oma arvio]. Tällaisessa hankkeessa voimala suunnitellaan markkinoille alusta asti ja ansaitsee hintapiikeistä. Olemassa olevien varavoimakoneiden käytölle korvausmallia ei sen sijaan ole, eikä Fingridillä ole niille omaa tuotetta [oma arvio].

5. Akut auttavat vuorokauden sisällä, eivät tyynenä viikkona. Fingridin avoimen datan mukaan yli 1 MW:n sähkövarastoja oli 24.9.2026 noin 2 000 MW, kun maaliskuussa niitä oli noin 1 200 MW [14]. Ne ovat pääosin reservimarkkinoilla [17]. Googlen Kajaanin 94 MW:n akku tulee 2027 [15]. Akut tasoittavat vuorokauden hintaeroa, joka on jo kolminkertaistunut [M6]. Kahden tunnin akku tyhjenee kuitenkin kahdessa tunnissa, ja niukkuus kestää päiviä. Mallissani 4,5 GW akkuja ilman uutta säätövoimaa tuottaa silti +52 €/MWh [M1].

6. Pumppuvoima on oikea suunta, mutta myöhässä. Kemijoen Ailangantunturin pumppuvoimalaitos (550 MW) on lupakäsittelyssä, ja tuotanto alkaisi aikaisintaan 2033 [16]. Se auttaa, mutta yksin se on noin kolmannes vuoden 2035 vajeesta.

Yhteenveto
Säätövoima on vuoden 2035 tärkein yksittäinen kysymys, ja se ratkaisee, onko omakotitalon lisälasku noin 350 € vai 1 000 € vuodessa. Mielestäni pallo ei ole hukassa siksi, että keinot puuttuisivat. Moottorivoimaloita saa 2–3 vuodessa, ja CHP:n voi pitää varalla. Pallo on hukassa, koska kukaan ei rakenna niitä ilman tukimallia tai kapasiteettimekanismia, eikä sellaista ole päätetty.

Mallini on pohjoismainen markkinamalli (PyPSA), joka toistaa AFRYn tuloksen (+10 %) heidän oletuksillaan. Tasoihin se ei ole tarkka, joten esitän tulokset muutoksina. Omakotitalo = sähkölämmitys 18 000 kWh/v, alv ja talvipainotus mukana. Vuoden 2035 haarukka on herkkä säätövoiman lisäksi tuulen määrälle ja säävuodelle.

Lähteet
[1] Suomen Uusiutuvat: Tuulivoimahankkeet Suomessa, kesä 2026, 19.8.2026. https://suomenuusiutuvat.fi/media/surf-tuulivoimahankkeet-suomessa-kesa-2026-1.pdf
[2] Fingrid: Sähkön arvioidaan riittävän talvella, jos kotimainen sähköntuotanto ja siirtoyhteydet toimivat luotettavasti, 24.9.2026. https://www.sttinfo.fi/tiedote/7235...siirtoyhteydet-toimivat-luotettavasti?lang=fi
[3] Svenska kraftnät: Reviderad investeringsplan 2027–2029 (regeringsuppdrag), 17.6.2026. https://www.svk.se/49ddb2/contentas...n_reviderad_investesteringsplan_2027-2029.pdf
[4] Verkkouutiset: Uutta ydinvoimaa aikaisintaan 2030-luvun lopulla – Loviisan käyttöikää pidennetään, haettu 6.10.2026. https://www.verkkouutiset.fi/a/uutt...uvun-lopulla-loviisan-kayttoikaa-pidennetaan/
[5] Yle: Sata metriä korkea savupiippu katoaa Kajaanista, koska kaukolämpö saadaan pian datakeskuksista, 20.1.2026. https://yle.fi/a/74-20205393
[6] Energiateollisuus: Selvitys: Toimintaympäristö haastaa chp-laitoksia (Sweco), 28.5.2026. https://energia.fi/uutiset/chp-selvitys/
[7] MTV Uutiset: Suomi tarvitsee pian tuhat megawattia säätösähköä – näitä ratkaisuja on tulossa, 20.9.2026. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...atosahkoa-naita-ratkaisuja-on-tulossa/9394350
[8] EPV Energia: Tornio's gas engine power plant begins commercial operation, 9.4.2026. https://www.epv.fi/en/2026/04/09/tornios-gas-engine-power-plant-begins-commercial-operation/
[9] Fingrid: Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät, ennuste Q3/2026, 30.9.2026. https://www.fingrid.fi/globalassets...nnon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-q3-2026.pdf
[10] Valtioneuvosto / TEM: Talvienergiatuen valmistelu jatkuu, 5/2026. https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/talvienergiatuen-valmistelu-jatkuu
[11] Wärtsilä: Half-year financial report January–June 2026, 21.7.2026. https://www.wartsila.com/media/news...ar-financial-report-january-june-2026-3773763
[12] Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista 1065/2017. https://www.finlex.fi/api/media/statute/54578/mainPdf/main.pdf
[13] Power Progress: Swedish data center switches backup gen-sets to HVO, 2024. https://www.powerprogress.com/news/...itches-backup-gen-sets-to-hvo/8049365.article
[14] Fingrid: Avoin data, aineisto 424: sähkövarastojen (yli 1 MW) yhteenlaskettu asennettu teho, haettu 8.10.2026 (1 215 MW 11.3.2026, 2 013 MW 24.9.2026). https://data.fingrid.fi/datasets/424
[15] Google: Clean energy in Finland, 2026. https://blog.google/innovation-and-ai/infrastructure-and-cloud/global-network/clean-energy-finland/
[16] Lupa- ja valvontavirasto / STT: Ailangantunturin pumppuvoimalaitos ja 400 kV:n voimajohto Pirttikoskelle -hankkeen YVA-selostuksesta perusteltu päätelmä, 7/2026. https://www.sttinfo.fi/tiedote/7218...yva-selostuksesta-perusteltu-paatelma?lang=fi
[17] Fingrid: The combined capacity of electricity storages in Finland now exceeds 1,000 MW, 24.2.2026. https://www.fingrid.fi/en/news/news...city-storages-in-finland-now-exceeds-1000-mw/
[18] Valtioneuvosto / ympäristöministeriö: Yli 27 800 pientalon omistajaa on hakenut avustusta fossiilisesta öljy- tai maakaasulämmityksestä luopumiseksi, haettu 8.10.2026. https://valtioneuvosto.fi/-/1410903...a-oljy-tai-maakaasulammityksesta-luopumiseksi
[19] Tilastokeskus: Asumisen energiankulutus 2018, 21.11.2019. https://stat.fi/til/asen/2018/asen_2018_2019-11-21_kat_001_fi.html
[20] Yle: Lahteen suunnitteilla oleva datakeskus sekä kuluttaisi että tuottaisi sähköä, 26.8.2026. https://yle.fi/a/74-20242956
[21] New Project Media: Interview: Ecogrid.Energy approaches close on capital raise for EUR 900m Finnish data centre project, haettu 8.10.2026. https://newprojectmedia.com/intervi...ise-for-eur-900m-finnish-data-centre-project/
[22] pv magazine: Finnish push for data center flexibility, 6.8.2026. https://www.pv-magazine.com/2026/08/06/finnish-push-for-data-center-flexibility/
[23] Avance: ASP DC to invest EUR 1.65 billion in Finland, 4.12.2025. https://www.avance.com/cases/asp-dc-to-invest-eur-1-65-billion-in-finland
[24] Helsingin Sanomat: artikkeli ecogrid.energyn säätövoimaloista, lokakuu 2026 (maksumuurin takana; tiedot artikkelin tiivistelmästä).
[25] Fortum: Fortum luopuu hiilivoimasta Suomessa – Meri-Porin hiilivoimalaitos suljetaan keväällä 2027, 24.6.2026. https://www.fortum.com/fi/media/202...uodon-alueelle-haetaan-uutta-teollista-kasvua

[M1] Oma markkinamalli ja loppuraportti Datakeskusbuumi ja sähkön hinta, 8.10.2026 (säätövoiman herkkyysajot).
[M2] Oma selvitys Kulutus vs. tuotanto: tase ja talvihuipun tehotase, 7.10.2026.
[M3] Oma selvitys Datakeskusten hukkalämpö ja kaukolämpö, 8.10.2026.
[M4] Oma selvitys Säätövoiman toimitusajat ja hinta, 7.10.2026.
[M5] Oma selvitys Joustavatko datakeskukset?, 7.10.2026.
[M6] Oma selvitys Hinnan vaihtelu 2018–2026 ja datakeskukset, 8.10.2026.
 

Liitetiedostot

fraatti sanoi:
Tämä olikin sen verran pitkä vastaus, että halusin haastaa sillä tuota mallia. Sai se jotain vastattuakin. Osasta oli samaa mieltä ja osasta eri mieltä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Omasta mielestäni vastaus kirjoittamaani on hyvä, enkä ole eri mieltä johtopäätöksistä. En väitäkään, että säätövoiman kehittäminen ja rakentaminen ja tapa, millä sitä on Pohjoismaissa toteutettu datakeskusten yhteydessä, olisi ideaalinen tai hyvä, tuskin edes tyydyttävä. Vastauksessa on juuri pureuduttu noihin lukuisiin kysymyksiin, jotka on ratkaistava (sanoisin, että joka tapauksessa rakennettakoon datakeskuksia enemmän tai vähemmän tai kukaties, vaikkei rakennettaisi laisinkaan). Itse pitäisin niitä haasteina (myös Suomeen juurtuneen ajattelun näkökulmasta), mutta varsin luultavasti ratkaistavissa olevina sellaisina, jos toimeen tartutaan.
 
wannabe sanoi:
yle.fi

Suomeen rakenteilla 145 datakeskusta – pelkästään neljä niistä käyttäisi enemmän sähköä kuin 2,2 miljoonaa suomalaista

Suomeen suunnitellut datakeskukset voivat Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan heikentää Suomen vientiä. Datakeskusten luoma kokonaiskuva puuttuu.
yle.fi yle.fi

Suomeen suunnitellut datakeskukset voivat Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan heikentää Suomen vientiä.

Tuo käynyt mielessä, että kuinka paljon nouseva sähköhinta vaikuttaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyyn.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa taas yksi professori joku kysyy/pohtii mielestäni oleellisia asioita. Sanoi tv-uutisisa, ettei valtiovallalla ole varsinaista ymmärrystä ja kukin kunta taas touhuilee omien etujensa mukaan, mikä voi hyvinkin olla eri asia kuin suomi oy:n etu.
 
Metsänkäyttöilmoitus tehdään LVV:n edustajan näkökulman mukaan hakkuista, joissa tarkoitus on istuttaa kyseiseen lohkoon uudet taimet eikä rakentamisen valmistelutöiiden vuoksi. YVA on ennakoiva toimenpide, jonka lopputulemaa käytetään eri vaihtoehtojen arviointiin. Tuike Finlandilla on aikaa 14.10.2026 asti vastata LVV:n selvityspyyntöön Muhoksen tapauksesta.
 
Husky sanoi:
Tuossa taas yksi professori joku kysyy/pohtii mielestäni oleellisia asioita. Sanoi tv-uutisisa, ettei valtiovallalla ole varsinaista ymmärrystä ja kukin kunta taas touhuilee omien etujensa mukaan, mikä voi hyvinkin olla eri asia kuin suomi oy:n etu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samainen professori on esittänyt samansuuntaisia puheenvuoroja monesti ennenkin. En tiedä tiedä tarkemmin, miksi hän kokee asian noin voimakkaasti, vaikka hänen oma erikoisalansa hyötyy datakeskusten rakentamisesta ja erikoisesti alan suomalaiset yritykset rakentamisesta myös globaalissa mielessä (datakeskusten tietoliikenteen ratkaisut tekoälyteknologiaa hyödyntäen ovat nyky-Nokian liiketoiminnan kasvava painopistealue).

Itsellä on epäilys, että moni suomalainen uskoo Suomen sähköntuotantoa ja halpaa sähkönhintaa jonkinlaiseksi taivaanlahjaksi ja saavutetuksi eduksi, jota datakeskukset uhkaavat. Väitän, että tuollainen ajatus on harha, jota on vuosikymmenien aikana pohjustettu systeemaattisella tiedotustoiminnalla (jollaista voisi kutsua myös propagandaksi) ja tuo yhdistyy alitajuntaiseen ajatukseen, että henkilökohtainen oma lehmä uhkaa joutua ojaan. Saavutettu etu ja taivaanlahja eivät ole pysyviä, vaan ne ovat nakertuneet jo vuosien ajan. Vain terve ja kannattava sähköntuotanto voi pitkän päälle taata edullisen sähkön myös kuluttajille. Tehovaihtelu on ongelma sekä tuotannon että kulutuksen puolella ja panokset pitäisi kohdentaa noiden tasapainotukseen toimivalla ja samalla taloudellisella tavalla.
 
kotte sanoi:
Samainen professori on esittänyt samansuuntaisia puheenvuoroja monesti ennenkin. En tiedä tiedä tarkemmin, miksi hän kokee asian noin voimakkaasti, vaikka hänen oma erikoisalansa hyötyy datakeskusten rakentamisesta
Klikkaa laajentaaksesi...

Lainaukset tuosta YLE:n jutusta

Jukka Manner suhtautuu epäillen Suomeen rakennettavaan datakeskusten aaltoon. Hänen mukaansa kyse on paikallisesti alhaisen jalostusasteen liiketoiminnasta, jonka todellinen hyöty Suomelle on jäänyt epäselväksi, vaikka hankkeet esitellään usein merkittävinä investointeina.

Professorin keskeinen huoli liittyy siihen, kuinka suuri osa suurista investoinneista todella jää Suomeen ja miten datakeskusten kuluttama sähkö vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Kenelläkään ei ole tällä hetkellä kokonaiskuvaa hyppysissään.

– Ei nähdä kokonaisvaikutusta datakeskusten hyödyistä ja haitoista. Oy Suomi Ab:n pitäisi miettiä, mikä lopputulos on.

Hän nostaa esimerkiksi Googlen ilmoittaman 13 miljardin euron investoinnin.

– Suomen datakeskuksiin investoidaan paljon rahaa, josta kukaan ei tiedä, paljonko siitä oikeasti osuu Suomeen, Manner sanoo.

.
.
.
Suomen etu on Mannerille tärkeä, ja se näkyy myös hänen toiminnassaan. Hänelle on myönnetty vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstään Viestiristi vuonna 2014 ja Sotilasansiomitali vuonna 2015. Puolustusvoimiin kuulumaton henkilö voi saada tunnustukset Puolustusvoimien hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä.

Isänmaan etu on suuressa roolissa hänen omassa työssään, ja senkin vuoksi datakeskusten tilanne herättää huolta.

Olisiko noista syyksyi voimakkaasti kokemiseen.
 
Manner peräänkuuluttaa että datakeskukset on alhaisen jalostusateen liiketoimintaa ja se nostaa sähkön hintaa. Samaan aikaan on todettu että datakeskuksiin investoijille sähkön hinta ei ole kynnyskysymys ja oletan että tämä johtuu siitä että ne ketkä maksavat datakeskuksista tuottavat korkean jalostusateen teollisuutta. Joten kun Manner peräänkuuluttaa korkean jalostusateen teollisuuden perään niin sulkevatko datakeskukset korkean jalostusateen teollisuuden koska sähkön hinta? Mannerin logiikkaa seuraten niin vastaus on ei. Datakeskusten tilalle ei siis ole tulossa yksisartvista liiketoimintaa, koska? Joten datakeskukset uhkaavat lähinnä matalan jalostusateen teollisuutta. Mutta antavatko datakeskukset jotakin mahdollisuuksia niin sitä ei ole juurikaan käyty läpi, Sitraa lukuun ottamatta. Mutta se nyt pitäisi olla selvää että savipuupputeollisuus - siis se matalan jalostusasteen teollisuus - talouden veturin on tullut aikaa sitten tiensä päähän.
 
Espejot sanoi:
Manner peräänkuuluttaa että datakeskukset on alhaisen jalostusateen liiketoimintaa ja se nostaa sähkön hintaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Manner on myös peräänkuuluttanut sellaista ohjelmointia, josta tuloksena syntyy tehokkaasti ja vähillä resursseilla tuloksia tuottavia ohjelmistoratkaisuja. Noinhan on tietotekniikassa pyritty toimimaan alusta asti (ja nimenomaan sitä painokkaammin, mitä vanhemmasta alan käytännöistä puhutaan). Moiset hyveet ovat unohtuneet sitä mukaa, kun laskentalaitteiden teho on kasvanut ja kustannukset suhteessa laskentatehoon romahtaneet kertaluokka kerrallaan jokseenkin säännöllisin ajanjaksoin ja toteutusnopeutta on ruvettu arvostamaan ohjelmiston suoritustehokkuuden sijaan.

Tekoäly on nykymuodossaan varsinainen pahis moisen ajattelutavan mukaan. Manner tuntuu epäilevän tekoälyn mahdollisuuksia auttaa esimerkiksi ohjelmistojen suunnitelun ja koodauksen apuna. Hänen mukaansa tekoäly hidastaa ja hankaloittaa hyvien ja taloudellisesti toimivien ohjelmistoratkaisujen toteuttamista, eli hän julistaa ihmistyön merkitystä. Tuollainen maailmahan ei tarvitse datakeskuksia eikä hyödy niistä, mutta nehän ovat puolestaan ovat tekoälyn laaja-laisen soveltamisen ja kehittämisen edellytys.

Nämä ajatukset syntyivät katseltuani Mannerin tallennettu esitystä Koodia Suomesta ry :n juhlaseminaarissa viime vuodelta (https://koodiasuomesta.fi/koodia-suomesta-juhlaseminaari-2025/, esitys tallenteena
).
 
wannabe sanoi:
yle.fi

Suomeen rakenteilla 145 datakeskusta – pelkästään neljä niistä käyttäisi enemmän sähköä kuin 2,2 miljoonaa suomalaista

Suomeen suunnitellut datakeskukset voivat Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan heikentää Suomen vientiä. Datakeskusten luoma kokonaiskuva puuttuu.
yle.fi yle.fi
Tuo käynyt mielessä, että kuinka paljon nouseva sähköhinta vaikuttaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyyn.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, toisaalta ei tarvitse miettiä kuinka paljon kunhan vaan tiedostaa mihin suuntaan kasvavat tuotantokulut vaikuttavat.
Sopeuttamisneuvottelujen päätteeksi vähennetystä henkilöstömäärästä sen sitten näkee miten paljon. Mutta jääpähän ainakin jälleen Kaipolan tapaisia kiinteistöjä tekoälyjättien uusiokäytettäväksi niin ei tarvitse ainakaan nykyiseen tanhtiin metsää hakata.
 
Viimeksi muokattu:
Seppaant sanoi:
Onko mietitty sitä mitenkä nykyinen tidonsiirtoverkosto riittää?
Vai pitääkö se rakentaa kokonaan uusiksi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Onhan Suomesta itään, etelään ja länteen vahvasti infraa olemassa. Etelän suuntaan vaan ne ovat alttiita irrallisille ankkureille.
Suomen sisällä keskuksille rakennetaan useita eri reittejä, jotta vikasietoisuus on taattu
 
kotte sanoi:
- Lämmityssähkön kulutuksen ääritilanteiden kompensoiminen moottorivoimaloilla, kaasuturbiineilla tai yleensä polttoaineilla on älytön idea. Huippukulutus kannattaisi tuottaa paikallisesti mieluiten suoralla paikallsella lämmöntuotannolla. Sähkön generointi polttoaineilla jossakin ja huippukulutuksen välittäminen sähköverkon kautta kulutukseen keskimääräistä tuottosuhdetta heikommin ääritilanteessa on etenkin resurssien tuhlausta eikä energiahyötysuhdekaan ei ole kehuttava.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuokaan ei ole ihan noin yksiselitteistä.

Jos poltetasn litra löpöä kotitalon kattilassa, tai poltetaan litra löpöä generaattorilaitoksessa ja tuotetaan lämpö kotiin lämpöpumpulla, se hyötysuhde on jälkimmäisessä tapauksessa parempi.

Toki käytännössä sen huippupakkasen aikaan monen lämpöpumppu on jo sammunut, ja se lämpö tuotetaan sähkövastuksella, jolloin hyötysuhde on selvästi huonompi.
 
Seppaant sanoi:
Onko mietitty sitä mitenkä nykyinen tidonsiirtoverkosto riittää?
Vai pitääkö se rakentaa kokonaan uusiksi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tiedonsiirtoverkko riittää ihan kevyesti, mutta toki sitä rakennetaan lisääkin, vikasietoisuuden parantamiseksi ja ihan vaan kilpailun takia.

Toki kokonaan uusi datakeskus tarvii tiedonsiirtoliittymänkin, mutta tuota tuskin tarkoitettiin.
 
fraatti sanoi:
Ajoittain kuulee että "markkinat hoitaa". Nordean ekonomisti tuo esille Fingridin papruista toteamuksen että säätävoimaa ei hoida.
Klikkaa laajentaaksesi...
Markkinoitakin on erilaisia. Vuorokausimarkkinat ja lyhyemmät eivät hoida niukkuustilanteita, jotka ovat melko harvinaisia ja vaikeasti ennustettavia (sähkö ei ole Suomesta loppunut kesken n. 50 vuoteen ja silloinkin poikkeusolosuhteissa, joten kovin yleisistä tilanteista ei ole kyse).

Mutta säätövoimaa edellyttävien tilanteiden ennustetaan yleistyvän ja siksi on esitetty kapasiteettimarkkinoiden perustamista (Suomeenkin), eli tavalla tai kerätään lähteestä tai toisesta tai usemmasta rahoitus, jolla pyydetään tarjouksia (Fingridin ja energiaviranomaisten määrittelemien ehtojen perusteella) säätö- ja varakapasiteetin toteuttamisesta, ylläpidosta ja sitovasta palvelulupauksesta ja valitaan sitten toteuttajat luotettavuus-/laatu-/hintakriteereillä. Kapasitteettitoimija sitoutuu tuottamaan sähköä tietyllä teholla verkkoon sääolosuhteista riippumatta, kun käsky käy. Kapasiteettikorvauksen ohella saa tyypillisesti hyväkseen sähköstä myös sen hetkisen vuorokausi- tai säätöhinnan, jos nuo ovat määrättävissä, miten ehdot sitten onkin sovittu.
 
Pidemmässä "keskustelussani" Googlen tekoälyn kanssa heitti äly tallaisia lukuja datakeskusten sähkönkulutuksesta :

Suomen nykyinen sähköntuotantokapasiteetti ei yksinään riitä kattamaan näiden 30 rakenteilla tai investointipäätöksen saaneen datakeskuksen lopullista sähkönkulutusta.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin tuoreiden arvioiden mukaan nämä jo sitovasti sovitut datakeskus- ja sähkökattilahankkeet tulevat nostamaan Suomen sähkönkulutusta lähes 40 prosenttia tulevan viiden vuoden aikana (vuoden 2025 noin 85 terawattitunnin tasosta). Pelkästään liittymissopimuksen kantaverkkoon tehneiden datakeskusten suunniteltu kokonaisteho on lähes 5 gigawattia.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom