Datakeskukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Omasta mielestäni uusilta datakeskuksilta Suomessa voisi vaatia että tuottavat sitten Suomessa 24/7/365 vähintään saman määrän sähköä kuin kuluttavat ja tämä tulisi vaatia uutena rakennettavana kapasiteettina ja lisäksi että maksavat täysimääräisesti ne tarvittavat kantaverkon ja siirtoyhteyksien vahvistamisen mitä tarvitaan niitä varten. Noilla reunaehdoilla ne olisivat minusta ihan kannetettavia.
Näin olisi - mutta arvaako kukaan olisivatko Microsoft, Google jne. tänne kilvan tulossa jos odotettavissa olisi tuollaisia niiden viivan alle jäävää lukua vähääkään pienentäviä vaatimuksia? Ei ne banaanivaltiotkaan uskaltaneet aikoinaan asettaa vaatimuksia kun niiden luonnonvaroja tultiin ryöväämään.
 
Ei se datakeskus tuota muuta kuin vaihtelevassa järjestyksessä ykkösiä ja nollia ja hukkalämpöä.

Sitten rakentamisen aikana työpaikkoja. Valmistuttuaan muutaman ihmisen työllistänee sijoitusmaassa ylläpidossa ja jotain kiinteistäveroa maksaa.

Joku autotehdas työllistäisi varmaan sata kertaa enemmän suomalaisia per kulutettu gigawattitunti sähköä.

Luultavasti alumiinisulattokin työllistäisi enemmän suomalaisia suhteessa energiankulutukseen kuin datakeskus.

Omasta mielestäni uusilta datakeskuksilta Suomessa voisi vaatia että tuottavat sitten Suomessa 24/7/365 vähintään saman määrän sähköä kuin kuluttavat ja tämä tulisi vaatia uutena rakennettavana kapasiteettina ja lisäksi että maksavat täysimääräisesti ne tarvittavat kantaverkon ja siirtoyhteyksien vahvistamisen mitä tarvitaan niitä varten. Noilla reunaehdoilla ne olisivat minusta ihan kannetettavia.

Onko iso jono autoehtaita tai alumiinitehtaita tulossa tänne?
Nykyisillä ehdoilla niiden vaikutus Suomen talouteen ja suomalaisten talouteen on sama kuin kusisi housuun talvipakkasella kun palelee.
Se on hyvä että jollakulla on kristallipallo.
 
Onko iso jono autoehtaita tai alumiinitehtaita tulossa tänne?

Se on hyvä että jollakulla on kristallipallo.

30 prosenttia jos tai kun kallistuu sähkö asiantuntijan laskelmien mukaan datakeskusten vuoksi Suomessa, niin siitä voi vähän laskea mitä se maksaa suoraan yhteiskunnalle ja omalle taloudelle.

Suomessa myös halpa sähkö on ollut yksi monen teollisuuslaitoksen syömähammas. Koskee niin paperitehtaita kuin vaikkapa kemiantehtaita. Iso osa niistä on osakkaana Mankala-mallilla toimivissa sähköntuotannossa, kuten PVO ja TVO konsernit. Kun sähkön markkinahinta nousee Suomessa, niin voi olla niille on kannattavampaa jatkossa pistää ne tehtaat kiinni ja myydä säästyvä osuutensa sähköstä sähköpörssiin tai vaikka suoraan datakeskuksille.

Minun mielestäni tuo datakeskusten värvääminen Suomeen on hölmöläisten hommaa. Niiden rakentaminen saa vielä ties mitä yhteiskunnan avustuksia ja lisäksi niiden sähkönkulutusta tuetaan halvemmalla sähköverolla kuin mitä vaikka omilta kansalaisilta peritään sähköstä.
 
Minun mielestäni tuo datakeskusten värvääminen Suomeen on hölmöläisten hommaa. Niiden rakentaminen saa vielä ties mitä yhteiskunnan avustuksia ja lisäksi niiden sähkönkulutusta tuetaan halvemmalla sähköverolla kuin mitä vaikka omilta kansalaisilta peritään sähköstä.
Värvääminen on ok kunhan se otetaan siltä kannalta että ollaan valmiita itse sanelemaan ehdot, jotka hyödyttävät maatamme taloudellisesti pitkälläkin aikavälillä. Sen sijaan jos levittää punaisen maton eikä esitä ehtoja niin ollaan kaikista hölmöimpiä Hölmöläisiä. Rahavirtoja kanavoituu valtiolta kunnille eli valtion veronmaksajilta paikalliselle tasolle. Muhoshan esim. edellyttää että valtio parantaa kustannuksellaan tieverkkoa mahdollisen tulevan Googlen datakeskuksen suunnalla, rakentaa liittymät jne..

Kts. YLE:n puoli ysin uutisten tallenteen kohdasta 7:30 eteenpäin. Nimeltä mainitsemattomat "Itä-Suomen kunnat" kritisoivat lausuntokierroksella olevaa lakiesitystä, joka mahdollistaisi tuottamattomien sähkösyöppöjen sijoittamisen sähköliittymäjonon hännille vedoten "alueelliseen yhdenvertaisuuteen". Saas nähdä minkälaista keskustelua asiasta käydään lähestyvien eduskuntavaalien alla kun osa puolueista on perinteisesti profiloitunut syrjäkylien elinvoimaisuuden puolestapuhujiksi (ot: ja silti lakkautetaan tai keskitetään surutta mm. sote-palveluita)...

Parasta olisi jos datakeskuksia ei ohjattaisi "alueille, joilla sähköntuotantoa on runsaasti" kuten ainakin uutisessa sanotaan lakiesityksen toteutuessaan vaikuttavan, vaan alueille, jossa on valmiina hyvät kantaverkkoyhteydet mahdollisimman lähellä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko iso jono autoehtaita tai alumiinitehtaita tulossa tänne?
Ei ole kovin hyvä jalostusarvo tukeilla, sellulla, paperilla, raudalla, alumiinilla ym. siihen nähden, miten paljon noiden teko vaatii sähköä, muuta energiaa ja muuta tuotantopanosta. Lähinnä puun korjuu työllistää noista (erilaisten metsäkoneiden kuljettajia ja mönttöörejä), mutta tarjoaa toki tuottoa metsäpääomalle. Jos sijoittaisi datakeskuksiin, saisi varmaan paljon paremman tuoton sijoituksilleen kuin metsänhoidosta.
 
Varmistaisin tähän väliin että ei kai täällä vaan puhuta jalostusarvosta ja prosessin työllisyysvaikutuksista yhtenä kokonaisuutena?
 
Miten tuo liittyy mihinkään?
Sinä otit auto- ja alumiinitehtaan esille vaihtoehtoisina, parempina sähkönhinnan nostajina ja minä kysin että onko sinun mainitsema vaihtoehto realistinen, onko niitä tehtaita rakentumassa Suomeen. Suomen ongelmahan on huono sijainti. Koska et vastannut itse kysymykseen niin uskon että tänne ei ole tulossa uusia auto ja alumiinitehtaita. Fakta on että kun tänne tulee kulutusta niin tilalle rakennetaan tuotantoa. Ja jos on ylituotantoa niin sitten tulee kulutusta, esimerkkinä sähkökattilat joidenka jalostusarvo on myöskin matala, jopa erittäin matala.
 
Viimeksi muokattu:
Sitten rakentamisen aikana työpaikkoja. Valmistuttuaan muutaman ihmisen työllistänee sijoitusmaassa ylläpidossa ja jotain kiinteistäveroa maksaa.

Tämä myytti se jaksaa elää foorumeilla, ettei siellä ketään töissä käynnin aikana ole. Omista työkavereistanikin on sen verran moni lähtenyt tuohon naapuriin rakentuvaan datakeskukseen töihin, että pakko siellä on työpaikkoja olla. Uutisten mukaan ensimmäisen vaiheen käynnistyessä joskus vuodenvaihteessa, sitä pyörittämässä on noin 60 henkilön tiimi.
 
sitä pyörittämässä on noin 60 henkilön tiimi.
Ok, no sehän on hyvä, sentään pienehkön keskisuuren yrityksen kokoluokkaa työllistäjinä. Kun mainitsit että työkaverit niin ilmeisesti datakeskuksen työllistävä vaikutus näkyy niin että siihen omaan työpaikkaasi palkataan pari uutta niiden kavereittesi tilalle.
 
Tämä myytti se jaksaa elää foorumeilla, ettei siellä ketään töissä käynnin aikana ole. Omista työkavereistanikin on sen verran moni lähtenyt tuohon naapuriin rakentuvaan datakeskukseen töihin, että pakko siellä on työpaikkoja olla. Uutisten mukaan ensimmäisen vaiheen käynnistyessä joskus vuodenvaihteessa, sitä pyörittämässä on noin 60 henkilön tiimi.

Sähköä vie paperitehtaan verran ja työllistää alkuvaiheessa 60 ihmistä. Mukana siivoojaa ja vartijaa ja jotain teknisen puolen osan vaihtajaa kenties.

Kun hommat pyörii ok ja saatu koneita lisättyä alun jälkeen haluttuun määrään, niin sitten voidaan karsia ylimääräisiä palkollisia.

Joku Googlen tekoäly datakeskus Suomessa työllistää kyllä hyvin, mutta ne työpaikat syntyvät Piilaaksoon ja NVIDIAn tehtaille.

Datakeskuksen rakentamisen kuluista 10 prosenttia menee sen keskuksen rakentamiseen ja sitten noin 90 prosenttia niihin servereihin ja niiden rautaan. Suomessa niistä tehdään sen raudan osalta nolla prosenttia.
 
Sähköä vie paperitehtaan verran ja työllistää alkuvaiheessa 60 ihmistä. Mukana siivoojaa ja vartijaa ja jotain teknisen puolen osan vaihtajaa kenties.
Näin se on. Kun kaikki toimii niin kiinteistöhuolto hoitaa pihat ja putsaa rännit, sen lisäksi ei montaa ole. Konttoritiloja ja sosiaalitiloja on muutama huone, ei sinne montaa ihmistä sovi.
Käyty on ja nähty.
 
Olen samaa mieltä, että moinen asennepainotus eli oma uskottu etu paistaa monen datakeskusboomia arvostelevan kommenttaattorin sanoman päämotivaattorina.

Tämä samalla haittaa suuresti aiheeseen liittyvää asiallista keskustelua. Esimerkiksi sähköliittymien priorisointi on aivan asiallinen aihe, mutta ei alkeellisella ja käytännössä saveen vievällä kategorisoinnilla kuten datakeskus vs. vientiteollisuus (mitä jälkimmäinen sitten onkin). Yleisesti ottaen mahdolliset rajoitukset, vaatimukset tai tuet olisi pohdittava hyvin tarkasti, asiantuntevasti, joustavasti ja tulevaisuuden näkymiin projisoiden. Jos niitä laaditaan populistisen perustein, voi odottaa vain ala-arvoista laatua ja lopputulosta, joka on huonompi kuin olla tekemättä mitään asialle.
Niin tästä asiastahan löytyy niin monta mielipidettä kuin on lausujaakin. Joku toinen taho ajattelee enemmän kokonaisuutta kuin toinen. Yhteistä miltei kaikille on kuitenkin se että eniten asia kiinnostaa siitä omasta vinkkelistä. Loppujen lopuksi, jos poliitikoilla käy paine sietämättömäksi täytyy myös siellä alkaa tekemään jotain.

Täällä oli näitä eri intressiryhmiä eriteltynä.
 
Näin se on. Kun kaikki toimii niin kiinteistöhuolto hoitaa pihat ja putsaa rännit, sen lisäksi ei montaa ole. Konttoritiloja ja sosiaalitiloja on muutama huone, ei sinne montaa ihmistä sovi.
Käyty on ja nähty.
Oma veikkaukseni: vartiointi 24/7, 3 henkilöä. Siivous urakkasopimuksella ulkoa ostaen, paikalla aina tarvittaessa yksi henkilö. Kiinteistöhuolto, jopa 1 henkilö 8h paikalla ja hälyssä toinen, korkeintaan 3 yhteensä, sillä saa 24/7 toiminnallisuuden. Sitten tarvittaessa käy ne 1-10 henkilöä silloin kun tarttee muuttaa tai päivittää jotain fyysisesti paikan päällä, työllistymisaste vuosi tasolla 0,1 henkilöä? Paljonko tuosta tulee... 7,1.
 
Oma veikkaukseni: vartiointi 24/7, 3 henkilöä. Siivous urakkasopimuksella ulkoa ostaen, paikalla aina tarvittaessa yksi henkilö. Kiinteistöhuolto, jopa 1 henkilö 8h paikalla ja hälyssä toinen, korkeintaan 3 yhteensä, sillä saa 24/7 toiminnallisuuden. Sitten tarvittaessa käy ne 1-10 henkilöä silloin kun tarttee muuttaa tai päivittää jotain fyysisesti paikan päällä, työllistymisaste vuosi tasolla 0,1 henkilöä? Paljonko tuosta tulee... 7,1.

Sähkömiehiä on paikalla ainakin ympäri vuorokauden, eli vähintään siis viisi. Ja on siellä muitakin vuorossa. Mitään ei hoideta päivystysluonteisesti, vaan henkilöstö joka tunkkaa hajonneen tekniikan käyntiin, on paikalla 24/7.

Mutta mitäpä näistä. Jos olet päättänyt että siellä ei ole ketään töissä, niin siellä ei ole ketään töissä. Kuten erään puolueen poliitikko aikanaan tokaisi, sillä ei ole väliä miten asiat ovat, vaan miten ne koetaan.
 
Sähkömiehiä on paikalla ainakin ympäri vuorokauden, eli vähintään siis viisi. Ja on siellä muitakin vuorossa. Mitään ei hoideta päivystysluonteisesti, vaan henkilöstö joka tunkkaa hajonneen tekniikan käyntiin, on paikalla 24/7.

Mutta mitäpä näistä. Jos olet päättänyt että siellä ei ole ketään töissä, niin siellä ei ole ketään töissä. Kuten erään puolueen poliitikko aikanaan tokaisi, sillä ei ole väliä miten asiat ovat, vaan miten ne koetaan.


Näissä toki murto-osa työvoimaa verrattuna esim. heikon jalostuaaateen arvonluontiketjuihin esim. puunjalostusteollisuudessa, jossa pitkän ketjun hyödyt ulottuvat laajalle. Puunjalostuksessa erona on se että vaikka jokaisessa ketjussa vähän arvonluontia, on ketjuja lukumääräisesti paljon kasvattaen kokonaishyötyä ja arvoa.. jopa koneita tehdään Suomessa.

Olisi hienoa saada pragmaattista vertailua DS:n työllisyys ja kansantalouden hyödyistä. Investoinnista noin 90% valunnee komponentteihin ulkomaille, mutta mitä lopuilla Suomi saa ja menettää. Kiihkoton keskustelu olisi paikallaan.

Esimerkkinä vielä 30 vuotta sitten vielä väitettiin vesivoiman työllistävän paljon ja patohankkeita myytiin työllisyysvaikutuksella. Kukaan nykyaikana ei enää tosissaan näin väitä patohankkeista - toki muita yhteiskunnallisia hyötyjä toki tuo paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä hyätyä mielikuvitusvertailusta on. Tänne ei ole tulossa metsäteollisuutta, se juna meni jo. Mitään korvaavaa sähkön kallistutajaa ei tällä hetkellä ole tiedossa. Syy lienee se että datakeskusilla on rahaa ja päätöksen teko on kohtuulisen nopeaa toisin kuin Wittusilla jolla ei ole rahaa. Haluasin nähdä realistisen vaihtoehdon teollisuudelle joka kvoisi kallistuttaa sähkönhintaa paremalla hyötysuhteella. Siis sellainen jonka tilan datakeskus syö.

Sähkömiehiä on paikalla ainakin ympäri vuorokauden, eli vähintään siis viisi. Ja on siellä muitakin vuorossa. Mitään ei hoideta päivystysluonteisesti, vaan henkilöstö joka tunkkaa hajonneen tekniikan käyntiin, on paikalla 24/7.

Mutta mitäpä näistä. Jos olet päättänyt että siellä ei ole ketään töissä, niin siellä ei ole ketään töissä. Kuten erään puolueen poliitikko aikanaan tokaisi, sillä ei ole väliä miten asiat ovat, vaan miten ne koetaan.
Itse ajattelin että kun joku komponentti kärähtää niin se tilataan merirahtina Temusta ja n. kuukauden kulttua asentaja kutsutaan keikalle.
 
Mitä hyätyä mielikuvitusvertailusta on. Tänne ei ole tulossa metsäteollisuutta, se juna meni jo. Mitään korvaavaa sähkön kallistutajaa ei tällä hetkellä ole tiedossa. Syy lienee se että datakeskusilla on rahaa ja päätöksen teko on kohtuulisen nopeaa toisin kuin Wittusilla jolla ei ole rahaa. Haluasin nähdä realistisen vaihtoehdon teollisuudelle joka kvoisi kallistuttaa sähkönhintaa paremalla hyötysuhteella. Siis sellainen jonka tilan datakeskus syö.


Itse ajattelin että kun joku komponentti kärähtää niin se tilataan merirahtina Temusta ja n. kuukauden kulttua asentaja kutsutaan keikalle.


Vertailu konkretisoi hyödyn. Metsäteollisuus on hyvä vertailukohta koska sen historialliset hyödyt tunnetaan ja niitä on tutkittu laajasti ja hyötyjä on edelleen -myös paljon haittoja.
. Ei tänne enää uutta puunjalostusteollisuutta tule, mutta vanhoja ei ole täysin ajettu alaskaan. Juuri luin itseäni siviatääkseni Koneviestin ja Maaseudun tulevaisuuden ja yllätyksekkseni aivan älytön määrä konealan yrityksiä Suomessa kyseisellä alalla.

Muita sähkön hintaa nostavia investointihankkeita on puuhattu norjalaisten ja ruotsalaisten yritysten toimesta. Hidas eteneminen noissa. Kallistuva sähkö voi entisestään hidastaa noiden toteutumista, tai sitten ei.

Veikkaan kanssa että datacentereidem systeemit on tehty sen verran reduntanteiksi että mitään laajaa 24/7 päivystystä ei pitkään valmistumisen jälkeen tarvita. Tämä mutuna.
 
Viimeksi muokattu:
1791825228015.webp


Lähde: https://www.hamina.fi/haminan-datakeskuksen-vaikutukset-tutkimuskohteena-osallistu-sinakin/
 
YLE:n iltauutisten mukaan Google oli todennut vastineessaan aloittaneensa valmistelutyöt Muhoksella sen perusteella "mikä oli sen käsitys voimassaolevasta laista"... 🤣

Alunperin ilmeisesti Maikkarin juttu mutta sitä YLE:n uutisissa ei mainittu.
Google kertoi vastineessaan valmistelutöidensä perustuneen sen omaan käsitykseen voimassa olevan lainsäädännön asettamista vaatimuksista.

Se sanoi lisäksi työskennelleensä aktiivisesti paikallisten viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa ennen hankealueiden valmistelutöiden aloittamista.
Onkohan tuo "aktiivinen työskentely" sitä samaa minkä rakennustarkastaja koki "joka suunnasta tulevna painostuksena".
 
Viimeksi muokattu:
Esimerkkinä vielä 30 vuotta sitten vielä väitettiin vesivoiman työllistävän paljon ja patohankkeita myytiin työllisyysvaikutuksella. Kukaan nykyaikana ei enää tosissaan näin väitä patohankkeista - toki muita yhteiskunnallisia hyötyjä toki tuo paljon.

Aikoinaan niissä vesivoimaloissa oli aina paikalla omaa henkilökuntaa. Jo vuosia sitten esimerkiksi kaikki PVO:n vesivoimaloiden ja patojen ohjaukset keskitettiin Harjavaltaan muistaakseni ja Fortum taas säätelee ja valvoo kaikkia vesivoimaloita nykyään pääkonttoriltaan Espoon Keilaniemestä. Siis sieltä ohjataan ja valvotaan esimerkiksi Imatrankosken voimalan patoa ja sitten kaikkia Kemijoen voimaloita. Paitsi alin Isohaaran voimala taitaa olla Fortumin puolet generaattoreista ja PVO:n puolet, niin siitä en ole ihan varma kummasta sitä säädellään ja valvotaan vai molemmista.
Mitä hyätyä mielikuvitusvertailusta on. Tänne ei ole tulossa metsäteollisuutta, se juna meni jo. Mitään korvaavaa sähkön kallistutajaa ei tällä hetkellä ole tiedossa. Syy lienee se että datakeskusilla on rahaa ja päätöksen teko on kohtuulisen nopeaa toisin kuin Wittusilla jolla ei ole rahaa. Haluasin nähdä realistisen vaihtoehdon teollisuudelle joka kvoisi kallistuttaa sähkönhintaa paremalla hyötysuhteella. Siis sellainen jonka tilan datakeskus syö.

Se energiaintensiivinen metsäteollisuus mitä on saattaa lähteä Suomesta vauhdilla datakeskusten vuoksi. Sähkön markkinahinta kun nousee sen 30 prosenttia tms. niiden myötä, niin entistä kannattavampaa niille on pistää vaikka paperitehdas kiinni ja myydä säästyvä Mankala-sähköosuus markkinoille pörssihintaan. Tai vaikka niille datakeskuksille suoralla sopimuksella.

Esimerkiksi StoraEnso omistaa PVO konsernista 17 prosenttia ja UPM taas 54 prosenttia.

Lähde https://www.pohjolanvoima.fi/tietoa-meista/hallinnointi/omistajat/

Nehän saavat sen sähkön omakustannushintaan osuuksiensa suhteessa mitä PVO tuottaa. Esimerkiksi niistä vesivoimaloista noin 1-1,2 sentin kWh hintaan ja vanhoista ydinvoimaloista kenties 2,5 sentin kWh hintaan.

Se on sitten se oleellinen kysymys, että milloin sähkön markkinahinta on niin korkea, että esimerkiksi UPM firman kannattaa pistää ne paperitehtaat kiinni ja myydä säästynyt sähköosuus markkinoille.

Ehkä sen yhden suljetun paperitehtaan sähkö riittää yhtä isoa datakeskusta pyörittämään. Siinä on kuitenkin iso ero montako ihmistä se datakeskus työllistää ja paljonko se yksi paperitehdas työllistää kun laskee koko ketjun metsästä sinne saakka kun paperirulla on laivattu satamassa laivaan tai viety kuorma-autolla perille saakka.

Pakko kuitenkin myöntää, että erinomaisesti tuollainen "kehitys" estää työvoimapulaa pahenemasta entisestään Suomessa.


 
Sellu ja paperiteollisuus näivettyy ilman datakeskuksiakin, ei siihen tartte mitään dataa kaivaa todistusaineistoksi. Kartokintehtaat voivat säilyä pisimpään koska pakkaskartongin tarve kasvaa mutta siinäkin ollaan etäällä markkinoista. Menneisyyteen tarrautuminen ei pelasta Suomea.
 
Viimeksi muokattu:
Sellu ja paperiteollisuus näivettyy ilman datakeskuksiakin, ei siihen tartte mitään dataa kaivaa todistusaineistoksi. Kartokintehtaat voivat säilyä pisimpään koska pakkaskartongin tarve kasvaa mutta siinäkin ollaan etäällä markkinoista. Menneisyyteen tarrautuminen ei pelasta Suomea.


Varmaan näin paperin valmistukselle.

Oliko Metsä group tyhmä tehdessään investointipäätöksen hiljattain valmistuneeseen massiiviseen Kemin sellutehtaaseen? Tuota laitosta ei kaada söhkön hinnan nousu - päin vastoin.
 
Viimeksi muokattu:
Sähkömiehiä on paikalla ainakin ympäri vuorokauden, eli vähintään siis viisi. Ja on siellä muitakin vuorossa. Mitään ei hoideta päivystysluonteisesti, vaan henkilöstö joka tunkkaa hajonneen tekniikan käyntiin, on paikalla 24/7.

Mutta mitäpä näistä. Jos olet päättänyt että siellä ei ole ketään töissä, niin siellä ei ole ketään töissä. Kuten erään puolueen poliitikko aikanaan tokaisi, sillä ei ole väliä miten asiat ovat, vaan miten ne koetaan.
En tiedä Googlen prosesseista, mutta AWS keskuksessa palvelimet on esivalmistetuissa minikonteissa.
Ne roudataan paikalle, standardoidut liittimet datalle, sähkölle ja jäähylle. pwr on ja alkaa rokkaamaan. Kun jokin moduli laukeaa se suljetaan pois käytöstä ja redundanttisuus ohjaa naapuriyksikölle toiminnan. Kun yksikössä on tarpeeksi vikaantuneita yksiköitä tai vaatii päivityksen tehokkaampaan minikontti vaihdetaan uuteen.
Ei siinä paljoa sähkäreitä tarvita, kun tuota ylläpidetään
 
Takaisin
Ylös Bottom