Perinteinen litium-pussikenno kestää turvotessaan niin suurta painetta, että se repii helposti läppärin tai kännykän kahtia, ilman että itse pussi repeää. Jos tuollainen olisi revennyt paineen vaikutuksesta, se ei olisi ollut "piiiih" vaan "kaboom!". Pussin ylipaineen aiheuttama vuoto on mielestäni pois suljettu vaihtoehto.
Jäljelle jää joko vähäinen kaasuuntuminen, joka on saanut pussin löystymään, mutta ei varsinaisesti pullistumaan, tai sitten liimasauman pettämien ja siitä seurannut ulkopuolisen ilman tihkuminen pussin sisään.
Näiden tohtorien mukaan, joista toinen vielä professori, akussa jotain kaasuuntui ja tyhjiöpussi meni sen vuoksi rikki.
Käsittääkseni siis meni jotain peruuttamattomasti pahasti jo rikki. Luulisin ettei enää montaa latausta olisi kestänyt kun olisi koko akku palanut iloisella liekillä.
Ihmeakkua luvanneen Donut Labin toisen akkutestin tulokset eivät juurikaan hälventäneet alkuperäisiä huolia testeissä käytettyjen kennojen ominaisuuksista. Sen sijaan testeissä tapahtui jotakin, mitä edes Donut Lab ei odottanut – tai toivonut.
www.iltalehti.fi
"Suunnittelemattomia sivureaktioita
Akulle kävi testeissä jotakin, mitä sille ei olisi pitänyt käydä. VTT:n raportti päättyy huomioon, jossa kennon todetaan menettäneensä vakuumin eli tyhjiönsä. Myös Donut Lab myöntää itse tämän käyneen testissä.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämispäällikkö Juho Heiska arvelee kennossa tapahtuneen sivureaktion.
– Se kertoo, että siellä on jonkinlainen sivureaktio kyllä laukannut kennossa, Heiska toteaa.
Myös Aalto-yliopiston akkukemian ja -materiaalien professori Tanja Kallio ehti pikaisesti käydä VTT-raporttia läpi. Hän on varovaisempi sanoissaan, mutta arvelee myös kennossa syntyneen kuumassa testissä kaasua:
– Emme tiedä, missä vaiheessa koetta akku on menettänyt vakuumin tai mikä sen on aiheuttanut. Eräs syy voisi olla korkeamman lämpötilan edistämät sivureaktiot, joissa syntyy jotain kaasumaista yhdistettä ja tästä seuraava paineen nousu kennon sisällä. Tämä on tosin spekulaatiota eikä varsinainen tapahtuman tulkinta, Kallio painottaa.
Juho Heiskan mukaan kennon tiiveyden hajoaminen ei varmastikaan ole ollut Donut Labin suunnitelmissa.
Donut Labin toimitusjohtaja Marko Lehtimäki puolusteli Linkedinissä pussin pettämistä näin:
– Käytimme standardinomaista pussimateriaalia, jota ei ole suunniteltu kestämään näin suuria lämpötiloja. Akun aktiiviset materiaalit ovat kunnossa, ja itse akku toimii, vaikka pussi petti, kuten VTT:n raportissa todetaan, Lehtimäki kertoo.
Herää kysymys, miksi Donut Lab on halunnut tehdä akulleen testin, josta se ei selvinnyt ehjänä? Pussimateriaali on osa akun rakennetta, ja sen pettäessä akku menee rikki.
Sen sijaan pussin hajoamisesta ei voi päätellä akun kemiaa tai sitä, onko kyseessä kiinteän olomuodon akku.
– Pussin pettäminen voi käydä myös kiinteälle akulle, Heiska toteaa.
Heiska taustoittaa, että pussit täytetään ja laitetaan vakuumiin, mikä on tyypillistä pussikennolle. Vakuumin pettäminen kertoo hänen mukaansa siitä, että kenno on lähtenyt paisumaan.
Ensimmäisessä akkutestissä Donut Lab kehui akkuaan, ettei siihen tarvita voimakasta puristusta lataustestissä, toisin kuin monissa muissa kiinteän olomuodon akuissa. Heiskan mukaan VTT:n toisessa testissä akku oli kuitenkin puristuksen alaisena – akun päällä oli painoa mittauksissa 2,4 kilogrammaa."