Ecodan EHST20D-YM9DR1 + PUD-SWM100YAA kokemuksia

Okin

Aktiivinen jäsen
Poistopuolen säätö täysin auki ja kaukosäädin on juuri kyseisessä huoneessa missä ei lämpö riitä.
Muualla kämpässä on termostaatit paikallaan kun takka lämmittää käytännössä kaikki muut huoneet paitsi nuo pari makkaria. Ja vanhempi lapsi nukkuu ovi raollaan niin sinnekin lämpö pääsee riittävästi oven raosta tai sitten patteri lämmittää paremmin kun on kierrossa ennen tuota nuorimmaisen makkaria. Tuo ongelma siis on kierron viimeisessä patterissa.
Jos termostaatit käytössä muualla ni takkaa lämmittäessä se vetää termostaatit kines ja rajottaa reilusti kiertoa. Termostaatit pois käytöstä ni saattaa riittää lämpö muuallekkin. Sillä voi saada menolämmötki alemmas... Tuossa käy niin että takan takia kierto rajotettu ja yrittää puskee ylilämmintä et sais sen makuuhuoneen lämmitettyä missä kaukosäädin on.

Vai ajattelenkohan asian jotenkin väärin :D
 
Viimeksi muokattu:

Timpe87

Jäsen
Mitään en näistä hommista ymmärrä mut ei kai muiden patterien termarit rajoita kiertoa. Pattereissa alhaalla "t-haara" sisään, ulos ja ylöspäin lähtee putki minkä päässä termostaatti josta menee patterille vesi. Kai se vesi jatkaa vaan matkaa normaalisti sen t-haaran kautta seuraavalle patterille jos termari on kiinni? Eikös?
 

Okin

Aktiivinen jäsen
No ei sitten kai pitäs. Pakko myöntää ettei kans kuulu ns. Vahvimpaan alaan. Nähnyt vaan joskus että pattereita on myös ns. Sarjaan kytketty....
 

Timpe87

Jäsen
IMG_20211207_170134.jpg


Meillä on siis patterit tuollaisella liitännällä kaikki niin eikös kierto jatku putkesta toiseen tossa ihan sama mitä termostaatti tekee.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Eikös tuollainen kytkentä juuri tarkoita sitä että patterit olisi sarjassa? Tällöin sarjan viimeinen/kauimmainen saa vain sen mitä muilta jää jäljelle, ja jos kierron virtaus ja/tai lämpö on vielä vähän hilkulla niin siinähän se resepti on melkein valmis.

Olettaen siis että tulkitsen tuota kytkentää oikein.
 

Timpe87

Jäsen
Eikös tuollainen kytkentä juuri tarkoita sitä että patterit olisi sarjassa? Tällöin sarjan viimeinen/kauimmainen saa vain sen mitä muilta jää jäljelle, ja jos kierron virtaus ja/tai lämpö on vielä vähän hilkulla niin siinähän se resepti on melkein valmis.

Olettaen siis että tulkitsen tuota kytkentää oikein.
Siis juu sarjassahan nuo ovat, mutta kun patteri on ylhäältä kuuma ja alhaalta kylmä niin kuvittelisi olevan lämmin/haalea ylhäältä jos ei vaan lämmin riittäisi.

Sekin kyllä ihmetyttää että ei pumppu lähde vastuksilla lämmittämään vettä kuumemmaksi jos/kun kerran ei tavoitelämpöä saavuteta esimerkiksi koko yön aikana.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Sekin kyllä ihmetyttää että ei pumppu lähde vastuksilla lämmittämään vettä kuumemmaksi jos/kun kerran ei tavoitelämpöä saavuteta esimerkiksi koko yön aikana.
Tsekkasitko jo oliko se menon lämpö rajoitettu 50C? Jos se on rajoitettu, niin eipä se voi lähteä vastuksillakaan lämmittämään sitä sen yli - vai jäikö se menon lämpö tuon 50C alle, vaikka tavoitelämpöä ei makkarissa saavutettu?
 

siwer

Vakionaama
Musta pekka nimeltä yksiputkijärjestelmä. Se on surku että tuollaisia on aikoinaan laitettu. Säästää pienen määrän putkea, joka on muutenkin aivan sikahalpaa. Kyllä sen korjata voi kuten aiemminkin foorumilla oli puhetta, paranee kun jakaa sitä useampiin segmentteihin, ettei ihan koko talon kaikki patterit ole yhdessä sarjassa (eivät välttämättä alunperinkään ole).

Muuten toimii sama periaate, virtaamaa tarpeeksi ja termostaatit pois rajoittamasta virtaamaa. Yksiputkella vaan virtaamaa tarvitaan vielä enemmän. Jos kaksiputkella yhden patterin yli voi olla hyvin se 5-6 astetta, niin yksiputkella tietysti olisi tosi kiva jos vastaava ero olisi kaikkien sarjassa olevien pattereiden yli. Jos pattereita on vaikkapa 5 sarjassa, tarvittaisiin niin iso virtaama että kullekin patterille tulisi dT=1 aste. Mahdollista jos kiertopumpussa riittää potkua. Mutta jos vaikkapa yhdenkin ison sarjan saa katkaistua keskeltä kahteen erilliseen ryhmään (jotka sitten rinnan), tilanne paranee huomattavasti ilman että koko putkitusta tarvitsee uusia.

Jos kerta koko systeemi menee uusiksi ja vaihtuu lattialämpöön, niin sitä odotellessa vaan kiertopumppu täysille.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Niin, jos ylhäältä on lämmin niin jotain lämpöä tulee, mutta virtaama on onneton koska alakerta on kylmä. Riittävällä virtaamalla patterin pitäis olla suht tasalämpöinen. Kuitenkin vähän tehoton kiertovesipumppu, ei perimmäiseen riitä virtaamaa? Mitä tapahtuu jos testiksi pistää sarjan aikaisempien pattereiden termareita kiinni?

Edit siwer ehtikin juuri vastata paremmin, mutta kierron puutehan tuossa taitaa ongelmana siis olla.
 

Timpe87

Jäsen
Eipä oikein saa kiertoa mistään helpolla katkaistua. Ja menoveden maksimi oli vielä 50c nyt nostin sen siihen 55, mutta sekin taitaa olla vielä pumpulla tehtävissä ilman vastuksia? Toi lämmityksen säätökäyrä ei ilmeisesti vaikuta mitään kun on kaukosäätö käytössä?

Täytyy huomenna soittaa muutenkin asennusliike käymään kun oli tuo vesikourusta lähtevän putken lämmityskaapeli hajonnut tai ollut jo alkujaan rikki. Oli jonkun verran jo valutellut kourusta yli vettä kun pumpun oma kaapeli kyllä piti kourun sulana mutta poistoputki oli ihan umpijäässä niin sanon että katsoo samalla asetukset läpi ennen kun lähden pumppua vaihtelemaan.
Olivat tyhmästi tehneet asennuksen niin että puskurivaraajan ja kiertovesipumpun välissä ei ole sulkua niin eipä sitä vaihdakkaan ihan tuosta vaan. :(
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Eipä oikein saa kiertoa mistään helpolla katkaistua. Ja menoveden maksimi oli vielä 50c nyt nostin sen siihen 55, mutta sekin taitaa olla vielä pumpulla tehtävissä ilman vastuksia? Toi lämmityksen säätökäyrä ei ilmeisesti vaikuta mitään kun on kaukosäätö käytössä?
Saattaa tosiaan vielä mennä ilman vastuksia, ainakin oma käyttövesi vielä menee ja nostaa menon kuitenkin ~57C asti. Ja käyrä ei tosiaan vaikuta sen sisälämpötilaohjauksen kanssa mihinkään, jos ei yhteys kaukosäätimeen katoa. Tuon yhteyden katoamisen varalta siellä kannattaa kuitenkin se käyrä olla edes sinnepäin.
Täytyy huomenna soittaa muutenkin asennusliike käymään kun oli tuo vesikourusta lähtevän putken lämmityskaapeli hajonnut tai ollut jo alkujaan rikki. Oli jonkun verran jo valutellut kourusta yli vettä kun pumpun oma kaapeli kyllä piti kourun sulana mutta poistoputki oli ihan umpijäässä niin sanon että katsoo samalla asetukset läpi ennen kun lähden pumppua vaihtelemaan.
Olivat tyhmästi tehneet asennuksen niin että puskurivaraajan ja kiertovesipumpun välissä ei ole sulkua niin eipä sitä vaihdakkaan ihan tuosta vaan. :(
Auts :( Saisivat kyllä korjata kondenssiveden poiston lisäksi myös puuttuvat sulut. En kyllä muista ikinä nähneeni pumppua ilman sulkuja vaihtoa varten - tosin en nyt ammatikseni käy asennuksia tutkimassa.
 
Viimeksi muokattu:

Timpe87

Jäsen
Auts :( Saisivat kyllä korjata kondenssiveden poistojen lisäksi myös puuttuvat sulut. En kyllä muista ikinä nähneeni pumppua ilman sulkuja vaihtoa varten - tosin en nyt ammatikseni käy asennuksia tutkimassa.
Täytyykin sanoa että samalla kun käyvät siellä niin saavat laittaa sulun pumpun eteen. Pumpun jälkeen alkaakin heti vanhaa putkistoa missä on sulku.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
-22C ulkolämpö ja nyt näyttää tekevän lämmitystä jatkuvalla 110Hz:llä, että jos tästä vielä vähän pakkanen kiristyy, niin varmaan sitten alkaa tulla vastuksia apuun lämmitykseen.

Tuotettu lämpö näyttää heiluvan 6kW ja 7kW välillä melcloudista napattuna. Menovesi 37.5-38C. Pyynti 37C.
 
Viimeksi muokattu:

Reperei

Aktiivinen jäsen
Tänään sitten joka käyttövesilämmityksen kanssa lopussa pätkä vastuksia. Ja tuo näköjään toimii aina ilman kompuraa eli kompura seis ja 9kW vastuksia päälle. Mikähän se logiikka tuossa takana on millä perusteella vastukset tulee lopussa tai sitten ei. Ulkolämpötila kuitenkin samaa luokkaa.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Tänään sitten joka käyttövesilämmityksen kanssa lopussa pätkä vastuksia. Ja tuo näköjään toimii aina ilman kompuraa eli kompura seis ja 9kW vastuksia päälle. Mikähän se logiikka tuossa takana on millä perusteella vastukset tulee lopussa tai sitten ei. Ulkolämpötila kuitenkin samaa luokkaa.
Käyttövesilämmityksen lopussa tekee itsellä just samaa kun pakkanen parinkympin pintaan. -15 tienoilla painellaan vielä pelkillä vastuksilla. Mutta tuossa on varmaan se että liian kylmässä ei kykene enää tuottamaan tarvittavan lämmintä sitä loppulämmitystä varten -> ei edes yritetä kompuralla -> tuplavastukset käyttöön.

Sulatusten jälkeiseen lämmönnostoon on ajoittain ottanut hetkeksi (5-15min) pienempää vastusta kompuran rinnalle, yleensä kun on ollut käyttövesisykliä alla tai kiertovesi on muuten liikaa päässyt jäähtymään.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Käyttövesilämmityksen lopussa tekee itsellä just samaa kun pakkanen parinkympin pintaan. -15 tienoilla painellaan vielä pelkillä vastuksilla. Mutta tuossa on varmaan se että liian kylmässä ei kykene enää tuottamaan tarvittavan lämmintä sitä loppulämmitystä varten -> ei edes yritetä kompuralla -> tuplavastukset käyttöön.
Hyvä tietää, että muillakin on näkynyt samaa :) Varmaan tuossa sitten joku vivahde-ero on ollut päivien välillä samoista pakkaslukemista huolimatta esim. kosteudessa tjms. ettei ole kompuralla noussut enää lämpö tarpeeksi.
Sulatusten jälkeiseen lämmönnostoon on ajoittain ottanut hetkeksi (5-15min) pienempää vastusta kompuran rinnalle, yleensä kun on ollut käyttövesisykliä alla tai kiertovesi on muuten liikaa päässyt jäähtymään.
Tuota ei ole vielä täällä näkynyt, mutta hyvä tietää. Mietinkin, että kai tuo lämmityksessä edes osaa ottaa rinnalle noita vastuksia, kun käyttövedessä on näköjään joko tai. Varmaan olisi täälläkin näkynyt, jos pakkanen olisi vielä hitusen kiristynyt, kun kompura jo taisi käydä täysillä tuossa lämmityksessä.

Edit: Sellainen ilmiö tuli nähtyä eilen illalla, kun suihkuun sattui menemään just joku, kun vastusten käyttöveden lämmityspiikki oli päällä, niin konehan sitten lämmitti vastuksilla koko ajan siihen asti, että päästiin tavoitteeseen ts. ei vaihtanut välillä kompuralle vaikka lämmitettävän käyttöveden lämpö tippui. Käyttöveden lämmitys meni myös reilusti yliajalle eli ei loppunut siihen 60min rajaan, vaikka se tuli täyteen. Näköjään vastusmoodilla on joku override. Tuli sitten vähän normaalia kalliimpi suihku :hmm:
 
Viimeksi muokattu:

Reperei

Aktiivinen jäsen
Mutta joo, nyt näyttää pakkaset lauhtuvan reilusti. Hyvinhän tuo näyttäisi näillä ensimmäisillä kunnon pakkaskokemuksilla pelittävän, ainakin -22C asti näköjään lämmitys menee ihan pelkällä kompuralla. COP tosin näyttää yli 20 asteen pakkasella vajoavan vähän alle kahden, aika iso lasku tuossa COP:ssa alle 20 pakkanen vs. vähän yli 20 pakkanen. Tosin kompura kävi tuossa kohtaa koko ajan täysillä kierroksilla lämmityksen osalta, että hyötysuhde ei ole varmaan parhaasta päästä enää mitenkään. Maanantaina kun pyöri keskimäärin -15C paikkeilla, niin COP vielä 2.5 luokkaa.

Vastuksien osalta käyttövedessä sitten alkaa noita loppupuolen vastuksia näkyilemään vaihtelevasti -20C paikkeilla. Lämmityksessä tosiaan ei vielä vastuksia näkynyt, että jos ulkoyksikkö sitten sammuu -25C, niin ei tuossa vastusavulle hirveästi tule käyttöikkunaa lämmityksen osalta meidän tapauksessa.
 

Timpe87

Jäsen
Joo, toimii dockerissa ihan samalla tavalla. HA:ssa on sit valmiinakin MELCloudiin integraatio, mutta sieltä ei näe sen enempää kuin mitsun omasta palvelusta. Suora api sen sijaan antaa vaikka mitä. Jos tuohon päädyt niin voin laittaa ohjeita privana, säästää monet googlettelut :)
Viitsitkö laittaa mulle kanssa ohjeet? :)

Nyt on isompi kiertovesipumppu paikallaan sulkujen kera. Harmi vaan kun enää ei ole kun -5 pakkasta niin ei tiedä auttoiko vaiko ei :(
Samalla vaihtoivat saattokaapelin ja laittoivat armaflexit putken ympärille jos vaikka pysyisi auki loppu talven. Ja sain tuon wifipalikan myös. :)
 

kakesa

Aktiivinen jäsen
Kyllähän noilla pattereilla pitäisi lämmönluovutusta olla sinänsä tarpeeksi noilla kiertoveden lämmöillä. Meillä on vanhempaa/huonompaa patteria ja 40-45c riittää näillä pakkasilla (-15) oikein hyvin. Patterit lämpimiä myös alhaalta. Eli epäilisin kierron riittävyyttä, jokin kuristaa nyt liikaa. Meillä on Wilon 1-6 -kiertovesipumppu (vastannee alphan -60 versiota) ja tuon ei tarttee olla läheskään täysillä nyt, tosin meillä on myös putkissa kokoa suht reilusti, varmaan alunperin vapaakierrolle suunniteltu putkisto.

Miten lie pattereiden säätö? Ettei vain olisi poistopuolen säätöventtiili tiukalla, välttämättähän pelkkä termarin avaus/poisto ei vielä takaa riittävää virtausta.
Minulla vastaava yksiputkisysteemi. Kuulostaa nyt vähän siltä että tuo patteriventtiilin poistopuoli kuristaa kiertoa koska patterit lämpenee vain ylhäältä. Kannattaa avata noista se korkki ja katsoa sekä ruuvata paluu puoli täysin auki. Nyt ensalkuun termarit pois, kvp täysille ja testata että alkaako patterit lämmetä myös alas asti.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
No nyt on kyllä ollut kuivaa pakkasilmaa, reilu 10,5 tunnin väli sulatuksissa tänään parhaimmillaan.
 
  • Tykkää
Reactions: iqo

iqo

Vakionaama
Todella mukava kuulla, ettei nämä nyky-Mitsut sulattele enää turhaan vain varmuuden vuoksi!

Minulla vanhus sulattelee kellon perässä viimeistään 2h 40min päästä edellisestä kerrasta vaikka olisi RH 0%. Eipä tuo iso murhe ole, mutta harmittaa silti ohuesti.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Heh, just illalla kattelin että ei oo pahemmin sulatellu. Lokeista katsottuna 10h10min ja 10h20min olleet viimeiset sulatusvälit, kenno oli aikaisemmin iltapäivällä silmämääräisesti täysin puhdas. Tuo lienee nyt sellainen varmuuden vuoksi -tyyppinen sulatusväli mikä tuohon versioon on nyt sitten lykätty, toki huomattavasti parempi kun tuo vanhemman laitteen 2h40min.
 

iqo

Vakionaama
Tuo lienee nyt sellainen varmuuden vuoksi -tyyppinen sulatusväli mikä tuohon versioon on nyt sitten lykätty, toki huomattavasti parempi kun tuo vanhemman laitteen 2h40min.
Jep, ehkä siellä on vain koodissa vaihdettu 9 600 000 ms tilalle 37 200 000 ms. Kunpa tuo olisi muuttuja, jota voisi valikosta säätää!
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Nyt tuli yksi vuorokausi ilman käytettyä kuumaa käyttövettä ja näyttääpi siltä, että pelkän kierron (+ vähän muuta hukkaa) lämmöntarve on nyt n. 11kWh meidän tapauksessa - tämä siis aiemmin mainituilla ajastuksilla. Seuraavalla kerralla pitää koittaa laittaa kierto pois, niin näkee pelkän minimin. Tuosta nyt voikin sitten laskea, että käyttäjille jää keskimäärin jotain ~14 kWh käyttöä per päivä.
 
Viimeksi muokattu:

Reperei

Aktiivinen jäsen
Joulukuun luvut lisätty ja muutin taulukoksi. Vuosi on kyllä nyt vähän vajaa näin alussa, mutta ensi vuonna sitten täydempänä :)

1641037869880.png
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Jep, ehkä siellä on vain koodissa vaihdettu 9 600 000 ms tilalle 37 200 000 ms. Kunpa tuo olisi muuttuja, jota voisi valikosta säätää!
Ei ole vielä kertaakaan osunut kyllä silmään tarpeetonta sulatusta ts. aina ollut ihan umpijäässä eli en ainakaan itse voi mennä vannomaan, että siellä olisi joku perälauta tuolle sulatukselle, jos ei muuten tule tarvetta. Pitäisi varmaan laittaa joku jatkuva nauhoitus ja tiirata läpi tuntikaupalla, että saisi varmistuksen :)
 

Lande

Aktiivinen jäsen
Havainnot mitä @Reperei ja @Duffi on tehneet Mitsun 100- ja 120-sarjan laitteista näyttävät siltä, että niissä on jokin muu sulatuksen triggeri kuin 80-sarjan ulkoyksiköissä. 80-sarja näyttää sulattavan todella paljon tiheämmin, kuten moni on tuolla toisessa ketjussa kertonut. Se ei ole kyllä yhtään loogista, sillä pitäisihän tehokkaamman laitteen sulatustarpeen olla suurempi, jos/kun kennon koko on sama.

Ero ei näytä johtuvan siitä, että olisi kyseessä "tavallinen" Mitsu (SWM) tai Zubadan-malli (SHWM).
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Havainnot mitä @Reperei ja @Duffi on tehneet Mitsun 100- ja 120-sarjan laitteista näyttävät siltä, että niissä on jokin muu sulatuksen triggeri kuin 80-sarjan ulkoyksiköissä. 80-sarja näyttää sulattavan todella paljon tiheämmin, kuten moni on tuolla toisessa ketjussa kertonut. Se ei ole kyllä yhtään loogista, sillä pitäisihän tehokkaamman laitteen sulatustarpeen olla suurempi, jos/kun kennon koko on sama.

Ero ei näytä johtuvan siitä, että olisi kyseessä "tavallinen" Mitsu (SWM) tai Zubadan-malli (SHWM).
Tähän mennessä ainut enemmän tai vähemmän looginen veikkaus tuolle on tuo eri tehoinen tuuletin, mikä on yhteinen näillä 100- ja 120-sarjan malleilla, mutta selvästi pienempitehoinen 80-sarjassa eli 200W vs 74W. Auttaisiko tuo tuuletin sitten nämä isomman sarjan yksilöt vetämään kennon ihan jääpalikaksi kuvien perusteella vähemmän jäisen 80-sarjan kennon sijaan.
 

Lande

Aktiivinen jäsen
Totta, tuo voi vaikuttaa suunnittelijan näkökulmasta asiaan. Tehokas puhallin kykenee paremmin vetämään ilmaa väkisin läpi, jos kenno ei ole vielä aivan täysin tukossa. Mutta voiko sekään aiheuttaa moninkertaisia eroja sulatusväleihin?

Olin jossain vaiheessa vähän huolissani melko tiheän oloisista sulatuksista, mutta aika harva niistä on näyttänyt kovinkaan turhalta, mitä nyt joululomilla on ehtinyt laitetta seurailemaan. Kumpi sitten on pienempi paha: hieman liian aikainen sulatus, jolloin kenno ei ole täysin jäässä, vai liian myöhäinen sulatus, jolloin kenno ehtii olla täysin jäässä ainakin jonkin aikaa ennen sulatusta?
 

Kaaleb

Jäsen
Ei pudswm100 ainakaan helpolla sulatapitää jo vähän ääntäkin kun ei saa ilmaa läpi.
 

Liitteet

  • 20220102_170127.jpg
    20220102_170127.jpg
    49,2 KB · Katsottu: 221

Reperei

Aktiivinen jäsen
Totta, tuo voi vaikuttaa suunnittelijan näkökulmasta asiaan. Tehokas puhallin kykenee paremmin vetämään ilmaa väkisin läpi, jos kenno ei ole vielä aivan täysin tukossa. Mutta voiko sekään aiheuttaa moninkertaisia eroja sulatusväleihin?
Jos niitä aiempia 80-sarjan kuvia katsoo, niin voisi tuo mahdollista olla, kun näyttäisi sillä heikommalla tuulettimella jäävän kennon sisäpinnat aika paljaaksi eli jään määrä voisi olla moninkertainen ennen tukkeutumista, jos kovemman ilmavirran avulla kenno menee kauttaaltaan jäähän ja ulkopinta täysin tukkoon. Plus voisiko kovempi ilmavirta myös vähentää ylipäätään jään kertymistä kennoon.
Olin jossain vaiheessa vähän huolissani melko tiheän oloisista sulatuksista, mutta aika harva niistä on näyttänyt kovinkaan turhalta, mitä nyt joululomilla on ehtinyt laitetta seurailemaan. Kumpi sitten on pienempi paha: hieman liian aikainen sulatus, jolloin kenno ei ole täysin jäässä, vai liian myöhäinen sulatus, jolloin kenno ehtii olla täysin jäässä ainakin jonkin aikaa ennen sulatusta?
Hyvä kysymys, tuo pitäisi saada jotenkin mitattua, että näkisi paljonko kokonaisuutena hyötysuhteeseen vaikuttaa kennoon kertyvä jää vs. tiheämmät sulatukset.
 

Vilhonen

Jäsen
Voisiko SWM100 ja/ tai SWM120 käyttäjät tarkistaa minkälaisia lukemia TH3 anturi antaa esim. sulatuksen jälkeen ja silloin kun kenno on selvästi kuurassa. TH3 anturin arvo pitäisi saada luettua käyntitiedoista lukemasta 005. Huoltovalikko -> Käyntitiedot -> koodilla 005

Lukeman aikainen ulkolämpötila kiinnostaa myös.
 

Kaaleb

Jäsen
Klo 9.16 -12°c astetta näytti 006 koodi kun höyrystin umpipuuta ja sulatus alkoi(ulkolämpötila -4°c) -->klo 9.18 006 koodi 0°c---> klo 9.21 koodi 006 15°c ja pumppu lähti ajoon. Sulatus tehtiin 34°c asteisella vetellä. Puhtaalla kennolla pääsi 2 min aikana tavoitelämpöön 38°c ja katkaisi siihen. Ei tää romu osaa säätää invertteriänsä. siis pudswm100.
 

Kaaleb

Jäsen
Onko kukaan testaillu tuota "hiljainen tila" toimintoa. Puhaltimen näköjään kierrokset laskee, mut alkaako sitte kompura ottaa jenkaa enemmän vai? Tajuaako kone itse lämmöntarpeen kasvaessa mennä alueelle, vaikka hiljainen tila valittu? Mietin vaan, että tolla vois saada rauhallisemmaksi tuota koneen käytöstä ellei sitä tehdä kompuram kierrosten kustannuksella.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Onko kukaan testaillu tuota "hiljainen tila" toimintoa. Puhaltimen näköjään kierrokset laskee, mut alkaako sitte kompura ottaa jenkaa enemmän vai? Tajuaako kone itse lämmöntarpeen kasvaessa mennä alueelle, vaikka hiljainen tila valittu? Mietin vaan, että tolla vois saada rauhallisemmaksi tuota koneen käytöstä ellei sitä tehdä kompuram kierrosten kustannuksella.
Eipä näytä tuosta(kaan) olevan oikein mitään virallista tietoa missään siitä mitä käytännössä tekee. Ei ole tullut ainakaan vielä itse kokeiltua.

Googletuksella ruotsalaisella palstalla oli kommentoitu, että laskee sekä tuulettimen että kompuran kierroksia, mutta ei mitään sen tarkempaa.

Edit: Vähän veikkaan, että leikkaa vain maksimista pois eikä laske kauttaaltaan noita kierroksia. Muutenhan tuolla voisi päästä minimin alle :)
 
Viimeksi muokattu:

Reperei

Aktiivinen jäsen
Nyt sattui tulemaan kuivaa pikkupakkasta ennen kylmenemistä, niin täytyy todeta, että hystereesi ei syystä tai toisesta toimi näillä keleillä käyrän kanssa ollenkaan. Eli ilman käyttövesikatkoa ja sulatuksia pätkii yli kolme käynnistystä eikä jää odottelemaan hystereesin alarajaan pääsyä ennen uutta käynnistystä. Mahtaakohan tässä nyt sitten olla joku yhteys tuohon jäätymisen estoon, ettei hystereesi enää toimi. Lämpimillä keleillä kuitenkin kiltisti jäi aina tuota hystereesiä odottamaan sen pakollisen kolmen kokeilun jälkeen. Teoriassa tuota jäätymisen estoa voisi kokeilla ottaa pois, mutta jos anturipuoli sekoaa jotenkin, niin laitehan ei tunnetusti lämmitä käyränkään kanssa jos ei pyyntiä anturista ole. Ehkä vähän riskaabelia...

Pitääköhän tässä nyt sitten kuitenkin alkaa harkita jotain pläniä tuohon käyrästä luopumiseen. Tosin ei nuo käynnistysmäärät ihan hirveitä ole, max 3 kertaa tunnissa eikä noita tuntejakaan ole päivässä montaa. Todella pirun ärsyttävää, että eivät tuota hystereesiä ole kunnolla laittaneet toimimaan.
 

Kaaleb

Jäsen
Kovaa pätkimistä ollut täälläkin tänään vaikka elohopea aika alhaalla. Ei pysty ymmärtämään, koska nollakeleissä käynnit 1-2h. Käynnistyksiä niin paljon 3 kk aikana, ettei kehtaa edes sanoa. Pari kertaa hystereesi tänään pelannut, mutta kova kiire mitsulla päästä tavoite menovesilämmölle ja sitten kun ollaan lähellä niin ei osaa himmailla kompuraa. Tilasin huoneanturi systeemit, jos alkais uskomaan.

Itsellä tietysti erilainen järjestelmä, jolla tehdään vain lämmitys ja lämpimän käyttöveden esilämmitys. Tein hiukan testiä kuinka "hiljainen tila" toiminto wörkkii ja tulos oli ,että aika hiljaista on. Ykkösnopeudella rajoittaa puhaltimen max 450rpm. Kakkosella max 600rpm ja kolmosella max 750 rpm. Kompuran kierroksia säätää joka vaihteella. Tänään sulatuksen jälkeen (-12°c ulkolämpötila) ei saanut kakkosvaihteella menovedenpyyntiä kiinni vaan nosti kompuran kierroksia ja teki varmaan kuumakaasun lämpötilan johdosta katkaisun. Menovesi täällä patterilämmönjaon takia vähän korkeampi, mutta vois toimia lattialämmityksen kanssa. On kyllä hiljainen pumppu ykkösnopeudella.
 

Kaaleb

Jäsen
On sulatuksia mukana, mutta puhtaalla kennollaki ryntää heti ja sitte ollaanki äkkiä tavoitelämmössä siis +3 hysteesi käytössä ja muutenkin lämmitys kun loppuu niin 5 min päästä lähdetään taas. Patteriverkon paluusta virtaus 18-20l/min 200l öljykattilan läpi takaisin verkkoon. Tuntuu ihan on/off tyyppiseltä toiminnalta, sais käydä niinku invertteri???
 
Back
Ylös Bottom