Eri valmistajien multisplit-mallien käytännön eroja?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 7PP
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Nyt kun on tullut multeja tutkittua jo jonkin aikaa, olen tullut päätelmään että R32 siirtymisen myötä kaikkien pumppujen lämmön tuottolupaukset on laskeneet pakkasilla niin että luvatut lämpötila-alueet on nouseet 5 astetta. Kunnon pakkaskoneita ei enää multeissa (>2 sisäyksikköä) ole.
 
Millaisia valintoja olette tehneet Multien sisäyksiköiden suhteen.
Mitsun hyper-heating multisplit tukee AP ja LN sarjan sisäyksiköitä.
Jos vertaa LN ja AP sarjan sinkkupumppuja, niiden hyötysuhteet on aivan eri tasolla. Johtuuko tämä pelkästään ulkoyksiköstä?
Minä luulen että ei. Sisäyksiköt on aikas samankokoiset mutta kun AP sisäyksikkö painaa 10.5kg, niin LN sisäyksikkö painaa 15,5kg. Ero ei voi tulla i-see anturista ja ylimääräisestä tai parista pienestä askelmoottorista venttiilien heilutteluun. Mitä ilmeisemmin kenno on järeämpi LN-mallissa.
 
Sinkku AP malli ei taida olla ns Hyper Heating malli. Tuo voisi selittää ison eron LN malliin.
Eli jos multissa on Hyper Heating ulkoyksikkö niin AP mallin sisäyksiköllä olisi teoriassa mahdollisuus toimia paremmin kuin sinkkuna. Miten lie käytännössä. Ei varmaankaan pärjää LN:lle.

AP mallin valmistus on tainnut loppua. Varastoja myyvät. Saisikohan jossain vaiheessa edullisestikin.
 
Käsittääkseni edelleen AP-mallia tuodaan maahan. Siitä on jopa tullut R32 kaasullinen versio. Jos sen valmistus olisi oikeasti loppunut, ammattimaisesti toimiva maahantuoja poistaisi sen web-sivuilta.

Sinkuissa ulkoyksikköjen koossa ja painossa on isot erot AP ja LN välillä. Se ulkoyksikön koko taitaa parhaiten kertoa miten pajon tehoa pakkasella löytyy.
Oikeastihan nuo koneet on yskiköittäin joten periaatteessa olisi mahdollista koota LN malin ulkoyksikkö ja AP sisäyksikkö. Sisäyksikön ja ulkoyksikön voi myös vaihtaa jälkikäteen. Tämä ilmeisesti ainakin LN ja AP kesken koska molempien sisäyksikkö toimii multissa.
 
Käsittääkseni edelleen AP-mallia tuodaan maahan. Siitä on jopa tullut R32 kaasullinen versio. Jos sen valmistus olisi oikeasti loppunut, ammattimaisesti toimiva maahantuoja poistaisi sen web-sivuilta.
No niinhän siellä lukeekin.
1671469163113.png
 
Mutta scanoffice silti myy ja heidän web sivuillaan on kaikki materiaali kyseiselle koneelle. Myös maailmalla tuota myydään edelleen.

En oikein usko että valmistus olisi päättynyt, ainakaan sisäyksikön osalta. Luulen että tuo on ennen R32 malleja annettu ilmoitus.
 
Nyt on Mitusn hyper-heating multi toiminnassa. On se ulkoyksikkö vaan iso mörkö. Antaa toivoa että pakkasellakin potkua riittäisi.
Sulatusäänet on vain kohinaa. Toinen sisäyksikkö kohisee aikas paljon mutta toinen ei juuri. Onneksi se kohiseva sattuu olemaan KHH:ssa.
Mitsumainen kovan (spketri) kuuloinen on sisäyksikön puhallusääni. Jos nyt ottaisin niin tulisi LN-sisäyksiköt ihan äänen vuoksi mutta on tuossa puhallinääni hiljaisempi kuin HE12 panassa vaikkakin Panan ääni oli miellttävämpi. En kyllä ihan varma vielä ole onko LN yksikön ääni miellyttävämpi mutta ainakin sitä mainostetaan hiljaiseksi.

Se mikä mitsuissa aina tuntuu hyvältä, on reagointi lämpötilasetukseen. Se nimittäin on välitön. Panassa , no jos vartin sisällä nyt jotenkin reagoisi... Mitsussa jos tiputa lämpötilapyyntiä niin puhallus toppaa heti jos oli juuri lämmittämässä.

No yhtäkaikki, yli 6kW luvataan -15 pakkasella tehoa. Niin paljon ei talo kuluta joten osatehoilla mennään melkein koko talvi. Toivotaan että osatehoilla COP on hyvä.
 
Yleensähän ongelma on se että kun on leutoa, ilp antaa kovan maksimitehon, ja sitä joutuu käyttämään osateholla, ja katkoköynnillä. Sitten kun tulee kireämpi pakkanen ja tehoa tarvittaisiin, ilpistä ei enää saa kunnolla tehoja.

Se lämpötilaikkuna jossa kone saa käydä jatkuvasti maksimitehoilla, ilman tarvetta lisälämmittimelle on aika kapea.
 
Eikö ainakin joissain koneissa ole erikseen muskelimoodi, joka otetaan käyttöön jos halutaan täysi teho? Muuten mennään eco edellä.
 
Tarkoitatko HiPower toimintoa?Ainakin Toshibassa.
Hitachissa siinä napissa on sellainen hauiskuva, mistä tuon muskelimoodi nimen olen keksinyt, panasonicissa "powerful", mutta eri termejä eri valmistajat niistä käyttää. Mun käsitys on että sillä se kone menee max teholle eikä kiinnitä enää huomiota niin siihen taloudellisuuteen.
 
Jaa tuo juttu. No se on ihan vaan yhden napin taakse pistetty lämpötilan ja puhallusnopeuden nosto joksikin aikaa. Ei siinä ole mitään muuta taikaa. Idea tuossa on että saat joksikin aikaa lisää lämpöä mutta ajastus pudottaa normaalin kuvion takaisin jonkin ajan jälkeen eikä isompi lämpötila unohdu päälle.
 
Hiukan raportin tynkää Mitsun 2-sisäykskön hyperheating multi-koneesta (korvasi Panan HE12) ja LN25 (korvasi Panan GE9 tjsp) koneesta tallissa.
Aiemmin meni takka lämpöisenä 100kWh/vrk -10 kelillä
Nyt alle 80kWh ja takka täysin kylmänä (ei lämmitettyy viikkoon). Tämäkin siis -10 kelillä.
Eli voisi arvoida että takka huomioiden kulutus on tippunut 30-40kWh/vrk -10 pakkasella jos ei takkaa lämmitä.
Nolla asteen kulutus ei kovin paljoa ole tippunut mikä olikin arvattavissa. Vanhat pumput hoiti homman suhteellisen hyvin lämpisemmällä kelillä.

Se mikä myös tuli huomattua että AP35 tai muut 35-kokoiset sisäyksikön on ehkä hiukan alakanttiin koska Nyt ilman takkaa, sisäyksikkö veti melkein sen mitä siitä järjellsiellä puhallin nopeudella (3/4) lähti ja tuokin on aika meluisaa. Pääsisäyksikkö pitäisi olla isolla kennolla oleva 50-kokoinen mutta sellaista ei multiin ole saatavilla. Isoin on AP35 ja LN35 sisäyksikkö. LN:ssä vähän isompi kenno mutta maksimitehot samaa tasoa noissa kuitenkin on. Ehkä LN35 antaisi vähän enemmän tehoa kireillä pakkasilla koska on hiljaisempi ja siksi puhallusta voisi pitää isommalla. AP-sarjasta oli AP50 mutta se on sama kone kuin AP35/AP25. Niissä eroa on ilmavirroissa eli sisäyksiköt ei ole aidosti tehokkaampia eikä käytännössäkään koska melu rajoittaa saatua tehoa.

Nyt -10 pakkasella Multin ulkoyksikkö hissuttelee ihan selvästi kun pääsisäyksikkö rajoittaa tehoa. Mielenkiintoista tulee olemaan jos/kun tammikuun lopulla on vaikkapa -20 pakkasia. Riittäisikö tehot silloinkin ilman takkaa?
 
Tuntuu Mitsun MXZ koneessa olevan se Mitsu-tauti eli sulattelee 10/40min syklillä -9 pakkasella ilman tarvetta. Kenno on sulatuksen alkaessa tasaisesti hyvin hienoisessa kuurassa. kaikki raot lamellien välissä on täysin auki, eli kuuraa ei todellakaan ehti kovin paljoa muodostua.
COP ei taida kovin kummoinen tällä menolla olla.
 
Pumppu asennettiin just ennen Joulua joten kokemus on hyvin lyhyeltä ajalta. Kulutus ollut aika samalla tasolla. Ehkä sulattelu on ollu samanlaista jatkuvasti. Kovin älykäs se sulatuslogiikka ei kyllä ole. Eipä jäädy mutta COP:lla ei juhlita.

Pumpun pohja kennopäädystä on umpijäässä ehkä 6cm korkeuteen. Toki siinä kennon ripojen ja jään välissä on muutaman millin rako. Ilmeisesti pohjan vastus ei kierrä kennon alla koko matkaa.
 
Kyllä Toshibakin sulattelee n2h välein ,yllättävän hyvin kuitenkin on lämpöä riittänyt ,pohjassa ei ole minkäänlaista jäätymistä.Minulla on sulamisvesille poisto salaojaan vastus saatteinen,joka tietysti vie mahdollisia säästöjä.
Katos pumpun päällä auttaa jonkunverran ettei lunta pääse kertymään ainakaan niin paljon pumpun pohjalle.Minulla on se käsitys,että lumi jäädyttää pumpun pohjaa lisää.
 
Nyt se kyllä johtuu pohjan vastuksen väärästä asettelusta. Ei se lumi kerrytä jäätä vaan sulatusvesi mikä ei pääse postumaan jäätyessään pohjaan kiinni.
 

Tässä vähän sitä lumihommaa,mutta,kun lunta kerääntyy pumpun taakse sulaa se osittain mutta ei kerkeä poistumaan vaan jäätyy pohjaan.Toshibassa mm. on tosi ahdas takakulma kennon ja pohjan välillä johon vastus pitäisi saada ja sen pitäisi olla riittävän tehokas.
 
En tainnut mainita mitään lumen tai jään kerääntymisestä taakse. Mitsu sulattaa todella tehokkaasti ja nimenomaan liian usein. Kenno on täysin puhdas mitä nyt päädystä sen tai pari korkeudelle umpijäätä. Mutta siis vain päädyssä. Kennon pinta-alaan nähden tuo on marginaalinen asia. Kennohan on tuossa hiton iso. Kennon sisäpuolelle mahtuisi pienemmän ILPin koko ulkoyksikkö :p
 
Tuntuu Mitsun MXZ koneessa olevan se Mitsu-tauti eli sulattelee 10/40min syklillä -9 pakkasella ilman tarvetta. Kenno on sulatuksen alkaessa tasaisesti hyvin hienoisessa kuurassa. kaikki raot lamellien välissä on täysin auki, eli kuuraa ei todellakaan ehti kovin paljoa muodostua.
COP ei taida kovin kummoinen tällä menolla olla.
Kuormitus vaikuttaa ja tuntuu olevan niin, että täysillä käydessään Mitsut sulattavat 40min välein. Se hullunkierto on minimi, eli 30min ja juuttuu siihen. Pumppu on hiukan alimittainen, jos teho loppuu jo -10 paikkeilla.

Omissa LN25 on todellakin havainto, että silloin kun huutaa täysillä (jossakin -25-30) niin silloin sulatus on 40min välein.
 
Teho ei todellakaan lopu ainakaan ulkoyksiköstä. Toinen sisäyksikkö vetää katkokäyntiä vielä -12 pakkasella. Ulkoyksikön puitteissa tehoa pitäisi lähteä -15 kelillä yli 6kW. Sitä rajoittaa sisäyksiköt.

Tuntuu vaan sulattelevan kaikilla keleillä tuolla 40/10 syklillä. Vielä parin asteen pakkasellakin meni samalla syklillä kuin -12 pakkasella.
 
Tuntuu Mitsun MXZ koneessa olevan se Mitsu-tauti eli sulattelee 10/40min syklillä -9 pakkasella ilman tarvetta. Kenno on sulatuksen alkaessa tasaisesti hyvin hienoisessa kuurassa. kaikki raot lamellien välissä on täysin auki, eli kuuraa ei todellakaan ehti kovin paljoa muodostua.
COP ei taida kovin kummoinen tällä menolla olla.
Jep, 02/2020 vuosimallin MXZ-2F53VFH3 + 2xLN35 samat havainnot. Tuli onneksi kuntoon Mitsurunnerilla ja sisäyksikön lämpöanturin siirrolla.
 
^tuliko tuo takuuseen? Meinaan, että ei kai se hullunkierto voiolla suunniteltu ominaisuus?
Mikä on mitsurunner? Onko kuvaa sisyksikön anturin siirrosta eli mihin se siirrettiin?
 
En varsinaisesti edes yrittänyt saada takuuseen, jossain määrinhän se on ihan suunniteltu ominaisuus sulattaa kellon mukaan eikä oikeasti tarpeeseen. Mitsurunner on siis tämän foorumin aktiivien kehittämä "sulatushuijaus", jossa huijataan ulkoyksikön lämpötila-anturia ja sulatustarve päätellään ulkoilman ja kennon lämpötilaerosta. Tästä samasta ketjusta löytynee ohjeet myös sisäyksikön anturin johdon jatkamiseen, sinänsä ei ole niin väliä mihin sen siirtää kunhan sen saa sisäyksikön ulkopuolelle ja pois ilmavirrasta. Itsellä se on väliaikaisesti viety seinällä sähköasennusputkessa parin metrin päähän kun en ole vielä keksinyt esteettisempääkään ratkaisua. Jonkun alumiiniköntin tms sisään paketoiminen voisi myös riittää, jotta reagoisi hitaammin lämpötilan muutoksiin huoneessa.
 
En ihan hahmota miksi sisäanturi, jos siis kyseessä on sisäilman antur, pitäisi sijoittaa muualle. Ainakin meillä 16m2 eteisaula mistä avoinaiset portaat yläkertaan ja pumppu pääsee puhaltamaan 130x270 kokoisesta autosta suoraan 24m2 keittiöön ja sieltä saman kokoisen aukon kautta 30m2 olkkariin mistaa taas vastaavan aukon kautta eteisaulaan.

Pitänee odotella mitä maahantuoja asiasta sanoo. Ei oikein uskalla kovasti tehdä muutoksia takuuaikana.
Jos jostain löytäisi koneen huoltomanuaalin niin voisi tutkia millainen sen sulatuksen oikeasti pitäisi olla.
 
En ihan hahmota miksi sisäanturi, jos siis kyseessä on sisäilman antur, pitäisi sijoittaa muualle. Ainakin meillä 16m2 eteisaula mistä avoinaiset portaat yläkertaan ja pumppu pääsee puhaltamaan 130x270 kokoisesta autosta suoraan 24m2 keittiöön ja sieltä saman kokoisen aukon kautta 30m2 olkkariin mistaa taas vastaavan aukon kautta eteisaulaan.

Pitänee odotella mitä maahantuoja asiasta sanoo. Ei oikein uskalla kovasti tehdä muutoksia takuuaikana.
Jos jostain löytäisi koneen huoltomanuaalin niin voisi tutkia millainen sen sulatuksen oikeasti pitäisi olla.
Ei se sisäanturi siis siihen hullunkiertoon vaikuta vaan rauhoittaa muuten käytöstä. Sulatuksen aikanahan sisäyksikkö kylmenee -> yksikön sisällä olevan anturin mielestä huone kylmenee -> sulatuksen jälkeen "ryntää" lämmittämään. Mulla on toinen SY makkarissa joten kaikki metelöinti on pois asumismukavuudesta. Eteisessä en välttämättä vaivautuisi :)
 
^ymmärrän tuossa tilanteessa tasaisempi käytös on perusteltua.

Löysin huoltomanuskan mutta siinä ei kerrota mitään sulatussekvenssistä. Siellä on kyllä defrost anturi kennostossa. Tuntuu oudolta että miksi se ylipäänsä on siellä kun mun kone sulattaa kellon mukaan oli keli mikä tahansa paitti jos on +2 astetta tai lämpöisempää jolloin molemmat sisäyksiköt käy katkoa. Mitsussa on näemmä omat omituisutensa. Panan juttu oli se että koneet jäätyi aina jollain kelillä.
Hyötysuhde osateholla ei tunnu olevan Mitsun osaamisaluetta.
 
Joo, ja mitä aikoinaan selasin sen sulatushuijausketjun läpi niin joillain se sulatusanturi on kerännyt jäätä, mikä maahantuojan mukaan voi aiheuttaa tuon hullunkierron. Itselläni siellä ei mitään jäätä ollut, taisin vähän siirtää silti, ei vaikutusta joten näpertelin Mitsurunnerin paikalleen enkä ole katunut. Ketju näyttää olevan edelleen melko aktiivinen, taas tänään joku postannut nättiä käyrää: https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln-sulatushuijaus.31223/post-568364
 
Sulatusanturihan on sielläsisällä eikä sitä näe ottamatta koppa irti, kuvittelisin.

Muutes sellainen asia tuosta kahden sisäyksikön hyper-heating ulkoyksikön serviisimanuskasta selvisi ettäkun se tosiaan antaa sen 6.4kW (käsittääkseni nettotehoa keskimäärin) -15 pakkasilla niin -26 pakkasella teho on pudonnut puoleen eli pitäisi tarjoilla 3.2kW keskimääräisellä teholla. Ei hassumpaa. Tuo teho vastaa tismalleen RW25 mallin luvattua tehoa -25 pakkasella.

Sen verran harvoin on alle -20 pakkasia meillä päin että pidän koneen luvattua tehon tuottoa varsin riittävänä koko alakeraa varten... takalla avitettuna kun pakkaset meneealle -10. Ehkä -20 menisi ilman takkaakin mutta puhallin melu sisäyksiköissä veisi hermot kuten kaikissa pumpuissa jos yritetään maksimitehoja ulos.
 
Ei se sisäanturi siis siihen hullunkiertoon vaikuta vaan rauhoittaa muuten käytöstä. Sulatuksen aikanahan sisäyksikkö kylmenee -> yksikön sisällä olevan anturin mielestä huone kylmenee -> sulatuksen jälkeen "ryntää" lämmittämään.
Onko tuo "ryntäys" jotakin minkä näkee vain seuraamalla pumpun tehonkulutusta, vai voiko sen esim. kuulla selvästi sisä- tai ulkoyksikön kierrosten kasvusta?
 
^tuo ryntäys tapahtui myös panoissa toisinaan. Pumppu punnertaa sulatuksen jälkeen täysillä hetken aikaan. Haittana tuossa on että silloin jäätä kerääntyy heti nopeampaan tahtiin kun ulkokenno jäähtyy kylmemmäksi kuin välttämättä olisi tarpeen.
 
Tuntuu,että yleinen ongelma/ominaisuus pumpuissa Toshiba tekee aivan samoin. Komr.ottaa kierroksia voimakkaasti heti sulatuksen jälkeen ja puhaltaa myös vähän aikaa voimalla,kunnes tasoittuu.
 
Toisaalta tuossa alkupunnerruksessa on se hyöty että siitä kuumasta kennosta otetaan energia talteen ennen kuin se häviää taivaan tuuliin.
 
Takaisin
Ylös Bottom