Eri valmistajien multisplit-mallien käytännön eroja?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 7PP
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Naapurilla 3-sisäyksikön Toshiba. Yksi sisäyksikkö lattiamalli (tilan tarve)ei sopinut ko. ulkoyksiköön, maahantuoja selvitti sopimattomuuden ja korvasi lisä ulkoyksiköllä takuuna lattiamallin sisäyksikön lämmityksen/viilennyksen.
Naapuri kehui nyt,että tuli tehokas lämmitys näin,tuli tehokas" multikin",kun yksi sisäyksikkö pois.
Siis lisä ulkoyksikkö+työt takuuna.
Kerran näinkin takuu asioissa.
 
Naapurilla 3-sisäyksikön Toshiba. Yksi sisäyksikkö lattiamalli (tilan tarve)ei sopinut ko. ulkoyksiköön, maahantuoja selvitti sopimattomuuden ja korvasi lisä ulkoyksiköllä takuuna lattiamallin sisäyksikön lämmityksen/viilennyksen.
Mikähän lattiamalli olikaan nyt kyseessä, RAS-BxxJ2FVG-E?

Databookin mukaan lattiamalli RAS-BxxU2FVG-E olisi sopinut kyllä, eikö sitä sitten löytynyt ja oli helpompi asentaa uusi ulkoyksikkö. 8)
 
Väitetään ,että sopii mutta valmistajalta kysytty sopimattomuus.
Asian kanssa väännettiin kyllä puoli vuotta,että ei se ihan niin yksinkertainen ollut,kun annoin ymmärtää.
 
Puhutaan vähän vielä omastakin multista Toshiba RAS -2M18U2 AVG-E +RAS B13 J2 KVSG-E Shorai Edge 2kpl
Suhteellisen hyvin toiminut ei jäätymisiä ja sulattelut näillä keleillä harvassa.
Yläkerran yksikkö käy paljon katkokäyntiä johtuen sijoituspaikasta portaiden yläpäässä.
Asia josta maahantuojalta kyselin on takkatoiminto joka heidän mukaansa pitäisi toimia,mutta,kun tivasin,että miten se voi multissa yleensä toimia ei enää vastattu.
Olisiko joku logiikka,että takkatoiminto orjallisesti toimisi samanaikaisesti kummassakin sisäyksikössä(sulatuksen tapaan) enpä tiedä.Mutta eikö sen tarkoitus ole tarpeen mukaan pudottaa ulkoyksikön tehoa ja lisätä sisäyksikön kierrättävää ilmamäärää ja tehostaa takan lämmmön leviämistä.
Joka tapauksessa takkatoiminto ei toimi.
 
Ok. Elikkä tämä tilanne.
Ja multissa se vaan ei voi toimia.
 

Liitetiedostot

  • Takkatoiminto.PNG
    Takkatoiminto.PNG
    21,1 KB · Lukukerrat: 164
En näe syytä miksi ei toimisi. Jos se jatkaa puhallusta ilman lämmitystä se toimii.
Kompressori käy jos muut yksiköt tarvivat lämpöä.
Näin se maahantuojakin ensin väitti.mutta veti talkaisin.
Samalla multilla täällä oli jollain muullakin samankaltainen kokemus.
 
Pähkäilyä….
Eikös multissa kompuran pidä jäädä päälle vaikka yhdessä sisäyksikössä olisikin takkatoiminto päällä? Muiden sisäyksiköiden pitää kuitenkin puhaltaa lämmintä vaikka se yksi siellä takan lähettyvillä pärjäisi pelkällä puhalluksella.
Ja kun kompura on päällä niin taitaa se takan vieressä oleva sy:kin puhaltaa lämmintä?
 
Pähkäilyä….
Eikös multissa kompuran pidä jäädä päälle vaikka yhdessä sisäyksikössä olisikin takkatoiminto päällä? Muiden sisäyksiköiden pitää kuitenkin puhaltaa lämmintä vaikka se yksi siellä takan lähettyvillä pärjäisi pelkällä puhalluksella.
Ja kun kompura on päällä niin taitaa se takan vieressä oleva sy:kin puhaltaa lämmintä?
Näin se on luulin itsekkin ensin,kun pidin alak.yksikössä takkatoimintoa päällä pelkästään,että toimii mutta kuitenkin toimi ,kuten lämmitys yleensä.
Samoin,kun kummassakin sisäyksiköissä,toimii normaalin lämmityksen tavoin.

Totesin,että multissa ainakaan Toshibassa ei toimi takkatoiminto.Ja voiko se yleensäkään olla mahdollista niin maahantuojakin vaikeni.

Jotenkin jos se toimisi orjallisesti kuten sulatustoiminto, niin voisi toimia mutta yläk.puhaltaisi kylmää,jos toiminto rajoittaa kompuraa??
 
Pitäisi olla venttiili mikä sulkee kierron jos on takkatoiminto.
Multissa saa enemmän huonoja kuon hyviä puolia, no kaikki varmaan tiesikin.
 
  • Tykkää
Reaktiot: ML
^siellä on käsittääkseni oma venttiili jokaiselle sisäyksikölle.
Mitsussa vaikka sammuttaa toisen sisäyksikön niin toinen jatkaa lämmittämistään normaalisti. Takkatoiminnosta en tiedä onko AP-mallin sisäyksiköissä.
 
^siellä on käsittääkseni oma venttiili jokaiselle sisäyksikölle.
Mitsussa vaikka sammuttaa toisen sisäyksikön niin toinen jatkaa lämmittämistään normaalisti. Takkatoiminnosta en tiedä onko AP-mallin sisäyksiköissä.
On siellä mekaanisesti suljettavat venttiilit,mutta ei ne sulkeudu,kun sisäyksikön ottaa pois päältä se vain ei silloin syötä kylmäainetta siihen yksikköön.
Kylmäaine tila on yhteinen ja jonkinlainen kierto käsittääkseni jää vaikkei pyyntiä olekkaan.
Tämä on käsitykseni korjatkaa jos olen väärässä.
 
^Miksi siellä olisi ne venttiilit jos kierto jää?

Olen ulkoyksikössä kokeillut kädellä lähtevien putkein lämpötilaa ja ei ne ole samat. Kun vain toista piiritä lämmitetään, toisen putki on lämmin ja toisen kylmä. Tämän havainnon perusteella väittäisin että venttiilit kyllä katkaiseen kierron kun lämmitystä ei kyseiseen piiriin tarvita.
Sulatuksessa taitaa kyllä molemmat piirit olla auki.
 
EEv katkaisee kierron jos ei vuoda.
mutta vain toisen eli ohkaisemman putken paksumpi on aina yhteydessä muiden yksiköiden kanssa pääsääntöisesti.
Tietysti saattaa joitain poikkeuksia olla ns. Jotain eksoottisia malleja.
 
^Miksi siellä olisi ne venttiilit jos kierto jää?

Olen ulkoyksikössä kokeillut kädellä lähtevien putkein lämpötilaa ja ei ne ole samat. Kun vain toista piiritä lämmitetään, toisen putki on lämmin ja toisen kylmä. Tämän havainnon perusteella väittäisin että venttiilit kyllä katkaiseen kierron kun lämmitystä ei kyseiseen piiriin tarvita.
Sulatuksessa taitaa kyllä molemmat piirit olla auki.
Ne venttiilit mistä minä puhun on kuusiokoloavaimella suljettavat ja hatut päällä,lisäksi on neulaventtiilit jonka kautta mm. linja tyhjiöidään ne on samassa jakotukissa.
Näitä on multissa kahdet. mitä pääset kädellä koettamaan 1/4" on nesteputki ja 3/8" höyryputki. Kyllä se varmaan on lämpimämpi sen yksikön
lähtevä putki mitä lämmitetään enemmän vaikka kummatkin s.yksiköt olisi päällä.
Kylmäainetila on yhteinen sen sulkeutuvan venttiilin pitäisi olla jossain piirin putkessa ennen näitä mekaanisia venttiileitä,enpä tiedä sitten?
Sulatuksella laite käännetään jäähdytykselle ja sisäyksikön lämpö sulattaa ulkokennon.
 
Viimeksi muokattu:
EEv katkaisee kierron jos ei vuoda.
mutta vain toisen eli ohkaisemman putken paksumpi on aina yhteydessä muiden yksiköiden kanssa pääsääntöisesti.
Tietysti saattaa joitain poikkeuksia olla ns. Jotain eksoottisia malleja.
Okei. Onko multissa kaksi paisuntaventtiiliä?
Olen aina luullut,että saman kylmäainetilan mikä käsittääkseni multissa on hoitaa yksi paisuntaventtiili ja kompuran avulla saavutettu höyrystynyt kylmäaine vain jaetaan tarpeen mukaan sisäyksiköille lauhtumaan ja sisältämän lämmön luovutus tupaan.
Paisuntaventtiilin jos vain yksi pitää olla jotenkin kuitenkin tupla??
Paljon on aukkoja tiedoissa?
Periaate- kuvaakaan en multista löytänyt.
 

Liitetiedostot

  • Service manual.PNG
    Service manual.PNG
    59,5 KB · Lukukerrat: 149
  • Mitsu service manual.PNG
    Mitsu service manual.PNG
    73,9 KB · Lukukerrat: 148
  • Thoshiba service manual.PNG
    Thoshiba service manual.PNG
    65,9 KB · Lukukerrat: 150
Viimeksi muokattu:
Mutta onko ne 100% tiiviit kun ne ns. Vetää kiinni niin veikkaan että osasta jopa valta merkien multeista eev ei pidä 100%.
Se että onkose suunniteltua vai laskelmoitu ominaisuus. On toinen juttu.multit on muutenkin oma lajinsa ei oikeestaan paljoakaan yhteistä siglen kanssa. Sitten taas vrf on sit ihan oma rotunsa. Mut ei siitä sen enempää.
 
Mutta onko ne 100% tiiviit kun ne ns. Vetää kiinni niin veikkaan että osasta jopa valta merkien multeista eev ei pidä 100%.
Se että onkose suunniteltua vai laskelmoitu ominaisuus. On toinen juttu.multit on muutenkin oma lajinsa ei oikeestaan paljoakaan yhteistä siglen kanssa. Sitten taas vrf on sit ihan oma rotunsa. Mut ei siitä sen enempää.
Toshibassa tuntuu,että ei ainakaan pidä. Vaikka yläkerran yksikön sulkee, kylmäaineen kohina kuuluu ja putket hieman lämpimät pystyy koettamaan yläkerran yksiköstä,kun muovikourua vähän raottaa. Kait se kylmäaineen ääni voi kuulua,kun höyryputki on aina avoin?

 
Eli en tainnut olla ihan väärässä.
Mut näitä multi kokemuksia on varmasti aika vähän koska ei edes maahantuojilla ole edes mahdollisuutta testata joka versiota.
 
Onhan noita miltisplittejä ollut myös silloin kun mitään EEV venttiilejä ei käytetty. Tosin jos niitä ei pystyisi mitenkään sisäyksikkökohtaisesti säätämään, niin mikä estäisi laittamasta niitä sisäyksiköitä vaan T-haaralla useamman? Siis jos ainoa millä lämmön/kylmäntuotantoa hallitaan on puhallinmoottori?
 
Niin, itseasiassa nyt kun tutkin tuota yhtä Panasonicin PACi systeemin flow diagramia, kun niissä nimenomaan T-kappaleilla lisätään noita sisäyksiköitä, niin vaikuttaisi että ne ovat niemnomaan laitteita joissa sitä lämmöntuottoa hallitaan vain puhalluksen määrällä.
 

Liitetiedostot

  • Kuvakaappaus - 2023-02-23 11-13-10.png
    Kuvakaappaus - 2023-02-23 11-13-10.png
    84,9 KB · Lukukerrat: 131
Eli en tainnut olla ihan väärässä.
Mut näitä multi kokemuksia on varmasti aika vähän koska ei edes maahantuojilla ole edes mahdollisuutta testata joka versiota.
Olen niin paksupäinen,että 4:smulti menossa samassa telineessä.


Tässä yksi Fujitsu tarina.
 
Onhan noita miltisplittejä ollut myös silloin kun mitään EEV venttiilejä ei käytetty. Tosin jos niitä ei pystyisi mitenkään sisäyksikkökohtaisesti säätämään, niin mikä estäisi laittamasta niitä sisäyksiköitä vaan T-haaralla useamman? Siis jos ainoa millä lämmön/kylmäntuotantoa hallitaan on puhallinmoottori?
Jos yhden yksikön pumppuun laittaa t-haaran kylmäaineputkiin ja sähköt rinnalta toisesta sisäyksiköstä toiseen samanlaiseen,kuinka käyttäytyy?
 
Jos yhden yksikön pumppuun laittaa t-haaran kylmäaineputkiin ja sähköt rinnalta toisesta sisäyksiköstä toiseen samanlaiseen,kuinka käyttäytyy?
Kyllähän niiden sisä ja ulkoyksiköiden pitäisi olla keskenään saman tehoiset. Tai ainakin samalla hehtaarilla.

Jos kuitenkin hommaa 5kw ulkoyksikön ja kaksi 2,5kw sisäyksikköä, laittaa ensimmäisen sisäyksikön ohjaamaan ulkoyksikköä, ja patentoi sen toisen sisäyksikön jotenkin toimiaan itsekseen ilamn yhteyttä ulkoyksikköön, niin kyllä tuon pitäisi mun mielestä toimia.
 
Meniskö vikatilaan kun data kaapeli puuttuu. Ja sekoilisi muutenkin koska kenno anturi olisi ns. Väärässä paikassa.
Ok.Joku vaan on käyttänyt sisäyksiköitä pelkkinä puhaltimina , no ilman ulkoyksikköä .

Vaikka se datakaapelikin olisi yhteinen tulee varmaan juuri nuo anturi hommat,eikä yhtä isoa sisäyksikköä.

Joo, ei polkupyörääkään kannata keksiä,kun se on keksitty jo.
 
Meillä on pöhissyt Panasonic CU-2E15CBPG (https://www.kaelte-bast.de/dateien_neu13/Panasonic/01-produktunterlagen/rac/inverter_multi/2003/prospekt/pe_inverter_multi.pdf) kahdella sisäyksiköllä pian 20v. Ja toimii edelleenkin ihan luotettavasti mutta olen tässä nyt miettinyt, että pitäisikö se uusia kun ikääkin alkaa olla jo aika paljon. Asennus on aika pitkillä putkivedoilla ja asennuspaikka sanelee, ettei oikein kahta erillistä yksikköä saa helposti mahtumaan. Kone on ollut apulämmönlähteenä ja on alimitoitettu neliöihin nähden mutta tuohon aikaan kun se on asennettu niin ne isommat oli vain niin kalliita.
Olin antanut itseni uskoa, että 20 vuodessa olisi tapahtunut valtava kehitys mutta ilmeisesti twin/multi laitteet pohjolassa ovatkin harvassa. Tässä ketjussa oli Mitsu ja Toshiba kokemuksia. Onkohan jollain antaa Panasonicin nykymalleista kokemuksia vielä? Kaikki muutkin kokemukset asian tiimoilta auttaisi kyllä haarukoimaan miten jatkaisi eteenpäin pohdintaa.
 
Meillä on pöhissyt Panasonic CU-2E15CBPG (https://www.kaelte-bast.de/dateien_neu13/Panasonic/01-produktunterlagen/rac/inverter_multi/2003/prospekt/pe_inverter_multi.pdf) kahdella sisäyksiköllä pian 20v. Ja toimii edelleenkin ihan luotettavasti mutta olen tässä nyt miettinyt, että pitäisikö se uusia kun ikääkin alkaa olla jo aika paljon. Asennus on aika pitkillä putkivedoilla ja asennuspaikka sanelee, ettei oikein kahta erillistä yksikköä saa helposti mahtumaan. Kone on ollut apulämmönlähteenä ja on alimitoitettu neliöihin nähden mutta tuohon aikaan kun se on asennettu niin ne isommat oli vain niin kalliita.
Olin antanut itseni uskoa, että 20 vuodessa olisi tapahtunut valtava kehitys mutta ilmeisesti twin/multi laitteet pohjolassa ovatkin harvassa. Tässä ketjussa oli Mitsu ja Toshiba kokemuksia. Onkohan jollain antaa Panasonicin nykymalleista kokemuksia vielä? Kaikki muutkin kokemukset asian tiimoilta auttaisi kyllä haarukoimaan miten jatkaisi eteenpäin pohdintaa.
 
Kiitos tuosta linkistä. Ei kellään satu olemaan ihan omia kokemuksia moisista?
Mitesa noi COP:t nyt menikään? Onko tuossa mun vanhassa COP 4.62 +7 asteessa nyt jotenkin vertailukelpoinen tuon esitteen COP 4.88 (2002/31/EY) kanssa? Siis tarkoitain, etteikö noissa olisi tuon suhteen kehitystä?
 
Kiitos tuosta linkistä. Ei kellään satu olemaan ihan omia kokemuksia moisista?
Mitesa noi COP:t nyt menikään? Onko tuossa mun vanhassa COP 4.62 +7 asteessa nyt jotenkin vertailukelpoinen tuon esitteen COP 4.88 (2002/31/EY) kanssa? Siis tarkoitain, etteikö noissa olisi tuon suhteen kehitystä?
Ei kai näissä ihmempää kehitystä ole tapahtunut.Kylmäaineen muutos R32:een sai ulkoyksiköt ainakin kooltaan suuremmiksi.onko kyse sitten kylmäaineesta ja sen kapasiteetista?
Kun pakkanen putoaa sinne 10-15asteen tietämiin alkaa yleensä sulatukset lisääntyä pudottaen entisestään COP:ia,koskee varmaan kaikkia pumppuja.
Itsellä kokemuksia Fujitsu ja Toshiba multeista hyvin samankaltaisia ovat.
Jos sinulla on hyvin toimiva Panasonic niin et ihmeitä saa sen uusimisella,tietysti isommaksi päivitys jos vanha neliöihin/kuutioihin nähden on alimittainen, varmaan auttaa asiaa ja saa siinä samalla uudella kylmäaineella pumpun.
Ps. tossa naapurissa on kolmen yksikön Toshiba ja käytössä vain kaksi sisäyksikköä kehuu olevan tehokas.
 
Oletko kysyny saakoi noita Panoja? katsos kun niitä vanhan kylmäaineen koneita ei enää saa. Minä muistaakseni kysenin Panaakin mutta eipä ollut tarjolla useamman kuin 2 sisäyksikön konetta Joulukuussa.

COP-arvolla +7 lämpötilassa ei oikein tee mitään sikäli ettei se kerro yhtään mitään pakkaskelin hyötysuhteesta.

Uutta konetta tilatessa kannattaa ottaa sisäyksiköiksi mallit missä on isoin kenno. Ite en tätä tajannut eikä myyjien ammattitaita riitä mihinkään. Niinpä nyt en saa kyllä sitä maksimitehoa koneesta ulos. Kyllä se silti riittää vallan mainiosti.
 
Tuokin on varmaan pienitehoinen?

Tässä tehokkaampi
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom