Eri valmistajien multisplit-mallien käytännön eroja?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 7PP
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

7PP

Jäsen
Mitsubishin vanha kahden sisäyksikön multisplit-laitteisto näyttäisi olevan tulossa elinkaarensa päähän, ja vaikuttaisi siltä, että käytännössä järkevintä olisi korvata se nimenomaan uudella multisplit-laitteella (eikä esim. kahdella erillislaitteella).

Onkohan eri valmistajien multisplit-laitteissa nykyään käytännön eroja, siis muita kuin mitä voi helposti lukea suoraan mainoksista ja käyttöohjeista? Ilmeisesti ainakin Panasonicilla, Toshiballa ja Greellä/Innovalla olisi Mitsun lisäksi sellaisia tarjolla.

Olen ymmärtänyt, että eroja voisi olla esim. siinä, että joillakin valmistajilla olisikin käytännössä tarjolla vain ns. "Keski-Euroopan malleja", jotka eivät ehkä toimisi käytännössä Suomen talvessa yhtä hyvin kuin joidenkin muiden valmistajien ns. "Nordic-mallit". Vaikuttaa vain hankalalta erottaa tällaisia asioita mainosesitteitä ja käyttöohjeita selaamalla...

Toki olen kiinnostunut muistakin kokemuspohjaisista kommenteista esim. eri merkkien luotettavuuteen, huollon ja maahantuojan tuen toimivuuteen, meluun, käytännön käyttömukavuuteen yms. liittyen.

Kaikenlaiset kommentit ovat siis tervetulleita.
 
Multisplittiä vuosi sitten harkitsin ja käsittääkseni vain mitsulla lämmityskäyttöön tarpeeksi tehokas MXZ-2F53VFHZ (Hyper Heating malli)

Päädyin kuitenkin eri merkkiin ja kahteen erilliseen yksikköön, joten tuosta ei kokemusta.
 
Tosin Mitsun halvemmassa multisplitissä MXZ-2F53VFH3 näyttäisi olevan sama nimellisteho kuin tuossa hyperheating-mallissa ja lisäksi parempi SCOP (4,5 vs. 4,1) sekä halvempi hinta. Olin siksi ajatellut, että Mitsun malleista tuo VFH3 olisi noista ainakin Etelä-Suomessa se järkevämpi valinta...

Jossain toisessa keskustelussa joku oli muistaakseni maininnut, että esim. Panasonicin multisplit lopettaisi toimintansa jo -15C:ssä. Onkohan nuo muiden merkkien multisplitit samanlaisia? Oma Mitsuni on kyllä toiminut kovillakin pakkasilla.

Ja lieneekö miten helppoa selvittää ennen hankintaa, että onko esim. sulatustoiminto ylipäänsä mukana ja miten fiksusti toteutettuna missäkin merkissä?
 
Tosin Mitsun halvemmassa multisplitissä MXZ-2F53VFH3 näyttäisi olevan sama nimellisteho kuin tuossa hyperheating-mallissa ja lisäksi parempi SCOP (4,5 vs. 4,1) sekä halvempi hinta. Olin siksi ajatellut, että Mitsun malleista tuo VFH3 olisi noista ainakin Etelä-Suomessa se järkevämpi valinta...
Muistaakseni Hyperheating mallin viimeinen merkki Z tarkoittaa pohjoiseen ilmastoon tehtyä ja toi 3 päättyvä olis keski Euroopan malli

Jossain toisessa keskustelussa joku oli muistaakseni maininnut, että esim. Panasonicin multisplit lopettaisi toimintansa jo -15C:ssä. Onkohan nuo muiden merkkien multisplitit samanlaisia? Oma Mitsuni on kyllä toiminut kovillakin pakkasilla.
Kyllähän ne toimii kylmenmissä lämpötiloissa, mutta tuottavuus pienenee = COP laskee päätyen 1 jossain pakkaslukemassa

Ja lieneekö miten helppoa selvittää ennen hankintaa, että onko esim. sulatustoiminto ylipäänsä mukana ja miten fiksusti toteutettuna missäkin merkissä?
Käytännössä tätä ei voi tarkistaa mistään, ellei toiselta käyttäjältä ole kokomusta ko laitteesta. Sulatus kyllä on kaikissa laitteissa mukana, mutta sen logiikkaa ei voi kuin arvailla
 
Kiitos tähänastisista vastauksistanne!

Satuin huomaamaan, että Mitsun LN-malleissa esiintyy ilmeisesti (yhäkin) sitä sulatusongelmaa... Aloin miettiä, että voiko mistään päätellä sitä, onko sama ongelma myös Mitsun uusissa multisplitmalleissa. Asia tuli mieleeni, kun multiin tarjotaan LN:ää sisäyksiköksi - vaikka tuo sulatusongelma kait onkin kiinni nimenomaan ulkoyksiköstä (vai onko?).
 
Minulla on myös tämä viidettä viikkoa käytössä kahdella Toshiba Shorai Edge RAS-B13J2KVSG-E sisäyksiköllä.

Ensimmäinen ILP, joten vaikea verrata mihinkään. Sisäyksiköissä on wifi-modulit, jotka meni heittämällä Home Assintanti:iin.

Kyseessä kaksikerroksinen rivitalohuoneisto hieman yli 90m2, ja yhdelläkin yksikölläkin pärjäisi, jos pelksätään lämmittäisi. Viilennyksen vuoksi halusin myös yläkertaan yksikön. Hieman tosin yllätyin miten hyvin pelkkä pelkkä alakerran yksikkö lämmittää myös yläkerran huoneet. EIpä tosin mitään pakkasiakaan ole ollut.

Olen pitänyt lämpötiloja melko alhaalla eli 18C ja lämpöpatterit nollilla. Silti usein sisälämpömittari näyttää usein 20C ja ylikin. Home Assistantista näkee kätevästi ulkolämpötilat ja sisäyksikön mittaamaan sisälämpötilan.

Kaikin puolin olen kyllä tyytyväinen sekä lämpötiloihin, virrankulutukseen että etähallintamahdollisuuksiin Home Assistantilla.
 
Mitsun Hyperiä kyselin mutta saatavuus oli nollissa eikä tietoa milloin on saatavissa.

Pankaahan tietoa Tossussta kun on oikeasti kylmää.
Tossu voisi toimia itselläkin yläkerrassa missä lämmön tarve olisi kaiken kaikkiaan yhteensäkin aika pieni. Yläkerran makkareissa on 400W lattiakaapelit mitkä riittäneet -25 pakkasillakin tuottamaan 20 astetta (silloin joskus kun ILPiä ei vielä ollut yläkerran aulassa). Toki ovet auki ja lämpöä tulee alakerrastakin.
Voisi siis ajatella jos Tossusta saisi pakkasilla irti 3-4 yksikköön yhteensä 2kW niin minulle riittäisi.
Tämä voisi edelleen olla vaihtoehto maalämpöön siirtymiselle. Molemmissa kyn yläkerta menisi kuitenkin puhallinpömpeleillä huonekohtaisen jäähdytyksen vuoksi.

Nuo monen yksikön mallit vaan on järjettömän kalliita.
Tossu ei ehkä kuitenkaan törkeän kallis https://www.climamarket.eu/en/multi-split-toshiba-4-x-ras-b10j2kvg-e-ras-4m27u2avg-e
 
Viimeksi muokattu:
Tossa on kyllä kova tarjous itse maksoin kahden yksikön mallista 3200 asennettuna.
Naapuri kolmen yksikön mallista 6000 asennettuna.
 
Sitä pitää teitysti kysyä joo. Kuinkahan hyvin tuollaiset Tossut mahtaa tuottaa lämpöä meidän talvessa ja millä hyötysuhteella?
 
Tuon perusteella COPista ei oikein voi sanoa mitään. Ainoa tieto olosuhteista oli 7 astetta ulkona ja 20 sisällä lämmityksen tehotaulukossa. Jos samat arvot on COP arvon määrityksessäkin kuten voisi olettaa, se arvo ei kerro mitään.
Tää on tämä vanha juttu niistä kolmesta COP määritys vyöhykkeestä. :mad:
 
Tuo Fujitsu vaikuttaa speksien valossa lupaavalta
"All XLTH models offer superior heating performance down to -15°F outdoor temperatures." Ja tuohan on -26 meikäläistä pakkasta. Kun kerran mainitsevat noinkin matalan lämpötilan niin voisi varmaan olettaa että jotain lämpöäkin pakkasella syntyy.
Esitteen graafin mukaan heidän perinteinen alkaa tiputtaa tehoa arvioiden jostain -5 alkaen ja lyö hanskat tistii ehkä -16 tuntumassa kun taas tuo XLTH malli samaisen käppyrän mukaan antaisi täyden tehon vielä tuolla samalla lämpötilalla.
Tai no, käyttävä termiä "heating capacity".
Myös pohjan lämmitysvastus on kuvituksen mukaan mukana.


https://www.fujitsugeneral.com/us/r...t-ctlg-halcyon-full-line-brochure-2022-05.pdf
 
Tuo Fujitsu vaikuttaa speksien valossa lupaavalta
"All XLTH models offer superior heating performance down to -15°F outdoor temperatures." Ja tuohan on -26 meikäläistä pakkasta. Kun kerran mainitsevat noinkin matalan lämpötilan niin voisi varmaan olettaa että jotain lämpöäkin pakkasella syntyy.
Esitteen graafin mukaan heidän perinteinen alkaa tiputtaa tehoa arvioiden jostain -5 alkaen ja lyö hanskat tistii ehkä -16 tuntumassa kun taas tuo XLTH malli samaisen käppyrän mukaan antaisi täyden tehon vielä tuolla samalla lämpötilalla.
Tai no, käyttävä termiä "heating capacity".
Myös pohjan lämmitysvastus on kuvituksen mukaan mukana.


https://www.fujitsugeneral.com/us/r...t-ctlg-halcyon-full-line-brochure-2022-05.pdf
Kyselin aikanaan Fujitsun maahantuojalta ei ole euroopan markkinoilla mm.eri jännite.Lisäksi R410a kylmäaine.
Kysele uudestaan siitä on vuosi aikaa.
 
Tuollainen 3-5 sisäyksikön kone olisi aidosti lämmityslaite, meinaan kun täysi teho saadaan vielä -16 pakkasilla mutta eihän sellaista euroopassa tarvita. Kyllähän nuokni maksaa lähemmäs 8ke mutta arviot maalämmöstä mitä sain olisi jossain 40ke päällä. Toki sillä lämpiäisi vesikin ja jäähdytys olisi hitusen halvaempaa. Aika iso raha silti säästettäväksi.
 
Tuollainen 3-5 sisäyksikön kone olisi aidosti lämmityslaite, meinaan kun täysi teho saadaan vielä -16 pakkasilla mutta eihän sellaista euroopassa tarvita. Kyllähän nuokni maksaa lähemmäs 8ke mutta arviot maalämmöstä mitä sain olisi jossain 40ke päällä. Toki sillä lämpiäisi vesikin ja jäähdytys olisi hitusen halvaempaa. Aika iso raha silti säästettäväksi.
Vesi lämpimäksi multilla.
 
Pitää vähän laskella kannattaisiko maalämpö vaikka se sen 40ke maksaisi vai olisiko ILPit ja aurinkopaaneit parempi setti kaiken kaikkiaan. Auringosta saisi puolet vuodesta veden lämityksen ja saisi autonkin ladattua. Maalämpö olisi pidempi ikäinen kokonaisratkaisu kuin ILPit mutta puhallinkonvektorit ei toisaalta sen kestävämpiä kuitenkaan ole kuin ILPpien sisäyksiköt, luulisin.

Isoin etu maalämmössä ylitse kaikkien muiden on sen talon arvoa nostava vaikutus. Nykyään kun muut ei mene kaupaksi. Tilanne kuitenkin voi olla eri 5v päästä.
 

Onko nuo saavuttaneet minkänkään näköistä suosiota?

Kai se maalämpö on parhaimmillaan vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa?Velipoika hylkäsi vesikiertoiset patterit ja repi lattiat auki ja teki lattialämmityksen ja siirtyi maalämpöön oli kuitenkin jo vesikiertoa koska öljylämmitys. Remontti ei kyllä tullut sillä 40 tonnilla.

Aurinkopaneeleista en tiedä muuta mitä naapureilta kuullut,että vaatisi ainakin talvella huoltoa 20cm lumen alla ne ei toimi.
Itseäni vähän karsastaa akut ja invetterit jotka todennäköisesti tarvitaan?
 
^ei aurinkopaneelien kanssa akkuja käytetä kuin ns. mökkisysteemeissä missä ei ole sähköverkkoa. Eikä niistä talvella tehoa saa joten ei ole tarve luntakaan poistaa. Puolisen vuotta niistä sähkö tulee. Se vaan pitää huomioida.
 
Onnistuu se noinkin. Tosin harvinaista (ja kallista).
Varsinkin valmiiksi tuotteistetut akkupaketit ovat yleensä kalliita ja paneeleita tarvitaan reilusti yli oman tarpeen (eli kallista) jotta akut ehtisi latautuakin. Kallista varsinkin nyt kun markkinat ovat ylikuumenneet.
Plussaa tuossa on se että sähkön siirtoyhtiot jää osin nuolemaan näppejään.
 
^jep kallis on oikeas sana kuvaamaan. Akut ei kovin montaa kertaa täysiä latauskertoja ekstä. Sähöautojenkin akut on edelleen tajoitunut sinne 2 -3000 tuntumaan vaikka mitä tekisi. Rajoittamalla käyttöä toki saadaan näennäisesti udeampia latauksia.

Joitain akkukemioita on millä saadaan suuri latauskertojen määrä jutta sitten taas hyötysuhde on usein heikko eikä hintakaan ole välttämättä järjellinen.

Sähkö saa maksaa todella paljon että akkujen käytössä olisi järkeä. Kesällä sähkö on kalleinta päivällä (jäähdytys ja työelämän) jolloin taas paneeleista saa hyvin sähköä. Yöllä on sitten kesällä sähkö suhteellisen halpaa kun työelämä on stopissa eikä jäähdytykselle juuri ole tarvetta.

Akuille olisi käyttöä talvella tuulisähkön (halpa pörssisähkö) tallentamiseen mutta akkujen hinta ja erillisen ison akkurakennuksen tarve omakotitaloa varten on järjetön juttu. Energiaa pitäisi varasttoida viikon tarpeisiin ja kun kovemmallapakkasella sähköä kuluu helposti yli 6kW teholla 24h vuorokaudessa tarvitaan 15-20 isointa Teslohin edes saatavissa olevaa akkua.
 
Pientä vertailua nelikoista...

Panasonicin koneista sanotaan
-7 lämmityskapasiteetti : 4.45kW
-10 nimellisteho : 5.8kW
Mainoksessa mainitaan että (Järjestelmä voi lämmittää silloinkin, kun ulkolämpötila on vain –15 °C.)

Mitsubishi kertoo MUOKKAUS : Mitsu ei enää ole talvimalli joten ei ole vaihtoehto.
-15 lämmitysteho : 5.0kW

Daikinista ei kerrota muuta kuin että toiminta alue alkaa -15

Toshiban toiminta-alue alkaa -10


Mietityttää mitähän tuolla nimelliteholla ja lämmitysteholla tarkkaan ottaen tarkoitetaan.
Itselle tulisi mieleen että tuo on teho lämmitysvaiheen aikana mutta ei sisällä sulatuksen vaikutusta Mikä varmaan ainakin 20% tiputtaa tehoa, ehkä jopa 25%.

Daikinista ei ole faktaa joten se varmaan putoaa pois. Toshiballe ja Mitsun taas ei Suomen talveen muutenkaan luvata toimivan.

Muokkaus : Panasonic jää jäljelle.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom