Estonia

[kotte]

Tyypillinen sukellusvene on myös äärimmäisen herkkä törmäyksille, koska pääsy takaisin pinnalle (varsinkin hitaaseen nopeuteen) perustuu ulkorungon ilmanpitävyyteen. Ulkorungonhan ei tarvitse kestää painetta. Jos sukellusveneellä törmää johonkin, on varsin suuri riski painua pohjaan saman tien, vaikka asian kriittisyyden takia ulkorunko tietenkin jaetaan useaksi toisistaan eristetyksi tilaksi. Kun sukellusveneen havaitseminen on vaikeaa, ei hyökkäyksenkestävyyteen sijoittaminen ole yhtä kriittistä kuin pinta-aluksilla (ja niilläkin aktiivinen suojaus on nykyisin paljon olennaisempaa kuin passiivinen panssarointi, joka ei kuitenkaan kestä nykyisiä hyökkäysaseita). Vesi vaimentaa aika nopeasti jopa suurten vedenalaisten räjäytysten painevaikutusta, joten syvyyspommilla tai torpedolla on osuuttava hyvin lähelle, jotta syntyy vaurio.

Mikään suuri rakennelma ei kestä äkkinäistä kiihtyvyysmomenttia, joka syntyy, kun törmätään sivulta liikkuvaan kohteeseen ja keula tms. jää kiinni törmäyskohtaan edes siksi hetkeksi, että oma vauhti hidastuu riittävästi. Jollei alus vaurioidu keulasta, eli on riittävän järeä, sitten se katkeaa lähempää keskikohtaa, minkä voi olettaa vielä tuhoisammaksi törmääjälle.

 

[Seppaant]

Onko kenellekään juolahtanut mieleen sellaista seikkaa, jos kyseessä on salaliitto ja sabotaasi, niin
Tapahtumiin liittyy kolme ryhmää
- Sabotaasin suunnitellut ja toteuttanut ryhmä
- Laivan matkustajat ja miehistö
- Onnettomuustunkintaryhmä avustavine organisaatioineen.
Yhteensä satoja henkilöitä
Siis olisi pitänyt ostaa hiljaisiksi tai muuten vaientaa satoja henkilöitä.
Onko tämä mahdollista.
Aina joku tulee uskoon tai muuten synnintuskiin tai vain rahapulassa kertoo totuuden iltapäivälehdille.

En usko että näin suuri porukka on voinut pitää turpansa kiinni 26 vuoden ajan

 

[burmanm]

En usko että näin suuri porukka on voinut pitää turpansa kiinni 26 vuoden ajan

Eiköhän tässäkin threadissa jo kerrottu salaliittoteorioiden ratkaisu kaikkeen, ne jotka yrittivät avata suunsa katosivat tai menettivät henkensä.. koska lehdistökin oli mukana salaliitossa.

 

[kotte]

Eiköhän tässäkin threadissa jo kerrottu salaliittoteorioiden ratkaisu kaikkeen, ne jotka yrittivät avata suunsa katosivat tai menettivät henkensä.. koska lehdistökin oli mukana salaliitossa.

Ja varmaan koko upotuskin oli ihan peitetarina, jolla itse "arvokuljetuksen" nappaaminen (vaiko jonkun henkilökohteen likvidoiminen?) vähemmän huomiota herättävällä, helpommalla ja luotettavammalla tavalla saatiin peittymään tapahtumaan liittyvään yleiseen hälinään.

 

[raksa11]

Onko kenellekään juolahtanut mieleen sellaista seikkaa, jos kyseessä on salaliitto ja sabotaasi, niin
Tapahtumiin liittyy kolme ryhmää
- Sabotaasin suunnitellut ja toteuttanut ryhmä
- Laivan matkustajat ja miehistö
- Onnettomuustunkintaryhmä avustavine organisaatioineen.
Yhteensä satoja henkilöitä
Siis olisi pitänyt ostaa hiljaisiksi tai muuten vaientaa satoja henkilöitä.
Onko tämä mahdollista.
Aina joku tulee uskoon tai muuten synnintuskiin tai vain rahapulassa kertoo totuuden iltapäivälehdille.

En usko että näin suuri porukka on voinut pitää turpansa kiinni 26 vuoden ajan

Ei niitä tietoisia tarvitse todellakaan montaa olla. Muutama päällikkö riittää. Lähinnä ne jotka joutuisivat suoraan vastuuseen touhistaan ovat tietoisia. He pitävät suunsa kiinni, ja yleensä vielä kuolevat 50-vuotiaina moottoripyöräonnettomuuksissa.

Laivan matkustajat ja miehistö ovat kertoneet oman tarinansa, joka täsmää kaikkeen muuhun paitsi viralliseen raporttiin. Nämä on laitettu onnettomuushetken hatariin paniikkimuistikuviin ja kuvitelmiin. Oma mielenkiintoinen seikkansa on pelastuneet, mutta kadonneet miehistön jäsenet. Samoin esimerkiksi Viron satamasta kadonneet valvontakameroiden nauhoitukset laivan lastauksesta. Kuten myös Viron satamapäällikön, tms hepun päivänselvä palkkamurha pari viikkoa onnettomuuden jälkeen. Ja muistutan vielä, että jotkut osasivat joskus vuonna -96 kertoa sotilasmateriaalin salakuljetuksesta, sekä reijästä laivan kyljessä. Luonnollisesti noita huuhaakavereita ei uskottu. "Joopajoo Estonialla kuljetettu sotilasmateriaalia, ja reikäkin kyljessä, tarvittaisiin satoja ihmisiä pitämään suunsa supussa, jos moista toimintaa olisi ollut. Kaikkea sitä ihmiset uskookin."
Tuskin edes onnettomuustutkinnassa oltiin tietoisia moisista, tutkinta ohjattiin vain heti tiettyyn suuntaan. Lehdistö nyt on pihalla kuten aina, lauma räksyttäviä harakoita. Journalismi on suomimediassa vieras käsite.

 

[fraatti]

Reikä kylkeen visiiristä?

Onnettomuudet | Uusi selitys Estonian kyljestä löytyneisiin reikiin: Suomalaisasiantuntijan mukaan kivien tai sukellusveneen sijaan syyllinen on todennäköisesti laivan keulavisiiri

Estonian onnettomuuden tutkintakomissioon kuulunut suomalaisasiantuntija ei usko kivien tai sukellusveneen aiheuttaneen reikiä.

www.hs.fi

 

[Mikki]

Hihi... Ei muuta voi sanoa.

 

[kotte]

Hihi... Ei muuta voi sanoa.

Ei tuo silti mahdoton ole (vai mihin viittaat?), paljon uskottavampi kuin nuo sukellusvenehöpinät kuitenkin. Kaiketi ajatuksena on, että melko kolmiomainen keulavisiirikappale olisi putoamisensa jälkeen ollut pinnalla jonkinlaisessa pyörimisliikkeessä niin, että sen jokin ulkoneva sakara olisi iskenyt kiinni kylkeen laivan keskivaiheilla. Laivan keinuminen ja aallokko tuskin pystyisi iskemään kylkeen riittävällä voimalla, mutta jos kappale on ollut pyörimässä niin, että laivan kyljen myötäinen kappaleen puoli on ollut menossa taaksepäin, ulkonema on voinut kiilautua ja tarttua hyvinkin suurella voimalla ja sen jälkeen seuraukset voisivat hyvinkin olla todetun kaltaiset. Visiiri on nimittäin painoltaan pienen laivan (tai sukellusveneen) luokkaa ja sen äkkinäinen kääntyminen luokkaa 10 solmun nopeudella aiheuttaisi hirmuisen lävistys- ja repimisvoiman.

Mekaanisestihan ilmiön alkutapahtuma olisi samantapainen kuin vaikkapa tunkeutuminen siirrettävänä olevan jääkaapin tms. kanssa hissiin, minkä tiedetään rusentaneen muuttajan kuoliaaksi kaapin kiilautuessa vanhanaikaisten suojaovettomien hissien muutoin melko sileää oviseinämää vasten vaikkapa nokkakärryn pienen siirtymän seurauksena.

 

[jmaja]

Ihan mielenkiintoinen teoria. Tuossa dokumentissahan norjalaistutkijan laskujen mukaan keulavisiirin paino ja nopeus eivät alkuunkaan riittäneet saamaan aikaan tuollaista reikää. Tosin siinä lähdittiin vain törmäyksen iskuvoimasta eikä tällaisesta purkinavaajateoriasta.

Hiukan erikoiselta kyllä tuokin teoria vaikuttaa. Tuollahan ei tippuessaan ollut nopeuseroa laivaan ja painoakin on sen verran, ettei se ihan muutamassa metrissä pysähdy veden vastuksesta. Irtoamistavasta riippuen saattaisi olla kyllä nopeuskomponentti alas ja sitten pullahtaa takaisin ylös, jos ilmaa olisi tarpeeksi jäljellä.

Mistä sitten tulee se voima, jolla tuo iskee niin syvälle läpi pellistä, että tarttuu lujaa mahdollistaen purkinavaajaliikkeen ennen irtomista? Aika kovaa saisi aaltokin tuota heittää ja pitäisi juuri se terävä kohta edellä osua.

Sitten on vielä se toinen reikä, josta ei paljoa ole kerrottu. Toisen kerran vielä toistuisi jotenkin tuo terävän kohdan iskeytyminen?

 

[kotte]

Mistä sitten tulee se voima, jolla tuo iskee niin syvälle läpi pellistä, että tarttuu lujaa mahdollistaen purkinavaajaliikkeen ennen irtomista? Aika kovaa saisi aaltokin tuota heittää ja pitäisi juuri se terävä kohta edellä osua.

Sitten on vielä se toinen reikä, josta ei paljoa ole kerrottu. Toisen kerran vielä toistuisi jotenkin tuo terävän kohdan iskeytyminen?

Ajattelin oikeastaan kappaleen pyörimissuunnan väärin päin edellä, eli viisiirin pitäisi pyöriä niin, että laivan kyljen viereinen puoli on matkalla eteen päin pyörimisen seurauksena. Silloin kappale voi ḱiilautua kylkeen yhä kasvavalla voimalla niin, että hitausvoimat saavat aikaan todella suuren puhkaisuvoiman, joka vain kasvaa kosketuksen seurauksena.

Siis viittasin tosiaan mahdollisuuteen, että visiiri hidastuu merkittävästi laivan nopeudesta ennen kuin laivan keskikohta osuu kohdalle. Tuohan edellyttää, että laivan ja visiirin nopeusero on kasvanut sellaiseksi, että integroituna tuo vajaan sadan metrin pituinen matka on tullut kerityksi umpeen. Aika olisi sitä lyhyempi, mitä enemmän visiiri hidastuu suhteessa laivaan.

Puhkaisuvoima tulisi siitä, että kun ulokkeita sisältävän satojen tonnien painoisen kappaleen terävä uloke tulee kohti laivan kylkeä pyöriessään laivan kulkusuuntaan nähden taakse päin, ei pyörimisvauhdin tarvitse välttämättä olla kova ulokkeen tarttumiseksi johonkin laivan kyljen kohtaan, kun pyöriminen samalla kiilaa ulkonemaa yhä lisää. Jos sakara sitten tarttuu, asetelman geometria luo yhä lisää puristusvoimaa, koska kappaleen hitaus estää sen ponnahtamisen sivusuuntaan. Itse pyöriminen vain kiihtyisi tarttumisen seurauksena. Ei myöskään ole järin kaukaa haettua ajatella, että rakenteen jokin toinen ulkonema olisi voinut tehdä lisääkin vaurioita kylkeen vastaavalla mekanismilla.

Puhdasta spekulaatio sen sijaan on visiirin pysyminen pinnalla riittävän pitkään, sen mahdollinen kellumisasento, pyörimisnopeus, kappaleen geometriset ominaisuudet ja pyörimisen synkronoituminen ilmiön kannalta oikea-aikaisesti.

 

[kaihakki]

Visiiriteoria voi olla mahdollinen. Kun katsoo reiän kuvaa E-kirjaimen perässä, niin reiästä taaksepäin pelti on rypyssä. Jos visiiri olisi jollain tavalla iskeytynyt E-kirjaimen vasemmalta puolelta alkaen, olisi reikä varmaan juurikin tuon näköinen. Mutta voiko irrallinen visiiri tehdä tuollaista jälkeä melko pian irtoamisen jälkeen?

 

[jmaja]

satojen tonnien painoisen kappaleen

Visiirin paino on tutkimusraportin mukaan 56 tonnia.

pyörimisvauhdin tarvitse välttämättä olla kova ulokkeen tarttumiseksi johonkin laivan kyljen kohtaan

Kyllähän tuon pitää menne reilusti läpi kylkipelleistä, jotta voisi tarttua niin lujaa, että purkinavaajaliike toimisi. Miten terävä tuo mahtaa olla? Luulisi visiirissä olevan merkkejä tuollaisesta tapahtumaketjusta.

Jos nyt haluaisit löydä laivan kyljestä rautakangen läpi, millainen voima tarvitaan? Levyt olivat ainakin keulan lähellä 14 mm paksuja. Paljonkos tuon reiän kohdalla? Ei sellaisesta ihan helpolla läpi mennä ja tuollainen rautakanki ei tietänkään riitä, vaan tarvitaan reilusti isompi alkureikä, jotta purkinavaaja vääntäisi tuollaisen painauman kylkeen eikä vain itseään.

 

[Mikki]

Eikä mikään muuta sitä faktaa että nuo repeämät on taatusti nähtävillä sisäpuolelta ja silti pohjoismaiden suurimman siviilionnettomuuden tutkinta, jota rahoitti ainakin kolme valtiota, "unohti" ne raportista. Joka tosin saatiin kasaan vasta sen jälkeen kun svedut oli jo pistänyt kiviproomut liikkeelle.

Jos joku näyttää ankalta, ääntelee kuin ankka ja maistuu ankalta, on se todennäköisesti ankka.

Eikös tuosta ole laskelmia miten lujan voiman tarvitsee tuollainen repeämä. Eikö se satoja tonneja ollut? Jos ajaisi samanpainoisen rekan tuohon kylkeen 80km/h niin tulisikohan yhtä paha repeämä? Etenkään viistosti kylkeen ajaessa.

Entäs noin 10km/h vauhdilla? Tai en tiedä mitä nopeus oli visiirin irrottua mutta tuskin se kovaa kulki enää

 

[jmaja]

Norjalaistutkija kai laski, että 1000 tonnin alus 4 solmun vauhdilla voisi saada tuon aikaan. 56 tonnin keulavisiiri siis tarvitsisi tolkuttoman vauhdin (37 m/s) samaan impulssiin. Alkuunkaan tuollaista impulssia ei siis voi syntyä. Nyt eläkkeellä oleva suomalaistutkija sitten on väittänyt, että sakara olisi mennyt kyljestä läpi ja painauma olisi syntynyt purkinavaajamaisella väännöllä.

Hän lienee laskenut millainen impulssi vaaditaan sen alkureiän tekoon. Ei tietysti yhtä suuri kun koko reiäkään, muttei ihan pienikään.

 

[Mikki]

Päivystävät dosentit on pyydetty ennenkin hätiin tiukoissa paikoissa. Neuvostoaikainen pitkä perinne, josta Estonian pikalaskelmien jälkeenkin saatiin esimerkki kun ryssät kertoi tutkijoidensa epäilevän että Navalnyi myrkytettiin vasta Saksassa.

 

[kotte]

Jos nyt haluaisit löydä laivan kyljestä rautakangen läpi, millainen voima tarvitaan?

Kylkiteräksen leikkauslujuus on kaiketi korkeintaan luokkaa 500N/mm^2. Siis jokin 50mm x 50mm kanki 10mm paksuun levyyn menee periaatteessa lävitse, jos voima on luokkaa 1MN, eli vastaa 100 tonnin painoista esinettä puskemassa lävitse omalla painollaan ylhäältä. Laivojen kylkilevyt ovat tyypillisesti paljon ohuempia kuin keulassa. Kun puhutaan puolet kevyemmästä, eli 50 tonnin esineestä, 2G:n lineaarinen kiihtyvyys saa vaadittavan voiman aikaan. Sopivasti kiilautuva teräsmötikkä. jonka mitat ovat luokkaa kymmenen metriä tai ylitse saa kyllä aikaan hetkeksi paljon suuremmankin voiman n. 20km/h tai jopa puolella tuosta nopeudesta. Laivojen keskinäiset hipaisut paljon pienemmälläkin nopeuserolla ovat aiheuttaneet melkoisia aukkoja kylkiin, vaikkakaan etenkään suuri laiva ei jousta kuin rakenteiden murskautuessa. Itse en ole ollut todistamassa kuin jälkiä, mitä maantielautta oli saanut "seurustelusta" ponttoonilaiturin kanssa myrskyisellä säällä rantautumista yrittäessään.

 

[kimmok]

Kyllä tuo visiiri teoria on aika kaukaa haettu koska mikä sitä edes pitäisi pinnalla.puhumatta siitä mikä olisi antnut sille voimaa törmätä siihen laivan kylkeen.

 

[Mikki]

Onko siinä mitään kelluttavaa ilmaonteloa mikä voisi pitää se pinnalla edes sekuntia? Homma on testattavissa tietty kun visiiri tallessa on.

Oma kokemuspiirini sanoisi että jos 56 tonnin rautamötikkä tippuu veteen se ei kovin paljoa kellu.

Kovin huonosti kelluvalta tämä näyttää...

 

[jmaja]

Laivojen keskinäiset hipaisut paljon pienemmälläkin nopeuserolla ovat aiheuttaneet melkoisia aukkoja kylkiin,

Laivat kuitenkin painavat n. 100-kertaisesti tuon visiirin verran ja ovat pituudeltaan 10-kertaisia, jolloin hitautta on aivan eri lailla.

Sen 2G kiihtyvyyden takana pitäisi olla koko tuon massa. Siis tyyliin tippuu kärki edellä kylkeen. Jos se vain pyörähtelee laivan vieressä, ei koko massa hitaus kohdistu siihen terävään kärkeen. Läpi pitäisi kyllä menne paljon isompi osa kuin se rautakanki, jotta on millä vääntää tuo koko 4 m repeämä ja painauma.

Visiirin poikkipinta-ala lienee suuruusluokkaa 100 m2. 14 solmun nopeudessa syntyy n. 2 MN voima 100 m2 ollessa poikittain paikallaan. Mutta tuo siis edellyttäisi, että tuo 100 m2 olisi vedessä ja poikittain, kelluessaan varmasti on paljon virtaviivaisempi kuin tuon edellyttämä kutakuinkin levy poikittain tai laskuvarjo. Estonian koneiden työntövoima on n. 1 MN.

Tuolla 2 MN voimalla se 56 tonnin visiiri hidastuisi yli 3G eli aivan hetkessä.

Voimia tuonne siis saa, mutta miten sen saa siihen keskellä laivaa olevaan kylkeen iskemään?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ottamatta enempää kantaa teoriaan, visiirin sisällä oleva vesi pitää varmaan kanssa laskea tuohon sen massaan. Sehän on varmaan ollut melkoisessa vesilastissa, sikäli kuin on kellunut.

 

[kotte]

Oman käsitykseni mukaan visiirin keulanosan ylimmäksi kohoava ontelo (jonka siis esitettiin raportissa repineen rampin auki) saattaisi pitää sisällään sen verran ilmaa, että ramppi kelluisi ainakin hetken. Osa ei liene tuolta kohdin ollut sanottavasti vaurioitunut. Testaamalla tuokin tosiaan selviäisi.

Eihän tarvittavan puhkaisu- ja repäisyvoiman syntymisessä olisi minkäänlaista periaatteelista ongelmaa, jos visiiri tosiaankin olisi jäänyt kellumaan ja hitaaseen pyörimisliikkeeseen niin, että ulos pistävä sakara vain sattuu kääntymään ja osumaan kylkeen vasta lähellä kyljen keskikohtaa. Osassa voisi olla metrien ero pyörähdysulkonemassa eri kiertokulmien välillä ja laivan etuosa voisi sujahtaa osan ohitse jopa jälkiä jättämättä, kunnes sakaran osuminen laivan ohitse lipuvaan runkoon kiilaa sakaran yhä tiukemmin kiinni runkoon ensimmäisen kosketuksen jälkeen. Osan muodon takia pyörähtäminen ei pääse jatkumaan, ellei osa pompsahtaisi äkisti jopa metreillä pois päin laivan rungosta. Yli 50-tonnisen kappaleen viskaaminen tuolla tavoin kiilautuneen osan kautta aiheuttaa todella voimakkaan iskuvoiman kohti runkoa ja osassahan oli kaikenlaisia teräviä ulkonemia jo irtoamisvaurioidenkin tehostamana. Esimerkiksi perinteinen öljynporauksessa käytetty kiertopora rikkoo kalliota vastaavalla periaatteella terän kolmesta hammaspyörästä koostuvan porauskehän hampaiden iskiessä jatkuvasti murskattavaan kiveen. Samoin paksuhkot teräsosatkin antavat yllättävän hyvin periksi paineilmataltan melko kohtuullisella liikenopeudella, vaikkakin huomattavan taajaan takovalle kovametalliterälle. Keulaosa oli nimenomaan tehty rungon puolesta aika lujaksi, joten kyllä se laivan osaksi pystyi välittämään työntöäkin poikkeuksellisen hyvin kulmista kohti massansa pääosaa.

 

[burmanm]

Oma kokemuspiirini sanoisi että jos 56 tonnin rautamötikkä tippuu veteen se ei kovin paljoa kellu.

Sulla on ollut huonoa tuuria jos jokainen 56 tonninen laiva on uponnut mihin oot astunut.

 

[Mikki]

Sulla on ollut huonoa tuuria jos jokainen 56 tonninen laiva on uponnut mihin oot astunut.

No ei tuo visiiri laivalta näytä vaan rautamötikältä. Nuo jälkimmäiset kelluu huonosti. Laivat toki.

Eikö tuo repeämäkohta ollut vesirajan tuntumassa ja vähän jopa yläpuolella. Aika hyvin tuon olisi pitänyt kellua, että olisi vielä laivan 100m edettyä ollut niin pinnalla että iskuvoima olisi tullut vesirajan yläpuolelle.

Sillähän tuo selviää, että ottaa visiirin nosturin nokkaan ja kääntelee sitä eri asentoihin tyynellä vedellä, että missä asennossa se pysyisi edes sekunnin pinnalla. Jos sellaista asentoa ei löydy, missä tuo jää pinnalle kellumaan hetkeksi, niin sitten voi tuon päivystävän dosentin laskelman heivata roskiin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Visiiriä voisi varmaan jo ihan tietokonemallilla verrata reikään, täsmääkö muoto. Tuossa vaiheessa laiva oli varmaan vähän kallellaan.

 

[IJN]

Jos se visiiri on kellunut laivan puoliväliin saakka, luulisi että se olisi osunut kylkeen monessa kohdassa matkansa aikana, varsinkin jos todistajien äänihavainnot siihen viittaisivat. Oliskos niitä kylkijälkiä nähty muualla kuin keskellä laivaa? 50 tonnisesta palikasta pitäisi kyllä jäädä jotain näkyvää maalattuun pintaan.

 

[pökö]

Ei se visiiri kyllä kellu puolta sekuntiakaan jos ei ihan styroxista ole tehty, ja tuskin on.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vaikea sanoa kelluuko vai ei. Telakan insinöörit varmaan tietävät ja tutkijat voivat vaikka kokeilla.

Mikäs se olikaan Estonian nopeus tuollon myrksyssä? Sehän vissiin paineli normaalia marssivauhtia ja vasta myöhemmin alettiin himmailemaan, kun se visiiri oli jo varmasti pohjassa. Huippunopeutta tuolle laivalle on raportoitu 39 km/h.

Jos tuo visiiri on juuri ja juuri kellunut, ja tarttunut kiinni johonkin ja päässyt tökkäsemään, kyllähän semmoinen 100 tonnin (vettä ja rautaa yhteensä) teräväkanttinen paketti vaikka 30 km/h tuntinopeudella aikamoisen tällin antaa. En kauheasti yllättyisi vaikka reikä tulisi.

 

[pökö]

Jos tuo visiiri on juuri ja juuri kellunut, ja tarttunut kiinni johonkin ja päässyt tökkäsemään, kyllähän semmoinen 100 tonnin (vettä ja rautaa yhteensä) teräväkanttinen paketti vaikka 30 km/h tuntinopeudella aikamoisen tällin antaa. En kauheasti yllättyisi vaikka reikä tulisi.

Reijän se tastusti tekisi jos kelluisi, muttei se kellu.

 

[jmaja]

Estonian on arvioitu ajaneen 14 solmua visiirin tippumisen paikkeilla. 3 tuntia ennen oli ajanut 19 solmua.

Kai tuo visiiri voi jonkin aikaa kellua. On se yhtenäinen keulasta katsottuna ja siinä on myös katto sekä runsaasti laipiota. Koko lienee suuruusluokkaa 10 m kanttiinsa eli tilavuutta suuruusluokkaa 1000 m3. Kellumiseen tarvitaan 56 m3 ilmaa.

 

[Samppa]

Ei tämä siltä näytä että ihan sukkana uppoa, riippuen vähän asennosta missä menee mereen. Jos tässä ylöspäin oleva osa (keula) edellä menee veteen, kuten varmastikin on mennyt, niin luulisin että hetken siinä surffaa ennen kuin kokonaan täyttyy vedellä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

tilavuutta suuruusluokkaa 1000 m3. Kellumiseen tarvitaan 56 m3 ilmaa.

Niin, tosiaan. vettä melkein täynnä sen massa on voinut hipoa jopa 1000 tonnia !

 

[jmaja]

Ilmeisesti tuossa kuvassa miehen päällä on onnettemuusraportissa parraslevyksi kutsuttu osa, joka lienee sama mitä se purkinavaajateorian kehittänyt kutsuu reelingin takakärjeksi. Pahastihan se on vääntynyt, mutta onko tuo mitenkään looginen vääntymistapa teoriaan nähden?

 

[kimmok]

Ei tuossa rakenteessa ole juurikaan koteloa ainakaan niin paljon että se montaa sekuntia kelluisi.
Puhumatta materiaalin paksuudesta mikä vie sitä kohti pohjaa.
Toisaalta hyvä jos kelluisi mutta outo juttu on se jos kelluisi niin miksi se oli pohjaassa.

 

[jmaja]

Ei tuossa rakenteessa ole juurikaan koteloa ainakaan niin paljon että se montaa sekuntia kelluisi.

Eihän tuossa aukkoa ole mihinkään muuhun suuntaan kuin kuvakulmaan eli autokannelle päin. Suljettu se on tietysti koko kiinniolevana ulkoa näkyvältä osalta eli edestä sivuilta ja päältä. Jos se pysyisi tuo aukko ylöspäin kellumassa, voisi kellua hyvinkin pitkään. Jos taas aukko on kokonaan veden alla, jää sinne ilmatasku. Kuvan asennossa ei tietysti kauaa kelluisi, kun ilma pääsee vaihtumaan veteen tuossa tilassa.

On tuossa valtavasti tilavuutta massaan nähden, joten täysin mahdollista on kellua pitkäänkin. Kelluuhan ne laivatkin, vaikka ovat samasta materiaalista.

 

[Mikki]

No ei varmasti tuo pysy pinnalla. Vaikka miten päin tuota katsoo niin paino huomioiden vesi tulee laidan yli

Ja tuo tyynellä kelillä. Myrskyllä ei toivoakaan, eikä etenkään kun se putosi veteen vauhdilla

Kyllä kuulkaa tämä on päivystävän Dosentin tilauslaskelma.

 

[jmaja]

Vaikka miten päin tuota katsoo niin paino huomioiden vesi tulee laidan yli

Onko tuolle visiirille mittoja jossain? Estonia on 24 m leveä. Tuosta arvioiden voisi olla n. 15 m leveä rampin kohdalta.

Korkeudesta ja pituudesta saa jonkun kuvan tästä. 56 tn paino vaatii 56 m3 ilmaa kelluakseen. Se on vain 3,8 m suuntaansa oleva kuutio. Jos tuo sattuisi kellumaan aukko ylös, jäisi varalaitaa vaikka kuinka paljon. Vaikeampi kysymys on sitten tuon kellunta-asento eli kallistuuko niin, että varalaitaa ei ole. Sitten tosiaan sama toisin päin, eli saattaa jäädä kellumaan myös niin, että ilma ei pääse pois eli laidat ovat veden alla.

 

[jmaja]

Kyllähän se tietysti uppoa, varsinkin aallokossa, mutta ei välttämättä sekunneissa eikä edes minuutissa.

 

[Mikki]

Kun visiiri irtosi, laiva ei varmaan ollut vielä kallistunut. Sen visiirin irtoaminenhan vasta repäisi laskusillan alas.
Laiva kulki kokojan eteenpäin, eikä se ollut kallellaan vielä. Mutta visiiri varmasti pysähtyi kuin seinään.

Vaikka teoriassa se olisi kellunut, niin edelleenkin on aika vaikea ymmärtää mikä voima sen visiirin olisi tuolla voimalla paiskannut laivan kylkeen kun laivahan ajoi aallokkoa vastaan. Koko kyljen naarmut ymmärtäisi hyvin, mutta ei todellakaan tuollaista voimaa vaatinut repeämä yhdessä kohtaa laivan kylkeä vesirajan yläpuolella.

 

[tj86430]

Kyllähän se tietysti uppoa, varsinkin aallokossa, mutta ei välttämättä sekunneissa eikä edes minuutissa.

tämä. Tuntuu siltä, että täällä on esillä vain vaihtoehdot "uppoaa heti" ja "kelluu maailman tappiin".

 

[burmanm]

Vaikka teoriassa se olisi kellunut, niin edelleenkin on aika vaikea ymmärtää mikä voima sen visiirin olisi tuolla voimalla paiskannut laivan kylkeen kun laivahan ajoi aallokkoa vastaan

Se visiiri tuskin irtosi molemmilta puolilta samaan aikaan, vaan luultavasti repeytyi ensin toiselta puolelta ja vasta seuraava tärähdys heitti sen toiselta puolelta irti -> visiiriin jäi kyllä aikamoinen pyörimismomentti tuollaisessa tilanteessa. Eli itse kylkeen osuminen nyt ei olisi kovinkaan kummoinen juttu. Puhumattakaan miten aallot voisivat sitä liikuttaa vielä tämän lisäksi kohti laivaa.

Nopeuttahan visiiri saa suhteessa laivaan, eli jos aalto sen on heittänyt taaksepäin nopeudella X ja laiva liikkuu eteenpäin Y:llä, niin kyllähän tuosta tulee ihan tarpeeksi liike-energiaa.

Tekikö visiiri jäljet vai ei on todella vaikea sanoa, mutta en näe kyllä mitään estettä etteikö se olisi mahdollinen skenaario. On se nyt ainakin todennäköisempi kuin salainen sukellusvene joka teleportattiin tai muut ufo-jutut.