Tutkijalautakunta mielestäni toi sellaisen mahdollisuuden esille, että visiirin roikkuttua jonkin aikaa visiirin keulakannen kopparakenteen paikallaan pitämänä ja rampin jatkeen kannattamana poskellaan hölskyvän visiirin kautta välittyvä aaltojen rasitus sai rampin, paitsi repimään lukkonsa (yhtä falskaavaa lukuun ottamatta ehjimmän alasaranan vieressä), hydraulisylinterinsä ja hajonneet alasaranansa riepottaen ramppia kyljeltä toiselle aaltojen iskiessä, lopulta vetämään rampin hetkeksi huomattavan auki, jolloin rampin yli olisi päässyt suuri vesihörppy autokannelle. Samalla visiiri vapautui satimestaan ja pääsi putoamaan kokonaisuudessaan mereen. Sen jälkeen aallot mäiskivät ramppia kiinnipäin ja vuoto olisi ollut pienempi, mutta ainakin toiselta puolelta ramppi irvisti jopa kymmeniä senttejä edestä iskeviä aaltoja vastaan. Tuo ensimmäisen hörppäys olisi ollut jatkotapahtumien kannalta ratkaisevan kohtalokas.
Estonia
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Kuten tuossa kirjoitin auki, visiiri oli tavallaan satimessa rampin jatkeen varassa eikä päässyt ilmeisesti pomppaamaan vapaaksi ylöspäinkään (tavallaan lukkiutui keulan kiilamaisen alaosan ja rampin jatkeen suojakolonsa kokonaisuuteen). Ainoa tapa, millä visiiri vapautui loukustaan ja pääsi meren pohjaan, oli vetää ramppi ensin auki huomattavan paljon. Kun poskella keikkuvan valtavan osan rynkytys loppui, rampilla oli mahdollista sulkeutua osittain.
Täytyisi varmaan panostaa kaikki kolot niin, että lukot ja saranat pettävät. Ei tuo kuitenkaan selitä muita havaittuja vaurioita (eikä sitä, että keskusrikospoliisi tutki aikoinaan mahdollisia räjähdejäämiä ja tuli tulokseen, että ei ole minkäänlaisia viitteitä).
Kyllähän johtopäätös lopulta oli, että keulan luukkurakenteet olivat aivan liian heikkoja kestääkseen rynkytyksen sellaisella vauhdilla sellaisessa aallokossa, joka tuli pahimmasta mahdollisesta suunnasta. Sen jälkeen on noita rakenteita vahvistettu määräyksissä kestävyydeltään moninkertaisiksi ja Estonian kaltaisista epäluotettavista ja riskialttiista ratkaisuista luovuttu kokonaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
ясно
raksa11
Ajatusrikollinen
Eli tähän tyyliin, näyttää ihan järkeenkäyvältä. En kyllä usko että kiinnikkeistään irronnut keula tuossa kovin montaa sekunttia heiluisi.
(äänet pois) 2.27 eteenpäin. Onnettomuustutkinnalta en löytänyt moista sepitystä.
raksa11
Ajatusrikollinen
Властям можно доверять.
Aika hyvin näkyy visiirin sisäosa
www.is.fi
Ruotsalaisessa tukikohdassa säilytetään synkkää palaa Itämeren historiasta – edes sotilaat eivät halua nähdä sitä
Ulkomaalaisten tunkeutumalla sotilassaarella säilytetään Estonia-turman synkkämaineista syypäätä.
www.is.fi
Muistelisin silti, että tämä mekanismi oli televisiossa esillä (asia jäi mieleen, kun satuin tuntemaan parikin tutkijalautakunnan jäsentä henkilökohtaisesti, vaikkakin ihan muusta yhteydestä). Itse kuitenkin ajattelen, että animaatiossa rampin avautumista liioiteltiin, eli sen ei ehkä edes vaakatasoon, vaan tavallaan plaanasi aalloilla hetken, jolloin vettä pääsi todella paljon ramppia pitkin sisälle, mutta aallot aika pian heittivät rampin melkein kiinni.
Tutkintaraporteissa vaan ei käydä lävitse asioita, jotka ovat spekulatiivisia, eli ei ole suoranaista näyttöä, että olisi tapahtunut näin. Tarkoituskaan ei ole niinkään löytää mahdollisimman täydellistä kokonaisteoriaa, vaan löytää asiat, joiden vaikutus tapahtumiin on jokseenkin todennäköiseksi osoitettavissa ja joiden korjaaminen olisi estänyt onnettomuuden sekä esittää suositukset, millä moisen tapahtuminen vastaisuudessa voitaisiin estää. Tietenkään selitys ei saa sisältää keskenään ristiriitaista siltä osin kuin otaksumia käytetään mahdollisten onnettomuusskenaarioiden osaselityksenä.
raksa11
Ajatusrikollinen
Jos ramppi oli kiinni tai melkein kiinni, laiva jonkunverran kallellaan ja moottorit ja ennenkaikkea tehokkaaat pilssipumput pyörivät täysteholla, niin miksi se upposi? Kun laiva kallistui vauhti oletettavasti pysäytettiin, eikä vettä voinut tulla merkittävästi lisää. Tilanteen olisi pitänyt rueta hiljalleen korjaantumaan. Autokansi on kuitenkin vesirajan yläpuolella, jonkunasteisen kallistuksen jälkeenkin. Ylimääräinen paino peräpäässä joten keulasta ei veden pitäisi lisääntyä. Niin, se nelimetrinen reikä siellä kyljessä selittää kummasti tätäkin asiaa.
Tutkintaraporttia ei välttämättä ole tahaltaan vääristelty. Tuohonaikaan tuskin oli kovinkaan monella tiedossa esimerkiksi nuo Ruotsin puuhastelemat salakuljetukset. Ajatus tahallaan upotetusta matkustajalautasta rauhan aikana ilman tuota tietoa tuntuu toki naurettavalta.
Tutkintaraporttia ei välttämättä ole tahaltaan vääristelty. Tuohonaikaan tuskin oli kovinkaan monella tiedossa esimerkiksi nuo Ruotsin puuhastelemat salakuljetukset. Ajatus tahallaan upotetusta matkustajalautasta rauhan aikana ilman tuota tietoa tuntuu toki naurettavalta.
Tuo pilssipumppujen teho oli itse asiassa ihan naurettava tarpeeseen nähden, jos autokannella tosiaankin oli vakavuuteen vaikuttava määrä vettä. Tuon viitteesi mukaan pumppujen yhteisteho olisi ollut 400 kuutiometriä tunnissa. Autokannen pinta-ala nyt jotakin luokkaa 20m x 100m = 2000 neliömetriä, eli pumput olisivat ehtineet imeä autokannelta parinkymmenen sentin vesikerroksen tunnissa. Joidenkin silminnäkijöiden mukaan vettä olisi ollut jopa enemmänkin, eikä tuo olisi mitenkään uskomatonta, jos isokokoinen visiiri painollaan repi ramppia auki ainakin toiselta syrjältä onnistuen ja samalla toimien eteen päin leveän muurinmurtajan näköisenä kilpenä, joka toisaalta myös kannatteli ramppia aaltojen iskiessa ja toisaalta höyläsi aalloista suoraan huomattavan paksun ja leveän pintapärskeen rampin yläpuolisesta (mahdollisesti hieman toispuolisesta) aukosta suoraan autokannelle. Rampin näin avauduttua, visiirikin vapautui putomaan keulan edestä bulbin eteen hiukan sivuun ja edelleen kohti merenpohjaa. Kun alas vetävä raskas laite irtosi, ramppi pääsi paiskautumaan ylöspäin aaltojen voimasta, mutta peli oli jo menetetty.
Eihän vettä autokannelta alapuolella oleviin vesitiiviisiin osastoihin tietenkään päästetä, kun autokansi on veden yläpuolella. Vesihän pääsee sieltä itsestään (kuten pääsisi nyt esille tulleen halkeaman yläosastakin), mutta kun vettä ei autokannelle yleensäkään pitäisi kovin paljon päästä ja poistojärjestelyn ei pitäisi aiheuttaa vaaraa edes syystä tai toisesta aiheutuneen kallistuman seurauksena, joten poistoaukot eivät voi olla kovin suuret, eikä aukkoja voi avata hallitsematta. Ongelmahan on, että poistoaukkojen kapasiteetti ei riitä eivätkä ne toimi luotettavasti, kun vettä tulee liian paljon. Vesi myös velloo autokannella vapaasti ja juuri tuo kaataa lautan (vastaavaahan tapahtui Suomen rannikolla aikanaan myös malminkuljetusalukselle, kun sisälle lyöneet laineet ja sade saivat malmin liikkumaan savivellin lailla, jolloin laiva kierähti ympäri ja jäi tuossa tapauksessa onneksi kellumaan ylösalaisin juuri ja juuri pinnalle, jolloin yksi miehistön jäsen onnistuttiin lopulta pelastamaan potkuritunnelin luo leikatun aukon kautta; Finn-Baltic 1990). Kun autolautta kerran pääsee kallitumaan vakavasti, ainakin osa autoista irtoaa ja viimeistelee katastrofin rysähtämällä painolastikasaksi alempana olevaan kylkeen (tai autokannen keskiosissa lähellä ylemmäksi jäävän puolen keskirakenteita, jolloin nekin varsin luultavasti voivat vaurioitua niin pahasti, että vesi pääsee suoraan syöksymään pitkin porraskuiluja ja muita rakennelmia vesitiiviisiin osastoihin). Tästähän ei ole mitään tietoa, kun paikalle ei uskallettu lähettää sukeltajia eikä sinne taitaisi mikään nykyinenkään sukellusrobotti perille selvitä (jos olisi laillista).
Vaikka autokansi olisikin keskimäärin pinnan lähellä (ei välttämättä edes yläpuolella, jos autokannella oleva vesi painaa laivaa alemmas), ei paljon lohduta, jos vain ylempi kylki onkin lähellä pintaa (kuten käy, kun alempien osien tilavuus on samaan luokkaa kuin laivan painoa vastaava vesimäärä), jolloin vesi pääse välittömästi autokannen yläpuolella olevien sisäänkäyntien ja mahdollisesti tuuletusaukkojen kautta autokannen alapuolisiin tiloihin pumppuihin nähden kertaluokkia nopeammalla virtauksella. Ja pumputhan pysähtyivät erittäin pian, kun sähköt menivät veden päästyä konehuoneeseenkin.
Espejot
Hyperaktiivi
Täällä on listattau kaikki mahdolliset salaliittoteoriat mitä oli tiedossa vuonna 2016.
vastavalkea.fi
Tähtäimessä tapaus MV Estonia - Vastavalkea.fi
Autolautta Estonian turma herättää edelleen kysymyksiä.
vastavalkea.fi
Ilmeisesti jo joulukuussa 1994 autokannella on käynyt sukeltaja ja robotti.
Sukeltaja on myös käynyt komentosillalta hakemassa navigointilaitteita käsittääkseeni. Tuossa juuri julkaistussa dokumentissä näytettiin kylkeen tehdyt kaksi reikää, joista mentiin sisään.
raksa11
Ajatusrikollinen
Tuolla oli kyllä tuollainen maininta:
"The 'Estonia' had total six, electric driven bilge pumps with total capacity 960 ton/hour "
Hätägeneraattorit taitavat myös pyörittää noita, eli toiminevat isojen koneiden sammumisenkin jälkeen.
Jos ramppi oli lähes kiinni reunat vedenpinnan yläpuolella, niin ei se vaan voi upota. Veden määrän ei olisi enää pitänyt lisääntyä. Pilssipumput kykenisivät kyllä pitämään rampin aukinaisesta yläosista roiskuvat aallonharjat kurissa, ja tilanne olisi lähtenyt hiljalleen korjaantumaan. Vaikka kannella olisi vettä ollutkin, ja laiva kallellaan.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Pilssipumput/hätätyhjennyspumput sijaitsevat yleensä konehuoneissa ja muissa aluksen alimman kerroksen tiloissa. Autokannet ovat ensi sijassa itsetyhjentyvä tila vedenpinnan yläpuolella josta mahdollinen vesi valuu spyygatteja pitkin takaisin mereen. Pumppuja sijoitetaan ja käytetään yleensä normaalisti vedenpinnan alla olevissa tiloissa.
Varmasti autokannelta oli linjat jolla sieltä on (ainakin teoriassa) mahdollista pumpata vettä pois mutta imun saaminen kovasti kallistuneessa ja epätavallisella trimmillä kulkevalla aluksella on kyllä enemmän kun epätodennäköisempää. Linjat saattoivat olla tukkeutuneita, ruostuneita tai muuten epäkurantteja. Ja aikaa oli niin vähän ettei tuossa rytäkässä ollut juurikaan aikaa ruveta pumppaamaan.
^^Jos kaikki toimii. Kaikki ei aina toimi ja varajärjestelmiä ei välttämättä ole neukkumentaliteetilla eläessä aina jaksettu testata. Se on vähän niin kuin ne vikavirtasuojien testinapit. Jää painamatta, ainakin minun kämpässäni.
Pienoismallin keulasta sisältänyt video oli mielenkiintoinen. Ei Estoniassa näemmä kunnon keulabulbia ollutkaan, vaan tuollainen sivulta katsoen pyöreähkö kölin jatke joka onkin aika kapea. Ihan hyvin se olisi saattanut tehdä lommon visiiriin, kun on noin kapea.
Kyljen reikä kaipaa silti selityksen. Olisi perin mielenkiintoista tietää miten pehmoinen pohja tuossa uppoamispaikassa on. Laivan se kannattelee hyvin. Mutta onko siellä ollut kiviä saven lisäksi?
Pienoismallin keulasta sisältänyt video oli mielenkiintoinen. Ei Estoniassa näemmä kunnon keulabulbia ollutkaan, vaan tuollainen sivulta katsoen pyöreähkö kölin jatke joka onkin aika kapea. Ihan hyvin se olisi saattanut tehdä lommon visiiriin, kun on noin kapea.
Kyljen reikä kaipaa silti selityksen. Olisi perin mielenkiintoista tietää miten pehmoinen pohja tuossa uppoamispaikassa on. Laivan se kannattelee hyvin. Mutta onko siellä ollut kiviä saven lisäksi?
raksa11
Ajatusrikollinen
"Yksi (…) Ruotsin merenkulkulaitokseen kuuluva henkilö ilmoitti, että Estonian ksrovissa kannella 0, oikealla puolella, olisi reikä, mikä olisi uppoamisen todellinen syy" (Witte: M / S Estonia upotettiin, s. 31). "(…) Spiegel TV: n lähde Ruotsin merenkulkulaitoksessa ilmoitti jo joulukuussa 1996 Spiegel TV: lle, että Ruotsin merenkulkulaitoksessa tulee olemaan salainen SÄPO-raportti, joka osoittaa, että uppoamisen todellinen syy oli oikealla puolella olevan kannen 0 suuri reikä ja ei siitä, että jousivisiiri repeytyy irti ”(ibid.)."
Tuolta vastavalkeasta poimisin tämän.
Tämänkaltaiset jutut näkyyvät vähän eri valossa, kun sieltä kyljestä on se reikä tosiaan löytynyt.
Tuolta vastavalkeasta poimisin tämän.
Tämänkaltaiset jutut näkyyvät vähän eri valossa, kun sieltä kyljestä on se reikä tosiaan löytynyt.
Käsittääkseni laivoissa ei käytetä kardaaniripustettuja hätägeneraattoreita. Tavanomainen diesel pysähtyy, kun kallistuu riittävästi (voitelu loppuu ja polttoainepumppu imaisee ilmaa).
Kaiketi pohja on savea. Tuoreissa kuvissa näkyy lohkareita, mutta nuo lienevät myöhemmin tuotuja hautakummun materiaaleja. Itse uskoisin "sisäisiin kiviin", minkä jo kirjoitin edellä (noissa videoissa näkyy betonilastin jäänteitä, mutta voi olla muutakin). Kun laiva kallistuu ja raskaasti lastattu raskas ajoneuvo lopulta putoaa kiinnitysketjuistaan kallistuman lisääntyessä lähelle 90 astetta, on jälki aika hurjaa levyrakenteille, jotka ottavat pudotuksen vastaan. Autokannella vellova vesi voi myös vyöryä pitkittäisuuntaan (etenkin huomattavassa vasta-aallokossa), mitä myös veden mahdollinen pääsy peräosan rikkoutuvista ikkunoista kallistuman puolelle ylemmillä kansilla voimistaisi. Tämä voi vipata lastia myös perän suuntaan, jolloin lastin putoamismatkat ja tuhovoima kasvaisivat.
Tarkoitatko että noi autot olisi pudonneet vielä laivan ollessa pinnalla, vai vasta sitten kun se makasi kyljellään pohjassa?
-Topi
Ehkäpä jo pinnalla kallistuman ollessa yli 45 astetta. Mitä aikaisemmin, sitä suuremmalla energialla lasti pääsee rysähtämään kylkeen, jos vettä ei ole erikoisen paksulti ennen iskukohtaa vaimentamassa. Eivät nuo kylkilevyt mitään ohkaisia ole, ehkä jotakin 10 ... 20 mm (?), mutta suoraan kohti putoava metallipalkkirunko, moottori, taottu akselikonaisuus tai jokin lastina mukana mahdollisesti ollut työkone kyllä pystyisi pudotessaan jopa luokkaa kymmenen metrin korkeudesta (keskikäytävien vierestä reunaan) tekemään aikamoisen vaurion, kun kylkirakenne ei oikeastaan pääse ollenkaan joustamaan ja vaimentamaan iskua asteittain.
raksa11
Ajatusrikollinen
Ikäänkuin siellä ei muuta lastia olisi ollut kuin joku superjärkäle laivan toisella puolen, joka jonkun 20-30 asteen kallistuman johdosta kiihtyy megavauhtiin ja putoaa laivan kylkeen tehden nelimetrisen reijän. Jos lasti on siirtynyt on se ollut ennemminkin semmoista hidasta dominoefektiä Ladat ja Saabit laivan runkoa pehmeämpinä ovat ottaneet ne voimat vastaan mitä jostain superraskaasta rekasta olisi voinut tulla. Laiva oli jo valmiiksi kallellaan reikäpuolelle, niin ne painavat ydinohjukset
olivat jo muutoinkin lähempänä reikäkylkeä, eivätkä voineet mitään megavoimia siihen kylkeen kohdistaa.
Viimeksi muokattu:
Voimat riippuu millä matkalla pysähtyy. Jos matka pysyy samana, pitää nopeus * massa eli liikemäärä pysyä samana. Siis 1000/60*4 = 67 solmua eli 34 m/s. Vapaata pudotusta vaaditaan 59 m tuohon ja laiva on vain 24 m leveä. 24 m matkalla vapaassa pudotuksessa nopeus olisi 22 m/s. Sitten tuolla taisi olla käytännössä koko pituudella keskikäytävä, joten vapaa pudotus jäänee 10 m paikkeille, jolloin nopeus vain 14 m/s.
Jos proffan laskut pätevät, ei taida noilla reikiä syntyä. Rekassa ei myöskään ole terävää ja vahvaa kohtaa joka osuisi pienehkölle alueelle eikä itse joustaisi tai menisi pahemmin kasaan. Sellainen taas on laivan tai sukellusveneen keula. Joku kyydissä ollut panssarivauna tms. voisi olla vastaava kuin laivan keula. Panssarivaunu kai painaa 60 tonnia myös.
Videolla myös näytti siltä, että tuo oli painunut sisään eikä ulos. Siinä kun laiva ensin "loppui" ei näkynyt vääntymää ulos ja törmäyslista oli vääntynyt sisään.
Olisiko sisältä vaurion aiheuttanut myös jäänyt näkyviin? Nythän reiästä katsottuna sisällä ei näkynyt mitään ylimääräistä. Tietysti laivan asennon muuttuessa on voinut siirtyä muualle.
Olihan aika selvää että taipuma repeämässä oli sisäänpäin.
Siitä vain mallintamaan miten panssarivaunu imisi teräslevyt sisäänpäin.
Puhumattakaan että jos jotain suurta olisi tuolla voimalla rojahtanut kylkeen, olisi siinä panssarivaunun muotoinen klommo kyljessä ulospäin.
Ja entäs se vesi? Miten se katosi että saadaan aikaan vapaa pudotus?
Jos Tuhkimon kenkää pitäisi etsiä, niin sovittaisin repeämään ensin jotain näistä ryssien erikoisjoukkojen iskualuksista.
Siitä vain mallintamaan miten panssarivaunu imisi teräslevyt sisäänpäin.
Puhumattakaan että jos jotain suurta olisi tuolla voimalla rojahtanut kylkeen, olisi siinä panssarivaunun muotoinen klommo kyljessä ulospäin.
Ja entäs se vesi? Miten se katosi että saadaan aikaan vapaa pudotus?
Jos Tuhkimon kenkää pitäisi etsiä, niin sovittaisin repeämään ensin jotain näistä ryssien erikoisjoukkojen iskualuksista.
Viimeksi muokattu:
Tuotahan samainen videontekijä jutteli ruotsalaisen sukeltajan kanssa että rov ei mahtunut tuosta rampin välistä sisään mutta kuitenkin kävi sisällä niin mistä menty. Tuossahan piirretty paikka oikean kyljen puolelta jossa olisi reikä. Aika paljon oli trukkilavaa jne tuolla laivan alla, jostain nekin ovat sinne tippuneet
Eikös silloin oltu jo autokannella tai ainakin laivan sisällä kun nuo näkyivät. Videon väite oli, että tuolla on iso tunnettu reikä, josta sukeltaja neuvottiin menemään sisälle. Nyt löydetty reikä lienee liian takana sopiakseen tuon vanhan videon reiäksi.
raksa11
Ajatusrikollinen
Virallinen tutkintalinja todennäköisesti seuraa tätä viestiketjua, ja tekee sen perusteella lopullisen raporttinsa.
pökö
Kaivo jäässä
Veit sanat suustani, näin ne tekee vaikka eivät sitä mainosta.
Kyllä käsitin että ihan pohjalla olivat kun vielä pöllysi rov:in takia pohjakin niin paljon.
Se reikä oli piirrettykin siihen samaan jossa rov:in reitti piirretty.
Pilssipumppujen ei ole tarkoitus estää laivan uppoamista, ne eivät ole niin tehokkaita. Niiden tarkoitus on poistaa vettä alueilta, joissa vettä ei pitäisi olla - kuten nuo "vesitiiviit" alueet. Loppujen lopuksi, kun laiva kallistuu niin hyvin mahdollisesti toisen puolen pilssipumput ovat jo poissa pelistä. Pilssipumput eivät kykene mihinkään ihmetekoihin tai autokannen tyhjentämiseen, niiden teho ei yksinkertaisesti riitä. Niitä ei ole suunniteltu tuohon käyttöön.
Miten tuollainen reikä sitten vaikuttaisi? Nyt kyseessä oleva reikä on 4 metriä leveä. Vastaesimerkkinä väitteisiisi voisit tutustua vaikka tapaukseen "M/S Sally Albatross", jossa reikä oli 34 m pitkä. Siis aivan järkyttävän iso ja pitkä verrattuna Estoniaan. Sally alkoi kyllä uppoamaan, mutta ei suinkaan kallistumaan, koska vesi tulisi pohjaan tasaisesti - mikään voima ei siis pakota sitä kallistumaan. Estonian käyttäytyminen ei viittaa siis siihen että reikä olisi päässyt pohjaan valumaan, koska silloin laiva olisi tasaisesti uponnut hieman syvemmälle (tasapaino olisi säilynyt).
Vastaavasti, mitä käy kun autokannelle alkaa tulemaan oikeasti vettä? MS Herald of Free Enterprise jätti sen auki, se kaatui ja upposi 90 sekunnissa päästyään vauhtiin jossa sen syväys laski tarpeeksi jolloin se imasi vettä ensimmäisen kerran. Ei reikää, 90 sekuntia ja 200 kuollutta.
Tuleeko laivaan sitten reikiä kun se uppoaa? Katsoitko koskaan miltä Costa Concordia näytti kun se nostettiin? Ja se ei uponnut läheskään niin syvälle, mutta on täysin tohjona. Sanoisin että aikamoinen ihme jos Estonia ei ole täynnä reikiä uponneelta puoleltaan, on siinä ollut aika kovaa terästä silloin - sääli ettei keulaporttiin sitä riittänyt.
Mutta Stargåtessa kyllä pyramidit olivat aika vaikuttavia..
Nyt kun katoin uudestaan niin syvyyslukemasta näkyi että olivatkin joo sisällä, aika pieni väli oli mennä pohjan ja laivan välistä koska syvyyseroa ei ollut kuin pari metriä. Kuitenkin...reikä siellä on ja aika iso. Ja kun pohja on mutapohjaa eikä Costa Concordian tapaan kalliota niin joku ihme juttu on käynyt. Ja kun tuo kohta on vielä irti pohjasta.
Käsitin että MS Herald of Free Enterprisessä ei ollut vedenpitäviä osastoja
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Puhelimella kun lukee viestejä niin tulee herkästi virhenäppäilyjä ja jostain sain sohaistua @burmanm yllä olevaan, sinänsä hyvään ja asialliseen kommenttiin tuollaisen "love" hymiön.
Tuolleen kun vahingossa tekee, pystyykö sellaisen perumaan? Ei sen puolen että moisesta nyt varmaan haittaa ole mut lähinnä kysymyksenä?
Tuolleen kun vahingossa tekee, pystyykö sellaisen perumaan? Ei sen puolen että moisesta nyt varmaan haittaa ole mut lähinnä kysymyksenä?
raksa11
Ajatusrikollinen
Jos laivaan pääsee hörppäys vettä, jonka jälkeen se on taas vesitiivis en näe estettä että se voitaisiin pumpata hiljalleen tyhjäksi. Tietenkään pumpuilla ei pärjätä jos kyljessä on reikä, tai ajetaan autokannen luukut levällään.
Sally Albatross ajettiin matalikkoon, pohja oli pohjassa. Estonia oli jo valmiiksi kallellaan, vaikka vaukaudensäätötankit oli säädetty maksimiinsa. Toispuoleinen reikä vaikuttaisi todellakin asiaa kertauttavasti. Silminnäkiöiden mukaan se Estonian keularamppi oli edelleen kiinni, turha verrata aluksiin, missä on ajettu rampit auki. Neljämetrinen reikä riittää varmasti upottamaan aluksen. Concordia kaatui kivikkoon, estonia upposi pehmeään saveen.
Ei se varsinaisesti uponnut nopeasti katsottuna. Kaatui kyljelleen ja jäi puoliksi pinnalle matalassa vedessä. Ei siis osoita, että laiva kokonaan uppoaisi noin nopeasti.
Paina vain sitä tykkää- nappia viestin alla uudelleen, niin sen pitäisi peruuntua
Kun tuota itse katselin, niin ajatus pikemminkin oli, että kyse ei olisi ollut suorasta törmäyksestä kohti kylkeä, vaan pituussuuntaisesta törmäyksestä sisäpuolen kaareen joka repi kylkeen halkeaman hitsauskohtaansa tms. liitokseen. Katselin kuvaa sillä silmällä, voisiko tuo olla mahdollista enkä pystynyt ainakaan sulkemaan mahdollisuutta pois. Ajatus myös oli, että jokin iso laite (kaivinkoneen luokkaa?) olisi pudonnut läheltä keulaa, jolloin matkaa periaatteessa olisi voinut olla luokkaa 60 metriä (halkeama melko keskikohdalla ja laivan pituus 140 metriä).
Tavallaan tuo viimeisin ajatukseni lähti siitä, että reikä olisikin syntynyt jo kallistuksen takia ennen laivan uppoamista perä edellä, jolloin reikä voi liittyä uppoamiseen. Kun luin onnettomuusraportin yhteenvedon laipiokannelle vievistä kuiluista, osastoinnista, luultavasta varasta 16 vedenpitävän osaston täyttymiselle laipiokannen alla sekä silminnäkijäkuvauksista tapahtumista hyttiosastolla laipiokannen ja autokannen välissä rupesin uskomaan tutkintaraportin johtopäätökseen, että laiva aivan hyvin saattoi upota joka tapauksessa äärimmäisen voimakkaan kallistuman jälkeen, eli ehkä tuo vaurion aiheutuminen jo pinnalla pelkän kallistuman aiheuttaman raskaan lastin syöksyn seurauksena ei ole ihan realistinen. Uppoavan laivan tapauksessa sisäpuolista törmäysenergiaa olisi melkein professorin laskujen mukaan em. skenaariossa. Uskoakseni pitkittäissuuntainen törmäys tukikaareen on myös paljon tuhoisampi halkeamisvaaran kannalta kuin suoran kuulamaisen esineen törmäys ulkoa kylkeen, mutta tuohan pitäisi sitten laskea erikseen.
raksa11
Ajatusrikollinen
Ainutkertaisen "journalismin" luotettavassa valemediassa ollaan huolissaan valheista, kyllähän se pistää ihmetyttämään monen kysymysmerkin voimalla.