Etätyöt

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Sinänsä homma on ihan selvä myös Suomen työlain kannalta. Uusi sopimus, uudet ehdot, uusi palkka. Työntekijä voi ottaa tai jättää. Eri kaupungeissa on aiemminkin ollut eri palkat.

Ja nimenomaan Suomen verotuksen takia Suomessa palkan alennus ja elinkustannusten alennus on erityisen kannattava diili.
 
Eiköhän tähän vaikuta usempi juttu:
  1. Työn suorittaminen etänä voi monissa tehtävissä tehostua merkittävästi, kun matkustamista jää pois. Säästyy sekä aikaa että selvää rahaa. Toimistojen pidostakin voisi saada säästöjä mutta nämä säästöt eivät varmaan ole kovinkaan hyvin realisoituneet vielä, kun ne ehkä ylimitoitetut toimitilat ovat olemassa ja kulut päällä.
  2. Tekijöitä voi etsiä paljon suuremmasta poolista kalliin metropolin ulkopuolelta. Alueiden välisten palkkaerojen pitäisi pientyä.
  3. Joka alalla pitäisi ainakin teoriassa olla avoin kilpailu. Jos kilpailija onnistuu hoitamaan homman halvemmalla, muiden on pakko tulla perässä.
 
Suomessa on ehkä hieman nihkeämpää tämän kanssa (koska ammattiliitot), mutta vähän pidemmällä aikavälillä palkat joustavat etätöiden myötä. Etätyö ei välttämättä tiedä hyvää ns. kasvukeskuksille.

Ei ammattiliitoilla ole paljoakaan tekemistä aloilla joista nyt puhutaan (ammattiliitot ovat vahvoja Suomessa enää pelkästään heikosti koulutetuimmilla aloilla, mutta niissä ei etätöistä puhuta). Palkkojen korjaus voinee tapahtua sen myötä kun vähemmän työtä tehdään Suomessa, koska samaa tasoa saa muualtakin Euroopasta - mutta halvemmalla.

Täällä vain asumiskustannukset ovat kalliit ja ostovoima on pieni. Toki se ei yrityksiä kiinnosta, kysymyshän on korkeintaan "miksi et muuttaisi muualle". Jossain vaiheessa se voi olla ainoa vaihtoehto monelle, koska tässä maassahan saajapuolta ei saa kiusata antamalla vähemmän, jotta saataisiin progressiota pienennettyä.
 
Tekijöitä voi etsiä paljon suuremmasta poolista kalliin metropolin ulkopuolelta. Alueiden välisten palkkaerojen pitäisi pientyä.

Tämä ei oikein pidä paikkaansa Suomessa, koska lähtökohtaisesti osaajat asuvat nimenomaan metropolialueella (ja valtava osa kansastakin).

Joka alalla pitäisi ainakin teoriassa olla avoin kilpailu. Jos kilpailija onnistuu hoitamaan homman halvemmalla, muiden on pakko tulla perässä.

Ei joka alalla kuitenkaan kilpailla siitä kuka myy halvimmalla. Varsinkaan IT-alalla, jossa kyse on enemmänkin erottautumisesta, jotta kilpailijaa ei ole. Tämä ohjaa eri tavalla palkkaustakin, jossa ne erikoisuuksien osaajat ovat tärkeämpiä kuin se palkkaamisen hinta.
 
Piilaaksossa oli aiemmin suosiossa asustella googlen parkkipaikalla autossa, kun asuminen on niin kallista. Koko jenkkilässä on nyt näkynyt asuntojen hintojen nousu hotspottien ulkopuolella porukan paetessa kauemmas etätöihin halvemman asumisen perässä. Palkkojen jousto on luonnollinen seuraus.

Suomessa on ehkä hieman nihkeämpää tämän kanssa (koska ammattiliitot), mutta vähän pidemmällä aikavälillä palkat joustavat etätöiden myötä. Etätyö ei välttämättä tiedä hyvää ns. kasvukeskuksille.

Aika paljon halvemmaksi tulisi firmoille teettää etätyöt etelä-Helsingissä. Jos tästä lähtisi samalla palkalla sinne etätöihin, näppiin jäisi kevyesti kymppitonneja enempi per vuosi. Ei se firmalle tietenkään sopisi, se haluaisi vähintään puolet hyödystä itselleen. Sittenkin siitä voisi löytyä win-win. En yllättyisi, jos tytäryhtiöitä alkaa pompsahdella lahden toiselle puolelle. Verotus vaan on niin ylivoimaisen kevyttä siellä ylemmissä tuloluoksissa.

Jännästi hissi ei kulje täsäkään asiassa kumpaankin suuntaa... jostakin syystä etänä tapahtuvan terapian hyöty jää yksiin käsiin.
 
No voittaahan asiakas siinä hinnasta riippumatta kun ei tarvitse kulkea, käytännössä autolla, terapiaan keskellä päivää. Kilpailu laskee hintoja pidemmällä aikavälillä.
 
No voittaahan asiakas siinä hinnasta riippumatta kun ei tarvitse kulkea, käytännössä autolla, terapiaan keskellä päivää. Kilpailu laskee hintoja pidemmällä aikavälillä.
Tuskinpa - näillä on vähän sellaista kartellinpoikasta, yhteiset lääkäritkin. Laskua kyllä tehdään varsinkin työpaikkapuolella - esmes kun piti tehdä matkaa vähän eksottisempaan paikkaan työpaikkalääkäri laskutti firmaa 40e jokaisesta sähköpostivastauksesta joissa se sanoi että emmä totakaan oikein tiedä.
 
Niin, olen kyllä ollut yhdessä noista kolmesta terveysjätistä töissä. Pienemmät on ainoa kilpailun lähde, joskin on isoissakin eroja kun lasketaan kaikki piilokulut.

Lääkäreiden ahneus ei muutu niin kauan kun koulutuspaikkoja on näin vähän.

Bisnes on yleensä rakennettu niin että ammatinharjoittaja-lääkäri ei saa euroakaan, jos ei laita maileihin vastailusta laskua. Hoitajia kioskin palkkalistoilta saa ilmaiseksi.
 
No voittaahan asiakas siinä hinnasta riippumatta kun ei tarvitse kulkea, käytännössä autolla, terapiaan keskellä päivää. Kilpailu laskee hintoja pidemmällä aikavälillä.
Vaan itsekin yhden tuollaisen "etäterapian" läheltä seuranneena, ei siinä kyllä asiakaskaan juuri mitään saa. Koko session ilmapiiri ja siten myös tuloksetkin ovat melko varmasti kovin laihat ja vertaisinkin tätä ehkä lähinnä peruskoululaisten etäopetukseen kuinka "hyviä" tuloksia noin on saatu ja nyt tuosta oppineena päättäjät pyrkii välttämään etäopiskeluun siirtymistä viimeiseen saakka :rolleyes:
 
Erikoinen terapia jos siinä on ulkopuolisia kuuntelemassa. Ei ihme että tuloksia ei tule.

Kumma, että minä sain oikein hyvin tuloksia 3v terapiasta josta 2v etänä. Muuten olisi pitänyt kokonaan lopettaa. Ja tutkimusten mukaan vaikuttavuus on oikein hyvä.

Se on sitten harmi että Vastaamo vuoti potilastiedot ja siitä ei saa minkäänlaista korvausta mutta se on voi voi.
 
Pitäiskö tuon etätyön nimi muuttaa kotityöksi kun sitä kotona tehdään, ja sen perusteella myös palkkaa alas "työssäkäyntikustannusten" verran?

Itse käyn etätöissä, kotona ei ole mitään asennettavaa.
 
Tunnen minäkin yhden tyypin joka on tehnyt maltalaisille uhkapelifirmoille jne töitä etänä niin että kulkee turistina maasta toiseen oleskeluaikojen mukaan Aasian suunnalla.

Laajempaa etätyötä huitsinkuikassa, oli se vaikka sitten Suomessakin, jarruttaa aika vahvasti perhe jos sellainen on, vaikka nyt taudin aikaan on ollut etäkoulukin mahdollinen. Etäpäiväkoti on esems jo vähän hankalampi järjestää.

Etätyöväki on siksi useinkin riippumattomampaa - nuorta tai sitten muuttaa eläkepäivien edellä vaikka vanhalle synnyinseudulle takaisin.
 
Erikoinen terapia jos siinä on ulkopuolisia kuuntelemassa. Ei ihme että tuloksia ei tule.
Tyttärellämme on älyllinen kehitysvamma + ADHD + dysfasian oireyhtymä +... ja hänen etäterapiaansa tuli sivukorvalla kuunneltua kesälomalla asuntovaunulla ollessamme. Hän toki ihan omassa rauhassaan vaunussa sisällä, ovet ja ikkunat kiinni, kuulokkeet päässä jne. Eli ympäristö tehtynä niin hyväksi kuin noissa olosuhteissa vaan pystyi. Itse olimme vaimon ja koirien kanssa vaunun etuteltassa, mutta ei tuo vaunu nyt niin äänitiivis ole, jotta tuota tarapiaa ei olisi voinut sinne telttaan kuulla. No omasta mielestäni tuo sessio häröili jatkuvasti ihan liikaa, jotta siitä olisi mitään hyötyä tyttärellemme ollut. Terapian antajan mahdollisuudet pitää potilas ns. handussa kun ovat etänä täysin onnettomat vs. mitä ne ovat lähiterapiassa => erittäin helppo itseni kuvitella kuinka "tuloksekasta" tuollainen peruskoulun etäily onkaan, siinä kun sen opettajan pitäisi kyetä handlaamaan useampia oppilaita samalla istunnolla. No way! :(
Pitäiskö tuon etätyön nimi muuttaa kotityöksi kun sitä kotona tehdään, ja sen perusteella myös palkkaa alas "työssäkäyntikustannusten" verran?
Etätyssä jää ne työmatkakulut pois, jotka esim. Hki sisäisessä ovat vieläpä niin pienet että jäävät aina alle verotuksen omavastuurajan = ei saa centin pyörylää noista vähennyksiin. Ynnä etätyössä voi vähentää 900€ työhuonekulun, joten itseasiassa etätyöskennellessä tuo etu on jopa paljon suurempikin kuin vain "työssäkäyntikustannukset". Ja tässä ei vielä puhuttu mitään esim. kotilounas vs. lounasravintola tuomista säästöistä vielä tuohon päälle :cool:
Laajempaa etätyötä huitsinkuikassa, oli se vaikka sitten Suomessakin, jarruttaa aika vahvasti perhe jos sellainen on, vaikka nyt taudin aikaan on ollut etäkoulukin mahdollinen. Etäpäiväkoti on esems jo vähän hankalampi järjestää.
Meilläkin kun muksut ovat jo lentäneet kotoa, niin aika vapaita ollaan jo eläkkeellä olevan emännän kanssa liikkumaan miten halutaan. Itsellenikin kun riittää etätyöskentelyyn läppäri + nettiyhteys, joten voin olla töissä about missä päin maailmaa tahansa. Kesälomaa asuntovaunun kausipaikalla voisi jatkaa kummasti tai viettää ns. pitkiä viikonloppuja. Vaan silti sitä ollaan sen verran tapojemme orjia, jotta kotonahan tässä möllötetään, työhuoneeseen rakennettu täyverisen työofficen olosuhteet isoine näyttöineen jne. niin onhan tuo mukavampaa kuin vaikka asuntovaunun dinetessä yrittää tällä pienellä läppärin ruudulla nysvätä. Tuotakin meinaan tuli kokeiltua himan lattiarempan aikana kun siirryimme asuntovaunullamme Rastilan leirintäalueelle "väistötiloihin", niin olihan tuo melkoista nysväämistä vaikka se ympäristö työajan ulkopuolella toki hieman erilainen olikin vs. kotosalla :cool:
 
Miten vaihtelevaan etätyöpaikkaan suhtaudutaan yleisesti? Lähinnä mieleen tulee työtapaturmat tms. eli vaaditaanko, että työnantaja on tietoinen etätyöpaikasta ja tarvitseeko etätyöstä olla kirjallinen sopimus työnantajan kanssa?
 
Juu, älyllinen kehitysvamma ja ADHD on vaativuustasolla vähän eri luokkaa kuin ne tyypilliset aikuisten trauma-, masennus- ja ahdistusoireet. Ei kannata yleistää liikaa ja riippuu kovasti myös terapeutista onnistuuko homma.
 
Miten vaihtelevaan etätyöpaikkaan suhtaudutaan yleisesti? Lähinnä mieleen tulee työtapaturmat tms. eli vaaditaanko, että työnantaja on tietoinen etätyöpaikasta ja tarvitseeko etätyöstä olla kirjallinen sopimus työnantajan kanssa?
Vakuutus korvaa kyllä työtapaturmat, oli mökillä tai ei, mutta suhtautuminen on penseää, keittiöön tai paskahuusille kävelyä ei hyväksytä työtapaturmaksi, pitäisi kaatua työtuolilla kesken postin kirjoittamisen eli olla suora yhteys työhön.

Siksi yleensä otetaan vapaaehtoinen vapaa-ajan tapaturmavakuutus samasta kioskista, niin voivat yhä vängätä mutta maksuvelvollisuus ei siitä muutu.
 
Ynnä etätyössä voi vähentää 900€ työhuonekulun
Voi vähentää paljon enemmänkin, jos asumiskulut on suuret, on varannut merkittävän osuuden asunnostaan työtilaan ja ehkä vielä hankkinut kalusteita sekä työvälineitä.

Lähinnä siis koskee vastiketta maksavia. Itse laskutan yritykseltäni muutaman tonnin vuodessa asumiskuluosuutta sille varaamastani työtilasta. Saman voisin saada vähennyksenäkin palkkaan. Ehkä 35 m2 tila ei menisi läpi pelkkään etätyöhön.
 
On tuo Intiassakin teettäminen eräänlaista etätyötä. Siellä on halvempaa ja palkat pienemmät. Kun osaamista sieltä löytyy niin miksikäs ei. Halvempi työvoima kelpaa kyllä.

Kotona tehtävä työ olisi ehkä se oikeampi termi, siihen ainoastaan liittyy merkittävä ajansäästö työmatkoista esimerkiksi. Nähtäväksi sitten jää että paljonko kotityötä jatkossa tehdään. Jotkut ihmiset/yritykset ei sitä käsitä, eikä tule sallimaan. Toiset taas antaa täyden vapauden hoitaa hommat missä lystää ja tarjoaa siihen välineet.

Kuten aiemmin mainittu, niin näissä jälkimmäisissä tullaan näkemään että missä ihmiset oikeasti haluavat olla. Kumman tyytyväisiä ihmisiä on viimeaikoina ollut mielestäni palavereissa kun ihmiset tavoitetaan mökeiltään ym.

Ja todella iso ajanasäästö on tapahtunut myös siinä että sitä tajutonta harhailua ja odottelua neukkareihin kokoontumisissa ei enää ole. Neukkarit ei ole enää kuin kurja muisto menneisyydestä.

Nyt on menty 1,5 pakotettuna kotiin, konttorille ei ole asiaa. Teho ei ole ainakaan laskenut, eikä henkilökunnan tyytyväisyys. Jos sinne joskus saa mennä, niin luultavasti itselläni se rajoittuu ehkä yhteen päivään viikossa, jos sitäkään. Maailma muuttui tässä välissä.
 
On se siellä tyhjällä toimistollakin muuttunut. Jos kaikki työntekijät ahdettaisiin takaisin avokonttoriin, ei työrauhaan (kotona ja toimistolla) tottuneet siitä innostuisi.
 
Olen itse tehnyt nyt sen puolitoista vuotta etätöitä, ja käynyt toimistolla sinä aikana ehkä 10-15 kertaa. Viime kesän jälkeen oli muutama viikko kun olin pari-kolme päivää viikosta paikan päällä. Tänä vuonna olen ollut yhden työpäivän paikalla.

Itse sovin jo hyvissä ajoin, että jatketaan samalla tavalla vaikka maailma palailisi normaalimpaan suuntaan. Yhdessä pidetään sitten kerran kuukaudessa sellaisia kehityspäivien tapaisia, että ollaan kaikki naamatusten paikalla. Tiketöintijärjestelmä varmistaa, että tiimin ulkopuolisten pyynnöt tulee hoidettua ja tosiaan palaverit tehostuu kun puolituntinenkin riittää moniin asioihin ihan hyvin. Varjopuolena on se, että palavereja on vastaavasti helpompi survoa kalenteriin.

Avokonttoristakin on reilun vuoden kokemus ja ei koskaan enää. Se oli itse asiassa yksi merkittävä tekijä siihen, miksi vaihdoin viimeksi työpaikkaa. Se paskanjauhamisen kuunteleminen päivästä toiseen on aika leipäännyttävää. Vähän niin kuin pitäisi kahvituntia koko työpäivän :rolleyes:
 
Avokonttori on kyllä aivan kamala. Kai se johonkin työhön sopii, mutta minulle ei lainkaan. Useita vuosia tuollaisessa tuli kärvisteltyä eri muodoissaan.

Ajatteleekohan asiasta päättävät mitään muuta kuin tilakustannuksia, kun noihin siirryttiin? Ensimmäiseen tuollaiseen jouduin 1998. Siinä sentään oli korkeat sermit, joten ääniä ei kauas kuullut eikä kaikkia kävelijöitä nähnyt.
 
Oikein tehdyssä toimistossa olisi esim. 30% istumapaikoista puhelinkoppeja tai muuta äänetöntä tilaa. Niiden keksijä oli ihan fiksu ja idea järkevä.

Toteutusten laatu on about vastaava kuin jos piirustuksissa olisi ollut auto ja ulos tulisi kärry ilman moottoria.
 
Avokonttori on huoltomiehelle melkoinen haaste kun toisella on kuuma ja toisella kylmä ja kolmas kärsii vedosta ja neljäs hajuista, ja kaikki pitäisi saada ilmanvaihtoa rukkaamalla kuntoon.
 
No meillä on termostaatti per 2 jäähdytyspalkkia niin saa ruuvata miten tykkää mutta osa kansasta on silti tyytymätöntä, oli olosuhteet mitä vain. Minäkin, kun kosteus alkoi tänä kesänä mennä reilusti yli 60%, Suomi-mitoituksen tuloilmapatteri ei riittänyt.
 
Heihei, tullaanpa 2020-luvulle! Ei enää ole avokonttoreita, vaan monitoimitiloja! ;D
Sama kuin 'monien mahdollisuuksien talo' asuntoilmoituksessa, kun ei muuta positiivista myyntiargumenttia ole. Tosin monitoimitilassa ei tarvitse istua sen kollegan vieressä, jonka kanssa kemiat aiheuttavat epätoivottuja reaktioita, jos jotain ehdottoman hyviä puolia haetaan.

Meillä on aihetta harjoiteltu muutama vuosi ennen pandemiaa. Tilakäytön säännöt vaihtelevat usein. Aluksi oli hiljaisuus-tilaa, mutta siitä luovuttiin heti, kun sinne pesiytyi yllättäen samat naamat. Tilojen dynaamisuutta haluttiin edistää siten, ettei samaan paikkaan saanut istua peräkkäisinä päivinä, mutta se kuoli hiljakseen. Viimeksi esimiehille varattiin oma alue, jotta heidät löytää tarvittaessa. Samaten osa tiloista on varattu eri projekteille tai toiminnoille, joten yleisesti käytettävät työpisteet vähenevät koko ajan.

Neukkareita on runsaasti ja ikkunattomia koppeja totaaliseen keskittymiseen, mutta niiden käyttö rajattiin, kun jotkut halusivat keskittyä jatkuvasti. Tuohon päälle Huikkanen myi älykonseptin liikeantureineen, jolla löytää vapaat työpisteet. Anturien laatu on surkea, joten tieto paikoista on vain suuntaa antava. Älykonseptiin kuuluu, että tarvittavien työpisteiden määrää arvioidaan älykkäästi anturidatan perusteella eikä paikkaa etsivien haahuilijoiden mukaan. Vinkkinä: työpisteen sijoittaminen tuloilman alle takaa sen, että aina on yksi työpiste vapaana itselle.

Lämmityksen ja ilmanvaihdon kanssa onkin mielenkiintoista, kun toinen tarvitsee pipon ja toinen tukkii poistoventtiilin A4:lla. Myös teippi on hyvä. Neukkareissa on älykäs lämmitys-/ilmanvaihto, jotta tilaa ei lämmitetä turhaan. Hyvin harva osaa käyttää sen ohjausta.

Mutta kyllä monitoimitilan ehdoton kannattavuus on tilasäästö: meillä vuokrattavat neliöt puolittuivat. Tosin samalla ulkoistettiin 20% tilatarpeesta ja neliövuokra nousi 60%. Pandemian vaikutuksesta työpistetarvetta on laskettu 66%:sta 50%:een.
 
Oikein tehdyssä toimistossa olisi esim. 30% istumapaikoista puhelinkoppeja tai muuta äänetöntä tilaa. Niiden keksijä oli ihan fiksu ja idea järkevä.
Tuon tapainen oli se viimeinen avokonttori, jossa kärvistelin ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Se oli uusi talo ja työntekijäryhmä oli mukana suunnittelemassa. Olihan se sinänsä ihan viihtyisä, mutta ei se mun työskentelyyn sopinut. Oli puhelinkoppeja, tiimikoppeja, neukkareita jne. Noissa kävin puhelut soittamassa. Kaikki eivät käyneet. Mun työhön liittyi yleensä kasa paperipiirrustuiksia, mappeja ja tietokone isolla näytöllä. Ei niitä viittynyt raahailla omalta paikalta noihin tiloihin. Silloin kun piti oikeasti tehdä töitä, jäin "yövuoroon" eli aloitin kunnolla hommat vasta muiden lähdettyä kotiin. Usein sitten menikin pitkälle puolenyön jälkeen, kun pääsi aloittamaan vasta 18-19. Normaalityöaikana työteho oli täysin olematon tuohon nähden. Olisin voinut tehdä samat hommat käymällä kaksi kertaa viikossa "yövuorossa", mutta eihän työajanseuranta sellaiseen taipunut, vaan tuolla piti käydä päivätkin lorvimassa ja kirjata tunteja projekteille.

Nykyään voisi ehkä tuota tehdä jo kohtuu hyvin kotoa. 2010-luvun alussa ei kotiini olisi saanut riittävää etäyhteyttä eikä sille olisi löytynyt ymmärrystä.
 
Juu, itse olen silleen downshift-asenteella omien kykyjen alapuolisessa työssä, niin ei haittaa se iltalehti. Tulosta tulee riittävästi kuitenkin vasemmalla kädellä. Loppuun palamisen jäljet näkyy vielä kun kioskin vaihdosta on alle 6kk, niin parempi tehdä liian vähän hommia kuin liikaa.

Kovin kauaa tätä tuskin jaksaa kyllästymättä, mutta ylennystä jo tarjottiin, ja siinä kaupan päälle tuleekin sitten vapaus tehdä taas 100% etätöitä, tällä kertaa ilman keikkailua pitkin maata kun tehtävät hoituu täysin tietokoneella.

En tiedä kyllä siirrynkö kuitenkaan 100-prosenttisesti. Ei-marraskuussa kulku työpaikalle on ihan kiva rutiini.
 
Puolustellaan avokonttoria sen verran että yksittäisen tiimin kokoisena (on mahdollisuus että) tiimin sisällä tieto kulkee sujuvasti. Tosin teamsit yms ajavat samaa asiaa. Paitsi että teams on aivan paska ja hidas selattava kun juttujen määrä threadissa kasvaa eikä vanhempia jutusteluita saa talletettua. Ehkä siinä on ajatuksena että vain uusimmilla jutuilla on merkitystä ja vanhoihin ei ole tarvetta palata. Ärsyttää kun tietää että jostain asiasta on joskus aikaisemmin keskusteltu mutta chatin kelaamiseen menee yli 30min että pääsee oikealle kohdalle. Nopeammin löytyy vastaus kun kysyy uudelleen.

Mutta mm noiden oheislaitteiden kuskaus johonkin puhelinkoppiin on nyt aivan syvältä syntynyt ajatus. Usein työpuheluiden aikana sitä tietokonettakin kuitenkin tarvii. Meilläkin osastolla on lähes kaikilla 2 kpl 27” tuuman näyttöjä, parhailla 3 kpl (osa pienempiä). Ei noita 10min puhelun ajaksi ole järkeä siirrellä edestakaisin.

Tiloja hallinnoivien organisaatioiden toiveunissa ehkä on että usb-c pelastaa maailman. Sehän olisi läppärivalmistajista riippumaton tapa kytkeä kaikki oheislaitteet. 2 näyttöä, näppis, hiiri tms saa kaikki kiinni läppäriin yhdellä piuhalla. Tällöin niitä oheislaitteita voidaan laittaa valmiiksi sinne missä tarvetta on ja vain läppäriä liikutellaan. Tämä on ehkä ainoa tapa saada toimimaan myös uudenaikaiset ilman kiinteää paikkaa olevat avokonttorit. Edelleen tuo yksi piuha menee ehkä johonkin telakkaan mutta nythän on tullut näyttöjä jotka hoitaa telakan virkaa. Sähkötkin siirtyy näytöstä läppärille. Useassa näytössä usb-c virran syöttö on toistaiseksi vain ~60W asti joten ei riitä kaikille (teho)läppäreille.
Ja miksi perinteinen telakka on huono ajatus. Ne perinteiset telakat on valmistaja ja malli kohtaisia. Vuosien saatossa taloon tulee monenlaista mallia läppäreistä ja jokaiselle pöydälle ei ole järkeä pinota erilaisia telakoita.
 
Kyllä mä vaan olen pärjännyt sillä pelkällä läppärillä puhelinkopissa. Se on kyllä ongelma että muut ei niihin mene, ja sitten toimistosta tulee kakofonia. Tiimin sisällä huutelukin häiritsee 8 ihmistä kahden sijasta, kun voisi kysyä Teams-chatissa, vaikka joskus jotain hyödyllistä kuuleekin sivukorvalla niin se ei kompensoi häiriötä.

Mutta meillä onkin huone per tiimi ja omat paikat, jos olisi jokin hotdesking-viritys, jäisin suosiolla kotiin, sellaisen ainoa idea on tarjota paikka niille joiden kotona ei voi työskennellä.

Ehkä oikeasti paras olisi käydä vaikka 3 kertaa viikossa lounaalla toimistolla ja yrittää valita sää siten että pääsee sinne pyörällä, saa kaikki toimiston hyödyt ja lopun aikaa voi kotona keskittyä.
 
Varmaan kiinteässä tiimityössä avokonttori voi tuoda etuja, kun on helpompi hihkaista kuin kävellä huoneesta toiseen. Mutta oma työni ei koskaan ole ollut sellaista ja tosiaan nykyään on monia työkaluja online-keskusteluun.

Etäkokoukset ovat sitten hyviä tai huonoja. Teamsissä on taloyhtiössämme tehty suuret päätökset ja sitä edeltäneet esitykset linjasaneerauksesta. Tuohon sopi erittäin huonosti. Aikaa meni paljon ja kuitenkin mitään ei tapahtunut eli hallituksen, osin järjettömät, esitykset menivät sellaisenaan läpi. Keskustelua ei tullut, lähinnä vain aivan typerää jankkaamista pikkuasioista, joiden aika on vasta saneerauksen aikana.

Pienemmän porukan työkokoukset hoituvat hyvin etänä, kun kaikki osaavat käyttää, puhumaan ehtii ne joiden on tarve ja tylsät kohdat voi tehdä rauhassa omiaan.
 
Tuo hotdesking on varmaan hyvä ajatus hommissa jossa porukka tekee paljon töitä esim asiakkaan luona. Kaikki ei ole samaan aikaan toimistolla tai ainakin hyvin harvoin ovat.
 
Kyllä sitä itse ainakin tuolla konttorilla varsin hyvin viihdyin, viimeksi 1.5v sitten. Avokonttoriahan tuo on, mutta siellä on meidän tiimille leikattuna oma iso huoneensa, meillä kun on tiimissä pari erittäinkin kuuluvalla äänellä jutustelevaa kaveria. Aikaisemmin oltiin isossa yhteistilassa mekin, eikä kukaan toinen tiimi halunnut ikinä olla meidän vieressä, niin nyt kun saatiin uudet tilat sen 2v sitten, niin siellä tosiaan meidät eristettiin omaan loossiimme :D

Toki sitten jos itse haluaa jutustella esim. puhelimessa rauhassa, niin känny käteen ja huoneesta ulos puhelinkoppiin, no probs. Vaan tosiaan viihtyvyyden kannalta kun tuossa tilassa läppä lentää välillä melkoisen naururemakan kera, niin eipä ainakaan itselläni ole ollut valittamista. Juu, ymmärrän että toiset ei tykkää ja heitä häiritsee, mutta ainakaan omaa työhön keskittymistäni tuo ei ole häirinnyt. Jos joku tehtävä tarttee keskittymistä, niin luurit päähän ja jotain tilanteeseen sopivaa musaa soimaan, niin homma toimii :)
 
Itse liikuin muutaman toimipisteen välillä ja olisihan se ollut hyvä, että nomadille olisi ollut jokin vapaa työpiste. Ei se ollut kivaa etsiä jonkun tutumman vapaata työpöytää, neukkaria tai olla tekevinään jotain läppäri sylissä. Avokont... eiku monitoimitila ei sovi kaikkeen ja kaikille, mutta varmasti se hakee muotonsa työelämän muuttuessa ja osin sähköistyessä.

Kun talous tai oikeastaan raha on nykyisin palvonnan kohteena, niin työtiloja optimoidaan kustannusten kautta. Arvioin meillä työtilojen ja -välineiden osuutta per työntekijä ja kyllä se jäi niin marginaaliin palkkaus ja muiden kulujen taakse, ettei monitoimitila saa aiheuttaa juurikaan työn tuottavuuden laskua motivaation puolesta.

Piru piilee myös yksityiskohdissa. Mulle oli ylivoimaisen vaikeaa ajatus, jossa olisi pitänyt istua työtilassa selkä tulosuuntaan. Onneksi isopomolla oli sama ongelma ja suurin osa työpisteistä on sivuittain tai naama tulosuuntaan.
 
Etätyö varmasti jakaa mielipiteitä ja tehokkuus riippuu vähän organisaation koosta ja toimintatavoista.
Meillä on ainakin huomattu, että ns. hiljaisen tiedon likkuminen on stopannut kun ei pidetä enää porukalla kahvitaukoja ja höpistä niitä näitä, yleensä ihan asiaa.

Itse kuulun siihen porukkaan joka tekee duunit mielumin konttorilla(työmatka 6min).

Jos pitäs veikata niin luulen, että etätyön kannattajan on isompien organisaatioiden porukkaa. Liekkö veikkaus sitten miten väärässä?

Ikävä sanoa, mutta johtamis- ja rekrytointikysymys meillä. Mikäli kannusteet ja motivaatio on kaikilla kohdillaan niin valvonnan tarve on vähäisempää ja ihmisillä on halu tehdä töitä tehokkaasti on sijainti mikä tahansa. Etätyö siten meillä toimii erittäin hyvin (40 hlöä).
 
Kyllä se avokonttori on semmonen pirun keksintö.
Se on ennen kaikkea äärimmäisen tehoton ja haittaa pahasti työntekoa ja -tehoa hommissa, joita itse olen tehnyt. Itse en onneksi ole joutunut avokonttoriin sitten opiskeluaikojen. Olen aina tehnyt hommia, johon sisältyy paljon keskustelua puhelimessa ja tuotahan ei voi hoitaa kunnolla, ellei voi tarkastella asioita useammalta näytöltä (entisinä aikoina myös osittain pinoista tai mapeista napatuista papereista), kun keskusteluja vielä käydään englanniksi ja kummankaan (tai neuvotteluttilanteissa useamman) äidinikieli ei ole englanti, äänenlaatua ja riittävää voimakkuutta kaivataan. Ajatus vempeleiden kantamisesta ja asentamisesta puhelun tai etäkokouksen ajaksi johohonkin puhelinkoppiin on ihan naurettava. Joskus taas tarvitaan tiivistä yhteistyötä jonkun asiakkaan kanssa ja silloin pitää eristäytyä eriöön kuin lääkäri ja potilas ikään. Avokonttorissa voi harvemmin ottaa vierasta vastaan tuolla tavoin syystä, että asiakkaan kanssa käyty keskustelu ei kuulu muille eikä muiden puhumat asiat asiakkaalle. Intensiivisessä projektissa avokonttorin väki sitten muuttaa puolipysyvästi kukin kaappaamaansa neuvotteluhuoneeseen ja sinne aletaan kasaamaan projektirekvisiittaa ihan luonnollisista syistä, eli työ edellyttää yksityishuoneen kaappaamista.

Kerran elin läpi sellaisen tilanteen, että kiinteistön omistajan arkkitehti näytti haluavan välttämättä avokonttorimaista ratkaisua, mutta työntekijät onnistuivat omien päälliköiden avustuksella torppaaman ajatuksen. Sitten rakennettiin eräänlainen monitoimitila, jossa pääosalla väestä oli pieni lasikoppi jopa omassa käytössään ja joskus jaettuna toisen tai kolmannenkin kanssa (etenkin juniorit). Arkkitehti vielä kunnostautui käymällä pari kertaa katselmoimassa, ettei kukaan vain teippaa lasiseinille mitään näkyvyyttä peittävää ja yritti kovin vannottaa kiinteistönhallintahenkilöitä vahtimaan käytännön noudattamista sen jälkeenkin, kun arkkitehtia ei enää päästetty tiloihin. Ei tuosta voi tulla muuhun tulokseen kuin, että taustalla on jääräpäinen ideologia joka lienee syntynyt jo aikoina, kun esimies istui pulpetilla tai pienessä lasieriössä avokonttorin etuossa kuin opettaja tai työnjohtaja ikään vahtimassa palkkaorjien tekemisiä. Omasta mielestäni tieto kulkee aika hyvin kahvihuoneissa, kohtaamisissa käytävällä ja vastaavissa tilanteissa, vaikka ihmiset keskittyisivät töihinsä eriöissään. Sitä paitsi työpaikan ulkopuolelta tullut informaatio liikkuu avokonttorissakin hyvin sattumanvaraisesti, jos ollenkaan, kun fiksut ihmiset lisäksi ymmärtävät olla mahdollisimman hiljaa ja mennä puhumaan puhelunsa muualle antaakseen muiden keskittyä keskittymistä vaativiin työtehtäviinsä.
 
Oikein tehdyssä toimistossa olisi esim. 30% istumapaikoista puhelinkoppeja tai muuta äänetöntä tilaa. Niiden keksijä oli ihan fiksu ja idea järkevä.

Toteutusten laatu on about vastaava kuin jos piirustuksissa olisi ollut auto ja ulos tulisi kärry ilman moottoria.
Framery acoustics. Kotimainen yritys. Uskomaton kokemus.
 
Takaisin
Ylös Bottom