Euroopan energiakriisi

B

bungle

Vakionaama
kotte sanoi:
Vaarunvuorelle Korpilahdelle tuollaista pumppuvoimalaitosta erityisesti suunniteltiin 1980
Klikkaa laajentaaksesi..
Posiolla on talon kokoinen pumppu, joka minusta laulaa lähes yötä päivää. Ja sellainen ehkä metrin tai puolentoista metrin halkaisijaltaan oleva puusta tehty putki:
fi.wikipedia.org

Jumiskon voimalaitos – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org

Varastavat vedet mökkirannasta, niin koskettaa itseänikin. Onneksi useimpina vuosina saadaan vedenpinta ainakin kesäksi kohtuu normikorkeuteen. Mutta keväällä kun kerran kävin ja oli vielä jäitä, niin piti hakea saunavedet kottikärryllä 50 metrin päästä rannasta. Tänä vuonna vedenpinta oli arviolta 40 senttiä alempana kuin viime vuonna. Sitä ennen oli muistaakseni joku silta korjaus ja silloin laituri ei ollut vedessä ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Vaarunvuorelle Korpilahdelle tuollaista pumppuvoimalaitosta erityisesti suunniteltiin 1980 ydinvoimalahankkeen kylkiäiseksi. Tsernobylin tapaus hautasi molemmat. Sittemmin Vaarunvuoren alueelle on perustettu luonnonsuojelualueita, mikä estää hankkeen kaivamisen naftaliinista. Tuonne olisi saanut noin sadan metrin putouskorkeuden ja teho olisi ollut luokkaa 500MW, https://drive.google.com/file/d/1xvHN31MXaqc7QzmzJjwjQfCDGH98lITD/view. Sinällään esimerkiksi lähiseutujen suurimman pumppuvoimalan putouskorkeus on vain hiukan runsaat sata metriä, https://en.wikipedia.org/wiki/Kruonis_Pumped_Storage_Plant. Tuon teho on nykyisellään 900MW 12h säiliötilavuudella, mutta vesistörakennelmat on mitoitettu 1600MW:n teholle.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tämä viimeinen lause kiteyttää asian hyvin. Jos nyt jotain hyvää niin vihdoin aletaan puhumaan siitä että tuulivoimasta pelkästään ei ole pelastajaksi.

Olisiko Siperia opettanut meitä niin, että ottaisimme sittenkin käyttöön niitä vesivoimavarastoja, joita Suomen jo rakennetuissa vesistöissä vielä on?

Työryhmä saisi siitäkin jotain lausua, vaikka energiatehokkuusmielessä. Sekin on varmaa, että sähkön tarve lisääntyy ja lisääntyy. Säästämällä emme tästä selviä.
www.suomenmaa.fi

Nyt tuli sähkötyöryhmälle kiire, mutta saisi se silti puuttua Siperian opetuksiinkin - Suomenmaa.fi

Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko asetti perjantaina työryhmän selvittämään toimia, joilla voitaisiin...
www.suomenmaa.fi www.suomenmaa.fi
 
T

tet

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Tämä viimeinen lause kiteyttää asian hyvin. Jos nyt jotain hyvää niin vihdoin aletaan puhumaan siitä että tuulivoimasta pelkästään ei ole pelastajaksi.

Olisiko Siperia opettanut meitä niin, että ottaisimme sittenkin käyttöön niitä vesivoimavarastoja, joita Suomen jo rakennetuissa vesistöissä vielä on?
Klikkaa laajentaaksesi..
Mitäs rakentamatonta meillä sitten vielä on? Sierilä Kemijoella nyt ainakin, vaan eipä mitään muuta merkittävää taida olla.
 
M

Mekaniker

Vakionaama
tet sanoi:
Mitäs rakentamatonta meillä sitten vielä on? Sierilä Kemijoella nyt ainakin, vaan eipä mitään muuta merkittävää taida olla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pieniä lähinnä yksityisomistuksessa olevia vesivoimaloita olisi varmaan kunnostettavissa lähinaapureiden tarpeeseen, rakentamatonta ei saada ensi hätään tehtyä pariin vuoteen? Lakipykälät, koskien suojelu suurin este??
 
M

Mekaniker

Vakionaama
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mekaniker sanoi:
Pieniä lähinnä yksityisomistuksessa olevia vesivoimaloita olisi varmaan kunnostettavissa lähinaapureiden tarpeeseen, rakentamatonta ei saada ensi hätään tehtyä pariin vuoteen? Lakipykälät, koskien suojelu suurin este??
Klikkaa laajentaaksesi..

Sähkön hinnannousu saa Mika Kurun vain hymyilemään – pihan pieni vesivoimala tuottaa hänelle jopa tuhansia euroja kuukaudessa​

Simpeleläinen Mika Kuru on ollut sähkön suhteen omavarainen jo pitkään. Vesivoimala on aikoinaan tuottanut sähköä esimerkiksi myllylle, mutta nyt lähinnä kahdelle omakotitalolle.
yle.fi

Sähkön hinnannousu saa Mika Kurun vain hymyilemään – pihan pieni vesivoimala tuottaa hänelle jopa tuhansia euroja kuukaudessa

Simpeleläinen Mika Kuru on ollut sähkön suhteen omavarainen jo pitkään. Vesivoimala on aikoinaan tuottanut sähköä esimerkiksi myllylle, mutta nyt lähinnä kahdelle omakotitalolle.
yle.fi yle.fi
 
T

tet

Hyperaktiivi
Mekaniker sanoi:
Pieniä lähinnä yksityisomistuksessa olevia vesivoimaloita olisi varmaan kunnostettavissa lähinaapureiden tarpeeseen, rakentamatonta ei saada ensi hätään tehtyä pariin vuoteen? Lakipykälät, koskien suojelu suurin este??
Klikkaa laajentaaksesi..
Niin, tuossa lainauksessa puhuttiin rakennetuista vesistöistä. Ei niissä mitään merkittävää ole enää käyttämättä. Ei edes siinä Sierilässä, joka varmasti olisi suurin voimalaitos joka meidän jo rakennettuihin vesistöihin voitaisiin lisätä. Sen teho tulisi olemaan huimat 44 MW.

Sitten jos mennään rakentamattomien puolelle, niin pieniä vesistöjä voidaan tuhota mielin määrin. Saadaan kappalemääräisesti valtava määrä mitättömän pieniä vesivoimaloita, joiden yhteenlaskettu teho on yksi kärpäsen pieru esim. sen tuulivoimakapan rinnalla, jota tällä hetkellä vuositasolla Suomeen rakennetaan lisää.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Sen teho tulisi olemaan huimat 44 MW.
Klikkaa laajentaaksesi..
Sierilän ja monen muun laitoshankkeen suurempi merkitys olisi kuitenkin laitokseen liittyväässä vesialtaassa, joka edistää muiden vesistöön rakennettujen voimalaitosten tuotantoa sähkön kysyntäaikataulun ehdoilla. Kemijoen rantojen luonnosuojealueetkin ovat rokottaneet aika paljon mahdollisuuksia, joita itse uoma tarjoaisi vesivoimantuotannon keskittämiseksi niihin tunteihin, kun kulutus on suurta ja tuotantotehoa väliaikaisesti uupuu. Ei esimerkiksi Lokan ja Porttipahdan patojen yhteydessä olevien voimalaitosten teho ole järin kummoinen (jos voimalaitosta on ensinkään), mutta vaikutus ulottuu koko alajuoksulle ja kun uoman korkeusero on kokonaisuudessaan suuri ja nuo altaatkin ovat suuria, säädettävää vesivoimakapasiteettia on ominaisuuksien tulona erittäin paljon noiden ansiosta.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
kotte sanoi:
Sierilän ja monen muun laitoshankkeen suurempi merkitys olisi kuitenkin laitokseen liittyväässä vesialtaassa, joka edistää muiden vesistöön rakennettujen voimalaitosten tuotantoa sähkön kysyntäaikataulun ehdoilla. Kemijoen rantojen luonnosuojealueetkin ovat rokottaneet aika paljon mahdollisuuksia, joita itse uoma tarjoaisi vesivoimantuotannon keskittämiseksi niihin tunteihin, kun kulutus on suurta ja tuotantotehoa väliaikaisesti uupuu. Ei esimerkiksi Lokan ja Porttipahdan patojen yhteydessä olevien voimalaitosten teho ole järin kummoinen (jos voimalaitosta on ensinkään), mutta vaikutus ulottuu koko alajuoksulle ja kun uoman korkeusero on kokonaisuudessaan suuri ja nuo altaatkin ovat suuria, säädettävää vesivoimakapasiteettia on ominaisuuksien tulona erittäin paljon noiden ansiosta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Voiko noissakaan tehoa säätää muuten kuin ohijuoksutuksilla, kun joessa pitää pitää vakiovirtaus?
Jotenkin tuntuu tyhmältä että tuulen takia pitää energiaa ohijuoksuttaa? Sama energiahan saataisiin ilman tuulivoimaakin?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Voiko noissakaan tehoa säätää muuten kuin ohijuoksutuksilla, kun joessa pitää pitää vakiovirtaus?
Klikkaa laajentaaksesi..
Suuret altaat tekevät mahdolliseksi muuttaa joen virtaamaa varsin huomattavasti. Kemijoessahan näitä ovat Kitisen ja Luiron latvojen Porttipahta ja Lokka sekä Kemijärvi. Jos matkalla on pienempiä puskureita, koko joki saadaan suhteellisen tarkasti "syttymään" ja "sammumaan" tarpeen mukaan.

Tilanne paranisi, jos Kemijoen vesistössä olisi enemmän varastoja. Oulujoen vesistö on paljon ideaalisempi tuossa suhteessa, kun joen voi Oulujärvestä eteen päin sulkea joksikin aikaa melkein kokonaan ja juoksuttaa taas myöhemmin kuin tulva-aikaan. Tuollaiseen uomaan voi rakentaa kevättulvan mukaan mitoitetut voimalaitoskoneistot, jolloin ne saa toimimaan tuulivoiman akkuina, eli joki tukkoon, kun tuulee hyvin ja kun ei tuule, juoksutus joen täydeltä. Normaalisadanta ei kykene tuottamaan huippuvirtaamaa kuin jakso kerrallaan, minkä jälkeen tarvitaan leposykli.
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Eikös noille altaille ole korkeuden ala- ja ylärajat määriteltynä ja sen mukaan vettä juoksutetaan.
Jos yläraja uhkaa ylittyä (juuri nyt tai ennustetun sateen vuoksi), ohijuoksutetaan.
Jos alaraja uhkaa alittua voidaan jopa sähköntuotanto keskeyttää,
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Harrastelija sanoi:
Eikös noille altaille ole korkeuden ala- ja ylärajat määriteltynä ja sen mukaan vettä juoksutetaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
On, mutta rajat on aika pitkälti määritelty melko salliviksi voimantuontannon näkökulmasta. Jos ero on metrinkin, suuren järven säätelyvesivarasto voi olla valtava. Noissa tekojärvissä ylä- ja alarajan ero on määritelty teknisistä lähtökohdista ja voi olla todella monia metrejä.
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Toki voimalaitos pyrkii pitämään vedenpinnan lähellä ylärajaa. Ainakin ennen talvea jotta saa myytyä enemmän sähköä talvella (kalliimpaan hintaan).
 
T

tet

Hyperaktiivi
Harrastelija sanoi:
Toki voimalaitos pyrkii pitämään vedenpinnan lähellä ylärajaa. Ainakin ennen talvea jotta saa myytyä enemmän sähköä talvella (kalliimpaan hintaan).
Klikkaa laajentaaksesi..
Kemi- ja Oulujoen voimalaitokset huolehtivat valtaosasta Suomen säätövoimaa, juuri kuten kotte noista altaista mainitsi - kaikki saman joen laitokset enemmän tai vähemmän yhteisohjauksessa. Ei niillä pyritä pitämään vedenpintaa aina ylhäällä, vaan nimenomaan niillä pyritään pitämään tuotanto mahdollisimman samankaltaisena kuin kulutus. Siksi jokien vedenpinta elää sekä päivä- että viikkorytmissä, kuten sähkönkulutus.

Sitten jos puhutaan altaattomista vesistöistä (tai sellaisista joiden altaiden pintaa ei ole lupa veivata ylös-alas), niin ne ajavat joko vakiopinnankorkeutta, tai sitten virtaaman mukaan luonnollista pinnankorkeutta jäljitellen. Joka tapauksessa lupaehdon mukaan. Vain suuria altaista sisältävät vesistöt osallistuvat säätövoimaan, ja voimalaitoksen omistaja veivaa pintoja justiinsa siten millaisen luvan on viranomaisilta saanut.

Altaattomassa jokiuomassa oleva laitos ei pysty valitsemaan käyntitehoaan, vaan sen määrää joen luonnollinen virtaama - muuten joki on hyvin äkkiä tyhjä joko ylä- tai alajuoksun puolelta. Jos alajuoksun, niin sen jälkeen hyvin pian vesi menee padosta yli ja vie sen mennessään.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

EXCLUSIVE German gas levy to be set at 2-3 eur cents per kwh - sources​

www.reuters.com

Exclusive: German gas levy to be set at 2-3 euro cents per kilowatt hour

Germany's incoming gas price levy, which is meant to distribute the high costs of replacing Russian gas among all end-consumers, is to be set at between 2 and 3 euro cents per kilowatt hour (kWh), industry and government sources said.
www.reuters.com www.reuters.com
www.reuters.com

German cabinet agrees to gas levy for consumers from October

Germany's cabinet has agreed to introduce a planned levy on gas consumers from October to help suppliers hit by soaring gas import prices caused by Russia's invasion of Ukraine, the economy ministry said on Thursday.
www.reuters.com www.reuters.com
 
L

Lassi

Jäsen
Kai jonkun verran lisää säätövoimaa saataisiin lisäämällä nykyisiin laitoksiin lisää koneistoja. Säätövaihtelua saataisiin suuremmaksi. Vuorokauden huipputunteina voitaisiin juoksuttaa suuremmilla virtaamilla, ja toisaalta pitää hiljaisina tunteina luukut vielä enemmän kiinni. Taitavat vain olla varsin kalliita käyttötunteihin nähden.

Esimerkiksi Vuoksessa Tainionkosken voimalaitoksen rakennevirtaama on 869 m3/s ja Imatrankosken 930 m3/s. Itse joessahan voisi kai toista tuhatta kuutiota virrata, ilman että Imatra lilluisi tulvassa, kun huiput olleet 1115 m3/s.
 
K

Koelli

Aktiivinen jäsen
janti sanoi:

EXCLUSIVE German gas levy to be set at 2-3 eur cents per kwh - sources​

www.reuters.com

Exclusive: German gas levy to be set at 2-3 euro cents per kilowatt hour

Germany's incoming gas price levy, which is meant to distribute the high costs of replacing Russian gas among all end-consumers, is to be set at between 2 and 3 euro cents per kilowatt hour (kWh), industry and government sources said.
www.reuters.com www.reuters.com
www.reuters.com

German cabinet agrees to gas levy for consumers from October

Germany's cabinet has agreed to introduce a planned levy on gas consumers from October to help suppliers hit by soaring gas import prices caused by Russia's invasion of Ukraine, the economy ministry said on Thursday.
www.reuters.com www.reuters.com
Klikkaa laajentaaksesi..
Mutta miten tämä auttaa siinä, että kaasua ei yksinkertaisesti ole riittävästi? Jos ymmärsin oikein, niin tämähän demotivoi säästämään kaasua.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Lassi sanoi:
Esimerkiksi Vuoksessa Tainionkosken voimalaitoksen rakennevirtaama on 869 m3/s ja Imatrankosken 930 m3/s. Itse joessahan voisi kai toista tuhatta kuutiota virrata, ilman että Imatra lilluisi tulvassa, kun huiput olleet 1115 m3/s.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vuoksi on erikoistapaus, koska virtaa Suomesta ulkomaille. Oltakoon naapurista mitä mieltä tahansa, kansainväliset sopimukset ovat juoksutusasiassa varsin selvät ja käytännöt selvät: asiasta on oltava rajanaapurin kanssa yhteisymmärräys. Asiasta oli jotakin ulkomaalaislähtöistä julkista polemiikkiakin muistaakseni noin viimeksi kuluneen vuosijakson aikana.

On omassa kansallisessa kontrollissa olevien voimalaitosten tehoa vuosien saatossa nostettukin pikku hiljaa koneistojen normaalin uusimiskierron yhteydessä, mutta virtaaman nostossa ei ole mieltä, ellei suurempaa virtaamaa voi käyttää säännöllisesti hyväksi. Tuo puolestaan edellyttää jonkinlaisia varastoaltaita vesistössä, jotta huippuvirtaama saadaan aikaan, kun virtaamaa on sitä edeltävän jakson aikana kuristettu eikä perussadannan tarjoamaa virtausta keskimäärin ylitetä.
 
L

Lassi

Jäsen
Mutta olisko virtaamien nostossa järkeä, jos sähkömarkkinan tulevaisuus on se että tyynen pilvisen päivän hinta on >50 c/kWh ja aurinkoisen ja tuulisen päivän hinta on 0.

Pumppuvoimalat suomessa toinen kysymys. Reilulla maan muokkauksella joitain paikkoja kyllä löytyisi noin sadan hehtaarin altaille, joista vesistöön saataisiin 100 - 150 metrin korkeusero. Hintaa vaan tulee.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Lassi sanoi:
Mutta olisko virtaamien nostossa järkeä, jos sähkömarkkinan tulevaisuus on se että tyynen pilvisen päivän hinta on >50 c/kWh ja aurinkoisen ja tuulisen päivän hinta on 0.
Klikkaa laajentaaksesi..
Nykyistäkin suurempi järki, jos oheen rakennettaisiin kunnollisia patoaltaita tai niitä on ennestään, mutta ilman patoaltaita ei välttämättä nyt eikä tulevaisuudessakaan. Yleensä tuo tulisi paljon halvemmaksi kuin pumppuvoimaloiden rakentaminen, koska vettä virtaa jo luonnostaan eli ei tarvitse pumpata lainkaan eikä tuosta koidu häviöitäkään.

Ylimääräiselle sähkölle olisi muitakin ja paremmin skaalatuvia käyttökohteita (kovalla tuulella) kuin pumppuvoimalaitokset.
 
L

Lurkus

Vakionaama
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tämäkin himmeli on karannut käsistä.

Joku ruotsalainen on todennut kommenteissa että 10 snt/kWh hiilellä tuotettuun sähköön, kaasuun 5 snt/kWh ja öljyyn 8 snt/kWh.
https://twitter.com/x/status/1559892242491355136

1660750136879.png
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Mistäs nyt tulee kun täälläkin niin kovin toimivaksi kehuttua markkinamallia kyseenalaistetaan Fingridin suunnasta?
Klikkaa laajentaaksesi..
Nordpoolgroupin algoritmeissa on käsittääkseni ennenkin todettu kummallisuuksia. "Kukkaset" yleensä tulevat ilmi, kun tilanne on sellainen, jota kukaan ei ole aikaisemmin osannut kuvitellakaan. Tuo systeemi sallii melkein mielikuvitekstillisia tarjouskuvioita sekä tuotannon että kulutuksen puolella eikä ole ollenkaan selvää, että kaikki mahdolliset yhdistelmät on selvitetty loppuun saakka. Sama se on osakepörsseissäkin, eli ihmiset ja algoritmit saavat yhdessä aikaan kummallisia seurauksia. Kaiketihan noita seurataan ja pahat aikoinaan korjataan, mutta tuollaista markkinatalous voi olla, kummallisen pelin pelaamista. Mutta teki nykytilanteessa miten vain, sotkua siitä kuitenkin seuraa. Tuotanto ei riitä, kun Euroopan sähköhuolto on niin suurelta osin laskettu maakaasun varaan ja tuota ei ole saatu riittävästi ainakaan vuoteen ja hullummaksi on saatavuus koko ajan mennyt ja samalla hinnat nousseet pilviin, kun jämistä kilpaillaan.
 
B

bungle

Vakionaama
kotte sanoi:
jämistä kilpaillaan.
Klikkaa laajentaaksesi..

Kuinka ahnaasti (missä liikkuu raja)? Kai siellä alkaa ostajat jossain vaiheessa vähetä? Kun Uniper saa alkaa nostamaan hintaa osittain myös vanhoihin sopimuksiin, niin eiköhän teollisuutta ajeta alas. Jäljelle jää kotitaloudet, mutta siellä varmaan varaudutaan sossun tukiin tai ostetaan makuupusseja.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
bungle sanoi:
missä liikkuu raja
Klikkaa laajentaaksesi..
Eikös Teksasissa olleet vielä kertaluokkia korkeammat, kun jäätävä lumimyrsky iski? Ei tuolla mitään rajaa ole ja kun markkinosapuolet eivät selvästikään osaa hommaansa (lyhyesti yleistäen tiivstettynä), mitä vain voi odottaakin.
 
B

bungle

Vakionaama
fraatti sanoi:
Taipuuko jollain ruotsi?
Klikkaa laajentaaksesi..
Seminaari versio:
fortum.videosync.fi

Fortum webbinarie: En elmarknad för netto noll

En elmarknad för netto noll Vinterns höga elpriser har knappast undgått någon och debatten om energiförsörjningen i samhället har gått på högvarv. Kriget i Ukraina har också belyst den säkerhetspolitiska aspekten av att ha en robust kraftförsörjning på hemmaplan som klarar av att hantera stora...
fortum.videosync.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Hinnat alkavat iskemään yrityksiin, REC solar keskeyttää tuotannon Norjassa korkean sähköhinnan takia. Firma on tuottanut aurinkopaneeleihin piikiekkoja.

REC produces silicon materials for photovoltaics (PV) applications and multicrystalline wafers, as well as solar cells and modules.

www.vg.no

Opplysninger til VG: Rec Solar stanser driften midlertidig på grunn av strømprisene

Solcelleselskapet Rec Solar varsler produksjonsstopp på grunn av høye strømregninger. Det er snakk om så mye som 26 uker, ifølge VGs opplysninger.
www.vg.no www.vg.no
 
T

tet

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Hinnat alkavat iskemään yrityksiin, REC solar keskeyttää tuotannon Norjassa korkean sähköhinnan takia. Firma on tuottanut aurinkopaneeleihin piikiekkoja.

REC produces silicon materials for photovoltaics (PV) applications and multicrystalline wafers, as well as solar cells and modules.

www.vg.no

Opplysninger til VG: Rec Solar stanser driften midlertidig på grunn av strømprisene

Solcelleselskapet Rec Solar varsler produksjonsstopp på grunn av høye strømregninger. Det er snakk om så mye som 26 uker, ifølge VGs opplysninger.
www.vg.no www.vg.no
Klikkaa laajentaaksesi..
Tässäkin kaiketi takana pitkän toimitussopimuksen hintaorjuus, kuten Uniperillä? Markkitaloudenhan pitäisi mahdollistaa kannattava tuotanto, pistetään vaan piikiekoille hintaa lisää. Nyt ei näemmä pistetä, eli kaiketi on luvattu tietyllä hintaa toimittaa?
 
B

bungle

Vakionaama
tet sanoi:
yt ei näemmä pistetä, eli kaiketi on luvattu tietyllä hintaa toimittaa?
Klikkaa laajentaaksesi..

Mihin ne sopimukset ja lupaukset katoaa laittamalla tehtaan kiinni? Ei ne Uniperillakaan katoa vaan jostain pitää haalia kaasua vaikka tappiolla, muuten tulee kalliita sopimusriitoja. Tod. näk. tuossa markkinassa (norjalainen artikkeli) sopimukset täytetään ja uusia ei ole saatu myytyä juuri korotusten takia (tai nähdään että bisnekseltä putoaa pohja ja kilpailijat ei kärsi samasta ongelmasta).
 
Viimeksi muokattu:
B

bungle

Vakionaama
kotte sanoi:
Kai noilla on tuotantoa muuallakin, esim. uuden omistajan kotimaassa Intiassa? Sähkön hintakaan ei liene ainoa kustannustekijä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Aivan. Suomessakin suljetaan tuottavia laitoksia, koska muualla tuottaa paremmin. Mutta tuossa tuon tehtaan kohdalla ainakin mainittiin, että olisi väliaikainen juuri sähkön hinnan takia. Voi olla tietty, että kiristetään hallitusta tukipaketteihin.
 
Viimeksi muokattu:
J

jmaja

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Markkitaloudenhan pitäisi mahdollistaa kannattava tuotanto, pistetään vaan piikiekoille hintaa lisää.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei se nyt ihan niin helppoa ole. Hinta vaikuttaa menekkiin ja on suuri etu, jos saa myytyä etukäteen tuotannon pitkillä sopimuksilla.

Nythän tuotantokustannukset kasvaa vain Euroopassa. Pitää pystyä kilpailemaan muidenkin maaosien kanssa, varsinkin niin globaaleilla tuotteilla kuin piikiekot.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Saksa laskee kaasun alvia 19% → 7% holpottaakseen kuluttajia ja yrityksiä.

Saksa alentaa kaasun alvia – lievittää kaasumaksun kuluttajille aiheuttamaa taakkaa
Muutos tulee voimaan lokakuun alussa ja on voimassa niin pitkään kuin maakaasusta peritään lisämaksua.
www.talouselama.fi

Saksa alentaa kaasun alvia – lievittää kaasumaksun kuluttajille aiheuttamaa taakkaa

Muutos tulee voimaan lokakuun alussa ja on voimassa niin pitkään kuin maakaasusta peritään lisämaksua.
www.talouselama.fi www.talouselama.fi
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom