Veikkaisin, että markkinoilta poistetaan kaasulla tehty sähkö, ja sitä ostetaan verkkoyhtiön toimesta kiinteällä kateprosentilla tms himmelillä tuottajilta tarvittava määrä. Jostain toisesta pohjattomasta kassasta sitten uuden markkinahinnan ja tuottajakorvauksen erotus.
Tuo ei ainakaan laskisi sähkön eikä kaasun kulutusta ja kun kateprosentti on joka tapauksessa pieni, rahathan menevät polttoaineeseen, ei voi kuin toivottaa onnea finanssiministerille ja tämän alaisille, kun lähtee ostelemaan tuota polttoainetta markkinoilta, jotta on, mistä ottaa subventoitava pääkustannustekijä.
En tiedä mitä kaavailevat mutta itse arvelisin että maakaasulla sähköä jauhava saisi kyllä rahansa kuten tähänkin asti mutta jollaintapaa muiden tuotantomuotojen saama korvaus olisi alhaisempi kuin maakaasun asettama marginaalihinta.
Ongelma on siinä, että Venäjältä on hanat kuristettu melkein kiinni. On tuonne sovittu kiinteät hinnat, mutta ei auta, kun kaasua ei vain anneta. Silti on toimitettava eteen päin sovitulla hinnalla.
Toki noin, eli kaikki kiinteähintaiset myyntisopimukset päättyisivät oletuksena konkurssiin menneen yrityksen osalta. Samalla organisaation toiminta vaarantuisi, eli konkurssipesän intressinä tuskin on pyörittään pesää, jossa on potentiaalisia suuria vastuita, kun vastuut voi välttää, kun panee pillit kerrassaan pussiin. Lopputuloksena sitten tuon tapahtumisesta olisi laajemmin, että ei kaasua eikä sähköä, mikä on omalla tavallaan ratkaisu, mutta samalla potku aikaisemmat monin verroin ylittäville ongelmille.
Siis dieselmoottorin hyötysuhde on luokkaa 50% voimalaitosmittakaavassa. Lopusta tehdään pakokaasukattilalla hyöryturbiinilla sähköä, jolloin kokonaishyötysuhde polttoaineesta sähköksi on yli 60%.
Ei pääse noin korkeaan hyötysuhteeseen, tuskinpa edes 55% tasolle. Muistelisin nähneeni lukuja, että jonnekin 52...53% luokkaan. Dieselin pakokaasut ovat aika viileitä, joten ei noista paljon enää irtoa, kun on jo hyödynnetty suuri osa turbossa. Jäähdytysvedestä ei irtoa enää nimeksikään. Harvalla kombilaitoksellakaan pääsee yli 60% (toki joillakin pari prosenttiyksikköä päälle jatkuvalla optimituotannolla, mutta puhutaan maailmaennätysluokasta).
On perinteisiä vanhanaikaisia konkursseja ja sitten lievempiä muotoja, joita varten on myöhemmin säädetty omaa lainsäädäntöään
Aikamoista optimismia uskoa, että asiat menisivät noin sulavasti ja toiminta voisi jatkua. Se voi jatkua vain uudentyyppisissä konkursseissa, joissa vastuiden katoaminen on (käytännössä vaikea) neuvottelukysymys. Perinteinen konkurssi johtaa siihen, että sähkön tuotanto loppuu. Piste. Tuota ei elvytetä nopeasti, puhutaan vuosista. Ei sähkövoimalaitoksesta pysty velkojat irroittelemaan juuri mitään hyödyllistä käytettäväksi muualla merkittävään sähkön tuotantoon eikä konkurssihallinto pääse eroon hintasopimuksistaan, jos liiketoiminta jatkuu.
No miksi kannatat sitten nykyistä markkinamallia, joka tuntuisi pyörivän aika perinteisen (lue vanhanaikaisen) mallin mukaan, ja vastustat erityisesti sen pehmennyksiä? Nykyinen markkinamalli voi johtaa siihen, että puolet Euroopan kotitalouksista saa olla ilman sähköä ja kaasua (kun ei ole varaa sitä ostaa). Voi mennä tosin muutama talvi, että saadaan ihmisten omaisuus realisoitua sähköön ja kaikki sossun luukulle.
No, ainakin tuo saattaa pitää systeemin pyörimässä. Voivathan kotitaloudet sinnitellä puolella sähköllä ja puolella kaasulla (todellisuudessa varmaan enemmällä, jos kova hinta kannustaa kansaa säästämään enemmän).
www.ft.com
Tuo on aika raaka yksinkertaistus. EU on jo pitempään selvitellyt mahdollisuuksia tasoittaa hintojen heilahtelua energiamarkkinoilla. Energinmarkkinoiden toimijoilla ei ole juuri minkäänlaista tukea stabiloimaan tilannetta, kun kurssit pomppivat hyvin nopeasti akuutin kysyntä- ja tarjontataspainon muutoksissa. Esimerkiksi valuuttakaupan puolella keskuspankit tasoittavat valuuttakurssiheilahteluja, kun heilahtelut lyövät yli (keskuspankeilla on syvempää tietoa ilmiöistä, jotka vaikuttavat heilunnan taustalla ja toisaalta pitkäaikaisista trendeistä). Pitkäaikaisten trendien on tarkoituskin "lyödä lävitse", mutta näiden muutosten tulisi yleensä olla hitaita, kuten taustankin muuttuminen usein on. Energiamarkkinatkin kaipaisivat tuollaisen keskuspankin kaltaista luotettavimman vastuunkantajan roolia näissä häiriötilanteissa kurssiheilahdusten vaimentajana.
tvpworld.com
Toivottavasti ei enää koskaan avaudu.
Joku tuollainen voisi toimia. Oikeastaan hulluinta on, että kaasuvarastojen lataaminen nostaa poskettomasti marginaalisähkön hintaa. Kulutettu ja varastoitu kaasu voisivat hyvin olla eri kategoriaa, koska varastoitu kaasuhan tulee markkinoille myöhemmin ja tavallaan tulee vasta siinä vaiheessa pitäisi tulla rasittamaan sähkön hintaa. Eihän johdossa siirretty sähkökään mene joka välissä sähköpörssin kautta joka muuntajassa ja muussa värkissä matkalla.
Tämä koskee kaikkea poltettavaa ja hamstrattavaa yhtä lailla. Myös osittain vesivoimaa. Toimiiko kaasu tässä mielessä sitten eri tavalla ja miksi (vs. esim. hiilikasa)? Edit. jaa kyse on merit orderista ja siitä, että kaasulaitoksia taitaa olla niin paljon. Edit. muuttuuko tuo merit order hintojen vaihtuessa? Vai mikä sen määrittää?
Veden juoksuttaminen varastoaltaaseen ei vaikuta sähkön hintaan sitä sun tätä, mutta varaston veden pinnan korkeus kyllä noteerataan futuureiden hinnoissa. Eli tuo vaikuttaa sitä kautta, että vesivoiman tuottajat antavat halvempia tarjouksia pörssiin, jos vettä uhkaa olla niin paljon jossakin vaiheessa, että on riski ohijuoksutustarpeesta jossakin vaiheessa. Hintatarjoukset puolestaan nousevat, jotta vettä on niin vähän, että sitä ei ehkä riitä koko teholla käytettäväksi siinä vaiheessa, kun hintataso on ennustettavasti korkealla.
www.expressen.se
Arvioivat että olisi käytössä vasta marraskuun lopussa ja vaikuttaa erityisesti Etelä-Ruotsiin. Pikaisesti pohdittuna vaikuttaa täten myös luonnollisesti Suomeen, koska tälläkin hetkellä sieltä siirtoyhteyksien kautta tulee sähköä myös meille.Ruotsissa uutinen? on ettei Ringhals reaktori voida käynnistää suunniltelman mukaisesti vuosihuollon jälkeen
Experten: Dubbelsmäll mot elpriset av stoppet
Kärnkraftverket Ringhals 4 kommer inte att kunna startas som planerat efter sommarens årliga underhåll. Det innebär ett produktionstapp med omkring hälften av Ringhals vanliga produktion. – Det kommer få stora konsekvenser för elpriserna i elområde 3 och elområde 4, säger Christian Holtz...
Yksi kivi lisää jo ylikuormattuun veneeseen...
Tuon jutun mukaan (primääripiirin) paineistin (tryckhållare) on vioittunut. Olisiko siellä jokin sauma revennyt koepaineistuksessa sitten?
Miten tuossa systeemissä päätetään, kuka maksaa mitäkin hintaa, vai jaetaanko koko potti tasan kaikille? Tuossahan siis kaikillle muille tuottajille paitsi kaasulla tuottaville on alempi hinta. Kuka maksaa sen "kaasusähkön" lisähinnan, vai jaetaanko se tasan kaikille ostajille?
samtiden.nu
Ruotsissa ei ainakaan olisi erikoista. Siellähän oli noita jopa vuosikausien seisokkeja ydinvoimaloissa vastaavista syistä vuosia sitten. Jos laitokset on ollut tarkoitus ajaa alas, on suurisuuntaisia kunnostustarpeita vältelty, jos mahdollista, mutta jossakin vaiheessa sitten ei enää voida laistaa eikä käyttöä jatkaa ennen vikojen korjausta.
Tuo olisi melkoinen piristysruiske sähkövarastoteknologialle, jos otettaisiin käyttöön. Noiden, joille maksetaan sähköstä vähemmän, kannattaisi pantata sähköään ja tallettaa se sähkövarastoon. Sieltä sitten voi myydä kannattavasti, kun hinnat kohoavat niukemman tarjonnan aikaan. Tuo varmaan lisäisi kalleimmin tehdyn sähkön osuutta suurimman niukkuuden aikana, joten hinnat nousisivat jo valmiiksi. Moisia keinottelumahdollisuuksia ei ole ennen monihintasähköä ollutkaan (toki tuttua muiden hyödykkeiden kohdalta, porsaanreikiä keksitään jatkuvasti lisää, vaikka niitä yritetään tukkia).
Tätä juuri tarkoitin kun tulee pahempi tilanne se edellinen paha tilanne unohtuu. Seuraavaksi jos ruuan hinta nousee niin korkeaksi ettei ole varaa syödä niin kodin lämmittäminen unohtuu. Ai ei ole tarvetta päästä alle 20snt/kwh hintoihin. Hyväksyt että Suomalaisten sähkön hinta on tästä eteen päin aina nelin kertainen verrattuna aikaa ennen sotaa.
Kirjoitin, että pitää päästä alle 20, mutta ei 4-6. Suomessa sähkö oli todella halpaa. Siirron ja verojen jälkeen maksoi 10-20. Siitä korotus 25-35 ei ole ehkä aivan mahdoton eikä varsinkaan nelinkertainen.
