Euroopan energiakriisi

kotte

Hyperaktiivi
Miksiköhän Suomesta ei ole yhteyttä SE2 alueelle?
Rajajohtoja ei voi rakentaa yksipuolisen halun perusteella, eli kummankin osapuolen on asiaan suostuttava. Palataan asiaan sitten, kun Pohjanlahden rannalle on ensin rakennusluvat, rahoitus ja rahoituspäätökset nykyiseen nähden viisinkertaiselle määrälle tuulivoimaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Saksalaiset ovat äänestämällä valinneet tämän tien.

Muualla Euroopassa rakennetaan ydinvoimaa, mutta edes Ranska ei ole ydinvoimansa tuotanto-ongelmille immuuni.

Tietysti siis pitää hakea esimerkiksi rullaavien katkojen Kiina.

Kyllä vain... Kiinassa on ollut ongelmansa ja yksi iso syy oli välien tulehtuminen Australian kanssa ja päättivät lopettaa kivihiilen oston sieltä. Eivät saaneet heti omaa tuotantoaan nostettua, mutta se ongelma taitaa olla taklattu.

Ja lisäksi tuo kaupallisen kokoluokan kuulakekovoimala on huima saavutus. Sen kun kiina alkaa monistamaan vauhdilla niin niiden energiaverkko pian toimii jollain muulla kuin oikukkaalla tuulella.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta ei... Tuulivoimaa vain lisää ja lisää. Mitä enemmän sekaisin systeemi saadaan sitä kannattavampaa tuulivoima on kun såhkönhinta nousee.
Jollei ole kumpaakaan, on muna-kana-ongelma käsillä.Toinen täytyy rakentaa ensin. Ei voi varastoida, jollei ole primäärihyödykettäkään. Jos on liikaa primäärihyödykettä, kannattavimmat varastointikohteet tulevat esille, jollin niihin liittyvät investointiriskitkin pienenevät.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tässä oli juttu brittien tuulivoimasta ja siihen liittyneistä ongelmista. 2020 tuulivoima kattoi 25% energiantuotannosta ja artikkelin kirjoitushetkellä(loppusyksy 2021) vain 7%. Melkoinen ero. :oops: Siitä tuo brittien persiilleen mennyt tilanne on johtunut isolta osin.

Dead calm

The situation is especially acute in the U.K., where wind is currently providing only 7% of the country’s energy makeup—a steep drop from the 25% it generated on average across 2020.

The U.K.’s offshore wind sector had been a success story of the energy transition, drastically cutting emissions by rolling out 24GW of wind power over the past decade—enough to power 7.2 million homes. But as wind slowed and the price of carbon credits rose to record highs, the electricity market has experienced extreme volatility.


“We have very steep targets for increased renewable energy penetration, and the growing problem alongside of that is this fluctuation in prices that we’re seeing,” says Finlay Clark, an offshore wind analyst from Wood Mackenzie.

As a result, gas- and coal-fired electricity plants have been brought online to fill the gap. Gas now makes up more than half of the electricity in the U.K., and while the U.K.’s offshore wind is covered by subsidies and operating at zero marginal cost, gas is not.

Even coal, the most carbon-emitting energy source, has returned to the stage; it now accounts for 3% of the British energy makeup after a record-breaking two coal-free months. Faced with the power crunch last week, the electricity market operator National Grid asked EDF to restart the West Burton A coal power station in Nottinghamshire. But with a looming deadline to close all coal plants in the U.K. by 2024, this may not be an option in the future.

 

Mikki

Hyperaktiivi
Fossiilisista olen samaa mieltä että on valuvika että ne on niin kilpailukykyisiä vahingot huomioiden.

Toisaalta ydinvoima on ehdottomasti parhaan pään energiamuoto mutta siihen ei ole investoitu. No jaa paitsi fuusiovoimalaan joka on imenyt ehkä rahat ydinvoimatutkimuksesta Euroopassa.

Se Kiinan voimala jos toimii ja on kustannustehokas ja turvallinen, niin Kiina saa huiman edun muihin nähden jotka eivät ole tehneet omaa tutkimusta juuri pätkääkään.
 

jarkko_h

Vakionaama
Ei se ylituotannon aikana nouse, ja tuulivoiman lisäys vaan korostaa sitä.

Tuskinpa kukaan sitä joustavaa kulutusta rakentaa ennenkö hinnoittelu sitä tukee ja nyt se on alkanut.

En tajua kuinka vaikeaa on ymmärtää että länsi ei ole suunnitelmatalous. Aivan jossain muualla 5-vuotissuunnitelmassa on tuulivoimaloita ja energiavarastoja vieri vieressä. Markkinatalous tarkoittaa sitä että markkinamekanismin annetaan hoitaa homma.
Tässä on asian pihvi. Hinnoittelu ajaa ihan lähivuosina varastojen ja kulutusjouston tekoon. Tuulivoiman penetraatio on jo 4 vuoden päästä tasolla, jolloin sähkön hinta menee lähes poikkeuksetta pakkaselle kovalla tuulella. Silloin alkaa kiinnostaa varastointi.

Joustoa tulee jopa tuotantopuolelle. Jo nykyisellä hintavaihtelulla alkaa olla jopa kalliit akkuvarastot lähellä kannattavia aurinko ja tuulivoimaloiden kyljessä. Mennee enää 5 vuotta, niin kannattavuusraja on saavutettu ja investoinnit lähtevät käyntiin. Usassa noiden rakennus on jo lähtenyt käyntiin 3 vuotta sitten. Tähän mennessä Euroopassa noita käytetty lähinnä vain taajuussäätöön ja Eurooppa seuraa USAa 5-10 vuotta perässä. Noilla ei isoa mittakaavaa ratkaista, mutta laskevat pahimpija piikkejä.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa oli financial timesissä juttu tuosta tuulesta ja spekulointia (?) miksei höngi.

Syyksi on mainittu globaali "rauhoittuminen" (stilling) ja ilmastonmuutos. Joku proffa myös mainitsee että viimeiset pari vuosikymmentä kyse on ollut hiljentymisestä eikä vaihtelusta.

“Near-surface wind speed trends across the globe found that winds have generally weakened over land over the past few decades,” said Paul Williams, Professor of Atmospheric Science at the University of Reading. “This suggests that the phenomenon is part of a genuine long-term trend, rather than cyclic variability.”
One explanation for this could be that “human-related climate change is warming the poles faster than the tropics in the lower atmosphere,” Williams noted. “This would have the effect of weakening the mid-latitude north-south temperature difference and consequently reducing the thermal wind at low altitudes.”


1640343767790.png

 

Mikki

Hyperaktiivi
Varastoinnin kannattavuutta pitäisi kasvattaa myös kotitalouksille. Suomessa esimerkiksi siirtohinnan kiinteä osuus tuhoaa aika hyvin kannattavuudet vaikka sähkö olisi ilmaista.

Tätä ennenkin olen sanonut että siirtohinta ei pitäisi koskaan ylittää sähkön hintaa. Ja yläraja voisi olla esim. pörssisähkön 3kk keskihinta.

Sellainen lakimuutos olisi ihan fiksu koska se kannustaisi imemään sähköä jonnekkin silloin kun se on käytännössä ilmaista. Ihmisten kyky innovoida varastoja voisi yllättää.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jo nykyisellä hintavaihtelulla alkaa olla jopa kalliit akkuvarastot lähellä kannattavia aurinko ja tuulivoimaloiden kyljessä. Mennee enää 5 vuotta, niin kannattavuusraja on saavutettu ja investoinnit lähtevät käyntiin. Usassa noiden rakennus on jo lähtenyt käyntiin 3 vuotta sitten. Tähän mennessä Euroopassa noita käytetty lähinnä vain taajuussäätöön ja Eurooppa seuraa USAa 5-10 vuotta perässä. Noilla ei isoa mittakaavaa ratkaista, mutta laskevat pahimpija piikkejä.
Ellen muista väärin niin kaliforniassa(?) oli määrätty jonkinlaiset patterivarustukset tai ainakin valmiudet pakolliseksi uudisrakennuksiin. Mahtoiko sitten koskea ainoastaan pientaloja vai muutakin?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Toki tässä on myös yksi näkemys. Metallit eivät tule riittämään. (toki piti sen öljynkin loppua jo aikoja sitten.....)

“Enemmän sähköautoja ja uusiutuvaa energiaa” -väite on utopiaa, koska metalliraaka-aineita ei ole riittävästi

Länsimaissa yritetään hillitä ilmastonmuutosta lisäämällä sähköautoilua ja uusiutuvan energian käyttöä. Sähköautoilu ja uusiutuvan energian käyttö perustuvat metalliraaka-aineiden hyödyntämiseen. Kaikkia maapallon luonnonvaroja, kuten metalleja, on kuitenkin rajallinen määrä. Ari Jokilaakso kirjoittaa, että ainoa vaihtoehto onkin energian kokonaiskulutuksen vähentäminen.
 

pelzi_

Vakionaama
Kyllä muualla on myös mm. CHP-kaasugeneraattoreita, Japanissakin niitä riitti (kuten myös CHP-ilmastointilaitteita) ja niiden nykyään vaaditaan tukevan saarekekäyttöä. Aiemmin niissä oli oikosulkumoottori generaattorina, joka lisäksi vaatii pyörityksen vakionopeudella, elektroniikalla varustetussa on siis kaksi etua.

Näihin myy generaattoreita mm. suomalaisyritys nimeltä The Switch. Ikävää, että energiamarkkinoiden vapautuminen luo tänne työpaikkoja.

Sinänsä olen aina ihmetellyt suomalaisten sokeutta propagandalle kaukolämmöstä, kaasuverkolla tuo CHP onnistuu loistavasti.

Jos hinnat pysyy nykyisenä, niin kyllä mullakin alkaa olla kova houkutus laittaa johkin dieselauton romuun oikosulkumoottori ja syylarin letkut sisälle lämmittämään. Mutta en usko että tähän tullaan, markkinatalous on tehokas ja pystyy varmasti tuottamaan sähköä halvemmalla kuin tällaisen rotiskon todellinen kustannus huomioiden rumuus ja vaiva.

Ilman CHP:ta ja lämpöpumppujen pyöritystä eivät nämäkään hinnat motivoi lämmittämään fossiilisia polttamalla kuten taannoin laskin.

Toisaalta jos laittaisi vaikka 11kW moottorin ja myisi sähköä, kyllä se ihan houkuttelevan määrän rahaa tuottaisi, mutta ei innosta byrokratia, täytyy tyytyä tuottamaan alle oma kulutus. Ja 11kW tekisi lämpöä jo niin, että muuttuisi lauhdevoimalaksi eikä CHP:ksi. Se kannattaisi vain enää korkeimpien piikkien aikana.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Tehtiinpä sähkö miten hyvänsä, tuotantolaitteistossa on oltava kapasiteettia sopeutua vaihteluun. Tuulivoiman kohdalla tähän tulee päälle luontainen vaihtelu. Keskimäärinkin tuulivoimaa pitäisi olla kolminkertaisesti kulutukseen nähden, jotta riittää ja silti on kausia, että jää vajaaksi (jopa niin, että tuuli ei tuota juuri ollenkaan, mikä on kuitenkin suhteellisen harvinaista). Vastaavasti sitten ajoittain on liikatuotantoa ja laitoksia on säädettävä pienemmälle teholla.

Tätä suurempi ongelma on kuitenkin, että esimerkiksi Suomessa verkosta saatavaan sähköön suhtaudutaan kuin se olisi energiaa, vaikka se on todellisuudessa tehoa. Tehoa on kullakin hetkellä saatavilla tietty määrä, ellei joku toimita sitä joko enemmän tai vähemmän kulutusta vastaamaan. Tuotannon vaihtelun suuruinen ongelma on kulutuksen vaihtelu. Suomen oloissa tämä tarkoittaa, että sähkölämmitys ja siirtyminen entistä enemmän sähköpohjaiseen monokulttuurimaiseen rakennusten lämmittämiseen on erittäin suuri kansantaloudellinen virhe, joka kärjistää sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainotusongelmat, jos sähkö pitäisi tuottaa muulla kuin fossiilisella energialla (siis joko uusiutuvilla, ydinenergialla tai Suomessa vajaatehoisella vesivoimalla). Sähköä voisi käyttää lämmitykseen taloudellisesti vain sopeutumalla tarjontaan, mikä ei kulje laisinkaan samaan tahtiin lämmitystarpeen kanssa.
 

pelzi_

Vakionaama
Kyllä sähköllä kannattaa lämmittää suurin osa vuodesta mutta tämä ideologinen öljykattiloiden poisto on kyllä typerää, nyt siirtymän aikana niistä saataisiin apua piikkikulutukseen. Jos siis niiden omistajilla ei olisi kiinteähintaista sopimusta ja lämmitettäisi kuitenkin vastuksilla.

Avustuksen pitäisi rohkaista ympäristölle vaarallisen maanalaisen säiliön poistoon mutta sallia poltin ja pieni säiliö varakäyttöön.
 

pelzi_

Vakionaama
Norjaanhan nyt vissiin tuli se tunneittainen siirtomaksu motivoimaan kulutusjoustoa - ja valitus ja narina taisi kuulua tänne asti.

Tämä muutos on saavutettujen etujen haikailijoille kova luu.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onhan tuossakin ongelnana vielä varsin lapsenkengissä oleva polttoaineen loppusijoitus.
Itseassa kehitystä tapahtuu myös käytetyn/uuden ydinpolttoaineen osalta. Tuossa siitä enemmän.


 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kiinasta voi jatkaa keskustelua täällä.
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
Kaunisti toimii markkinatalous:

European natural gas prices headed for a third day of sharp declines as more tankers are crossing the Atlantic with U.S. fuel to the energy-starved region. At least 15 vessels with liquefied natural gas declared Western European ports as their destinations as of Thursday, up from 10 on Wednesday, shipping data compiled by Bloomberg show. Plus, there are another 11 U.S. LNG cargoes with undeclared destinations whose paths suggest they are headed for Europe.


And there has been speculation that some traders opted to close positions before the holidays.

Hyvä peli se oli.

Jos linki muurin takana -> Tor
 

kotte

Hyperaktiivi
Seuraavalla kierroksella eri puolilta Kaukoitään (kuten Kiinaan) suuntaava LNG tulee enemmän Eurooppaan ja Venäjä voi sitten yriittää viedä kaasuaan Kiinaan (meneeköhän tuonne putkia ja onko tuolla idässä LNG-laitoksia?). Katsotaanpa sitten, miten hinnat Euroopassa asettuvat (varmaan jonnekin entisen ja nykyisen välille).
 

pelzi_

Vakionaama
Epäilenpä, että piikki jää lyhyeksi vaikka varmasti hinnat silti jää hieman aiempaa ylemmäs. Pakkanen on palannut, mutta eipä näy 60 sentin hintoja vaikka pitäisi olla kinkut uunissa ja saunat jo kohta päällä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Epäilenpä, että piikki jää lyhyeksi vaikka varmasti hinnat silti jää hieman aiempaa ylemmäs. Pakkanen on palannut, mutta eipä näy 60 sentin hintoja vaikka pitäisi olla kinkut uunissa ja saunat jo kohta päällä.
Nyt tuulee yli 1GW:n tehon verran enemmän kuin silloin, kun hinnat olivat huipussaan. Teollisuus ja palvelut ovat aika paljon joulutauolla (eivät tietenkään kaikilta osiltaan) ja onhan sähkön kulutuskin 10% pienenempi kuin on pakannut olemaan vallitsevissa sääoloissa aiemmin joulukuussa. Tilanne voi elää joka suhteessa ...
 

kotte

Hyperaktiivi
Luulisi että sillä puolellakin olisi haluja myydä sähköä 200€/MWh sen 40€/MWh sijasta
Nollasummapeliä, kun seuraavaksi etelään oleval oman maan vyöhykkeeltä saa saman hinnan. Raja vain siirtyy toiseen paikkaan ja rahaa törsätään. Paikallisesti taas aivan toinen taho kuittaa mahdollisen korkeamman hinnan (ei rajasiirrosta vastaava ja sen kustannukset maksava ja kuittaava Ruotsin valtion määräysvallassa oleva verkkoyhtiö, joka kuittaa puolet rajan hintaerosta, jonka intressinä ei ole parantaa yhteyksiä erityisesti Suomeen päin vallitsevassa tilanteessa).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nollasummapeliä, kun seuraavaksi etelään oleval oman maan vyöhykkeeltä saa saman hinnan. Raja vain siirtyy toiseen paikkaan ja rahaa törsätään. Paikallisesti taas aivan toinen taho kuittaa mahdollisen korkeamman hinnan (ei rajasiirrosta vastaava ja sen kustannukset maksava ja kuittaava Ruotsin valtion määräysvallassa oleva verkkoyhtiö, joka kuittaa puolet rajan hintaerosta, jonka intressinä ei ole parantaa yhteyksiä erityisesti Suomeen päin vallitsevassa tilanteessa).
Eikä maan sisäisetkään linjat näytä aina onnistuvan, tuossa esim 400kV HVDC linkistä juttu mistä uupuu 400MW 1200MW kapasiteetista ja muutenkin projekti kesti 7 vuotta ajateltua pidempään.
1640430149102.png

 

kotte

Hyperaktiivi
Ruotsin sisäiset linjat on jo tukossa. Ei auta myydä etelämmäksi kun ei saa siirrettyä sinne.
Toki Ruotsi varmaan miettii (käyttääkö rahat siihen) että vetääkö uuden siirtolinjan maan sisällä vai Suomeen?
Etelässä on tyypillisesti kapasiteettia siirtää mahdollinen lisäsähkö edelleen Ruotsin alueelle 3 Suomesta merikaapelilla. Ei auta.
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Hyperaktiivi
Etelässä on tyypillisesti kapasiteettia siirtää
Sorry, nyt oli sekava lause etten ymmärtänyt mitä tarkoitat.
Olen käsittänyt että SE2 ja SE3 alueiden välillä linjat olisi tukossa. Ei kait alueilla muuten olisi hintaeroa 100€.
Toki heidän olisi järkevämpi vahvistaa tuota väliä ja käyttää sähkö itse eikä myydä tänne.
Suomen kannalta olisi parempi jos tulisi merkikaapeli (tai vaikka lapin kautta niinkuin nykyisetkin linjat). Laskisi täällä hintoja kun rajayhteydet rajoittaisi vähemmän halvan sähkön siirtoa tänne.
Vielä parempi olisi jos sähköä tehtäisiin täällä mutta ilmeisesti ei ole kannattavaa toimintaa.
Saa nähdä tuliko noista yli 100€ päivähinnoista uusi normaali koko talveksi. Useamman viikon jo kestänyt.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sorry, nyt oli sekava lause etten ymmärtänyt mitä tarkoitat.
Tarkoitjn sitä, että jos Suomessa hintataso saataisiin laskemaan alueelta SE2 tuodun lisäsähkön ansioista ja hinta pysyisi alueella SE3 ennallaan, kannattaisi viedä sähköä tasavirtakaapelin kautta Raumalta alueelle SE paljon enemmän kuin on ollut tapana tilanteessa, jossa Suomessa on ollut painetta saada lisää sähköä samoin kuin alueella SE3, mutta Ruotsin siirtoyhteyksien heikkouden takia alueilla SE1 ja SE2 sähkö on ollut halvempaa (kuin Suomessa ja alueella SE4). Kun tuo tasavirtakaapeli saatiin aikoinaan rakennuksi, yksi perustelu nimenomaan oli viedä sähköä huomattavasti Ruotsiin, kun OL3 oli tarkoitus käynnistää lähivuosina (vaikka oli jo nähtävissä että se myöhästyy).

Tuo sähkön vienti Suomesta Ruotsiin tuota kautta tulisi siis entistä mahdollisemmaksi, jos alueelta SE2 rakennettaisiin keskitehoinen yhteys Suomeen. Mutta kuten todettua, vaikutus olisi lähinnä, että Ruotsin voimansiirron vahvistaminen korvattaisiin kalliimmalla järjestelyllä, joka hyödyttäisi Ruotsia enemmän kuin Suomea, eli SE3:n ja Suomen hinta olisivat silti sidoksissa toisiinsa. Hyvin suuritehoinen kaapeli Merenkurkun yli voi tietenkin muuttaa tilannetta, mutta se toteuttaminen vaatisi muitakin kalliita vahvistuksia sekä Ruotsin että Suomen puolelle. On herätelty ajatuksia, että tuollainen voisi tulla kyseeseen, kun Suomen puolelle Pohjanlahtea rakennetaan paljon lisää tuulivoimaa, jolloin suomalaisten tuulivoimatuottajien intressinä olisi myydä tätä sähköä Ruotsiin ja pitää siten Suomenkin sähkön hintataso korkeampana hyvän tuoton aikana. Tämäkin suunnitelma edellyttää Ruotsin sisäisten siirtoyhteyksien parantamisesta pohjoisen ja etelän välillä.
 

Harrastelija

Hyperaktiivi
Ei kait Suomen hinta nouse enää sen jälkeen kun Rauman (nykyinen) yhteys hehkuu punaisena? Niin kauan kuin tuo yhteys on vajaakäytöllä niin Suomen ja SE3 hinta olisi varmaankin samat.
Eli Suomi jäisi jonnekin SE2 ja SE3 välimaastoon?
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei kait Suomen hinta nouse enää sen jälkeen kun Rauman (nykyinen) yhteys hehkuu punaisena? Niin kauan kuin tuo yhteys on vajaakäytöllä niin Suomen ja SE3 hinta olisi varmaankin samat.
Eli Suomi jäisi jonnekin SE2 ja SE3 välimaastoon?
Edes OL3:n käynnistyttyä Suomi on harvoin omavarainen sähkön suhteen (etenkään, jollei tuule kovasti) ja Viroon voi tyypillisesti viedä Venäjältä tuodun sähkön melkein kokonaan, jos sitä liikenee; ostavat sitä Virosta takaisin ja Latviassa sekä Liettuassa ollaan fossiilienergian ja tuonnin varassa yleensä tilanteessa, jossa Ruotsin sisäiset siirtoyhteydet ovat pullonkaula, joka eriyttää hinnat SE3:n ja SE2:n välillä). Niin kauan kuin Rauman kaapeliin sähköä mahtuu lisää, ei Suomen hintataso voi käytännössä olla alempi kuin SE3:n. Esimerkiksi juuri nyt tapaninpäivän alkuillasta Suomeen tuodaan sähköä nettona 2,5GW:n verran, mikä on 900MW suurempi, kuin OL3:n kapasiteetti. Toisaalta kaukolämmön siivellä tuotetaan yli 2,7GW:n verran. Tuokin osuus taatusti vähenisi, jos sähkölle ei olisi menekkiä (kaukolämmön voi tyypillisesti tuottaa halvemmalla erillistuotantona kotimaisista puunjalostuksen sivuvirroista, jos sähkön hinta ei ole poikkeuksellisen kova, jolloin sitä kannattaa tehdä huomattavia määriä fossiilisesta kaasusta tai jopa öljystä ja kylkiäisenä kaukolämpöä). Eli ei tuo siirtoyhteys Ruotsiin päin useinkaan hehku punaisena sinne viedystä sähköstä, toisin päin selvästi useammin. Nyt mene 150MW teholla sinne päin ja SE2:n ja SE3:n hintataso on neljäsosa Suomen ja SE3:n hintatasosta. Tuonne johtoon mahtuisi nytkin yli 1GW:n enemmän tehoa vietäväksi Ruotsin alueelle SE3.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjaanhan nyt vissiin tuli se tunneittainen siirtomaksu motivoimaan kulutusjoustoa - ja valitus ja narina taisi kuulua tänne asti.

Tämä muutos on saavutettujen etujen haikailijoille kova luu.
Norjalaista parranpärinää.

Pakko onnitella markkinaväkeä.
Klovnin kasvot

Yli 100 vuoden puhtaan vesivoiman jälkeen yli 14 % Etelä-Norjan sähköstä on nyt saksalaista hiilivoimaa
1640544498624.png

linkki
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossakun oli puhetta siitä että tuuli vaihtelee tuotoltaan niin tässä vertailuksi aurinko EU tasolla. Huiput ~79 GW. Talvella aika paljon vähemmän.
1640548771888.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulivoima maalla ja merellä EU:ssa. 19.12.2021 yhteensä 69 GW, 21.12.2021 19 GW. Tuon verran näyttää olevan vaihtelua varsin lyhyellä aikajänteellä.
1640549045446.png


Tuossa vielä aurinko, tuuli ja kokonaiskulutus. Paljon uupuu tuosta välistä.
1640549322988.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuossakun oli puhetta siitä että tuuli vaihtelee tuotoltaan niin tässä vertailuksi aurinko EU tasolla. Huiput ~79 GW. Talvella aika paljon vähemmän.
Suomessahan tuuli käyttäytyy toisin, eli talvikaudella tuulienergiaa kertyy enemmän kuin kesäkaudella. Ohessa vastaava esitys Fingridin sivuilta kuluvalta vuodelta Suomessa tuotetusta tuulienergiasta (keltainen ja sininen ovat ennusteita seuraavalle vuorokaudelle, musta on toteutuma). Tuulivoimaa on toki kytketty lisää verkkoon vuoden mittaan melko huomattavasti. Tiedot löytyvät Fingridin sivuilta pääotsikon "sähkömarkkinat" alta.
 

Liitteet

  • screen.png
    screen.png
    79 KB · Katsottu: 139
Back
Ylös Bottom