Euroopan energiakriisi

fraatti

Hyperaktiivi

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Demokratiassa asioita ei tarvitse perustella järjellä vaan tunne käy aivan yhtä hyvin. Demokraattisten päätösten tekeminen ei myöskään edellytä enemmistöä, koska aatteilla ja tärkeinä pidetyillä asioilla voi käydä vaihtokauppaa. Aktiivisuus palkitaan aina, koska suurin yksittäinen ryhmittymä on aina nukkuvat.

Samat voimat, jotka Saksassa ajoivat ydinvoiman alas, hehkuttavat Suomessa sen tarpeellisuutta ja päästöttömyyttä. Positiivista tietysti, että rakennusluvan myöntäjien vastuuntunto on periytynyt sukupolvelta toiselle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ikuinen sähköale

Norja tuottaa vesivoimalla yli 90 prosenttia sähköstään. Ulkomaiset yritykset kiinnostuivat Norjan jokien ja koskien hyödyntämisestä 1900-luvun alussa, mutta vesiaarteidensa arvon tunteneet norjalaiset poliitikot säätivät pikavauhtia lain, jonka ansiosta vesivoima pysyi norjalaisomistuksessa ja jonka seurauksena vesivoimakunnat saivat erikoisasemansa.

Kenenkäs omistuksessa Suomessa vesivoimalat ovat?
 

jarkko_h

Vakionaama
Norjassa veivoimakunnat oikeasti hyötyvät. Suomessa jos voimayhtiö, on tehnyt tekoaltaan ja raiskannut lohijoen, saa jokivarren kunta lähinnä murusia.
 

kaihakki

Vakionaama
Suomessa on liberaaliasenne - markkinat hoitaa. Valtio on jo pitkään pyrkinyt aktiivisesti eroon kaikenlaisesta liike-elämään liittyvästä politiikasta. Ainoastaan monenlaiset yritystuet ovat valtion suojeluksessa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjassa on parranpärinää korkeasta energiahinnasta ja siellä vaaditaan keskustan toimesta että siirtojohdoista ei voi tulla pelkästään vientikaapeleita, koska euroopassa suljetaan kiihtyvässä tahdissa tuotantoa ilman että mitään korvaavaa on tilalle.
Arnstad mainitsee että hän valitsee huoltovarmuuden ja teollisuuden kilpailukyvyn mieluummin kuin energia-alan maksimaaliset voitot.


Saas nähdä totuttelevatko norjalaiset rooliinsa vai keksivät jotain muuta jatkossa. :hmm:


We do not let the pharmaceutical industry control health policy or the arms industry control defense policy. It is time to take control of energy policy from the power industry.
 

kaihakki

Vakionaama
Norjassa voi tulla isoja muutoksia. Perinteisesti vesivoima on siellä tuottanut sähköä yli oman tarpeen ja siksi mm. sähköautot ovat yleistyneet valtion tuella. Mutta nyt kun alkavat myydä vesivoimansa paremmin maksaville markkinoille Britteihin ja muualle Eurooppaan, niin voi olla mielenkiintoisia näkymiä luvassa.
 

Mikkolan

Vakionaama
Norjassa voi tulla isoja muutoksia. Perinteisesti vesivoima on siellä tuottanut sähköä yli oman tarpeen ja siksi mm. sähköautot ovat yleistyneet valtion tuella. Mutta nyt kun alkavat myydä vesivoimansa paremmin maksaville markkinoille Britteihin ja muualle Eurooppaan, niin voi olla mielenkiintoisia näkymiä luvassa.
Norskit on kukonaskelen edellä energianvarastoinnissa pumppuvoimaloineen. Aikovat myös lisätä runsaasti tuulivoimaa. Merikaapelit toimii molenpin suuntiin eli aikovat lipastaa sakujen ja danskien satunnaisen ylituotannon.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Norskit on kukonaskelen edellä energianvarastoinnissa pumppuvoimaloineen. Aikovat myös lisätä runsaasti tuulivoimaa. Merikaapelit toimii molenpin suuntiin eli aikovat lipastaa sakujen ja danskien satunnaisen ylituotannon.

Norjalaisista ei kannata kyllä olla huolissaan... sipaisevat öljyrahastosta vähän homeisimpia seteleitä pohjalta, niin voivat rakentaa vaikka mitä niillä rahoilla.
 

Mikkolan

Vakionaama
Norjalaisista ei kannata kyllä olla huolissaan... sipaisevat öljyrahastosta vähän homeisimpia seteleitä pohjalta, niin voivat rakentaa vaikka mitä niillä rahoilla.
Energian suhteen norskit on syntyneet kultalusikka p..... että tavallaan olen kateellinen, toisaalta hyvin ylpeä heidän puolestaan; eivät ole jääneet tuleen makaamaan vaan koko ajan kehittävät hommaa. Lisäämällä pumppuvoimaloita voivat hiukka leikata miinushintaista- sekä ylihintaistasähköä markkinoilta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Arnstad mainitsee että hän valitsee huoltovarmuuden ja teollisuuden kilpailukyvyn mieluummin kuin energia-alan maksimaaliset voitot.
Etelä-Norjassa on ennenkin ollut kuivuuskausia, jolloin paikalliset vesivoimaresurssit eivät yksinkertaisesti ole riittäneet alueen kulutukseen. Bergenin seudulla (pörssihinta-alue NO5) oli vuosia sitten tällainen kuivuuskausi jolloin ulkomailta jouduttiin raahaamaan suuria konttiaggregaatteja sähköverkon pitämiseksi pystyssä alueella.

Tästä syystä huoltovarmuuskysymys ei ole ollenkaan niin yksioikoinen kuin tuossa väitetään, eli kyllä kaapelit voivat palvella myös norjalaisten omaa intressiä huoltovarmuusmielessä, kun sadanta on poikennut tavanomaisesta. Mutta kaapelit toki tasaavat oloja muuhun Eurooppaan, kun yleensä on totuttu tasaisen alhaiseen sähkön hintatasoon ja sen mukaisiin käyttötottumuksiin. Britannian, Keski-Euroopan, Tanskan ja Ruotsin yhdistäminen kaapeleilla on kylläkin erittäin hyvä pohja tasata tuulivoiman vaihtelevaa tuotantoa laajalla alueella, jolla tuulta aiheuttavat matalapaineet liikkuvat ja joka on niin suuri, että jokin matalapaine useimmiten alueelle osuu. Tämän ohella Norjan ja Ruotsin varastoivat vesivoimavarat antavat mainion välineen kulutuksen ja tuotannon lisätasapainotukseen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Etelä-Norjassa on ennenkin ollut kuivuuskausia, jolloin paikalliset vesivoimaresurssit eivät yksinkertaisesti ole riittäneet alueen kulutukseen. Bergenin seudulla (pörssihinta-alue NO5) oli vuosia sitten tällainen kuivuuskausi jolloin ulkomailta jouduttiin raahaamaan suuria konttiaggregaatteja sähköverkon pitämiseksi pystyssä alueella.

Onhan tuossa nyt uutta siirtoyhteyttä auennut tänä vuonna melkein 2x ol3 verran. Ja imu noiden johtojen päässä taitaa olla valtaosan ajasta samaan suuntaan. Eli kyllä norskien sähkölle taitaa aina ostaja löytyä tätä nykyä jos portteja pidetään vain auki.

Jossain keskusteluissa on viitattu vuoteen 2010 ja mainittu että omalla hölmöilyllä meinasi käydä köpelösti. Onkohan kyse niin tuoreesta tapahtumasta?
 

fraatti

Hyperaktiivi
2010 näyttää olevan vuosi. Virallinen selitys on ollut että vettä on tullut liian vähän?

Jossain norjalaisessa julkaisussa tuota käsiteltiin ja todettiin että jotain mokattiin. Tuo oli vain hankala ymmärtää kääntäjän avulla enkä sitten oikein muutenkaan ollut kiinnostunut pitkästä jutusta niin tuli jätettyä se katsomassa tarkemmin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjalaiset sähköntuottajat ovat kyllästyneet alhaiseen hintaan, jonka Ruotsiin viemällä on saanut.
Epäilemättä, kolikolla on vain aina kaksi puolta ja tuossa on ajateltu sitä että kuinka tehdä massia lisää.

Norjalaisten (ei sähköntuottajat) näkökulmasta tässä on se toinen puoli, sähköhinta norjassa.
1640786540950.png

Tuossa on mainittu että norjasta on 15 yhteyttä pohjoismaihin että muualle. Nuo kaksi kaapelia(no-uk & no-saksa) ovat lisänneet vientikapasiteettia noin 50%. Saksa ja Englanti on vähentänyt omaa tuotantoaan 12% viimeisen kolmen vuoden aikana, joka on 2/3 Norjan sähköntuotannosta. Imua siis on. Tuossa jutussa on todettu kertojan mukaan että poliitikot Englannissa ja Saksassa ovat saattaneet maat tilaan missä ne tarvivat tekohengitystä muualta ja laskun maksajina ovat norjalaiset. Ihan mielenkiintoinen näkökulma tuokin.


Tuossa toinen

Ainiin, norjan ja brittien välinen kaapeli on ollut vielä puoliteholla, 700 MW kun kapasiteetti olisi 1400MW.... :hmm:
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsissa on näköjään noussut myös mutinaa kaavailluista lisäsiirtoyhteyksistä.

Emerging revolt against foreign cables in Sweden

The high electricity prices have led to a nascent debate in Sweden, where more and more people now want to ban foreign cables.

 

kotte

Hyperaktiivi
Norjalaisten (ei sähköntuottajat) näkökulmasta tässä on se toinen puoli, sähköhinta norjassa.
Ruotsissa on näköjään noussut myös mutinaa kaavailluista lisäsiirtoyhteyksistä.
Niin, norjalaiset ja ruotsalaiset eivät ole vahvistaneet siirtoyhteyksiä pohjoisen ja etelän välillä niin paljon kuin pohjoiseen rakennettu lisätuulivoima ja vesivoiman painottuminen entistä enemmän säätövoimaksi olisi edellyttänyt. Hyötyjä tuosta on ollut yksiselitteisesti Suomi keinotekoisen alhaisine sähkönhintoineen (siis suomalaiset ovat onnistuneet kuorimaan kerman päältä). Kirjoitan näin, vaikka suomalaiset ovat nurisseet muuta pohjolaa korkeammista sähkönhinnoista, mutta nuo ovat silti olleet todella alhaiset siihen nähden, miten aliomavarainen Suomi on ollut sähkön tuotannon suhteen ja miten paljon riippuvainen pohjoisen Skandinavian sähkön ylituotannosta. Tämä tilanne ei varmasti jatku ikuisuuksiin ja vaikka Suomeen on tulossa huomattavsti lisää tuotantokapasiteettia, tuo on kaikki joustamatonta. Samaan aikaan kulutus on aivan liian vaihtelevaa verrattuna Suomesta saatavaan säätövoimakapasiteettiin ja ollaan noiden pohjoisen Skandinavian vesialtaiden varassa. Kun norjalaiset ja ruotsalaiset taklaavat tämän nurinkurisen tilanteen jossakin vaiheessa, Suomessa on totta vieköön opittava soveltamaan kulutusjoustoa kaikin mahdollisin tavoin sähkön hintojen ja saatavuuden ylä- ja alamäkien mukaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Niin, norjalaiset ja ruotsalaiset eivät ole vahvistaneet siirtoyhteyksiä pohjoisen ja etelän välillä niin paljon kuin pohjoiseen rakennettu lisätuulivoima ja vesivoiman painottuminen entistä enemmän säätövoimaksi olisi edellyttänyt. Hyötyjä tuosta on ollut yksiselitteisesti Suomi keinotekoisen alhaisine sähkönhintoineen (siis suomalaiset ovat onnistuneet kuorimaan kerman päältä). Kirjoitan näin, vaikka suomalaiset ovat nurisseet muuta pohjolaa korkeammista sähkönhinnoista, mutta nuo ovat silti olleet todella alhaiset siihen nähden, miten aliomavarainen Suomi on ollut sähkön tuotannon suhteen ja miten paljon riippuvainen pohjoisen Skandinavian sähkön ylituotannosta. Tämä tilanne ei varmasti jatku ikuisuuksiin ja vaikka Suomeen on tulossa huomattavsti lisää tuotantokapasiteettia, tuo on kaikki joustamatonta. Samaan aikaan kulutus on aivan liian vaihtelevaa verrattuna Suomesta saatavaan säätövoimakapasiteettiin ja ollaan noiden pohjoisen Skandinavian vesialtaiden varassa. Kun norjalaiset ja ruotsalaiset taklaavat tämän nurinkurisen tilanteen jossakin vaiheessa, Suomessa on totta vieköön opittava soveltamaan kulutusjoustoa kaikin mahdollisin tavoin sähkön hintojen ja saatavuuden ylä- ja alamäkien mukaan.
Tuossa olet oikeassa että suomalaiset ovat saaneet nauttia siivellä alhaisista sähkön hinnoista. Tulevaisuus näyttää miten käy mutta veikkaan että heilunta on tullut ja korkeammat hinnat on tullut jäädäkseen.

Tänään etelänorjassa nautitaan Euroopan tämä kartan kalleimmasta systeemihinnasta. Kovin lähellä brittien hintaa ovat.
Screenshot_20211230_145429.jpg
 

fraatti

Hyperaktiivi
Niin, ja on naurettavaa että siihen vaaditaan korjauksena viennin rajoitusta eikä parempaa maan sisäistä verkkoa.
Eikös tuossa saattaisi olla seurauksena se että myös pohjoisnorjan hinnat saataisiin ylös? Myöskään tuotanto ei taida riittää siihen mitä kaapeleista voi viedä kaikenkaikkiaan ulos. Keskustelussa on näköjään ollut myös sellainen että vientiä rajoitetaan jos veden taso on alhainen.

Tätä ongelmaahan ei olisi ilman lisäyhteyksiä.
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Hyperaktiivi
Hyötyjä tuosta on ollut yksiselitteisesti Suomi keinotekoisen alhaisine sähkönhintoineen (siis suomalaiset ovat onnistuneet kuorimaan kerman päältä).
Joo pääsääntöisesti on ollut noin. Suomen hinta on saattanut olla korkeampi kuin pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa mutta matalammat kuin etelässä.
Mutta nyt Joulukuussa nähtiin jo mallia että Suomessa hinnat oli kalliimmat kuin missään muualla, keski-Eurooppaakin korkeammalla. Aika näyttää kuinka usein tuo tulee toistumaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Keskimäärin sähköä sai Suomessa markkinoilta 72 eurolla megawattitunnilta, kun vuosina 2018 Ja 2019 keskihinta oli noin 45 euroa. Vuonna 2020 sähköä sai historiallisen halvalla, 28 eurolla. Sähkömarkkinoilla vuosi on ollut hyvin erikoinen: joulukuun Suomen keskihinta on yli nelinkertainen huhtikuuhun verrattuna. Useimmissa muissa Euroopan maissa nousu on ollut selvästi Suomea suurempaa.
https://www.epressi.com/tiedotteet/energia/syksyn-hintapiikki-nosti-sahkon-keskihintaa.html
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjassa on ollut parranpärinää sähkönhinnoista jo sen verran että naamakirjaan on muodostunut ryhmä "Vaadimme kohtuullista sähkönhintaa Norjalaisille" jossa on noin puolimiljoonaa ihmistä. :hmm:
 

fraatti

Hyperaktiivi
Taitaa ruotsin energiaministeri olla vähän kujalla kun mainitsee että ol3 nostaa sähkön hintaa pysyvästi. Millaiset tuotantokustannukset tuolla laitoksella muuten on? Pitääkö tuulivoiman tuotantokustannukset paikkaansa?

- Today, wind power produces electricity for 30 öre per kilowatt hour, the Finnish reactor costs a little over 1 kroner. It is over three times as expensive to produce electricity, and it will drive up the price permanently for customers, he says.
 

kaihakki

Vakionaama
Taitaa ruotsin energiaministeri olla vähän kujalla kun mainitsee että ol3 nostaa sähkön hintaa pysyvästi. Millaiset tuotantokustannukset tuolla laitoksella muuten on? Pitääkö tuulivoiman tuotantokustannukset paikkaansa?

- Today, wind power produces electricity for 30 öre per kilowatt hour, the Finnish reactor costs a little over 1 kroner. It is over three times as expensive to produce electricity, and it will drive up the price permanently for customers, he says.

Joku aika sitten selvittelin TVO:n taseita. Velkasumma on muistaakseni n. 4 miljardia, joka lienee OL3 velkaa. Tällä hetkellä TVO myy omistajilleen sähköä omakustannushintaan. Kun OL3 valmistuu, on tuo 4 miljardia saatava maksettua jollain aikavälillä. Eli OL3:n hinta tullee olemaan korkeampi kuin OL1:n ja 2:n. TVO.n liikevaihto on n. 250 miljoonaa. OL3 lienee samaa luokkaa. Jos hinta olisi n. 20% korkeampi, velan kuoletukseen menisi n. 80 vuotta.

OL1 + 2 tuottivat 2020 n. 14, 6 TWh. Jos jakaa liikevaihdon tuolla luvulla saadaan n. 17 euroa per MWh eli 1,7 snt/KWh.
Joku voisi tarkistaa, onko em. luvut lähelläkään oikeita.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Joku aika sitten selvittelin TVO:n taseita. Velkasumma on muistaakseni n. 4 miljardia, joka lienee OL3 velkaa. Tällä hetkellä TVO myy omistajilleen sähköä omakustannushintaan. Kun OL3 valmistuu, on tuo 4 miljardia saatava maksettua jollain aikavälillä. Eli OL3:n hinta tullee olemaan korkeampi kuin OL1:n ja 2:n. TVO.n liikevaihto on n. 250 miljoonaa. OL3 lienee samaa luokkaa. Jos hinta olisi n. 20% korkeampi, velan kuoletukseen menisi n. 80 vuotta.

OL1 + 2 tuottivat 2020 n. 14, 6 TWh. Jos jakaa liikevaihdon tuolla luvulla saadaan n. 17 euroa per MWh eli 1,7 snt/KWh.
Joku voisi tarkistaa, onko em. luvut lähelläkään oikeita.
Törmäsin sellaiseen lukuun kuin 4.3 snt/kWh OL3 tuotantokustannusten osalta. Tuossa ei ole Arevalle takkiin tullutta osuutta ilmeisesti.

Tuossa on maatuulivoiman kustannus Saksassa noin 5 snt/kWh.
Screenshot_20220104_124601.jpg

klik
 

jarkko_h

Vakionaama
Törmäsin sellaiseen lukuun kuin 4.3 snt/kWh OL3 tuotantokustannusten osalta. Tuossa ei ole Arevalle takkiin tullutta osuutta ilmeisesti.

Tuossa on maatuulivoiman kustannus Saksassa noin 5 snt/kWh.
Suuruusluokat ok. Tuulivoimalle hinnat Suomessa hitusen alempia Suomen tyypillisillä huippukäytönajoilla.

Jos tuulivoimalle oletetaan 25 vuotta ja ydinvoimalle 60 vuotta, niin nykyisellä korkotasolla hirveitä eroja ei tule (olettaen että Ranskalaiset veronmaksajat ovat maksaneet noin puolet OL3:sta)

Tuo Ruotsin ministeri puhuu puuta heinää ydinvoiman osalta ja ei ymmärrä lainkaan sähkömarkkinoita. OL3 ei tule mitenkään nostamaan hintaa.

Suomeen ja myös ilmaston lämpenemisen ratkaisuun tarvitaan sekä ydin- että tuulivoimaa. Tulevat tajuamaan tämän myös Ruotsissa.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Taitaa ruotsin energiaministeri olla vähän kujalla kun mainitsee että ol3 nostaa sähkön hintaa pysyvästi. Millaiset tuotantokustannukset tuolla laitoksella muuten on? Pitääkö tuulivoiman tuotantokustannukset paikkaansa?
Sekä uuden ydinvoimalan että tuulivoiman tuottama sähkö myydään joka tapauksessa, vaikka hinta hipoisi muutaman tunnin ajan nollaa tai olisi pikkupakkasillakin. Pitkää nollahintaista tai tappiollista jaksoa ei kuitenkaan esiinny. Markkinaehtoisesti toimiva tuulivoima tietenkin pysäytetään niiltä osin, kun on ylimääräistä markkinaehtoisesti myytävää tuontantoa (jopa varttitunniksi kaiketi periaatteessa), mutta ydinvoimalassa tämä on turhan hankalaa muutaman tunnin tai useamman päivänkin ajaksi, joten omistajat vain maksvat tappiot niiltä osin, kuin eivät kykene käyttämään sähköään omiin tarkoituksiinsa. Kaikkien mahdollisten jauhimien sun muiden prosessivehkeiden maksimikuorman ohella tietenkin polttokattilat sun muut sammutetaan ja kytketään sähkökattilat tilalle.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Törmäsin sellaiseen lukuun kuin 4.3 snt/kWh OL3 tuotantokustannusten osalta. Tuossa ei ole Arevalle takkiin tullutta osuutta ilmeisesti.
Arevallehan tuo ei kai mitenkään kuulu vai onko sopimuksessa joku maksu sinnekin tuotosta? Mikä merkitys tuolla hinnalla on? Laitos on olemassa ja juoksevat kulut olemattomat. Se siis pyörii täydellä teholla huoltoseisakkeja lukuun ottamatta käyttöikänsä loppuun saakka. Ja myy sähköä sillä hinnalla, millä saa myytyä eikä sillä mikä on sen laskennallinen hinta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Arevallehan tuo ei kai mitenkään kuulu vai onko sopimuksessa joku maksu sinnekin tuotosta? Mikä merkitys tuolla hinnalla on? Laitos on olemassa ja juoksevat kulut olemattomat. Se siis pyörii täydellä teholla huoltoseisakkeja lukuun ottamatta käyttöikänsä loppuun saakka. Ja myy sähköä sillä hinnalla, millä saa myytyä eikä sillä mikä on sen laskennallinen hinta.
Noin on, mutta periaatteessa tietenkin on mahdollista, että pitemmän jakson kuluessa sähkön hinta painuisi keskimäärin niin alas, että ydinvoimalan ajaminen alas pysyvästi alas tulisi halvemmaksi kuin pitää se tuotantokunnossa. Muuttuvat kustannukset lienevät nykyaikaisella ydinvoimalalla sentin osia per kWh, eli sähkön tuottaminen ja reaktorin pitäminen lämpimänä vaatii polttoainesauvojen vaihtamista muutaman vuoden välein (vuosihuollossa vaihdetaan vain osa näistä kerrallaan). Täysin passiivisena pidetty voimala voinee teoriassa selvitä ilman vuosihuoltoa eikä ainakaan polttoainesauvoja tarvitse vaihtaa, mutta jotta tuo voisi olla kannattavin vaihtoehto, sähkön tulisi olla korkeintaan suunnilleen ilmaista keskimäärin.

Oheisessa kirjoituksessa hinta-arvioita ydinvoiman kustannuksista, http://www.world-nuclear.org/information-library/economic-aspects/economics-of-nuclear-power.aspx.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Ja myy sähköä sillä hinnalla, millä saa myytyä eikä sillä mikä on sen laskennallinen hinta.
Eiköhän suuri osa ole myyty jo toistakymmentä vuotta sitten jollain kiinteällä hinnalla pitkiksi ajoiksi - niinhän nuo tuulivoimalatkin tehdään, ei niillä mitään pörssisähköä veivata.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eiköhän suuri osa ole myyty jo toistakymmentä vuotta sitten jollain kiinteällä hinnalla pitkiksi ajoiksi - niinhän nuo tuulivoimalatkin tehdään, ei niillä mitään pörssisähköä veivata.
Ei se tilannetta miksikään muuta. Se sähkö on markkinoilla jollekin ja se joku maksaa siitä sen hinnan kun näkee järkeväksi. Tuohon hintaan tietysti vaikuttaa muut vaihtoehdot, joista pörssisähkö on yksi. Ydinvoiman ongelma tuottajalle on kuitenkin se, että täydellä teholla tuutataan myös silloin, kun ei olisi tarvetta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eikö ydinvoimalaa voi ajaa eri tehoilla? Vai onko tehonsäätö vaan onnettoman hidas markkinoita ajatellen?
Voi tietysti, mutta mitä hyötyä siitä on? Tehosta riippuvat kulut ovat niin olemattoman pienet. Sama juttu tuulivoimalla ja aurinkovoimalla. Kun ne on olemassa, kannattaa ajaa täydellä teholla aina kun pystyy.

Polttoon perustuvissa laitoksissa teho tai alasajo vaikuttaa merkittävästi polttoainekuluihin ja päästömaksuihin. Pidemmässä seisokissa säästää työvoimassakin. Vesivoimassa taas vettä voi säästää parempaan hetkeen. Altaiden täyttyessä ollaan samassa tilanteessa kuin ydinvoima eli täysillä paahdetaan, jos vain jollain hinnalla sähkön saa hukattua.

Ainoa syy rajoittaa tehoa olisi politikointi. Eli pyritään kiristämään hintaa ylös sähköpulalla. Mutta se vaatii ison toimijan tai kartellin.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Sähkömarkkinat ja niiden mekanismit menee yli oman ymmärryksen, en tiedä niin hyödyistä, kuhan kysyin kun tuo täyden tehon tuuttaus aiheutti hämmennyksen.
Mitäs muuten tuo ydinvoimala tekee jos sähkön kysyntä tipahtaa nopeasti ja reaktorilla tuutataan täysiä?
Tarviiko tehoa tiputtaa vai voiko sitä tuupata täysillä vaikka kaikkea sähköä ei käytetä?
 

VesA

In Memoriam
Se sähkö on markkinoilla jollekin
Se sähkö ei ole suoraan markkinoilla - hankkeen osakkaat ( esmes Helen 8,1% ) ostavat sen markkinahinnoista piittaamatta omakustannushintaan vaikka sillä 4,3snt kWh seuraavat vuosikymmenet ja myyvät edelleen - todennäköisesti kiinteällä pitkällä sopparilla samaan tapaan kuin tuulisähkökin myydään - markkinoihin se vaikuttaa vain sitä kautta että nämä ostajat eivät osta sitä sähköä sitten muualta. Näin se tuulisähkökin toimii, hinta on jonkun Googlen kanssa sovittu kiinteäksi ja osuus tuotannosta myös. Dynaamista hintaa maksaa sitten kerhon ulkopuoliset - jos niille sähköä riittää.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mitäs muuten tuo ydinvoimala tekee jos sähkön kysyntä tipahtaa nopeasti ja reaktorilla tuutataan täysiä?

Ei mitään. Nuo ydinvoimaloiden tehonnostot ja tehonlaskut ovat jo teknisesti hitaita markkinavaihteluihin verratuna. Jos sähkön hinta on esim. yöllä 5 tuntia pyöreä nolla, on jo teknisesti vaikea säätää sitä ydinvoimalan tehoa niin nopeasti. Kysymys ei ole pelkästä ydinreaktorista vaan myös turbiinista. Ei ne saa jäähtyä ja lämmetä miten sattuu. Tehonmuutos on aina jonklainen riski eikä pelkästään sen laitoksen ydinturvallisuuden kannalta.

Joku muu jossakin siis säätää tehoja alas. Kai ne jotenkin ovat varautuneet että jos linjat ovat solmussa, että sen laitoksen voi ajaa alas kun sähköä ei teknisesti mihinkään saa. Tämä on jo jonkinlainen riskitilanne josta sitten täytellään kuponkeja kuukausikaupalla.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Ei mitään. Nuo ydinvoimaloiden tehonnostot ja tehonlaskut ovat jo teknisesti hitaita markkinavaihteluihin verratuna. Jos sähkön hinta on esim. yöllä 5 tuntia pyöreä nolla, on jo teknisesti vaikea säätää sitä ydinvoimalan tehoa niin nopeasti. Kysymys ei ole pelkästä ydinreaktorista vaan myös turbiinista. Ei ne saa jäähtyä ja lämmetä miten sattuu. Tehonmuutos on aina jonklainen riski eikä pelkästään sen laitoksen ydinturvallisuuden kannalta.

Joku muu jossakin säätää tehoja alas.
Olkiluotohan on semmoisen niemen nokassa, kävin siellä kerran tutustumassa heidän inforakennuksessa. Silmiin pisti matkalla että sieltä tulee isohkot ilmakaapelit. Eli jos niihin joku keksii vaikka pienkoneella kajauttaa niin ydinvoimalassa tulee ongelmia? Vai saako tehot alas hetkessä edes hätätilanteessa? Vai miten tuollainen turvallisuus on ajateltu? Vai lähtikö tuolta merikaapeli ruotsiin niin että relettä naksauttamalla syötön saa toiseen suuntaan?
 
Back
Ylös Bottom