Euroopan energiakriisi

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Sähköfutuurien hintasignaali ei toimi – sähkönhintaa ei pystytä ennustamaan juuri lainkaan​

Sähkön futuurimarkkinoilla käydään nyt niin vähän kauppaa, ettei markkina pysty tällä hetkellä ennustamaan sähkönhintaa – edes viitteenomaisesti.

Markkinatakaajana on toiminut Vattenfall, joka on lopettanut myös muutamien muiden alueiden markkinatakauksen. Sähkön ostajat pystyvät suojautumaan nyt vain sähkömarkkinoiden systeemihintaa vastaan. ”Suomen aluehinnan käyttäytyminen onkin sitten paljon vaikeammin ennustettavissa.”

(Vain tilaajalle)

 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Forttumin Anton Steen pohtii että nykyinen markkinamalli on hapantunut. (alla oleva teksti on vetäisty google translaattorilla)

Toinen nyt vakavasti nostettu asia on sähkömarkkinamalli. Fortumin Anton Steen ei ole yllättynyt hallituksen aloitteesta.

”Sanoisin, että energiamarkkinoiden tilanne on oire siitä, että nykyinen markkinamalli on ylittänyt parasta ennen -päivänsä. Kun nykyinen malli otettiin käyttöön 1990-luvulla, meillä oli hyvät katteet omaava energiajärjestelmä, jossa markkinoiden päätehtävänä oli optimoida olemassa olevien tilojen toiminta. Nyt tilanne on toinen, kun ennen kaikkea suunnitellun sähköntuotannon puute on suuri. Tarvitsemme laajempaa keskustelua siitä, miten sähkömarkkinoita pitäisi kehittää, jotta hintavaihteluita ei vain hallita lyhyellä aikavälillä, vaan myös estetään se pitkällä aikavälillä.

 

kaihakki

Vakionaama
Kyllä on. Tässä alkuperäisteksti:
Jag skulle säga att den situation som energimarknaden befinner sig i är ett symptom på att den nuvarande marknadsmodellen har passerat sitt bäst före-datum. När den nuvarande modellen introducerades på nittiotalet hade vi ett energisystem med goda marginaler, där huvuduppgiften för marknaden var att optimera driften av redan befintliga anläggningar. Nu är situationen en annan med en stor brist på framför allt planerbar elproduktion. Vi behöver få till en bredare diskussion om hur elmarknaden ska utvecklas för att inte bara hantera prisvolatiliteten kortsiktigt, utan även förebygga den långsiktigt.”
 

Mikkolan

Vakionaama
jotta hintavaihteluita ei vain hallita lyhyellä aikavälillä, vaan myös estetään se pitkällä aikavälillä.
Melkoinen optimisti.
Oishan se tietysti mukavaa jos vaikka vois lukita 5cnt/kWh vaikka 10 vuodeksi. Kotitaloudet ja teollisuus tuon suhteen kiittäisivät, on havaittu että yllärit ei miellytä .
 

fraatti

Hyperaktiivi
Melkoinen optimisti.
Oishan se tietysti mukavaa jos vaikka vois lukita 5cnt/kWh vaikka 10 vuodeksi. Kotitaloudet ja teollisuus tuon suhteen kiittäisivät, on havaittu että yllärit ei miellytä .
Norjassa on kai väläytelty teollisuuden puolelta jo ulosliputuksiakin, tai miksi tuota nyt kutsuukaan. Alhainen sähköhinta taitaa olla edellytys joillekin teollisuudenaloille.

Tuolla on mainittu että runsaiden sateiden vuoksi Norjan vesivarannot saattavat olla jo tyypillisessä tasossa viikolla 5.
 

Mikkolan

Vakionaama
Ventusky:stä kattelin että etelä norjassa tosiaan sataa runsaasti ja on sadellut aiemminkin, siellä on siis päästy ajankohtaan nähden normaaaliin tasoon, joka on kuitenkin vielä kaukana maksimista. Varrotaan lumien sulamista, voi olla että joutuvat pakosti juoksuttamaan vähän enemmpi silloin.

Tanskalaisillakin on nyt vettä ja tuulta ylimäärin ja norskit ojentavat auttavankäden ;)

Paljonko tilanne vaikuttaa pörsihintoihin suomessa? Entäpä kotitalouksien kiinteähintaiset; enää 6 päivää aikaa lukita Vattenin 6,69 cnt tarjous ;)
 

jarkko_h

Vakionaama
@Mikkolan
Norjan altaat ovat jo nyt paremmalla tasolla kuin viime vuonna tähän aikaan. Jäniksen käpälän asennosta ennustan, että lopputalvesta tulee tuulinen ja lämmin. Vattenin tarjous on niin houkutteleva että lienevät nähneet saman jäniksen ja painajaisissa padot vedestä murtumispisteessä.

Norjan vesitilannetta voi seurata täällä:
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
@Mikkolan
Norjan altaat ovat jo nyt paremmalla tasolla kuin viime vuonna tähän aikaan.
Tulkinta on valitettavasti väärä. Nyt on noin 11,6 TWh vajaus viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Tässä tilanne
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitenköhän noita Statnetin käppyröitä pitäis tulkita?. Äkkiseltään eivät ole linjassa nordpoolin kanssa.
Siinä on kuvattu edellisten 20 vuoden max, min ja keskiarvo. Tuosta pitkän ajan keskiarvosta ollaan Norjassa jäljessä 14 TWh.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tulkinta on valitettavasti väärä. Nyt on noin 11,6 TWh vajaus viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Tässä tilanne
Mulla oli joskus tuo kysyinen tilasto auki mutten löytänyt sitä noiden englannikielisiltä sivuilta enää mistään. En tiedä mistä sinne joskus eksyin. :hmm:

Kuitenkin edellämainitussa artikkelissa EQ:n ennustus meni näin.

EQ's forecasts for hydrological balance show that it will improve from approximately minus 14.5 TWh on Tuesday to minus 7.2 TWh today Thursday and on to around minus 4.3 TWh next week and to minus 2.3 TWh the following week. the. During week 5, it may have normalized.
 

jarkko_h

Vakionaama
@janti , Kiitos. Olen puusilmä, selvästihän se siellä näkyi kun aukaisi isolla monitorilla kännykän sijaan. Tuossa laittamassasi magasinstatistik -linkissä asia on havainnollisesti näytetty.

@Mikkolan, Eli vesitilanne on siis aivan ruvella ja voi vain parantua tai sitten ei. Sinuna tarttuisin tarjoukseen. Nauramme sitten keväällä kun olemme ottaneet halvemman (tai toisinpäin). Keskityn jatkossa jäniksen käpälästä sään ennustamiseen hydrologisten kuvien sijaan:)
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kuitenkin edellämainitussa artikkelissa EQ:n ennustus meni näin.

EQ's forecasts for hydrological balance show that it will improve from approximately minus 14.5 TWh on Tuesday to minus 7.2 TWh today Thursday and on to around minus 4.3 TWh next week and to minus 2.3 TWh the following week. the. During week 5, it may have normalized.
Lumenahan sade taitaa Norjaan nyt enimmäkseen tulla eli toukokuussa vasta edullisempaa sähköä sieltä luvassa. ;)
 

kotte

Hyperaktiivi
Pitäisi löytyä linkissä olevan jutun viimeisestä kappaleesta.
Nyt löysinkin (kun kirjoitin hakusanan oikein ... :() ja mielestäni ymmärsin, mistä oli puhe.

Onhan tuo nykyhinnoittelu kummallinen, kun kantaverkkoyhtiöt jakavat hinta-aluerajalta pullonkaulatulot keskenään ja vaikka jonkinlainen hurskas toive on, että rajat käytetään pullonkaulojen poistamiseen, tähän ei ole varsinaisia pakotteita. Eikä moinen ole muutenkaan ihan asiallisen tuntuista. Pikemminkin noiden yhtiöden pitäisi maksaa pullonkaulan hintaerot sakkona, kun sähkön tuottajat ja kuluttajat eivät pysty käymään kauppaa rajan ylitse pullonkaulan takia. Varsinkin jatkuva pullonkaulan esiintyminen on kaikille muille todella suuri haitta paitsi kantaverkkoyhtiö(i)lle itselleen. Ehkä tuo hoputtaisi tekemään jotakin, kun hintoja on pakko nostaa kauttaaltaan sakkojen maksamiseksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lumenahan sade taitaa Norjaan nyt enimmäkseen tulla eli toukokuussa vasta edullisempaa sähköä sieltä luvassa. ;)
Ei, kyllä siellä oltiin plussalla ja vettä tuli kun saavista kaatamalla. Paikallinen ilmatieteenlaitos oli antanut sadevaroituksen joka oli voimassa klo 21.00 asti. Tuossa BBC:n jutussa on mainittu 100-200mm vesimäärästä.

Landslides, closed roads and hospitals on emergency power - Gyda continues to ravage Central Norway​

 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Norjaan on aikojen kuluessa syntynyt alumiinituotantoa juurikin siksi, että vesivoimaa on poskettomasti enemmän, kuin oma kansa kuluttaa. Eli kaikki vesivoima on kyetty hyödyntämään alumiiniharkkojen valmistuksessa. Alumiinin valmistus käyttää energiaa muistaakseni noin kolminkertaisesti verrattuna teräkseen.
Tämän hetken tilannekuva on todella mielenkiintoinen. Kannattaako norjalaisten vesiyhtiöiden antaa "ilmaiseksi" sähkö alumiinin valmistukseen, kun Euroopasta saa jättihinnan.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

"The PointCarbon analysis bureau therefore predicts that the balance deficit will be around -9 TWh in two weeks’ time. By comparison, the level was -22 TWh just two weeks ago"

 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Punainenvaroitus suurista sademääristä on tuota aikaisemmin 2017.


Varmaan riippuu että onko kyse pohjois- vai etelä Norjasta että onko tuo tullut vetenä vai lumena.
1642100948192.png


Isoin hönkä taisi osuo tuonne eteläläisimpään Norjaan ainakin niiden ennusteiden mukaan mitä silmiin osui aikaisemmin. Tuossa animaatiossa on eroteltu sekä lumi- että vesisade.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Rekord i oljeeldning på Karlshamnsverket​

Oljekraftverket i Karlshamn producerade under 2021 mer el än det gjort sammanlagt under de senaste tio åren. Karlshamnsverket körs dessutom allt oftare sommartid.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Varsinkin jatkuva pullonkaulan esiintyminen on kaikille muille todella suuri haitta paitsi kantaverkkoyhtiö(i)lle itselleen
Eikös se ole lottovoitto voimalaitoksille, jotka ovat kalliilla alueella. Esimerkiksi Norjan eteläosan vesivoimaloille. Saavat moninkertaisen hinnan, kun halpaa sähköä ei saada tarpeeksi pohjoisesta.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Rekord i oljeeldning på Karlshamnsverket​

Oljekraftverket i Karlshamn producerade under 2021 mer el än det gjort sammanlagt under de senaste tio åren. Karlshamnsverket körs dessutom allt oftare sommartid.
Hyvä että on suoraan sanottu että mistä johtuu eli tuotannon puuttumisesta ja ydinvoimaloiden alasajosta.
Aikas julmasti haukkaa öljyä. 140 tonnia tunnissa. Useampi täysperävaunu rekallinen hurahtaa tunnissa jos täydellä höökillä ajaa. Jossain välissä käytössä oli vain toinen pannu.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Oletan että, nuo pullonkaulat kovasti hydyntää niitä kalliin alueen voimalaitoksia luonnollisesti.

Suomessahan tuo on ratkaistu niin että se sähkö kyllä siirretään sinne missä sitä tarvitaan ja Lappiin laitetaan takaisin muutama roponen almujen nimikkeellä kun jotain haittaakin on ehkä kärsitty.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Oletan että, nuo pullonkaulat kovasti hydyntää niitä kalliin alueen voimalaitoksia luonnollisesti.

Suomessahan tuo on ratkaistu niin että se sähkö kyllä siirretään sinne missä sitä tarvitaan ja Lappiin laitetaan takaisin muutama roponen almujen nimikkeellä kun jotain haittaakin on ehkä kärsitty.
Suomessa hinta-alueita ei ole kuin yksi. Ruotsi pilkottiin joskus pienempiin alueisiin ja siihen varmaan joku muu tietää syyn paremmin. Nyt Saksassakin tuli jossain vastaan keskustelua pilkkomisesta. Osa (kunnista, piireistä, lääneistä, miksi niitä nyt kutsutaankaan) vastustaa kiivaasti uusia tuulivoimaloita. Pilkkomalla saataisiin sitten rangaistua jos tuotantoa ei ole. :rolleyes:
 

fraatti

Hyperaktiivi
Aika suuria vesimääriä on ennustettu tuonne Norjaan seuraavan viikon ajaksi. Mielenkiinnolla odotan että normalisoituuko etelänorjan hinnat vai pitääkö Brittien ja Saksan kaapelit hinnat korkealla. Ainakaan eilen ne oli omassa luokassaan vaikka muuten pohjolassa oli edullista sähköä tuulen takia ja sähkö virtasi joka suunnasta etelänorjaan. Norjalaisilla on tuotantoa 32 GW ja kaapeleita ulkomaille 8 GW edestä.

Mitenköhän Norjassa vesialtaiden taso määritellään?
(edit. korjattu oikea kuva)
Nevufu0.gif
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitenköhän Norjassa vesialtaiden taso määritellään?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Gaasussa on Euroopassa on ennätysalhaiset tasot. Yamalin putki taitaa euroopasta itään taitaa olla ollut 23 päivää ilman hajuakaan kaasusta. Tälläisen varaan on kyllä hyvä laskea tulevaisuus. :hmm:
1642105051923.png


Tuossa Oxfordin tutkimuksessa on todettu että jo syksyllä 1/3 osaan hiipunut kaasunvirtaus samaisesta suunnasta sai hinnat syöksymään taivaisiin.

IEA:n sormi osoittaa samaan suuntaan
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös se ole lottovoitto voimalaitoksille, jotka ovat kalliilla alueella. Esimerkiksi Norjan eteläosan vesivoimaloille. Saavat moninkertaisen hinnan, kun halpaa sähköä ei saada tarpeeksi pohjoisesta.
Ja vastaavasti tappio asiakkaille tuolla alueella ja toisaalta niille voimalaitoksille, jotka joutuvat myymään halvalla alueella halvemmalla (ja mahdollisesti vähemmän, mitä voisi valmistaa, muttei kannata). Toki halvan alueen kuluttajat hyötyvät, kun markkinoiden vääristymien takia käyttävät luultavasti enemmän resurssia, josta olisi enemmän hyötyä muualla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Oletan että, nuo pullonkaulat kovasti hydyntää niitä kalliin alueen voimalaitoksia luonnollisesti.

Suomessahan tuo on ratkaistu niin että se sähkö kyllä siirretään sinne missä sitä tarvitaan ja Lappiin laitetaan takaisin muutama roponen almujen nimikkeellä kun jotain haittaakin on ehkä kärsitty.
Tuo piti ehkä ennen vanhaan paikkansa, eli voimalaitoksia rakennettiin sitten sinne, missä sähköstä oli tarvetta ja kulutusta sinne, missä sähkö oli halpaa. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa oli edullisesti rakennettavaa vesivoimaa ja niinpä lähiseuduille rakennettiin paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta.

Kun uusi tuotanto painottuu ydinvoimaan ja etenkin tuulivoimaan ja kumpikin tarvitsee tuetekseen varastoivaa vesivoimaa säätövoimana. Sähkön kulutusmuodot ovat muuttuneet, ei tuo vanha käytäntö enää oikein ole kansantalouden kannalta edullisin menettely, vaan sähköä kannattaisi siirtää sieltä, missä sitä kulloinkin tuotetaan ylimäärä sinne, missä kulloinkin on paljon perusteltua kulutusta (korkea sähkön hinta esimerkiksi viittaa siihen, että sähköä tarvittaisiin enemmän ja halap, että tuotantoa on ylimäärä). Vesivoimaa varastoaltaineen, tuulivoimaa ja ydinvoimaa ei voi rakentaa joka paikkaan (aivan eri syistä toki).
 

jmaja

Hyperaktiivi
voimalaitoksille, jotka joutuvat myymään halvalla alueella halvemmalla
Niin lähinnä normaalihinnalla. Oletusarvo on, että sähköä on tarjolla enemmän kuin tarve ja silläkin hinta on tuottajalle OK. Nämä yli 10 snt/kWh hinnat eivät ole missään järkevässä suhteissa tuontokustannuksiin vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla, joita pääosin pohjoisessa on.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin lähinnä normaalihinnalla. Oletusarvo on, että sähköä on tarjolla enemmän kuin tarve ja silläkin hinta on tuottajalle OK. Nämä yli 10 snt/kWh hinnat eivät ole missään järkevässä suhteissa tuontokustannuksiin vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla, joita pääosin pohjoisessa on.
Markkinataloushan toimii niin, että jos hyödykkeestä on pulaa, hintataso nousee ja seurauksena ruvetaan kehittämään lisätuotantoa. Tietenkin fiksut toimijat seuraavat markkinoita ja ennakoivat pulaa. Suomessa ongelmana on ollut, että OL3:n valmistumista on odoteltu yli 10 vuotta ja kaikki hommat ovat tuon uuden odotetun tarjonnat takia vaiheessa.

Toinen suuri kysymys ovat Ruotsin ja Norjan sisäisten ja näiden välisten siirtoyhteyksien heikko tila (mitä monet hinta-alueet kuvastavat). Tämä on vielä vähemmän hallinnassa, kuin edellinen. Kolmas ongelma on, että vain tuulivoiman rakentaminen on kannattavaa kaupalliselta pohjalta tätä nykyä ja tuohan tuottaa aivan muuhun tahtiin kuin kysyntä vaihtelee.

Mutta jos poiketaan markkinaehtoisuudesta, voidaan toki toimia toisinkin. Pitkän päälle tämä ei kylläkään ole toiminut missään eikä koskaan senkään vertaa. Monipolistahan tässä ei ole kyse, vaan sähköenergiasta (tai oikeastaan sähkötehosta), jolle on useita itsenäisiä kaupallisia tuottajia ja sitäkin enemmän eri profiilleilla toimivia kuluttajia. Verkot ovat monopoli, mutta niiden hinnoista ei puhuta. Todellisuudessa kuitenkin juuri ne ovat osatekijä näissä hintojen heilahteluissa, joten ongelmana on, että niiden kehittämistä ei ole riittävästi sidottu mukaan. Suomessa asiat ovat tässä suhteessa paljon paremmin kuin läntisellä ja pohjoisella naapurilla.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Markkinataloushan toimii niin, että jos hyödykkeestä on pulaa, hintataso nousee ja seurauksena ruvetaan kehittämään lisätuotantoa.
Eli mielestäsi myös vesi, tieverkosto jne. pitäisi ulkoistaa ja sallia kehittyä suuntaa, jossa ei ole riittävää tarjontaa aina?

Yhteiskunnan tehtävä on turvata sähkönsaanti. Sähkömarkkinat ovat rikki. Ei ole normaalia, että noin perustavaa laatua oleva tuote maksaa 10x + normaalin kannattavan hinnan.

Eikö vaikkapa Fennovoiman ydinvoimalahanke ole kaupallinen? Toki siinä on ikävä Venäjä-kytkentä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Markkinataloushan toimii niin, että jos hyödykkeestä on pulaa, hintataso nousee ja seurauksena ruvetaan kehittämään lisätuotantoa.
Tosin on se usein toiminut niinkin että kun julkisomisteinen yhtiö valjastaa joen ja maksaa siitä muutaman poronahan kertakorvauksena sitten myöhemmin yhtiö lyödään lihoiksi. Ei ne tuotantokustannukset siitä mihinkään muutu mutta pääoman tuotto putoaa sidettävälle tasolla.

Mielelläni ostaisin vaikka pätkän 5-tietä. Jos tietulli olisi "kallis" kiireiset voisi sen toki ilmaiseksi kiertää.
 

pelzi_

Vakionaama
Hei herätys nyt, näyttäkää mulle kaupunki missä tieverkostossa ei ole ikinä ruuhkia.

Myös vedestä tuppaa tulemaan pulaa suurkaupungeissa, jo Helsinkiin sitä pitää tuoda 100km päästä.

Sähkökin voidaan ottaa julkiseksi palveluksi kuten tiet niin että tarjontaa on se mitä heruu ja loput jää rannalle odottelemaan uutta 5-vuotissuunnitelmaa. Tämän voi käytännössä toteuttaa asentamalla pääkytkimen jälkeen hintaohjatun kontaktorin.
 

Mikkolan

Vakionaama

Toi on mun oikein suosikki sivusto. Norjassa sataa nyt ja aiemmin myös ruotsalaiset saaneet paljon lunta.
Ventuskyytä voi selata aikajanalla taaksepäin ja eteen päin ennusteena, jos ei ole tutustunut kannattaa kokeilla.

Norjassa on ollut aina paljon noita maanvyörymiä, jokipenkkojen ja järvirantojen savilinssit luiskahtelee herosasti alas. Osasyynä ahne rakentaminen, kaivuutyöt rakennuksilla rikkoo muutenkin herkkää maapohjaa.
Alumiinin lisäksi norskit teki aiemmin myös paljon typpilannotteita, molemmat aika energia intensiivisiä tuotteita. Norsk Hydro on nykyään Yara.

Huhuh, kaikeen sitä joutuu "vain muutaman, 6,6 sentin tähden"

Unohtu linkki:
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Eli mielestäsi myös vesi, tieverkosto jne. pitäisi ulkoistaa ja sallia kehittyä suuntaa, jossa ei ole riittävää tarjontaa aina?

Yhteiskunnan tehtävä on turvata sähkönsaanti. Sähkömarkkinat ovat rikki. Ei ole normaalia, että noin perustavaa laatua oleva tuote maksaa 10x + normaalin kannattavan hinnan.

Eikö vaikkapa Fennovoiman ydinvoimalahanke ole kaupallinen? Toki siinä on ikävä Venäjä-kytkentä.
Siis sähkötehoon perustuvan sähköenergian huutokauppamallisen myynnin sijaan voisi toki ajatella muita periaatteita, joissa ei myytäisi välttämättä energiaa sinällään, vaan esimerkiksi osuuksia sähkön käyttöön. Olin lukevinani, että esim. Kiinassa toimittaisiin näin. Siellä joudut speksaamaan seuraavalle vuodelle tehon, jonka saat maksimissaan kuluttaa ja maksat sitten sähköstä tuon hinnan. Jos otat enemmän, saat joko sakkoa tai sähkösi katkaistaan. Välttämättä et saa hyvitystä, jos kulutat vähemmän. Nettipalvelujahan myydään Suomessa tuolla perusteella.

Riippumatta muusta, toki sähkön hintaa voi subventoida vaikkapa julkisen terveydenhoidon tapaan. Tai napata viisinkertaisena aiheutuneet kulut veroina joilatakin käyttäjäryhmiltä, kuten henkilöauton käytön kohdalla tehdään.

Toinen asia vain on, että sähkön kulutus on useimmille kuitenkin oma valinta ja paljon vähemmälläkin tulisi toimeen. Jos vaikkapa valitsee asunnokseen kerrostalohuoneiston, tai puulämmitteisen mökin, ei sähköä välttämättä tarvitse kovin paljon, jos tinkii ylimääräisistä mukavuuksista. Arvovalintoja ja polittisia päätöksiähän nämä ovat.
 

pelzi_

Vakionaama
Näinhän homma menee esim. Italiassa, perusliittymä taitaa olla 3kW ja vissiin 30min ylityksen jälkeen sähkömittari katkaisee sähköt. Kääntämällä ne saa takaisin mutta mittari on usein hankalassa paikassa.

Käsittääkseni energiamaksu per kWh nousee jos liittymää suurentaa. Tästä naristaan mutta se on aivan oikein, sitten maksat koko vuodelle jaettuna piikkikulutuksen hintaa. Toinen vaihtoehto olisi kallis perusmaksu energianmyynnille isoissa liittymissä.

Suomessa ei ole mitään tällaista mekanismia joka kohdentaisi kulut piikkien aiheuttajille ja kuluja peritään sitten kerrostaloasukkailta. Ja täällä on äärimmäisen suuri kyky pitää pää pensaassa ja olla edes näkemättä omia saavutettuja oikeudettomia etuja, vielä pitäisi valtion tulla keskiluokkaisen okt-asujan avuksi. Seuraavaksi toimeentulotukea toimihenkilöille.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tosin on se usein toiminut niinkin että kun julkisomisteinen yhtiö valjastaa joen ja maksaa siitä muutaman poronahan kertakorvauksena sitten myöhemmin yhtiö lyödään lihoiksi. Ei ne tuotantokustannukset siitä mihinkään muutu mutta pääoman tuotto putoaa sidettävälle tasolla.
Tuo ei itse asiassa ole markkinataloutta lainkaan, vaan eräänlasita sosialistista kapitalismia, missä julkisyhteisö rupeaa liiketoimiin verorahojen keräämiseksi mutkan kautta. Demokraattinen systeemi ei oikein pääse heittämään kapuloita rattaisiin ja on helppo kaunistella asian todellista tilaa.
 
Back
Ylös Bottom