Euroopan energiakriisi

K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Pohjalla vaikuttaa Suomessa harjoitettu ilmasto- ja energiapolitiikka. Politiikka on ollut markkinaehtoista, ennakoivaa ja eteenpäin katsovaa. Haverin mielestä oleellista on ollut se, että politiikkaa asettaa tavoitteet päästöjen vähentämiselle, mutta yritykset päättävät siitä, millä tavalla päästöjä vähennetään.

— Lopputuloksena on monipuolinen energiajärjestelmä, joka auttaa torjumaan hintakriisin kaltaisia ilmiöitä. Tämä näkyy siinä, että sähköä tuotetaan monilla eri tavoilla. Jos yhden tuotantotavan käyttämät raaka-aineet sattuisivat kallistumaan, jäävät vaikutukset kokonaisuudessa maltillisiksi. Kallista voidaan korvata halvemmalla markkinatilanteen mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Siksi kirjoitinkin, mitä kirjoitin, koska tuossa omakehu haisee ja halutaan nostaa omaa häntää.

...

Lisätäänpä vielä, että sähkön ja lämmön hintasuhteessa on pakko olla jotakin mätää, jos sähköä kannattaa tuottaa yhteistuotannolla myytäväksi sähkömarkkinoille hintaan, jolla voi tuottaa vaikkapa maalämmön avulla lämpöä halvemmalla per energiayksikkö kuin myydä vastaava määrä lämpöä lämpönä (tämähän on yleinen käsitys). Tokihan tuotetun sähkön määrä jonkin verran vähenee, jos sitä irrotetaan korkeammassa lämpötilassa kuin mitä on lauhdutusväliaineen lämpötila (tyypillisesti vesistön vesi), mutta menetetty sähkön määrä on huomattavasti pienempi kuin mitä lämpöpumppaukseen kuluu sähköä. Tuotantopäässä sähkön tuotanto vaatii moninkertaiset investoinnit per tuotettu energiayksikkö verrattuna lämpöön. Lämmön jakeluverkon ja sähköverkon rakennuskustannuksia on vaikea verrata, mutta vaikkapa pientalotaajamissa sähkökaapelin veto tai lämpöputken veto kiinteistölle lienevät aika hyvin rinnastettavissa työmäärän ja materiaalien hintatason osalta. Esimerkiksi Tanskassa käsittääkseni lämpöä saakin järjestään ostetuksi lämpönä edullisemmin kuin tekemällä sitä paikallisesti lämpöpumpulla sähkön avulla.
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Ens kuussa julkaistava EU:n dokkarin vedos on vuotanut. Siinä mainitaan että energian hinta tulee olemaan korkea ainakin 2023 asti.

Gas and electricity prices will “remain high and volatile until at least 2023” according to long term forecasts quoted in a draft of the European Commission’s communication on energy prices due to be published next month.

The draft communication, obtained by EURACTIV, gives a grim picture of high and unstable energy prices continuing for the coming years, which will drive inflation, impact households and increase costs for businesses.
----
Tuo tulee tuota kautta sitten vaikuttamaan siihen että kaiken hinta nousee.
These “sustained high energy prices are hurting throughout the economy” and are expected “to remain a key driver of inflation in 2022”. Prices have already hit energy-intensive industries with high manufacturing costs and will likely increase prices for other commodities, including food.

The crisis is also “increasingly affecting European households and vulnerable consumers, who spend a higher share of their total income on energy bills and therefore also deepening disparities and inequalities in the EU,” the leaked document says.

:rolleyes:
1645454656921.png

www.euractiv.com

LEAK: Energy prices will 'remain high and volatile until at least 2023', EU Commission says

Gas and electricity prices will “remain high and volatile until at least 2023” according to long term forecasts quoted in a draft of the European Commission’s communication on energy prices due to be published next month.
www.euractiv.com www.euractiv.com
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Ihan näin huoltovarmuusnäkökulmasta. Mikähän mahtaa näissä uusiutuvissa biopolttoaineissa(=hake) tai miksi niitä kutsuukaan olla kotimaisuusaste? Noiden perusteella voisi ajatella että se on jotain 25% luokkaa?

yle.fi

Venäläinen hake lämmittää talvipakkasilla useimpia Pohjois-Karjalan taajamia

Itäisen maakunnan lämpölaitoksissa poltetaan pakkasilla paljon venäläistä haketta. Tuontihake on sitä käyttävien yhtiöiden mukaan edullisempaa ja laadultaan hyvää. Osa yhtiöistä haluaa pelkästään kotimaista raaka-ainetta.
yle.fi yle.fi

1645525470898.png

yle.fi

Kotimaista energiaturvetta korvataan nyt tuontihakkeella – hakkeen kova kysyntä voi kasvattaa monen lämpölaskua

Energiahakkeen tuonti on yli nelinkertaistunut viidessä vuodessa.
yle.fi yle.fi

1645525599296.png


www.luke.fi

Faktaa vai fiktiota – tilastot kuvaavat puun energiakäytön todellisuutta

www.luke.fi www.luke.fi
 
O

ollikuhta

Vakionaama
Sakuthan tän sopan laittoivat alulle tekemällä päätökset ydinvoimasta luopumisesta ilman että oli korvaavia energialähteitä tiedossa. Sit mausteeksi pari ruokalusikallista ilmastonmuutosta ja soppa on valmis. Onneksi tekivät reilun annoksen niin riitää nautittavaa useammaksi vuodeksi.
 
P

puuteknikko

Vakionaama
Tämä Euroopan sähkösekoilu on kyllä malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu kun asioita ei tarkastella riittävän laajalti. Jos ajatellaan vihreää siirtymää niin onhan se ollut tavalliselle tallaajalle aika päivänselvää, ettei mikään nykyinen uusiutuvan energian ratkaisu pysty korvaamaan ydinvoiman kaltaista vakaata perustuotantoa ympäri vuoden.

Sitten kun lisätään soppaan se, miten hankalaa päätöksenteko yleensä on, tietää, ettei voimaloita nosteta takaisin tuotantokäyttöön vaikka mikä olisi.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
ollikuhta sanoi:
Sakuthan tän sopan laittoivat alulle tekemällä päätökset ydinvoimasta luopumisesta ilman että oli korvaavia energialähteitä tiedossa. Sit mausteeksi pari ruokalusikallista ilmastonmuutosta ja soppa on valmis. Onneksi tekivät reilun annoksen niin riitää nautittavaa useammaksi vuodeksi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ja nyt kun tuo hässäkkä vielä tuolla Ukrainassa eskaloitui niin mikään ei varmaan muutu yhtään sen helpommaksi jotta tämä solmu aukeaisi.

Mikähän juttu tuo kaasun spottimarkkina on ja mikä sen merkitys on tässä koko jutussa? Itävaltaan gaasu virtaa pitkillä sopimuksilla mutta gazpromi ei tarjoa gaasua muualle eu:n spottimarkkinoille
Eastward flows from Germany back to Poland continued for the tenth week on Tuesday. Gazprom says it is meeting its contractual obligations while not adding gas for the spot markets. read more

Austria's OMV (OMVV.VI), another big Gazprom's customer and a financial partner in the Nord Stream 2 gas pipeline, said on Tuesday that Russian gas supplies continued as usual and in accordance with the contract.
www.reuters.com

Russia's Putin pledges uninterrupted gas supplies as sanctions loom

Russia will continue uninterrupted natural gas supplies to world markets, President Vladimir Putin pledged on Tuesday, after Germany halted a key gas pipeline's certification over Moscow's troop deployment to two breakaway regions in eastern Ukraine.
www.reuters.com www.reuters.com

Tuossa on selitetty tuosta spotti jutusta vs vanhemmat sopparityypit jotka oli sidottu öljyn hinta indeksiin. Tässä taitaa olla kyseessä myös jenkkien LNG vs Venäjän putkikaasu jutut myös taustalla painamassa?

Today’s record-high natural gas prices have raised questions about the liberalisation of the European Union’s natural gas market and its gradual move towards allowing real-time market trading to set prices rather than long-term contracts.

While liberalisation has meant greater European exposure to the recent spikes in the price of imported gas, it has also cut the EU’s gas bills over the past decade. And the increased flexibility it provides will be essential as the continent transitions to greater reliance on renewable energy sources, which are cleaner but whose output is more variable.

Before the 2000s, most natural gas prices in the EU were determined by long-term contracts linked to the price of oil, a system known as oil-indexation. Gas prices followed oil price trends, with volatility smoothed by the use of moving averages. This provided a relatively stable reference price that underpinned large-scale investments in upstream projects, transport pipelines and liquefied natural gas (LNG) terminals. However, gas prices did not reflect supply-demand fundamentals of the gas market itself, and buyers in the EU were unable to take advantage of periods of lower-cost supply, particularly following the US shale gas revolution. Over the last decade, gas prices in the EU have gradually moved away from oil-indexation toward “gas-on-gas” competition, where prices reflect multiple sellers and buyers of natural gas on spot markets. The Title Transfer Facility (TTF) in the Netherlands emerged as the most liquid hub and relevant price benchmark in the EU, offering trading and hedging options to a growing pool of market participants.

Over the past decade, the EU also built up significant capacity to import gas via pipelines or as LNG. The shift towards spot market pricing allowed the EU to benefit from low prices for LNG imports during periods of ample supply. However, for reasons set out in a previous commentary, gas supplies are now tight and spot prices in Europe are at record highs. We estimate that EU countries will pay around $30 billion more for natural gas in 2021 than if they had stuck with oil-indexation. However, in aggregate, the gradual transition to gas-on-gas competition – which increased as a share of total gas imports from 30% in 2010 to over 80% in 2020 – has saved an estimated $70 billion in lower gas import bills cumulatively over the past decade.

www.iea.org

Despite short-term pain, the EU’s liberalised gas markets have brought long-term financial gains – Analysis - IEA

Despite short-term pain, the EU’s liberalised gas markets have brought long-term financial gains - A commentary by Peter Zeniewski
www.iea.org www.iea.org
 
M

Mekaniker

Vakionaama
Alkaakohan sen virallinen energiakriisi nyt?
Pieniä muistikuvia 1973 energiakriisi kun kaikki oli kaaoksessa, joku vanhempi kun minä olen voisi selkeyttää mitä silloin tapahtui
Löysin tämän:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/energiakriisi-vuonna-1973

Eli kaikki joukolla tankit täyteen, huomisesta se maksaa huomattavasti enemmän
Paikallinen ST1 98 oli 2:25€ äsken, E85 1:72€

Korjasin vuosiluvun ja lisätty ylen artikkeli
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
Biokaasunkin hinta on noussut joka kuukauden vaihteessa ainakin Gasumin asemilla. Nyt tuo on 1,70 per kg. On tuo sentään 20c maakaasua halvempaa per kg.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Miten ja missä tuota biokaasua valmistetaan? Toimiiko se samalla tavalla kuin maakaasu?
Klikkaa laajentaaksesi..
Biokaasu on kuin tuulisähkö. Samaan verkkoon se syötetään ja ostaessa tulee samaa tavaraa eri hinnalla ja ehkä paremmalla mielellä.

Maakaasuhan on pääosin metaania ja sitä saa biokaasuna lähinnä mädättämällä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Miten ja missä tuota biokaasua valmistetaan? Toimiiko se samalla tavalla kuin maakaasu?
Klikkaa laajentaaksesi..
Jätevedenpuhdistamoilla (mm. Espoossa toistaiseksi pääasiassa putkeen), biojätelaitoksilla (ainakin Kouvolassa, kai Lahdessakin nyttemmin; kotitalousjätekeräyksestä, elintarviketeollisuuden jätteistä, lantaloista ainakin periaatteessa, mutta kaasua käytetään paljon laitoksissa suoraankin ja murto-osa työnnetään kaasuputkeen ajoneuvokäyttöön tai kuluttajille, jotka ostavat biokaasua maakaasun sijaan lämmityspolttoaineeksi) ja joissakin puunjalostustehtaiden jätevedenpuhdistamoilla (pääasiassa omaa käytöön). Prosessi on sellainen, että kaasu puhdistetaan painevedellä tai amiinilla rikkivedystä, hiilidioksidista, silaaneista tms. Sitten se tosiaan työnnetään kaasuputkeen muun aineen joukkoon ja hoidetaan taseperiaatteella tuulisähkön tapaan, kuten Jmaja tuossa jo sanoi, kun vastaa aika hyvin maakaasun sisältöä (jota sitäkin on matkalla puhdistettava). Sikäli tuo on ehkä aidommin aitoa tasekaasua kuin tuulisähkö samaan aikaan tuotettua sähköä, että kaasuputki pystyy säilömään paineastiana jopa viikkojen biokaasun kulutuksen. Toki jotkin laitokset myyvät itse jalostamaansa ajoneuvobiokaasuakin (esim. teollisuualkoholin valmistusjätteistä, maatalousjätteistä, lannasta tms.)

Saantoa vois parantaa jopa kaksinkertaiseksi, jos sotkisi reaktoriin mukaan vetyä, jolloin hiilidioksidi saataisiin myös muuttumaan metaaniksi ja vedeksi.
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Minkälaisella lämpötila-alueella tuo toimisi?
Klikkaa laajentaaksesi..
Nuo ovat termofiilisiä anaerobisia bakteereita ja lämpötila olisi näin lonkalta heitettynä jossakin 50 ... 60 asteen vaiheilla, siis varsin korkea biologiselle oliolle. Käytössä on ollut kahdenlaisia variaatioita prosessista, eli toisessa vetyä syötettäisiin varsinaiseen biokaasureaktoriin ja toisessa vetyprosessia varten olisi erillinen jälkireaktori. Näitä jälkimmäinen on käsittääkseni helpommin säädettävä ja hallittava. Optimaalinen lämpötila-alue prosessille on varsin kapea. Täytyy katsoa muualta tarkempia tietoja.

Tuossa yksi Open Access -linkki tieteelliseen review-artikkeliin, https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/21655979.2019.1684607. Suomessahan on myös kehitelty bioengineering-ratkaisuja aiheeseen pääomasijoittajien rahoituksella.
 
Viimeksi muokattu:
M

Mikkolan

Vakionaama
Mädättämö sinänsä tuttu laite. Nopeasti lisääntyvä bakteerikanta muokkaantuu aika nopeasti olosuhteisiin sopivaksi. Jäin miettimään voisko bakteerikanta muokkautua sellaiseksi että osaavat suoraan käyttää vetyä hyväksensä?

Joskus muinoin oli aikomus rakentaa omakoti-kokoinen jatkuvatoiminen hydraulinen mädättämö ja siihen liittyvä kompostori. Bakteereihin perustuvat prosessit aika tarkkoja lämpötilan suhteen jolloin talviolosuhteet tulevat ongelmaksi.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Esimerkiksi Q Power (https://qpower.fi) väittää, että heillä olisi käytännössä demonstroitu ratkaisu melkein mihin vain, mutta järjestään ratkaisu lienee erillinen metanointireaktori, eli melkein mikä vain hiilidioksidin ja vedyn virta kelpaa, kunhan happea ei ole sanottavasti mukana eikä biologisesti myrkyllisiä aineita. Pääomistajan (Ilkka Herlin) kartanossa Paraisilla (Qvidja) on tutkimus- ja kehityskeskus, jossa voinee selvitellä mitä erikoisempia sovelluksia.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Nyt on Fortumin tulos julkistettu. Tuotannon liikevaihto ja voitto kasvaneet 2021 n. 50% ja sijoitetun pääoman tuotto hurjat 18%. 2,9 miljardin liikevaihdolla 1,1 miljardin liikevoitto.

On se kurjaa, kun kärsivät niin kovasti nousseista hinnoista!

www.fortum.fi

Fortumin vuosikatsaus 2021 | Fortum

Fortumin vuoden 2021 raportointikokonaisuuteen sisältyvät taloudelliset tiedot (sisältää tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen), toimitusjohtajan liiketoimintakatsaus, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkitsemisraportti, verojalanjälki sekä englanniksi julkaistava...
www.fortum.fi www.fortum.fi
 
O

ollikuhta

Vakionaama
jmaja sanoi:
Nyt on Fortumin tulos julkistettu. Tuotannon liikevaihto ja voitto kasvaneet 2021 n. 50% ja sijoitetun pääoman tuotto hurjat 18%. 2,9 miljardin liikevaihdolla 1,1 miljardin liikevoitto.

On se kurjaa, kun kärsivät niin kovasti nousseista hinnoista!

www.fortum.fi

Fortumin vuosikatsaus 2021 | Fortum

Fortumin vuoden 2021 raportointikokonaisuuteen sisältyvät taloudelliset tiedot (sisältää tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen), toimitusjohtajan liiketoimintakatsaus, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkitsemisraportti, verojalanjälki sekä englanniksi julkaistava...
www.fortum.fi www.fortum.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Eiks tuo ollu jo viikko tai kaks sitte?
 
M

Mekaniker

Vakionaama
Ruotsissa Aftonbladet esittelee että polttoainepakotteet tuovat vakavan polttoainepulan:
www.aftonbladet.se

Experten: Kan bli ransonering av bensin i Sverige

Putins krig och omvärldens svar kan utlösa en omfattande global oljekris. Energianalytikern Samuel Ciszuk målar upp ett scenario av ”demand destruction” med långvarigt höga priser och ransonering i Sverige. – Privatbilar kan få köra varannan dag beroende på vilket registreringsnummer man har...
www.aftonbladet.se www.aftonbladet.se
 
J

Jantza

Jäsen
Semmosta mietin, että jos 2008 öljy maksoi n. 140 dollaria tynnyri ja pumppuhinta oli n. 1,50-1,60€ /l. Nyt raakaöljy saman hintasta ja pumppuhinta n. 2,5 € / l. Kuka vetää välistä, vaikka päästöoikeudet ovatkin nousseet?
 
H

Harrastelija

Hyperaktiivi
Kaiken maailman keinottelijat käyttävät hyväkseen kaikki mahdolliset tilanteet.
Ei tarvi edes lakia rikkoa. Moraali on sitten toinen juttu mutta nämähän eivät yleensä tunnon tuskista tiedä.
 
B

burmanm

Vakionaama
Jantza sanoi:
Semmosta mietin, että jos 2008 öljy maksoi n. 140 dollaria tynnyri ja pumppuhinta oli n. 1,50-1,60€ /l. Nyt raakaöljy saman hintasta ja pumppuhinta n. 2,5 € / l. Kuka vetää välistä, vaikka päästöoikeudet ovatkin nousseet?
Klikkaa laajentaaksesi..

Valtio? Polttoaineveron valmisteveroa on nostettu tuon jälkeen ainakin 2012, 2014, 2015, 2017 ja 2020. Sen lisäksi 2008 ei ollut vielä 10% biosekoitevelvoitetta.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
burmanm sanoi:
Valtio? Polttoaineveron valmisteveroa on nostettu tuon jälkeen ainakin 2012, 2014, 2015, 2017 ja 2020.
Klikkaa laajentaaksesi..
Diesel maksoi syksyllä 2020 1,2 €/l. Verot ovat €/l lukuunottamatta ALV:tä. Ei verot selitä alkuunkaan nykyisiä hintoja.

Kyllä tässä nyt katteet ovat aivan tapissa jossain tasolla tai usealla tasolla. Lisäksi tietysti öljyntuottajat vuolevat kultaa, valitettavasti Venäjä mukaan lukien.
 
B

burmanm

Vakionaama
jmaja sanoi:
Kyllä tässä nyt katteet ovat aivan tapissa jossain tasolla tai usealla tasolla. Lisäksi tietysti öljyntuottajat vuolevat kultaa, valitettavasti Venäjä mukaan lukien.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuskin on ihan tapissa, unohdat sivuvaikutukset. Samalla kun dieselin ja energian hinta kasvaa, kasvaa myös kuljetuskustannukset ja itse jalostamiskustannukset. Kun joka portaassa nousee kustannukset, niin lopputuotteessa se näkyy jo moninkertaisena kasvuna. Ei se pelkkä öljyn hinnannousu ole 1:1 missään tilanteessa.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
burmanm sanoi:
Tuskin on ihan tapissa, unohdat sivuvaikutukset. Samalla kun dieselin ja energian hinta kasvaa, kasvaa myös kuljetuskustannukset ja itse jalostamiskustannukset.
Klikkaa laajentaaksesi..
En minä tässä mitään ole unohtanut tai väittänyt. Ei ne kuljetuskustannukset kovinkaan kummoisia ole.

Jos nyt diesel maksaa 2,3 €/l, on ALV-veroton hinta 1,85. Tuosta polttoaineveroa on enintään 0,59 €/l (bio-osuudelle jne. vähemmän). Siis täysin veroton hinta 1,26 €/l.

Yhdestä barrelista öljyä saa reilut 40 l dieseliä. Tuosta ei nyt paljoa voi laskea, kun samalla tulee paljon muutakin.

Saman laskennnan kun tekee syksyn 2020 hinnasta 1,20, tulee täysin verottomaksi hinnaksi 0,38 €/l.

Siis veroton hinta on nyt 3,3-kertainen. Raakaöljy maksaa nyt n. $120 ja maksoi syksyllä 2020 n. $40. Keväällä 2020 oli käynyt alle $20.

Pitää vielä muistaa, että tuossa on 0,38 €/l on katteet mukana. Suurin osa noista on €/l tyyppisiä, jolloin se ennen katteita olevan hinnan kerroin on vielä paljon suurempi kuin 3,3.
 
J

Jantza

Jäsen
Edelleen mietin nyt näiden pakotteiden kanssa. Pakotteet hyväksyn ja kannatan. Länsi on yksimielinen näissä, kuten pitääkin. Mutta hieman kaksinaamaista on kuitenkin. Jos solidaarisuutta haetaan, niin hinta ei pitäisi olla nyt tällä tasolla. Öljy ei lopu. Sitä riittää kyllä ilman Venäjän tuotantoakin. Kaikessa kaameudessa halutaan hyödyntää tilanne rahan tekoon. Tässä maailmapoliittisessa tilanteessa pitäsii olla malttia ja ymmärtää kaikkien paras, mutta ei. Mitataan vaan ulos kaikki, mitä saadaan. Venäjä saa tulonsa sotimiseen ja bussinesmiehet futuureillaan voittoa.. Ukraina sotii ja puolustaa koko länsimaista elämäntapaa, jossa haluavat olla mukana. Ei tässä asiassa solidaarisuudella ole mitään sijaa. Esim. Norja nettoaa valtavat summat joka päivä. Miten olisi, jos ne maat, joille tämä tilanne tuo mittavat lisät tuloihin öljystä ja kaasusta kantaisivat isomman osuuden tähän taakanjakoon?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Jantza sanoi:
Edelleen mietin nyt näiden pakotteiden kanssa. Pakotteet hyväksyn ja kannatan. Länsi on yksimielinen näissä, kuten pitääkin. Mutta hieman kaksinaamaista on kuitenkin. Jos solidaarisuutta haetaan, niin hinta ei pitäisi olla nyt tällä tasolla. Öljy ei lopu. Sitä riittää kyllä ilman Venäjän tuotantoakin. Kaikessa kaameudessa halutaan hyödyntää tilanne rahan tekoon. Tässä maailmapoliittisessa tilanteessa pitäsii olla malttia ja ymmärtää kaikkien paras, mutta ei. Mitataan vaan ulos kaikki, mitä saadaan. Venäjä saa tulonsa sotimiseen ja bussinesmiehet futuureillaan voittoa.. Ukraina sotii ja puolustaa koko länsimaista elämäntapaa, jossa haluavat olla mukana. Ei tässä asiassa solidaarisuudella ole mitään sijaa. Esim. Norja nettoaa valtavat summat joka päivä. Miten olisi, jos ne maat, joille tämä tilanne tuo mittavat lisät tuloihin öljystä ja kaasusta kantaisivat isomman osuuden tähän taakanjakoon?
Klikkaa laajentaaksesi..
On tuossa vain sekin puoli, että kun merkittävä osa tuotannosta joutuu pannaan, tarvitaan uutta tilalle ja sen käyttöönotto maksaa. Ilman pitäviä sitoumuksia mikään ei lähde liikkeelle ja tuo sitoo lisää pääomia. Jos talouden annetaan toimia omilla ehdoillaan ja hinnannousu on pysyvää, uuden tuotannon kehittäminen kannattaa ja siihen sitten satsataan.

Lyhyellä aikavälillä tuotannon ja kysynnän tasapaino ja siihen liittyvä tasapaino heiluttaa hintoja, mutta ovat ne viime päivinä välillä jo tulleet alaskin. Muutaman päivän viiveellä tapahtuu vaikka millaisia heilahteluja, kun suunnitellut ja vakiintuneet toimitus- ja varastointikuviot menevät monilta osiltaan uusiksi ja markkinaosapuolet joutuvat kilpailemaan laajojen uusien järjestelyiden ehdoista.

Oikea tapa suhtautua taakanjakoon on investoida korvaaviin järjestelyihin kuten öljyn- ja kaasunporaukseen, jalostuslaitosten tuotannon kasvattamiseen tai kokonaan uusiin laitoksiin, terminaaleihin jne. Hintojen subventointi vain veisi nuo rahat pois tuottavista tehtävistä ja auttaisi pitämään kulutuksen ennallaan. Lopputulos olisi, että hintataso nousisi vielä lisää niin paljon, että nuo subventiot eivät riittäisi, vaan kustannus olisi pian kumminkin sama kuin ilman subventiota. Hinnannousu palvelee osaltaan kulutusta suitsimalla ja lyhyellä tähtäyksellä tuolle ei voi mitään ilman logistisia järjestelyjä (eli varmuusvarastojen avaamista esimerkiksi) ja pitemmällä jaksolla tuomalla uutta korvaavaa tuotantoa. Luultavasti hintataso jää pysyvästi korkeammaksi, koska uusi tuotanto ei luultavasti ole yhtä edullista kuin vanha, vaikkakin esimerkiksi Venäjällä tuotanto on maailman mittakaavassa ollut melko kallista, mutta toisaalta halvan tuotannon alueilta (kuten Saudi-Arabia) saattaa vapautua lisää tuotantoa, jos nuo tulevat päätelmään, että ylituotantoriskiä ei lähiaikoina ole.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Mydiesel mahtaa olla nyt todellinen kultakaivos. Maksaa yli 2,50 (perusdiesel 2,30) ja ei kai sen tuotantokustannukset ole nousseet.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Mydiesel mahtaa olla nyt todellinen kultakaivos. Maksaa yli 2,50 (perusdiesel 2,30) ja ei kai sen tuotantokustannukset ole nousseet.
Klikkaa laajentaaksesi..
En kanssa käsitä miksi tuon hinta on noussut samaa tahtia dinodieselin kanssa ja pitäen eron samana perusdieseliin kuin ennenkin.

Tuossa olisi selvityksen paikka kun itsekkin tankkaisin sitä jos hinta olisi sama ainakin nyt.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
En kanssa käsitä miksi tuon hinta on noussut samaa tahtia dinodieselin
Klikkaa laajentaaksesi..
Käy kaupaksi noinkin ja kate loistava. Ei kai siihen muuta tarvita?

En tiedä tuotantokapasiteettia, mutta nyt olisi oikea aika myydä tuota sellaiseen hintaan, että kauppa käy tavallista paremmin. Miksei edes samaan hintaan?
 
V

VesA

In Memoriam
jmaja sanoi:
En tiedä tuotantokapasiteettia, mutta nyt olisi oikea aika myydä tuota sellaiseen hintaan, että kauppa käy tavallista paremmin. Miksei edes samaan hintaan?
Klikkaa laajentaaksesi..
Eikai sitä kapasiteettia / raaka-ainetta taida ylenmäärin olla Suomessa, mutta Neste voisi tuoda muilta, isoilta biopolttoainetehtailtaan. Ongelmana saattaa olla se että niissä käytetään palmuöljyä jne hyihyi raaka-aineita. Ei tuon MyDieselin kanssakaan tainnut olla ihan puhtaat jauhot pussissa, mutta en nyt muista mitä vilunkia sen kanssa on harjoitettu, olikohan niin että 'jätteet' olivat osin peräisin fossiiliöljyn tuotannosta.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
mutta en nyt muista mitä vilunkia sen kanssa on harjoitettu, olikohan niin että 'jätteet' olivat osin peräisin fossiiliöljyn tuotannosta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuolta saisi ehkä vetyä erotetuksi jonkin verran esim. korkeaoktaanisen bensiinin valmistuksen sivupuhallusvirroista (crackeri), mutten tiedä, riittääkö pitkälle. Joskus entisaikaan vetyä kai tehtiin teollisuusbensiinistä esimerkiksi typpilannoitetuotantoa varten (jonka perusraaka-aineet lienevät nyttemmin tuontitavaraa, Suomessa käytännössä Venäjältä). Maakaasu on mustanharmaiden vetyprosessien lähtöaineista paitsi normaalisti edullisin, myös ylivoimaisesti vähäisin hiilidioksidipäästöiltään (jolloin myös talteenotto olisi edullisinta, jos tuota harrastettaisiin). Toki esimerkiksi Neste kai suunnittelee rakentavansa piakkoin kapasiteetiltaan merkittävän elektrolyysivedyn tuotantolaitteiston Porvoon öljynjalostamon yhteyteen.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom