Euroopan energiakriisi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
No mihin Saudit ajatteli myydä sitten öljyään? En usko tähän päätökseen. Perusteluna; katso karttaa.
Mitä uskomatonta siinä on? Ei ole mitä myydä. Huthit pasko putken mikä menee punaiselle merelle(kolme pumppuasemaa kylmänä) ja Hormuzin salmi on kiinni. Lisäksi huthit ovat pommittaneet vielä jalostamoita ja touhu jatkuu samanlaisena vieläkin.

 
Reuters: EU kehottaa jäsenmaita hillitsemään energiankysyntää
Eli käytännössä hinnat pilviin niin bensapumpulla kuin sähkössäkin (iso osa Keski-Euroopan sähköstä tehdään yhä jyrkästi kallistuvalla maakaasulla) ja kappas, porukka vähentää kulutusta minkä kykenee. Maakaasu vieläpä silleen ongelmallinen, että siitä tehdään aika paljon myös mm. lannoiteteollisuuden tuotteita, joka tarkoittaa myös noiden hintojen jyrkkää nousua ja sitä kautta edelleen ruoan hinnan nousua pienempien satojen muodossa. Tuohon vielä pikkasen ilmastomuutoksen tuomia tulvia tahi kuivuutta ja se vähäinenkin sato on menetetty, niin siinä saattaa Euroopassa tulla jollekin jo ihan se oikea nälkäkin :(
 
Reuters: EU kehottaa jäsenmaita hillitsemään energiankysyntää
Hormuzinsalmen pattitilanne on nostanut erityisesti maakaasun ja öljyn hintoja.
En ole kovin tarkkaan seurannut EUn kaasuntasokeskustelua, mutta silloin tällöin siitä näkee jotain uutisointia ja kommentointia. Jotkut täälläkin ovat kommentoineet, että huoli pois. (esim keväällä). Kaikki ok. En ollut kylläkään samaa mieltä että suunta on hyvä.

Tasot näyttävät nyt tälläiselle.
1790408774275.webp

Jos ne laittaa peräkkäin, niin ne näyttävätkin tälläiselle. 2023 vuodesta lähtien varastoja on tyhjennetty ja seuraavaan talveen on lähdetty alemmalta tasolta. Sama tilanne on tulossa eteen myös ensi kevään jäljiltä. Jossain on veikattu että taso on 20% tai alle. Jossain olen nähnyt että "markkinat hoitaa..., kenenkään ei pidä puuttua markkinoiden toimintaan". Mun silmään se ei näytä siltä että markkina ei hoida. Jos paska osuukin tuulettimeen, niin lasku on hirveä. Jos puskuria olisi jatkuvasti enemmän, niin mun mielestä tilanne olisi paljon parempi. :hmm:
1790408754366.webp
 
Jos Eurooppa olisi peesannut Ranskaa ydinvoiman kanssa, niin mitään energiakriisiä ei olisi.

Koko sähköverkko olisi vakaa kuin kallio, jos tasaisesti Euroopassa olisi ydinvoimaloita kattamassa 70-80% kulutuksesta.
 
Kieltämättä, olisin halunut nähdä miten sähköä syotetään kaasuputkien kautta hellalle. Varmasti joku lisälaite tarvitaan kun sähköä muutetaan kaasuksi, mutta kuitenkin. Niin ja vakavasti, jos me emme olisi olleet niin rähmällään jenkkien öljyteollisuuden edessä niin ehkä sähköauto olisi saaneet siivet alleen jo kauan kauan sitten. Ranskan lähestyminen EU:n on erilallainen kun muiden, se haluaa Euroopasta varteenotettavan suurvallan mutta EU joutuu tasapainoilemaan Saksan ja Ranskan välillä. Pelkkä ydinvoima ei kuitenkaan ratkasie teollisuuden ongelmia jos fossiiliset poltoaineet maksaa mitä se maksaa. Kaasun ja sähkön riippuuvuus on harmitava asia mutta ei ainoa mikä kurittaa teollisuutta. Jos nyt haluaa jossitella niin ehkä Ransakalla olisi joo muutakin annetavaa kuin ydinvoimalat.
 
Jos Eurooppa olisi peesannut Ranskaa ydinvoiman kanssa, niin mitään energiakriisiä ei olisi.

Koko sähköverkko olisi vakaa kuin kallio, jos tasaisesti Euroopassa olisi ydinvoimaloita kattamassa 70-80% kulutuksesta.

Pitää varmasti paikkansa. Toisaalta sähkö olisi varmaan meillä Suomessa myös merkittävästi kalliimpaa, kuin mitä se keskimäärin on viime vuosina ja vuosikymmeninäkin ollut. Noin korkea prosenttiosuus, mikä Ranskassa on, ei ole ongelmaton. Sähköä on vietävä ulkomaille silloin, kun oma kysyntä ei riitä pitämään laitoksia täydellä kuormalla. Jos vientiä ei ole tarjolla, hinta väkisinkin nousee pidemmällä aikavälillä, kun laitoksia pitää ajaa vajaakapasiteetilla. Eli homma toimii Ranskassa juuri siksi, että muu Eurooppa ei ole peesannut.
 
Jos Eurooppa olisi peesannut Ranskaa ydinvoiman kanssa, niin mitään energiakriisiä ei olisi.

Koko sähköverkko olisi vakaa kuin kallio, jos tasaisesti Euroopassa olisi ydinvoimaloita kattamassa 70-80% kulutuksesta.
Saksa teki mahtiperseilyn ajaessaan ydinvoimaa alas 15v sitten fukushiman jälkilöylyissä. Ei ollut mitään järkevää suunnitelmaa noiden korvaamiseksi ja korvaus tapahtui hiilellä ja ryssän maakaasulla.
 
Pitää varmasti paikkansa. Toisaalta sähkö olisi varmaan meillä Suomessa myös merkittävästi kalliimpaa, kuin mitä se keskimäärin on viime vuosina ja vuosikymmeninäkin ollut. Noin korkea prosenttiosuus, mikä Ranskassa on, ei ole ongelmaton. Sähköä on vietävä ulkomaille silloin, kun oma kysyntä ei riitä pitämään laitoksia täydellä kuormalla.

Sähkö on niin jalo tuote, että sille on aina ottajia jos tarjonta on turvattua. Euroopan kodit lämpiäisi sähköllä ja teollisuus myös olisi investoinut sähköön eikä fossiilisiin.
 
Ranskan oletus oli että muu Eurooppa seuraa Ranskan jalanjäljissä, totta tosiaan. Jokaista kotimaahan rakenettua reaktoria kohden oli tarkoitus myydä yksi ulkomaille, sanovat pahat - siis vihreät - kielet. Virheellinen tulevaisuuden kuva, siis. Ja koska muu Eurooppa ei seurannut niin Ranskan ydivoimateollisuus on ongelmissa mikä on johtanut ali-investointeihin mikä puolestaan on johtanut ammatimaisen henkilöstön pulaan mikä on johtanut siihen että Ranskan ydinvoimalat ikääntyvät ja ovat vikaherkkiä. "jos" on hydyllinen sana jota käytetään vaihtoehtoisen todellisuuden yksinkertaistamiseen. Joku 75% Eu:n sähköstä ydinvoimasta on harhainen ajatus ja edes ranskalaiset eivät sellasieen uskoneet edes villeinmissä unissaan koska osa konseptia oli - kutetn tet totesi - myydä sähköä naapurimaihin. Mutta se tietysti voidaan sanoa että Ranskan ydinvoimaloiden ongelmat on siivitänyt pienreaktoreiden kehitystä että sikäli, epäonnistuneesta politiikasta seuraa aina jotakin hyvää, korjausliike. Kehitys kehittyy eikä suuntaa näe peruutuspeilistä.
 
Viimeksi muokattu:
Sähkö on niin jalo tuote, että sille on aina ottajia jos tarjonta on turvattua.

Kyllä kulutus aina vaihtelee, vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Eilispäivän aikana Suomen sähkönkulutus vaihteli niin, että alimmillaan se oli noin 78 % vuorokauden huippukulutuksesta. Tuosta olisi ehkä Ranskan mallilla justiinsa selvitty ilman ydinvoimaloiden himmailua, jos kaikki muu paitsi ydinvoima olisi säätövoimaa. Mutta sitten on vielä vuodenaikavaihtelu.
 
No sähköllähän ne Keski-Euroopassa jo lämmittääkin kun ei ole muuta.
Niissä maissa missä olen käynyt kaasu oli etusijalla ja sähkö-infra on heikko jos vertaa mitä meillä on. Se tulee myöskin esille jatkuvasti televisiossa kun remontoivat skandinaavisen tapaan itselleen eläkepäivien kakkos-asuntoa tai uneksivat ravintolan perustamisesta pikkukylään
Jopa Baltiassa isot kiinteistöt lämpiää (lämpeni) maakaasulla vaikka heillä on kohtuullisen tukeva 3-vaihe sähkö-infra, hinta oli määräävä tekijä...
 
Otsikkoon liittyvää uutisointia on menneen viikon aikana ollut youtubessa runsaasti, varsinkin keski-eurooppalaiset suuret "televisio"kanavat ovat useaan otteeseen uutisoineet ettei tuleva talvi ja energiahinnat ole mitä päättäjät uskottelee kansalaisille.
Eiköhän se viestintä ole jo tuttu:(

Pientä panikointia taitaa olla kulisseissa kun keskieuroopan maat alkaa miettiä veronalennuksia ja kehottaa vähentäämään energiankulutusta...
 
Mun silmään se ei näytä siltä että markkina ei hoida. Jos paska osuukin tuulettimeen, niin lasku on hirveä. Jos puskuria olisi jatkuvasti enemmän, niin mun mielestä tilanne olisi paljon parempi.
Euroopan kaasuinfrastruktuuri on kuitenkin muuttunut aika paljon vuosikymmenen alusta. Ennen kaasu tuli muutamaa putkea pitkin Venäjältä, nyttemmin sieltä ja täältä ja entistä suuremmassa määrin LNG:nä. Ei ehkä ole hirmuisen rationaalista muutenkaan höyrystää LNG:stä pitkin vuotta ja varastoida sitä maanalaisiin kaasuvarastoihin, ellei sitten taloudellisin perustein. Höyrystetyn kaasun varastoinnilla voi spekuloida hintamuutosodotuksia ja jos maailman asiat menisivät entistä enemmän sekaisin nykytilanteeseenkin nähden, hintasokki voi olla melkoinen (mikä puolustaisi maksimaalista varastointia). Jos taas asiat järjestyvät, LNG:tä saa varmaan tulevaisuudessa halvemmalla kuin juuri tällä hetkellä (ja varastojen täyttäminen kostautuu suurtappioina).
 
Millaisellakohan kynnyksellä keski-euroopan talot ja asunnot voisivat alkaa käyttää sähköä lämmitykseen kaasun sijasta jos noiden hintamuutokset tekisivät sähkö (tai lämpöpumppu)-lämmityksestä kannattavampaa? Eikö sielläpäin kuitenkin aika paljon ole jäähdytykseen käytettäviä ilppejä asennettu, joilla voisi ko. maiden lämpimämmässä ilmastossa myös lämmittää halutessaan? Kai sähköverkko sen kestäisi kun se kerran jäähdytyksenkin kestää?

Ja samoin kaasulämmitys kai yleensä on vesikiertoon pohjautuva, eli tällä palstalla yleisesti suositeltu monoblock-vilp olisi siihen suoraan yhteensopiva? Eli ei ihan mahdottomia investointeja tuollainen muutos tarvitsisi jos kaasun hinnat nousevat pilviin (olettaen, että sähkön hinta pysyisi paremmin kurissa mitä se ei tietenkään todennäköisesti tee).
 
Noissa kaasutaloissa ei ole käytännössä teknistä tilaa. Kaasulla tehdään käyttövesi "lennosta" ja samoin lämmitysvesi. Samoin sähköliittymät voi olla aika nihkeitä sähkölämmitykseen.
 
Millaisellakohan kynnyksellä keski-euroopan talot ja asunnot voisivat alkaa käyttää sähköä lämmitykseen kaasun sijasta jos noiden hintamuutokset tekisivät sähkö (tai lämpöpumppu)-lämmityksestä kannattavampaa?
Sähköhän tuolla tehdään pitkälti kaasulla, joten sähkän käyttö lämmitykseen ei välttämättä säästä niin paljon primäärienergiaa, kuin ensi alkuun vaikuttaisi. Ennen kaikkea sähköön perustuva lämmitysinfrastruktuuri maksaa kokonaisuutena moninkertaisesti verrattuna kaasuinfrastruktuuriin ja maksaa vielä paljon lisää, jos lämmöntarpeen ajankohtaisvaihtelukin katetaan sähköllä. Keski-Euroopan kaasuverkoissahan on varsin kattava varastointi-infrastruktuurikin käytössä.

Sen sijaan Keski-Euroopassa on sähkön ja lämmön yhteistuotantoa sovellettu huomattavasti vähemmän kuin mihin olisi teknis-taloudelliset mahdollisuudet. Tanskasta kannattaisi tuolla ottaa esimerkkiä.
 
Samoin sähköliittymät voi olla aika nihkeitä sähkölämmitykseen.
Sain tämmöisen AI näkemyksen koskien Saksan maata:
Omakotitalot (Einfamilienhaus): Tyypillinen pääsulakekoko on 3 × 63 Ampeeria. Tämä on huomattavasti suurempi kuin Suomessa tavallinen 3 × 25 A liittymä. Suuri koko johtuu historiallisista syistä, sillä Saksassa käytetään paljon suorasähköllä toimivia läpivirtausvedenlämmittimiä (Durchlauferhitzer), jotka vaativat hetkellisesti suuren tehon.

Mahtaneeko tehomaksutkaan olla aktiivikäytössä ? Kaikkihan eivät ilmeisesti kuitenkaan seiso suihkussa samaan aikaan.
 
Kaasuverkko ei toki jokapaikkaan yllä ja voihan se olla että omakotitaloista löytyy tosiaan isompia sulakkeita. Mutta se teknisen tilan puute on ongelma, kun olipa kyse kaasusta tai läpivirtauslämmittimistä, niin ne menee tosi pieneen tilaan.
 
Kun tarpeeksi monta kertaa arvataan niin osutaan oikeaan mutta vielä ei onni ole suosinut jos tekoälyn genertoimaan tietoon on uskominen :)

AI sanoo seuraavaa: Saksalaisissa omakotitaloissa on hyvin usein jonkinlainen tekninen tila / lämmityshuone (Heizungsraum, Technikraum tai Hauswirtschaftsraum), etenkin taloissa, joissa on kellari. Mutta huoneen koko ja käyttötarkoitus vaihtelevat paljon talon iän mukaan. Kun kaasukattila poistetaan, tilaa vapautuu yleensä melko paljon. Nykyinen lämpöpumpputekniikka voidaan sijoittaa pienempään tekniseen tilaan, vaikka itse lämpöpumpun ulkoyksikkö sijoitetaan rakennuksen ulkopuolelle. Saksan Verbraucherzentrale toteaa nimenomaan, ettei lämpöpumpulle yleensä enää tarvita perinteistä suurta lämmityskellaria.

Lähteinä tässä on kaupallinen taho eli ei ihan sitä kovinta ydintietoa.
 
Takaisin
Ylös Bottom