Foorumilaisten automaatioalgoritmit lämmityksen hintaoptimointiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Temez
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
T

Temez

Aktiivinen jäsen
Tätä vastaavaa keskustelua lienee jo monessa muussa ketjussa, mutta on hautautunut esim. muun HomeAssistant-keskustelun sekaan jne. Ajattelin, että voisi olla hyvä jakaa softariippumattomasti kokemuksia siitä, että millaisilla ja miten monimutkaisilla logiikoilla ohjaatte esim. lämmityskuormia eri aikoihin vuorokaudesta.

Valmiita systeemejäkin toki löytyy ja niistäkin on täällä ollut puhetta.

Itselläni oli viime talvena joitain kokeiluja siinä, että yön aikana nostaisi lattialämmityksen lämpötilaa. Varaavuutta lattiarakenteessa on kuitenkin valitettavan huonosti, joten päädyin sähkötalkoissa kantamaan entistä enemmän polttopuuta sisälle, joka sitten PILPin sisäanturin kautta sai lattiakierron lämmöt laskemaan.

Ajatuksena kuitenkin ensi talveksi oli viritellä sellaista, että X tunnin ajan lämpötilapyyntiä ylöspäin halpojen tuntien aikaan, Y tuntia "normaalitasolla ja Z tuntia kalleimpien hetkien aikaan lämpötilapyyntiä alaspäin. Ehkä maustettuna sellaisella, että "jos oltaisiin siirtymässä korkeampaan lämpötilapyyntiin ja seuraava tunti (tai tunnit?) ovat halvempia, niin odota vielä hetki".

Kevään/syksyn keleihin on jo suht toimiva logiikka, joka pyrkii pitämään lämpötilapyyntiä säätämällä PILPin pyörimässä myös sellaisina tunteina, jolloin varsinaista lämmöntarvetta ei ehkä olisi. Käytännössä, jos energiankulutus on alle PILPin maksimituoton, niin automaatio nostaa pyyntilämpötilaa asteittain. Näin saa torpan sisälle ainakin jonkin verran "lisälämpöä" talteen yötä varten.

Kotiautomaatiosofta laskee jo päivän arvioitua kokonaiskulutusta Ilmatieteen laitoksen perusteella. Veikkaisin kuitenkin, että pelkkää lämpötilapyyntiä säätämällä voi olla vaikeaa saada aikaan päivän koko lämmitystarpeen ohjaaminen halvimmille tunneille. Tai ainakin tässä omassa tapauksessani, jossa PILP on vanha ja tyhmä, jolloin toteutin ohjauksen releillä. Optoerottimilla saisi varmaan joustavamman säätöalueen aikaan.
 
Lämmityksen tehostuksen sijasta taidan lähinnä keskittyä jarruttamaan tiettyinä aikoina. Huonelämpöhän ei ihan hevillä notkahda pienestä varaajan lämmön laskusta kun lattia kuitenkin on lämmin.

Esimerkiksi:
* Aamulla 7-11 poikki, ellei ole hirmupakkaset. Koska seiskalta alkaa kalliimpi siirtomaksu, tyypillisesti myös pörssisähkö on kallista (jos sinne tässä nyt mennään) ja lisäksi usein on vilpin elämää hankaloittamaan kaikkein kylmin hetki.
* Sitten kun lämmitys haluaisi mennä päälle, viivästä pakkaslukemasta riippuen tunti tai useampikin jos sähkön hinta on halpenemassa joko pörssin toimesta tai siirron (klo 22) myötä.
* Mahdollisesti jarrutus keskellä kirkasta päivää, jos on joku järjetön, mutta lyhyt hintapiikki.

Ja sitten muuten antaa jyskyttää sen mukaan mitä pyynti on.
 
Temez sanoi:
Y tuntia "normaalitasolla ja Z tuntia kalleimpien hetkien aikaan lämpötilapyyntiä alaspäin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaihtaisin kyllä nuo jälkimmäiset tunnit vaikka 'K' :ksi ettei tuota epäonnea, nimimerkillä 'taikauskoinen' :hattu:

Itse ehkä hiukan laitan painottaen aamuyöllä varaajaan ylilatausta ja estän sen lämmitystä aamulla kun tuo spotti tuli valittua...mitään en vielä ole tehny tuota varten mutta niinkuin yleensä vasta kun tilanne on päällä. Ei vaikuttane sisälämpöihin mitenkään.
 
Minulla on @pamppu -tyylinen simppeli ohjaus. Pääosin mennään vakiokaasulla, jos on kallista himmataan, ja jos on erityisen halpaa, ahnehditaan.

Ensin lasken jokaiselle tunnille tehollisen sähkön hinnan spot-tietojen ja sääennusteen pohjalta (spoti / cop(ti), jossa i tunnin indeksi 0 - 23, spot sähkön kokonaishinta siirtomaksuineen, cop arvioitu VILPin COP annettuna ajanhetkenä ulkolämpötila ja tuotettavan veden lämpötila huomioiden). Eli vaikka sähkö voi olla halpaa, mutta jos silloin on myös kylmä, tätä ei pidetä jättimäisen edukkaana hetkenä lämmittää.

Sitten järjestän teholliset hinnat tunneittain (24 kpl) suuruusjärjestykseen, ja lasken kvartiilit. Jos suurin hinta poikkeaa riittävästi mediaanista, napsin N kalleinta tuntia pois. Jos alakvartaali on riittävästi pienempi kuin mediaani, boostaan hiukan VILPin asetusarvoa M halvimmalle tunnille. Boostauksen kynnys on kovempi kuin tuntien poisnapsinnan. Vakiot N ja M riippuvat ensimmäisen asteen polynomeilla sääennusteen vuorokauden keskilämpötilasta. Kun käytän kvartiileja päätöksentekoon, minun ei tarvitse hitsautua kiinteisiin sähkönhintakynnysarvoihin.

Keväällä testailin että koodi toimii, vielä on vuoden loppuun 6,99 c/kWh soppari voimassa, sen jälkeen pörssisopparilla pääsee tositoimiin.
 
Rakennuksen lämmitysmuotoja sis Lkv: n on erilaisia joten yhdelle sopiva automaatioratkaisu ei sovi toiselle. Esimerkkinä vain että meillä on kolme ilp, joilla rm-talo pääosin lämmitetään ja Lkv erillisellä varaajalla. Kylmimpiä aikoja varten ja jos sähkö on kovasti kallista, varalla on vesikiertoinen öljylämmitys. Kattilassa on vastus ja sauna- pesutilojen lattiassa on molemmat , vastus että vesikiertoinen lämmitys.

Aloittajan aiheeseen liittyen ydinkysymys on, milloin on kannattavampaa siirtyä ilp ja vastuslämmityksestä öljylämmitykseen. Ratkaisuun vaikuttaa energioiden hintaerot ja laitteiden hyötysuhteet ja miksei myös käytännöölisyys. Viime talvena hoidin homman käsin vaikka käytössä oli automatiikkaa. Taustalla on kuitenkin pelkistetty energian hintaeroihin ja asumisviihtyvyyteen perustuva ratkaisu.

Pelkistettynä jos pörssisähkön keskihinta oli yli 12 c/kWh ja kun tähän lisätään siirron osuus n 7,5 c/kWh saadaan sähkön hinnaksi noin 20 c/kWh ja kun huomioidaan ilp COP n 2,5 ja toisaalta Lkv:n ja lattialämmityksen hyötysuhde n 1 niin keskimäärin sähköllä tuotetun lämmön hinta liikkui noin 13..15 c/kWh paikkeilla. Vastaavasti pö hinta meiillä on n 85 c/l eli noin 8,5 c/kWh ja poltettuna noin 10 c/kWh.
Viime talvena pö kului n 370 litraa kovimmilla pakkasilla ja tällä taattiin tasainen lämpö.

Öljylämmityksen päälle pois käyttö ei sovellu lyhytaikaisiin vaihtoihin. Tämä tekee asiasta käytännössä aika "väljän" mahdollisuuden hyödyntää energiahintojen eroja ja automatiikkaa ja ainakin me koimme että asumisviihtyvyys ratkaisee ja tulee ylläpitää myös kylmimmillä ilmoilla.

Tämänhetkiset 12 kk liukuvat kokonaisenergiakustannukset ovat meillä n 1750 €/12 kk, joten eipä tuossa kovin suurta säästöpotentiaalia liene. :grandpa:
 
Viimeksi muokattu:
Millä PILP lämmittää lattian? Entä tuloilman? Poistoilmaa tuskin kannattaa raakana ulos päästää kalliin sähkön aikanakaan, joten kompuran lienee syytä käydä koko lämmityskausi.

Itse tei MLP:lle ohjaussysteemin, joka säätää sisälämpötilapyyntiä sähkön kokonaishinnan (sis. siirto, vero ja marginaali) keskihajonnan perusteella. Siis aina kun uudet pörssihinnat tulee, lasketaan keskihinta ja keskihajonta. Sitten sisälämpötilapyynti lasketaan tuon perusteella niin, että keskiarvo on sama.

Tuolla ei ole sisälämpötilan mittausta eli sisälämpötilapyynti vaikuttaa suoraan menolämpöpyyntiin. Varaavuutta ei juurii ole ja hyöty tuosta on aika marginaalinen, koska COP heikkenee reilusti pyynnin noustessa. Vaikutti siltä, että eniten hyötyä tuli pienen lämmitystarpeen aikana. Kylmemmillä säillä hyöty kutistui.

Käyttövedestä saa paremman hyödyn. Nostan sen kuumempaan profiiliin halvimmille tunneille.

Tässä viimeien vuorokausi, johon käyttövedelle osuu vain legionellajakso. Tuossa näkyy vielä bugi, jota en ole jaksanut korjata. Välillä ei saa 15:00 seuraavan vuorokauden hintoja, jolloin hinnaksi tulee nolla. Kirjoittaa siis yli jo tietämänsä kuluvan vuorokauden hinnan. Tuo olisi helppo korjata. Lämmittää ehkä nyt turhan innokkaasti eli käyrää voisi laskea. 18 kWh on tuottanut lämmönjakoon.
1688275975320.png
 
Varaavan sähkölämmityksen ja ILPin yhdiselmällä edut olisi varmaan suurimmat. Jos halvat tunnit on halvempia kuin kolmannes kalliiden tuntine hinnasta, kannattaisi ladata lattiaan lämpöä ja sammuttaa ILP. Mutta onko tyypillisesti vuorokauden aikana yli kolminkertaisia tuntihintaeroja?
 
HotZone sanoi:
Jos halvat tunnit on halvempia kuin kolmannes kalliiden tuntine hinnasta, kannattaisi ladata lattiaan lämpöä ja sammuttaa ILP. Mutta onko tyypillisesti vuorokauden aikana yli kolminkertaisia tuntihintaeroja?
Klikkaa laajentaaksesi...
Pakkasilla ILPin COP hyytyy kahden paikkeille ja kovilla pakkasilla lähenee yhtä eli silloin ollaan herkemmin vastusten kannattavuusalueella.
 
^Aivan totta vaikka uudet pumput kyllä pukkaa -15 pakkasilla selvästi yli 2 hyötysuhteella.
Algoritmin siis pitäisi huomioida ulkolämpötila.
 
Tiivistäen siis foorumilaisten näkökulmat, joista käytössä yksi tai useampi:
  • Kalliit tunnit skipataan
    • Lämpötilapyyntiä alaspäin tai lämmitys kielletty, jos ON/OFF-ohjaus
    • Joko staattinen määrä, keskiarvoon+keskihajontaan perustuva tai ulkolämpötilaennusteeseen perustuva määrä tunteja
  • Normaalit tunnit
    • Lämpötilapyynti halutussa normaalilämmössä tai lämmitys sallittu, jos ON/OFF-ohjaus
  • Halvempien tuntien boostaus, jos ohjaustapa mahdollistaa moniportaisuuden
    • Lämpötilapyyntiä ylöspäin
    • Joko staattinen määrä, keskiarvoon+keskihajontaan perustuva tai ulkolämpötilaennusteeseen perustuva määrä tunteja
  • Lämmitystavan vaihto, jos hinta/kWh muuttuu toiselle lämmitystavalle suosiollisemmaksi esim. COPin muutoksen myötä
    • Esim. vaihto öljyyn tai "enemmän puuta kamiinaan"
  • Lämminvesivaraaja kuumaksi halvimmilla tunneilla
Ja isona tekijänä strategian valinnassa on se, että miten paljon on varaavuuteen mahdollisuutta (lähinnä kai erillinen varaaja tai betoni).
 
Täällä mennään suurin piirtein alla olevan mukaisesti. Aika sekavahan tuosta on tullut, eikä toimivuutta ole päästy kokeilemaan kuin vasta toukokuun alusta lähtien. Sähkösopimus on kiinteähintainen syksyyn saakka, mutta tuntihintaoptimointi on ollut kuitenkin jo käytössä testimielessä. En oikeastaan muista enää kaikkia yksityiskohtia. Täytyy katsella tarkemmin, kunhan lämmityskausi ja pörssisähkö astuu kuvioihin mukaan.

Lasketaan sääennusteesta tarvittavien lämmitystuntien määrä. Valitaan tarkastelujaksolta tarvittava määrä halvimpia tunteja (sallitut tunnit 1). Tarkastelujakso on tiedossa olevien tuntihintojen loppuun saakka. Jos tuntihintoja on tiedossa alle 24 h, katsotaan sääennuste kuitenkin aina vähintään 24 h päähän ja tuntitarve skaalataan jäljellä olevien tuntihintojen määrän mukaan.

Lisätään lämmitystunneiksi myös tunnit, jotka ovat annetun marginaalin (prosenttia tai c/kWh) sisällä edellä valittujen tuntien keskihinnasta (sallitut tunnit 2).

Jos lämmitystunneissa tulee tauko valittua aikaa pidemmäksi, lisätään yksittäinen tunti katkaisemaan tauko (tämä lämmintä käyttövettä varten) (sallitut tunnit 3).

Muut tunnit pumpun on tarkoitus olla tekemättä töitä (kielletyt tunnit).

Ohjaus tapahtuu MLP:n sisälämpötilan asetusarvoa muuttamalla. Käytännössä tämä kaiketi muuttaa käyrän tasoa.

Halvimmilla tunneilla kasvatetaan MLP:n sisälämpöätilan arvoa reilusti, jotta pumppu heräisi töihin (sallitut tunnit 1). Marginaalin sisällä olevat tunnit ovat asetukseltaan melko neutraaleja eli niiden aikana pumppu on tehnyt aika pienillä kierroksilla töitä (sallitut tunnit 2). Loppujen tuntien aikana sisälämpätilan asetus on alhainen, jolloin pumppu yleensä myös pysähtyy tai pysyy pysähtyneenä (kielletyt tunnit).

Käyttöveden lämmitys asetetaan eco-tilaan, kun on menossa "kielletyt tunnit". Eco-tilassa käyttöveden rajalämpötilat ovat normaalia alempia.

Lisäksi käyttöveden lämmityksen osalta käytössä yöajan eco-tila, jos aamuun saakka on ns. sallittuja tunteja. Tällä saa siirrettyä loppuiltaan tai alkuyöhön muutoin ajoittuvan käyttöveden teon lähemmäksi aamun käyttöä.

MLP:n sisälämpötilan arvoa nostetaan tai lasketaan sisälämpötilan perusteella. MLP ei oikeasti tiedä sisälämpötilaa, mutta sitä voi silti käyttää käyrän tason säätämiseen. Sisälämpötila mitataan sitten muilla keinoilla. COP heikkenee suhteellisen paljon, jos MLP:tä yrittää ajaa mahdollisimman kovilla kierroksilla eli ihan pienellä marginaalilla ei kannata tunteja hylätä (sallitut tunnit 2 vastaa tähän). Suurinta osaa laskennassa käytettävistä "vakioista" saa muutettua HA:n kautta.

Ilmanvaihdon tuloilman lämmityksestä ajattelin tinkiä talvella, jos sähkön hinta menee kohtuuttoman kalliiksi. Tähän ei ole vielä ohjausta tehty. Nykyinen ohjaus sallii jonkin verran sisälämpötilan vaihtelua, eikä se ainakaan kevään aikana muodostunut häiritseväksi.

e. Lisäksi tunnin rank vaikuttaa suoraan vielä hieman lisäksi pyydettyyn lämpötilaan eli sallitut tai kielletyt tunnitkaan eivät ole samanarvoisia.
 
Viimeksi muokattu:
Lattialämmitystermostaattien lämpötilaa ohjataan pudottamalla lämmitys pois 6 kalleimman tunnin ajalta, lisäksi lämmityskäyrä vaihtelee energian hinnan mukaan että halvimmille tunneilla on 100% lämpötila, mutta kalleimmilla pudotetaan 1.5°C, nämä kun ulkolämpötila alle +8°C, sen yli lämmitys vain jos lattianlämpötila laskee alle 19°C, silloinkin vain 2 halvimman tunnin aikana. Yli 12°C ulkolämpötilassa ei ole lämmitystarvetta. Pesuhuoneessa erilliset säännöt, samoin mh, khh ja tk. Mutta niissä lähtökohtaisesti vastaava että kalleimmat ohitetaan ja myös annetaan lämpötilan laskea huipputuntien aikaan. Lämpötilat termostaateissa eri kuin asuin/työhuoneissa. LVV ohjaus seuraa hintaa ja säiliön lämpötilaa. Jos sähköenergian alin hinta on yli 10snt lämmitys ohitetaan jos veden lämpötila sen sallii, muutoin annetaan 1h lämmitystä, alle 10snt 2h, jos alle 2snt niin 3h joka riittää täyteen lämpöön. ILP takka toiminnolla aina kun lämpötila yli 22°C, alle sen lämmitykselle jos ulkolämpötila on alle +8°C. Kesä säädöt erikseen jäähdytykselle, jos sisällä lämpötila kohoaa yli 24°C, kun sisällä 22°C tai alle ja ulkona viileämpää ILP siirtyy kierrätykselle. Samoin jos terassin ovi on yli 2min avoimena ilp lopettaa jäähdyttämiseen/lämmittämisen.
Syys-säännöt vielä tekemättä joten ne varmaan pitää kohta ottaa framille.
 
Itsellä on hyvin suoraviivainen ratkaisu hieman erilaiseen tilanteeseen: Kyseessä on erillistalo, jossa on kaukolämmön ja veden kulutus jälkimitattu (etäluettuna) erikseen kylmän ja lämpimän veden osalta niin, että osakkaat hyvittävät yhtiölle jälkimittareiden perusteella suoraan mitattujen kulutusten osuudet yhtiön kuluista ja loput sitten osakemäärän perusteella.

Itsellä on myös pieni maalämpöpumppu, joka puhaltaa lämmön suoraan sisätilojen lämmitykseen alakerran porrashuoneeseen, mistä se pääsee leviämään etenkin yläkertaan, mutta myös alas (puhalluksen suuntauksen säädöllä). Tuon tuottosuhde ei ole mitenkään ihmeellinen. Olen lämpötila-/ilmamäärämittausten pohjalta arvioinut, että on luokkaa 2,5, mutta ulkoilman lämpötilasta riippumaton. Lämmöntuoton käynnistyminen on kuitenkin hitaahko, eli vie 5 ... 10 minuuttia ennen kuin puhaltaa kunnolla lämmintä, jos on käynnistetty jäähtyneenä.

Säätöalgoritmini on perin yksinkertainen: Kaukolämmölle tiedetään kuukausittain vaihtuva hinta lämpöyhtiön tiedotteen perusteella ennakolta ja mlp:lle voidaan laskea sähkön energianhinnan, siirtohinnan ja sähköveron sekä arvioidun tuottosuhteen perusteella arvio lämmön hinnasta. Säätöalgoritmi käynnistää mlp:n alkavan tunnin ensimmäisen minuutin kohdalla, jos sillä tuotetun lämmön arviohinta on halvempi kuin kaukolämmön hinta ja sisälämpötilamittauksen mukaan on lämmitystarvetta. Muussa tapauksessa mlp sammutetaan. Sama toisetaan viiden minuutin välein kyseisen tunnin aikana. Hintaeron perusteella mlp kävisi aina vähintään tunnin jaksoja, mutta lämmöntarve voi katkoa käyntiä ja seisontajaksoja minimissään viiteen minuuttiin kumpaakin. Kaukolämpö lämmittää asuntoa radiaattoreiden älytermostaattien ohjaamana (lämmitysveden käyräsäädön ohella) ja nuo reagoivat melko hyvin asuntoon muuta kautta tulevaan lisälämpöön, eli mlp:n ohella esim. ikkunoista tulevaan auringon säteilyyn, pesutiloista ja saunasta johtuvaan hukkalämpöön, hupisähkölaitteiden tuottamaan lämpöön jne. Mlp:n sisälämpötilamittarianturin perusteella asetettu tavoitelämpötila on parin asteen kymmenyksen verran korkeampi kuin älytermostaattiventtiileiden ja näitä osittain ohjaavien etäantureiden perusteella määräytyvä kaukolämmityksen huonelämpötilan tavoitetaso, joten mlp on lämmönlähteenä suosituimmuusasemassa, kun hinta suosii sen käyttöä.
 
jmaja sanoi:
Itse tei MLP:lle ohjaussysteemin, joka säätää sisälämpötilapyyntiä sähkön kokonaishinnan (sis. siirto, vero ja marginaali) keskihajonnan perusteella. Siis aina kun uudet pörssihinnat tulee, lasketaan keskihinta ja keskihajonta. Sitten sisälämpötilapyynti lasketaan tuon perusteella niin, että keskiarvo on sama.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mielenkiintoista, mutta en toopena oikein saanut ymmärrystä mitä tuo "lasketaan, että keskiarvo on sama" tarkoittaa? Entä kuinka tuo keskihajonta vaikuttaa? Jos se on riittävän pieni, ei tehdä mitään muutoksia ohjaukseen?
 
mimique sanoi:
Mielenkiintoista, mutta en toopena oikein saanut ymmärrystä mitä tuo "lasketaan, että keskiarvo on sama" tarkoittaa? Entä kuinka tuo keskihajonta vaikuttaa? Jos se on riittävän pieni, ei tehdä mitään muutoksia ohjaukseen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Menolämpötilan keskiarvo pidetään käyrän mukaisena eli sitä nostetaan yhtä monta astetuntia kuin lasketaankin. Nyt nostaa sisälämpötilaa 1 C:llä, kun sähkönhinta on yhden keskihajonnan verran ali keskihinnan. Tuolloin menolämpötila nousee 3 C:llä. Sisälämpötilaa säädetään puolen asteen tarkkuudella.

Kun ollaan puolen kesihajonnan päässä halvimmasta hinnasta, laitetaan käyttövesi kuumemmalle profiilille.

Kuulostaa ehkä monimutkaiselta, mutta on vain reilut 20 riviä AWK-skriptiä. HW on käyttövesiprofiili

Koodi: 
 for(i=start;i<N;i++)
        Ave+=Price[i];
    Nfut=N-start;
    Ave/=Nfut;
    min=100;
    for(i=start;i<N;i++)
    {
    PricePros[i]=Price[i]/Ave;
    dev+=PricePros[i]*PricePros[i]-1;
    sum+=PricePros[i];
    if(PricePros[i]<min)
        min=PricePros[i];
    }
    dev=sqrt(dev/Nfut);
    for(i=start;i<N;i++)
    {
    x=2.0*2.0*(1.0-PricePros[i])/dev; #Sets the temperature difference to 1 C/dev with 2.0
    if(x>0)
        y=int(0.5+x);
    else
        y=int(x-0.5);
    T=21+0.5*y; #Temperature must be set at 0.5 C accuracy
    if(PricePros[i] < (min+dev*0.5))
        HW=1; #Eco
    else
        HW=5; #EcoPlus
    printf("%s %.4f %.2f %.1f %d\n",Date[i], Price[i], PricePros[i],T, HW);
#    printf("Rank: %d, Date: %s, Price: %.4f Pros: %.2f x %.2f y %.2f T %.1f\n",Rank[i],Date[i],Price[i], PricePros[i],x,y,T);
    }
 
Keskiarvoon ja keskihajontaan perustuva tapa lienee kyllä hyvä, jos lämmönvarauskyky on rajallinen.

Tai ainakin jos on päiviä, jolloin (hypoteettisesti) 12h 10c/kWh ja 12h 9,5c/kWh, niin asumismukavuuden suhteen voi olla mukavampi lämmittää huonommalla lämmönvarauskyvyllä olevaa mökkiä koko ajan eikä leikata kalleimpia tunteja vaan rajusti pois. Mutta toisaalta, jos hintaerot ovat suuria päivän aikana, niin sitten se lämmityksen keskittäminen halvemmille tunneille voi ehkä joillakin voittaa ympäri vuorokauden vallitsevan täydellisen tasalämmön.
 
pamppu sanoi:
Lämmityksen tehostuksen sijasta taidan lähinnä keskittyä jarruttamaan tiettyinä aikoina.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sama strategia. Shellyn vehkeillä mennään plus Mitsun ilpit.

300L käyttövesivaraaja lämmittää vain vuorokauden kolme halvinta tuntia.
Ilpit tiputtavat pyyntilämpöjä arkipäivinä klo 7-15, kun talo tyhjä
Kylppärin ja vessan lattialämmitys suodattaa x kpl vuorokauden kalleimpia tunteja pois.
 
Sukke sanoi:
Boschin 7800i, 2-8 kW. Pumpun kanssa keskustellaan Husdatan boksin kautta MQTT:lla. Ohjaus muutoin Home Assistant ja Node Red.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ok, tuota samaa kuvaamaasi tapaa olen myös ajatellut tulevaisuuteen jos joskus on säädettävä kone, Husdata siis osaa MQTT:tä...hyvä tietää.

Varttitase kun tässä astunut kuvioihin pitää omaa on/offia hiukan säätää jossain kohtaa että ajoittaa käyntinsä kolmelle vartille kun olen pakottanut sen käymään 30min minimissään eli kävisi 7,5+15+7,5min=30min jaksoja kolmen vartin aikana.
 
Miten muutes niissä tuntihinnoissa se tunni aikajakso on määritelty. Tarkoitan että onko se aikaleima tunnin alku, loppu vai keskikohta?
 
roots sanoi:
Ok, tuota samaa kuvaamaasi tapaa olen myös ajatellut tulevaisuuteen jos joskus on säädettävä kone, Husdata siis osaa MQTT:tä...hyvä tietää.

Varttitase kun tässä astunut kuvioihin pitää omaa on/offia hiukan säätää jossain kohtaa että ajoittaa käyntinsä kolmelle vartille kun olen pakottanut sen käymään 30min minimissään eli kävisi 7,5+15+7,5min=30min jaksoja kolmen vartin aikana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Husdatassahan on useampia vaihtoehtoja tiedon välitykseen. Home Assistantin ja Node Redin kanssa olen pärjännyt hyvin MQTT:n kanssa.

Varttitasetta en ole vielä ehtinyt edes MLP:n osalta miettiä. Ohjausta ei voi kovin äkkinäisesti tehdä. Onkohan oma asetus minimikäyntiajasta luokkaa 45-60 minuuttia. Tälläkin hetkellä pumppu elää osin omaa elämää eli välttämättä korkeimmalla pyynnillä pumppu ei käy, mutta sitten pienemmällä pyynnillä hieman myöhemmin saattaa käynnistyä.

Tulevaa lämmitystuntia ennen olen nostanut pyyntiä jo ennakkoon, jotta MLP käynnistyisi todennäköisemmin toivotusti. Nyt taitaa ennakko olla puolen tunnin luokkaa, eikä pumppu ainakaan keväällä käynnistynyt mitenkään liian aikaisin. Samoin lämmitystuntien loppua ennakoin alentamalla pyyntiä noin puoli tuntia aikaisemmin, kun muutoin tahtoo lämmitys venyä.
 
HotZone sanoi:
Miten muutes niissä tuntihinnoissa se tunni aikajakso on määritelty. Tarkoitan että onko se aikaleima tunnin alku, loppu vai keskikohta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Koko sen ajan kun ensimmäiset numerot ovat samat. Sii 16 pätee 16:00:00-16:59:59
Temez sanoi:
Keskiarvoon ja keskihajontaan perustuva tapa lienee kyllä hyvä, jos lämmönvarauskyky on rajallinen.

Tai ainakin jos on päiviä, jolloin (hypoteettisesti) 12h 10c/kWh ja 12h 9,5c/kWh, niin asumismukavuuden suhteen voi olla mukavampi lämmittää huonommalla lämmönvarauskyvyllä olevaa mökkiä koko ajan eikä leikata kalleimpia tunteja vaan rajusti pois.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuollahan voi helposti valita miten paljon pyyntiä tiputetaan/nostetaan sähkön hinnan mukaan. Kyllähän tuo painottaa selvästii halvoille tunneille. Mutta samalla lämpöpumpulla COP heikkenee menolämpöä lisättäessä eli luultavasti sähköä kuluu enemmän kuin tasalämmöllä.

Sama tietysti kaikissa hintaoptimoinneissa. Jos katkaisee lämmityksen kokonaan kalliiksi tunneiksi, joutuu tietysti lämmittämään enemmän halvoilla. Muuten sisälämpötila laskee. Itse en halunut sisälämpötilan laskevan.
 
Onko olemassa dataa missä olisi tunneittain sähkön hinta ja ulkolämpötila yli vuoden.
Jos on niin sitä vastenhan voisi erilaisia algoritmeja testata erilaisilla varauskykysimuloineilla ja lämmitysyhdistelmillä.
 
Itsellä kehittyi kesän jälkeen systeemi, joka laskee (tai ehkä arpoo, tiedä häntä vielä) lämmitystarpeen ja sitten valitsee halvimmat lämmitystunnit/lämmittimet.

Avasin HomeAssistant-ketjussa tätä äsken lyhyesti näin (teksti kopsattu alle):

HomeAssistant ja sähköpörssiohjaus

Millä tavoin ja keinoin olette toteuttaneet omialla tahoillanne vuorokauden halpojen tuntien hyödyntämistä HA:n ja pörssisähkösovelluksen avulla? Itse käytän tietysti tuota SHF Max Price jolla rajaan pois kalleimmat tunnit, hintaraja kun ylittyy niin Niben kompressori estetään ja Multiheaterin...
lampopumput.info lampopumput.info
Mutta lyhyesti: ulkolämpötila- ja säteilyennusteet FMI:ltä, joista lasketaan arvioitu energiantarve tunneittain + staattinen energiantuotto hupisähkölaitteista (suhteellisen tasainen osuus läpi vuoden) ja ihmisten tuottama energia. Hintatiedot SHF/spotprices2ha-paketilla.Template-sensorissa lasketaan hinta per tuotettu kWh (huomioiden siis COP) taulukkoon per lämmitin (minulla tällä hetkellä PILP, suorasähkö, varaavat takat). Sitten tuosta taulukosta valitaan niin monta halvinta lämmitintuntia (voi siis olla eri lämmittimiä), että ennustettu energiantarve täytetään.
Klikkaa laajentaaksesi...

8.10.-9.10. optimointikuva:

HomeAssistant ja sähköpörssiohjaus

Millä tavoin ja keinoin olette toteuttaneet omialla tahoillanne vuorokauden halpojen tuntien hyödyntämistä HA:n ja pörssisähkösovelluksen avulla? Itse käytän tietysti tuota SHF Max Price jolla rajaan pois kalleimmat tunnit, hintaraja kun ylittyy niin Niben kompressori estetään ja Multiheaterin...
lampopumput.info lampopumput.info

Pidempi selostus taustoista ja tehdystä mallinnuksesta:

HomeAssistant ja sähköpörssiohjaus

Millä tavoin ja keinoin olette toteuttaneet omialla tahoillanne vuorokauden halpojen tuntien hyödyntämistä HA:n ja pörssisähkösovelluksen avulla? Itse käytän tietysti tuota SHF Max Price jolla rajaan pois kalleimmat tunnit, hintaraja kun ylittyy niin Niben kompressori estetään ja Multiheaterin...
lampopumput.info lampopumput.info
 
En tiedä onko ollut aikaisemmin esillä, mutta kun noita smart zigbee laitteita yhdistelette, niin onko tullut mieleen kytkeä PIR lux anturi ohjaamaan oman tuotannon optimointia ? Etenkin silloin jos varsinaista tuotanto määrä dataa ei ole helposti saatavilla.
 
Minulla on hintaoptimointiin varsin yksinkertainen systeemi. Thermia Diplomat MLP:n EVU-kärkiä suljetaan silloin kun sähkö on kallista. Ohjaus tapahtuu parin euron ESP-8266 -mikrokontrollerilla, joka kysyy tasatunnein Mikin mainiolta spot-hinta API:lta, että sopiiko nyt lämmittää. Raja-arvot, eli montako halvinta tuntia päivässä ja minkä hinnan alle aina lämmitetään, toimitetaan parametreina.

Olen ajanut nyt 8:lla halvimmalla tunnilla ja 6 sentin alle aina. Noita voi sitten kelien ja hintojen mukaan säädellä. En ole tuohon säätöön mitään automatiikkaa tehnyt.

Tämä siis ohjaa sekä talon lämmitystä että käyttövettä. Tällä EVU:lla niitä ei voi erotella toisistaan. Jos on pitkä tauko lämmityksessä niin talvella varsinkin integraali painuu minimiinsä, -1150 asteminuuttiin. Sitten kun taas lämmitetään aletaan tätä lämmitysvelkaa maksamaan takaisin, jolloin pumppu käy yhtä soittoa tuntikausia. Eipähän tule katkokäyntiä. Olen muuttanut huoltovalikosta asetukset niin, että ei mene siitä huolimatta sähkölle (VIIVE EVU:n JÄLKEEN: 120 min).

Lattiassa toki voi huomata lämpötilan vaihtelun, mutta kukaan ei ole valittanut. Käyttövesi saattaa kyllä päästä loppumaan jos on pitkä paussi päivällä. Tein sitä varten vielä ”pakotus”-komennon, jolla pumpun saa käymään seuraavaksi tunniksi.

Minulla tuntuu olevan ylitehoinen 10 kW pumppu, joten pelivaraa optimoinnin suhteen tuntuu olevan.

Hyvin tuntuu pelaavan ja melkein mallia ”laita päälle ja unohda”. Ennen viimekin sähkökatkoja kävi yhtä soittoa yli puoli vuotta.

Tässä viestissä hieman enemmän ja löytyy kuva tuosta vehkeestä:
https://lampopumput.info/foorumi/th...-osaajalta-omistajalta-apua.34273/post-551170
 
B12 sanoi:
Sama strategia. Shellyn vehkeillä mennään plus Mitsun ilpit.

300L käyttövesivaraaja lämmittää vain vuorokauden kolme halvinta tuntia.
Ilpit tiputtavat pyyntilämpöjä arkipäivinä klo 7-15, kun talo tyhjä
Kylppärin ja vessan lattialämmitys suodattaa x kpl vuorokauden kalleimpia tunteja pois.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oletko millä tavalla toteuttanut kytkennän lattialämmityksille? Itsellä olisi samainen projekti juuri tulossa. Mietin miten tuon toteuttaa. Katkoisiko Shelly 1 plussalla tuota termarista lähtevää lattialämmityksen vaihetta.
 
NoMoneyNoFunny sanoi:
Oletko millä tavalla toteuttanut kytkennän lattialämmityksille? Itsellä olisi samainen projekti juuri tulossa. Mietin miten tuon toteuttaa. Katkoisiko Shelly 1 plussalla tuota termarista lähtevää lattialämmityksen vaihetta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu eli Shelly on keskuksessa automaattisulakkeen ja termarin välissä katkomassa. Lattian vastus ottaa 1,1kW. Shelly on Plus 1 PM, niin saa kulutuksenkin mitattua. Kylppärin lattialämmitys on muuten melkoinen sähkösyöppö.
 
B12 sanoi:
Juu eli Shelly on automaattisulakkeen ja termarin välissä katkomassa. Lattian vastus ottaa 1,1kW. Shelly on Plus 1 PM, niin saa kulutuksenkin mitattua. Kylppärin lattialämmitys on muuten melkoinen sähkösyöppö.
Klikkaa laajentaaksesi...

Laitoin samalla tavalla ohjauksen. Mulla onneksi on vesikiertoiset patterit myös kylppärissä ja saunassa nii lattialämmitys ei kauheaa määrää virtaa vie vaikka pitää 24 asteisena lattian. Pattereilla huoneet lämpenee johonkin 22-23 asteen huudeille.
 
Minulla on saunan lattia 1100 W ja vessan 400 W lattialämmitykset Shelly 4PM kautta. Aikamoinen sähkönsyöppö tosiaan, sinne menee aivan kaikki mitä annan. Ja jos lattiaa pitää lämpimänä ILP ei oikein halua käydä.

Viime talven säädin lattian pari - kolme astetta ILP:n asetuksen alle, tosi pienellä sähköllä pärjäsi.

Meillä hintaoptimointi tapahtuu fissio.fi sivun avulla, ohjaa lattialämmöt, LVV:n, kolme ILP-ua pörssihinnan mukaan. Ilmalämpöpumppujen ohjaus on 18°C tai 20°C pyynti riippuen pörssihinnasta, ja lattiat sekä LVV menevät päälle halvimpien tuntien aikana (LVV 2 h / vrk ja lattiat 2-4 h / vrk riippuen ulkolämpötilasta, tuulesta jne.
 
  • Tykkää
Reaktiot: B12
B12 sanoi:
Juu eli Shelly on keskuksessa automaattisulakkeen ja termarin välissä katkomassa. Lattian vastus ottaa 1,1kW. Shelly on Plus 1 PM, niin saa kulutuksenkin mitattua. Kylppärin lattialämmitys on muuten melkoinen sähkösyöppö.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse olin ajatellut tuota relettä tuohon, termarista lattialämmitykselle lähtevään väliin. Kun on digitaalinen termari, niin sammuttelisi tuota vain turhaan, jos on sulakkeen ja termarin välissä.
 
NoMoneyNoFunny sanoi:
Itse olin ajatellut tuota relettä tuohon, termarista lattialämmitykselle lähtevään väliin. Kun on digitaalinen termari, niin sammuttelisi tuota vain turhaan, jos on sulakkeen ja termarin välissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Haitannooko tuon termarin sammuttelu noissa termareissa jossa ei ole mitään liityntää verkkoon? Anakin mun Raychem muistaa asetuksensa vaikka on virrattomanakin. Koska tuo termari boottaa hetken, Shelly kytkee ensin virran termariin ja termari sitten hetken perästä lämmityksen. Mun logiikan perusteella Shellyn rele pääsee helpommalla kun kärjet on jo kiinni ennen kuin virta alkaa juosta:hmm:
 
Muistaa kyllä asetukset. Ajattelin vain että ei turhaan sammuttelisi tuota termaria. Tilaa olisi enemmän kytkennölle toki kaapissa, kuin rasiassa termarin takana.
 
Omat termostaatit ovat vuosituhannen vaihteen Enstoja ilman mitään erityistä älyä. Lienee se ja sama mistä katkoo. Termostaatissakin on on/off keinukytkin.
 
Onko jollakulla samankaltaista ILP+varaava takka+suorasähkö lattialämpö? Olen tässä pähkäillyt pörssisähköautomaatioita ensi talveksi. Kokemusta asumuksesta vasta viime talvesta, joten en kovin ole ehtinyt perehtymään. Lähinnä kiinnostaisi miten vastaavissa torpissa asustelevat ajattelivat ensi talven hoitaa?
 
Aika monella varmaan on, meilläkin. Meillä asetettiin ensin lattialämmön termarit 2-3 astetta ILP pyynnin alle. Ja ILP pyynti on luokkaa 20°C. Sitten jos tuntuu kylmältä tai näkee ennusteesta että on miinusasteita luvattu ensi vuorokaudelle niin sitten toppa (10-12 kg?) koivuja tulikivitakkaan aamuisin, ja iltaisinkin jos -10°C tai kylmempää.

Meillä lattialämmöt on vain isossa pesuhuoneessa 1100 W, apukeittiössä 800W? sekä pienessä vessassa 400 W. Apukeittiön termari asettettu asentoon 2, jolloin lattia on kylmä enkä näe käppyröistä että kävisi päällä.

Jos sinulla ei ole teho- ja energiamittaria vielä niin hanki sellainen.
 
haraldh sanoi:
Aika monella varmaan on, meilläkin. Meillä asetettiin ensin lattialämmön termarit 2-3 astetta ILP pyynnin alle. Ja ILP pyynti on luokkaa 20°C. Sitten jos tuntuu kylmältä tai näkee ennusteesta että on miinusasteita luvattu ensi vuorokaudelle niin sitten toppa (10-12 kg?) koivuja tulikivitakkaan aamuisin, ja iltaisinkin jos -10°C tai kylmempää.

Meillä lattialämmöt on vain isossa pesuhuoneessa 1100 W, apukeittiössä 800W? sekä pienessä vessassa 400 W. Apukeittiön termari asettettu asentoon 2, jolloin lattia on kylmä enkä näe käppyröistä että kävisi päällä.

Jos sinulla ei ole teho- ja energiamittaria vielä niin hanki sellainen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suurin osa kulutuksesta on mitattavissa. Ja kokonaiskulutus Shelly 3EM. Suurimmissa lattioissa nyt Z-Wavetermarit. Ne tuskin koskaan maksavat itseään, koska hankintahinta+hyöty. Mutta onpahan säädettävää.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom