Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Hajala-Nunna on toisessa rakentamisvaiheessa. Ko. väli sisältää koko Paimion osuuden, ks https://lansirata.fi/lansiradan-paivitetty-rakentamisen-aikataulu-julkaistu/
Lähijuna vs. bussi/ratikka, noissa on ihan eri pysäkkivälit. Juna pysähtyy parin kilometrin välein, kun taas bussi/ratikka parhaimmillaan parinsadan metrin välein.
Turun ratikassa on sellainen aivokuollut juttu, että sen ei ole tarkoitus kulkea uuden rautatieaseman/matkakeskuksen kautta, vaan kurvaa torin kautta vanhalle, käytöstä poistetulle rautatieasemalle. Kaipa siinä seudun mäkisyydellä on oleellista vaikutusta asiaan, pelkästään katuverkostoa katsomalla näyttää hölmöltä.
Aivokuollutta on myös vetää raitiotielinja rautatien reittiä noudatellen ja vielä hullumpaa tuo mutka kauppatorin kautta niin, että olemassa olevat yhteydet junaan ovat reittiä pitkin etäällä ja päärautatieasema tosiaan merkittävän kävelymatkan päässä raitiotielinjalta (ei paljon edes puutu matkasta torille ylös portaita mäelle ja takaisin alas pitkin loivempaa mäkeä). Kuten toteat, junan nopeus perustuu itse laitteen nopeuden ohella pitempään pysäkkiväliin. Siksi junillakin toiset vuorot pysähtyvät joka asemalla ja jotkut harvemmin, eli joka pysäkillä pysähtyvä voi kerätä matkustajia matkan varrella ja nämä voivat sitten siirtyä pikajunaan taittaakseen pitemmän välin nopeammin.
Moinen shuttle-liikenne asemalle olisi juuri Turussa oivallista hoitaa (sähkö-)busseilla tai jopa jonkinlaisilla kutsutakseilla välipysäkeiltä juna-asemille ja toisin päin. Ennen kaikkea noiden ei tarvitsisi orjallisesti seurata radan vierustaa, vaan voisivat kerätä väkeä runkoyhteydelle hiukan kauempaakin. Turun toriltakin saisi vaikka heti järjestetyksi "metropikkubussiyhteyden" Louhi-parkkiluolasta olemassa olevaa suoraa ajotunnelia pitkin päärautatieasemalle. Luolaanhan pääsee suoraan hissillä torin kulmalta.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Yhteen aikaan myös Helsinkin paikallisjunissa oli K jotka jättivät joitain asemia väliin ja P jotka sitten pysähtyivät jokaisella laiturilla. Eli noin periaatteessa K oli nopeammin perillä, mutta tässä on vain sellainen pikku mutti että molemmat junat käyttivät sitä samaa raideparia, joten...
Helsingin-Espoon väleilä tuo toistaiseksi pelaa osittain, kun Leppävaarasta länteen on vain yksi kiskopari ja kauempaa tulevat joutuvat käyttämään kaukojunien kiskoja. Leppävaaran ja Helsingin välillä Leppävaaraa kauemmas liikennöivät junat ajavat väliasemien ohi pysähtymättä. Niinpä nuo junat ajavat esimerkiksi Leppävaaran ja Huopalahden välin tyypillisesti 130km/h nopeudella ohi kolmen väliaseman (muutama minuutti tuohon väliin kuluu kiihdytyksineen ja hidastuksineen). Kaupunkiradan valmistuttua Espoon keskuksen-Kauklahden tasolle homma muuttuu, mutta Kirkkonummelta ja kauempaa tulevat lähijunat käyttävät silti kaukoliikenteen kiskoja ja ohittelevat useimpia asemia.
Husky
Hyperaktiivi
Kiitos!
Tätä olen odottanut, että julkisesti sanottaisiin että sadan miljardin hävittäjien taloustuhotyö oli virhe. Nyt uutisissa tuo sanottiin.
Helpottaa vähän, mutta tietysti olisi saanut vasemmisto hillitä itseään taikaseinästä tulevan rahan kanssa. Nyt useampi sukupolvi maksaa tuota ja kuilu rikkaisiin maihin pysyy isona tai jopa kasvaa.
Päätättähäärähän uhkasi että voisi palata politiikkaan ja siihen ei kyllä ole varaa
Tätä olen odottanut, että julkisesti sanottaisiin että sadan miljardin hävittäjien taloustuhotyö oli virhe. Nyt uutisissa tuo sanottiin.
Helpottaa vähän, mutta tietysti olisi saanut vasemmisto hillitä itseään taikaseinästä tulevan rahan kanssa. Nyt useampi sukupolvi maksaa tuota ja kuilu rikkaisiin maihin pysyy isona tai jopa kasvaa.
Päätättähäärähän uhkasi että voisi palata politiikkaan ja siihen ei kyllä ole varaa
Husky
Hyperaktiivi
Mielenkiintoista tämäkin: viime kuukausiin asti, jos on epäillyt maahanmuuton lisäävän työttömien määrää, on varmana päässyt salaliittokerhoon tyhmyyskommentin kera.
Nyt on Yle-radiossa kuitenkin useita kertoja kuulunut tuo ja nyt osui silmiin tekstinäkin. Aiemmin taisi olla VATT, joka sanoi ja tässä nyt Etla:
"Kuitenkin työttömyysluvuista Puonti on huolissaan.
– Korkeat työttömyysluvut eivät kuitenkaan johdu pelkästään siitä, että työllisiä olisi joutunut työttömäksi, vaan siinä näkyy maahanmuuton kasvu. Lähes puolet, noin 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla, Puonti kertoo."
Tämä lama johtuu pitkälti työttömyydestä, mutta ei yksin selitä, vaan tuo kanssa, kun rahaa kylvetään joka paikkaan minne joku sanoo maagiset sanat "kyllä tää tarvitaan"
Nyt on Yle-radiossa kuitenkin useita kertoja kuulunut tuo ja nyt osui silmiin tekstinäkin. Aiemmin taisi olla VATT, joka sanoi ja tässä nyt Etla:
"Kuitenkin työttömyysluvuista Puonti on huolissaan.
– Korkeat työttömyysluvut eivät kuitenkaan johdu pelkästään siitä, että työllisiä olisi joutunut työttömäksi, vaan siinä näkyy maahanmuuton kasvu. Lähes puolet, noin 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla, Puonti kertoo."
Tämä lama johtuu pitkälti työttömyydestä, mutta ei yksin selitä, vaan tuo kanssa, kun rahaa kylvetään joka paikkaan minne joku sanoo maagiset sanat "kyllä tää tarvitaan"
Espejot
Hyperaktiivi
Samasessa jutussa sanottiin myös että "Kovia työttömyyslukuja selittää Pylkkäsen mukaan osaltaan se, että työmarkkinoille tulee koko ajan suuri määrä nuoria". Onko tästä pääteltävissä että meillä on liian paljon nuoria. Toisaalta, jutussa sanottiin myös "Usein kun tapahtuu käänne, siinä kasvaa sekä työllisyys että työttömyys samaan aikaan. Työvoiman määrän lisääntyminen jo pelkästään kasvattaa työttömyyttä, Pylkkänen sanoo." Eli onko nuoret ja maahanmuuttajat sittenkin hyvä asia. Jenkilässä, kapitalismin paratiisissa työvoimareserviä pidetään talouskavun edellytyksenä.
Hyvin lyhyellä perspektiivillä vain niin, että voivat lisätä kinnostusta uusiin investointeihin tuotantoelämässä. Siinä tapauksessa, että moinen myös realisoituu investointeina, työvoiman saatavuuden kasvu voi varsin luultavasti olla avain sille, että pystytään pyristelemään irti rakenteellisesta talouselämän laskukierteestä, jonka kourissa on vuosia kamppailtu.
Tuoreen ETLA raportin mukaan työvoimapula rajoittaa BKT kasvua lähitulevaisuudessa.
www.hs.fi
On aika ristiriitainen tilanne. Yrittäjät eivät saa konepajoihin työvoimaa. Toisaalta työttömyys lisääntyy kaiken aikaa. Ja ETLA vielä lyö lisää löylyä kiukaaseen.
Onkohan tässä tilanne, että kysyntää on, mutta vain matalapalkalliselle porukalle.
Työvoima | Etla: Suomen talous ja vienti sukeltavat selvästi, jos teollisuuteen ei löydy työvoimaa
Suomen bruttokansantuote ja viesti laskisivat Etlan laskelman merkittävästi, jos teknologiateollisuus ei löydä tarvitsemiaan työntekijöitä.
www.hs.fi
On aika ristiriitainen tilanne. Yrittäjät eivät saa konepajoihin työvoimaa. Toisaalta työttömyys lisääntyy kaiken aikaa. Ja ETLA vielä lyö lisää löylyä kiukaaseen.
Onkohan tässä tilanne, että kysyntää on, mutta vain matalapalkalliselle porukalle.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No eihän se siitä kiikastanut tällä yhdelläkään mediassa jo olleella ettei niitä tarjokkaita olisi, mutta kun se työnteko ei vain maita/osata/viihdytä/... niin eipä tuollaista kai muuta voi kuin laittaa takaisin km tehtaalle ja toivoa joskos se seuraava kokelas... Ja samaan aikaan puhutaan kuinka ala-arvoista porukkaa ammattikouluistakin tänä päivänä "valmistuu" - vai pitäisikö vain puhua että päästetään amiksesta ulos, aidolla osaamisella tuon kanssa ole välttämättä (enää) yhtään miään tekemistä, valitettavasti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Suunnilleen tämmöiseen päätelmään olen itsekin tullut. Palkka on nykyisin monille vain yksi elementti kattamaan elinkustannukset. Tarvitaan lisäksi erilaisia "tukia". Ollaan siis hyvin kaukana todellisista nettomaksajista. Jos sitä kykyä maksaa elämiseen riittävää palkaa eläkettä jne. ei ole, se työ kannattaisi tehdä siellä, missä se oikeasti kannattaa tehdä eikä tuoda sitä tehtäväksi Suomeen yhteiskunnan laskuun. Se tuottavuutta vastaava palkkahan voi olla josssakin ihan hyväkin mutta meillä siihen on lastattu päälle varsin paljon erilaisia rasitteita ja postin kantamat verolaputkin pitäisi pystyä maksamaan (tai kantaa jonnekin fattaan maksettavaksi jolloin se ympyrä sitten sulkeutuukin).
Espejot
Hyperaktiivi
Pizza kylmenee jos sen tilaa Saksasta ja aika nopeesti käy niin että jos siivous jne tapahtuu saksassa niin niin tehtaat muuttaa siivoojien perässä sinne missä työvoimaa on. Woltit jne kuskit on olleet rakentamassa arvonnousua muutaman vero euron verran että sitäkin puolta täytyy hieman vilkuilla. Pihtiputaan mumolle kun ei kanata ionnovoida kovin kummoista flussia.
kohtaanto ongelma
Reilu vuosi sitten jouduin itse työttömäksi, työttömyyskorvausta sain 30v työrupeaman jälkeen kokonaista 40pv minkä jälkeen se lopetettiin, koska minä tyhmänä olin mennyt omatoimisesti kehittämään mahdollisuuksiani työllistyä, enkä vain jäänyt himaan makaamaan sänkyyn ja räkimään kattoon. Eli todettiin täyspäiseksi opiskelijaksi vaikka koulutus on etä-/monimuotokoulutus minkä voi suorittaa päivätyön ohessa.
V!ttuakos siitä, vanha pöytälaatikkofirma aktiiviseksi ja yrittämään, seuraavasta kuukaudesta lähtien elättänyt itseni ja seuraavaksi tulossa muutos tmi -> oy kun se tulee kannattavammaksi liikevaihdon kasvun johdosta.
Useamman oikeasti kannattaa miettiä mitä osaa ja tarjota sitä palveluna.
Yksi palvelu jota itse tulee käytettyä aika useasti on autofixaus, siellä on todella paljon maahanmuuttaja taustaista porukkaa ja autoja on jonoksi pihalla kun hommaa riittää.
Todella vähän näkee kotoperäistä tekijää yrittäjää vastaavassa toimessa tai muussa missä oikeasti näyttää asiakkaita riittävän
Viimeksi muokattu:
Millä tavalla se tulee kannattavammaksi? Itse tein tuon muutoksen 2014, mutta syynä oli riskienhallinta sekä yrityspuolella tuntuu olevan parempi arvostus Oy:lle. Kannattavuuseroa en huomannut. Nyt pari vuotta olen ollut taas palkkatyössä ja yritys sivutoiminen.
Taitaa muutenkin työttömyysturva olla ajettu todella reilusti alas. Jo keskipalkkauselle ansiosidonnainen on todella reilu pudotus ja putoaa vielä reilusti lisää kahdessa kynnyksessä.
Vaikkapa 5000 €/kk palkalla saa 40 pvä 2288 €/kk sitten 1830 €/kk 170 pvä ja loppuajan 1716 €/kk ansiosidonnaista. Ensimmäisen 200 päivän korotus poistui vuoden 2025 alusta.
Kaipa tuota vielä kehtaa kutsua ansiosidonnaiseksi, vaikka ansion vaikutus on melko minimaalista.
Espejot
Hyperaktiivi
Työttömyysturvan taso alkaa oll amerikan tasoa mutta palkat ei eli heikennys on suoraa kustanusten siirtoa yrityksiltä työntekijälle kun työntekijä joutuu järjestemään työttömyysturvansa itse. Suomella on erityinen taito taantumaan ilman että se tarttuu samalla tavalla muihin. Olisi mukava tietää että mikä sen aiheuttaa. Edit: korjattu
Viimeksi muokattu:
tmi mallissa kaikki on henk.koht tuloa, kun OY:ssä voi jättää osan firmalle pääomaksi. Lisäksi voi nostaa palkkaa, eikä olla palkattomana sylkykuppina joka jokaisessa käänteessä tarvitsee todistaa ettei ole tuloton. Taustalla positiivinen luottorekisteri johon ei rekisteröidä yksityisnostoja.
Omassa duunissa tulee kilsoja, niistä voi nostaa päivärahat ja kilsakorvaukset oman auton käytöstä.
Lisäksi muutama muu asia joita mahdollista Oy osalta muttei tmi
Espejot
Hyperaktiivi
Tästä on etu lähinnä ulosotossa. Toiminimessä kaikki sisääntuleva raha on tuloa. Mutta joo, onhan Oy:ssä hyvät puolensa (mm laaja vähennysoikeus) mutta sisätää myös byrokratiaa, mm raskas alasajoprosessi. Sekä vaikeus/hitaus päästä sosiaaliturvan piiriin kun alkaa menemään huonosti.
Viimeksi muokattu:
Kyllähän tmi:lläkin voi olla omaisuutta, nostaa osan tuloista pääomatuloina ja maksaa vuokraa tai korkoa. Päivärahat ja kilsat käsitellään aivan identtisesti lopulta eli toiminimessä ne saa vähentää verotuksessa.
Ainoa merkittävä ero, jonka itse tiedän on nuo kevyesti verotettu pääomatulot. Mutta onhan niissäkin vähintään 26% kokonaisvero ja varsin paljon pitää kerryttää omaisuutta firmaan, jotta saa noita merkittävästi nostaa. Silloin taas menettää Oy:n selkeinmän hyödyn eli on riski menettää noi kerätyt rahat, jos firmalle tulee ongelmia.
Joskus tuli noita laskettua ja en saanut mitään merkittävää taloudellista eroa noiden välille ellei kerää satoja tuhansia € pääomaa tai pumppaa sitä holding-kaupalla keinotekoisesti.
Onhan noita melko suuriakin tmi muotoisia.
Itseasiassa on hyvin laajasti haittaa. Kaikki oma pitää ostaa käteisellä, rahoitukset menee aina manuaali käsittelyyn jossa pitää toimittaa firman tuloksesta otteet yms.
Osamaksu- tai siirretyn maksun vaihtoehdot (Klarna tms) eivät ole käytössä verkkokaupoissa, kun niissä automaattinen tarkastus sieltä positiivisesta tulorekisteristä jne
Suomen verotus: Jos yrityksen omistaja suunnittelee tuotannon laajentamista, mitään veroetua ei saa pitkälle ajalle siroteltujen poistojen ohella (noista saatu hyöty on ensiksikin riskialtista ja toisekseen aikanaan inflaation syömää). Jos sen sijaan nostat firmasta aikaisempia voittoja ulos ja sijoitat rahasi jonnekin ulkomaille, mistä saat parempaa tuottoa rahoilla, olet verottajan erityisessä suosiossa.
Espejot
Hyperaktiivi
Ulosotossa yrityksen omistaja vertautuu palkansaajaan - toki päättävässä asemassa olevaan - ja toiminimi vertautuu yritäjään että itse olisin mieluummin ulosotossa yrityksen osakas kuin tmi. Yksin yritämisen paras muoto olisi osuuskunta mutta sitä on vaikea pistää pystyy. Ja jos saa seitseman kaveria olemaan samaa mieltä niin saman tien pistää Oy:n pystyyn - paitsi että sosiaaliturva menetetään minkä osuuskunta suo. Mutta, Oy on kankea kuin golfosake. Muutenkin yksin yritäminen on... no yritämistä yksin. Siinä on omat hyvät puolensa mutta myös huonot.
Viimeksi muokattu: