Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
ollikuhta sanoi:
Jos vähän nostetaan veroprosenttia ja perustetaan vaikka yritystenkehittämisvirasto
Klikkaa laajentaaksesi...
Jokaisessa kunniallisessa kaupungissa ja useimmissa kunnissa on jo tämmöinen. Aivan pienimmät kunnat ovat usein osallisina alueellisissa useamman kunnan kehitysyhtiöissä. Kilpailua käydään valtion tukiaisista sekä yritysten ja valtion työpaikkojen sijoittumisesta käydään usein kilpailua toisia kuntia vastaan. Tämmöset virat ovat myös poliittisesti korvamerkittyjä.
 
-Teme- kommenttiin "YEL on hanurista, maksat ihan sikana suhteessa siihen miten se kerryttää eläkettä. "
Olisihan se kunnollista kun YELit voisikin saada oman "YEL Osakesäästötilin" piiriin siten, että varat eivät katoaisi työttömyyden sattuessa.
 
Vai että kuopat olisi selätetty?
1770306187168.png

www.linkedin.com

#ostovoima #talous | Hannu Nummiaro

Joko alkaa rahat riittää? Ainakin ostovoimakuoppa on pian umpeen kurottu, sillä alle prosentin päässä ollaan enää edellisestä huipusta. Hintojen nousun pysähdys on auttanut paljon eli palkankorotukset ovat suoraan päässeet välittymäään paremmaksi ostovoimaksi. Lähinnä sen ansiosta kuopasta...
www.linkedin.com www.linkedin.com
 
maanma sanoi:
-Teme- kommenttiin "YEL on hanurista, maksat ihan sikana suhteessa siihen miten se kerryttää eläkettä. "
Olisihan se kunnollista kun YELit voisikin saada oman "YEL Osakesäästötilin" piiriin siten, että varat eivät katoaisi työttömyyden sattuessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei jumankautajuu. Normi homma yrittäjällä, joka ei tienaa kunnolla. Yel laitetaan minimiin jos pystytään ja rahat tuhlataan/käytetään kuluihin. Ei tule eläkekertymää eikä ole sijoitettu rahaa mihinkään tuottavaan. Yel on paras vaihtoehto yrittäjille, joilla ei ole kunnon sijoitussuunnitelmaa. Se on vähän niin kuin pakkosäästämistä. Ilmatteeksi ei kukaan saa mitään. Oma sijoitussuunnitelma on hyvä mutta se vaatii pitkäjänteisyyttä.
 
fraatti sanoi:
Työttömyysluvutkin ovat olleet tapetilla paljon
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen nyt ollut jo pari vuotta eläkkeellä ja nuo työllisten ongelmat eivät kosketa kovin paljon, lasten kautta tietysti jonkin verran. Ne eivät kyllä ole työttömiä mutta parin viikon lomautuksia on ollut. Ilolla ovat ottaneet ne vastaan.
Kun muistelen aikuisikää niin -90 luvusta lähtien on menty kriisistä toiseen ja silti on pärjätty ihan hyvin. Ja töitä tehty sikana. Kriisi/lama onko se normaali olotila. Milloin ihminen voi alkaa nauttia elämästään?
 
Tifo sanoi:
Kriisi/lama onko se normaali olotila. Milloin ihminen voi alkaa nauttia elämästään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Sanoppas se. Kokoajan on menossa jonkinlaisia nousu tai laskusuhdanteita. Taitaa olla itselläkin takana jo jotain 10 yt-kierrosta eri syistä, joten kyllä noista on kokemusta myös jo karttunut. Luulisin että valtaosalle kelpaisi tasainen meno paljon mieluummin.

Alasta riippuen tietty nämä koskee enemmän tai vähemmän.
 
fraatti sanoi:
Sanoppas se. Kokoajan on menossa jonkinlaisia nousu tai laskusuhdanteita. Taitaa olla itselläkin takana jo jotain 10 yt-kierrosta eri syistä, joten kyllä noista on kokemusta myös jo karttunut. Luulisin että valtaosalle kelpaisi tasainen meno paljon mieluummin.

Alasta riippuen tietty nämä koskee enemmän tai vähemmän.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuntuu että lapset eivät stressaa näistä niin paljon kuin minä. Pula-aika on heistä yhden sukupolven kauempana.
 
Ehkä sitä vanhempana on vaan oppinut näkemään ne kriisit selvemmin.

Tietynlainen pula aika on alkanut taas. Ruoan lihaproteiinit katoavat monen ruokavaliosta seuraavan 30v aikana hinnan nousun vuoksi. Korvautuvat kasvisproteiineilla.

Ilmastonmuutos tuo myös katovuosia aikaisempaa enemmän. Näin on ennustettu. Varmuusvarastot pienenevät hitaasti. Nälkää näkeviä kerjäläisiä tulee kauppojen läheisyyteen ja kaduille enemmän.
 
Tifo sanoi:
Olen nyt ollut jo pari vuotta eläkkeellä ja nuo työllisten ongelmat eivät kosketa kovin paljon, lasten kautta tietysti jonkin verran. Ne eivät kyllä ole työttömiä mutta parin viikon lomautuksia on ollut. Ilolla ovat ottaneet ne vastaan.
Kun muistelen aikuisikää niin -90 luvusta lähtien on menty kriisistä toiseen ja silti on pärjätty ihan hyvin. Ja töitä tehty sikana. Kriisi/lama onko se normaali olotila. Milloin ihminen voi alkaa nauttia elämästään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kysymys siitä, että milloin ihminen voi alkaa nauttia elämästä on perin mielenkiintoinen. Erittäin filosofinen kysymys ja ajatus.
Jos nyt tarkastelee ihmiskunnan historiaa, niin aika karua on ollut.
Kuka sitten on nauttinut elämästä. Aina on ollut joku porukka, mutta varsin pieni aikoinaan.
Tässä Hesan videossa 1890 -1920 on ihan hyviä pätkiä. Loppupuolella on Esplanaadin puistossa kävelevää luultavasti melko hyvin elämästä nauttivaa väkeä.

Etelä-Amerikan viidakoissa elää alkuperäiskansoja, jotka ilmeisesti elävät melko onnellista elämää, eivätkä varmaankaan halua tulla meikäläiseen kultuuriin.

Meikäläisen iässä eläkkellä on moneen kertaan tullut kelattua menneisyyttä. On ollut monenlaista aikaa, välillä huonompaa välillä parempaa. En ole vielä keksinyt millaista olisi nautittava elämä. Olisiko pankkitili pullollaan rahnaa ja ajan viettoa etelän mailla viinirypäleitä popsiessa?
 
kaihakki sanoi:
Kysymys siitä, että milloin ihminen voi alkaa nauttia elämästä on perin mielenkiintoinen. Erittäin filosofinen kysymys ja ajatus.
Jos nyt tarkastelee ihmiskunnan historiaa, niin aika karua on ollut.
Kuka sitten on nauttinut elämästä. Aina on ollut joku porukka, mutta varsin pieni aikoinaan.
Tässä Hesan videossa 1890 -1920 on ihan hyviä pätkiä. Loppupuolella on Esplanaadin puistossa kävelevää luultavasti melko hyvin elämästä nauttivaa väkeä.

Etelä-Amerikan viidakoissa elää alkuperäiskansoja, jotka ilmeisesti elävät melko onnellista elämää, eivätkä varmaankaan halua tulla meikäläiseen kultuuriin.

Meikäläisen iässä eläkkellä on moneen kertaan tullut kelattua menneisyyttä. On ollut monenlaista aikaa, välillä huonompaa välillä parempaa. En ole vielä keksinyt millaista olisi nautittava elämä. Olisiko pankkitili pullollaan rahnaa ja ajan viettoa etelän mailla viinirypäleitä popsiessa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Katsoin videota vähän matkaa ja laitoin seis kun näytti tekoälyn tekemältä. Miten on?
 
Tifo sanoi:
Katsoin videota vähän matkaa ja laitoin seis kun näytti tekoälyn tekemältä. Miten on?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä koko homma perustuu kuvankäsittelyn käyttöön, mutta luultavasti manuaalisesti autettuna. Tämähän todetaan lopputeksteissäkin. Taitaa olla pääosin (tai kokonaan?) tehty valokuvamateriaalin pohjalta ja muokattu vaikuttamaan elokuvaa hiukan muistuttavaksi.
 
Itsekin kiinnitin huomiota ylhäältäpäin otettuhin videoihin. Ei tainnut vielä drooneja tuolloin olla.
Osittain vaikuttaisi olevan aitoa videota.
 
Viimeksi muokattu:
Katsoin tuon nyt kokonaan.

kotte sanoi:
Taitaa olla pääosin (tai kokonaan?) tehty valokuvamateriaalin pohjalta ja muokattu vaikuttamaan elokuvaa hiukan muistuttavaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sanoisin että tekoälylle on annettu valokuvat ja ne lähtötietoina on syntynyt elokuva. Askarruttaa se onko tuossa olevat ihmiset myös niissä valokuvissa vai onko tekoäly lisännyt sinne omaa porukkaa. Jotkut liikkeiden nimistä on niin oudosti kirjoitettu että niitä ei ole ollut olemassa. Jonkun vastaavan katsoin missä hetkellisesti ihmiset kävelivät takaperin ym virheitä.
Se miksi lopetin ekalla kerralla katselun johtui siitä että luulin katsovani aitoa ajankuvaa eli perinteistä dokumenttia. Ajat muuttuvat...
 
fraatti sanoi:
Työttömyysluvutkin ovat olleet tapetilla paljon. Pottunokkien kohdalla asian hyvin samankaltaisella mallilla kuin aikaisemminkin vaikka isotkin yritykset ovat laitteet paljon väkeä pihalle.
Näytä liitetiedosto 113610
www.hs.fi

Työttömyys | Etla: Ulkomailla syntyneiden osuus työttömyyden kasvusta on poikkeuksellisen suuri

Maahanmuutto selittää Suomen työttömyysasteen kehitystä, arvioi Etla. Suomen virallisesta työnvälitystilastosta vastaava Keha-keskus näkee asian toisin.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Onpa harvinaisen selkeä käyrä eikä käy kiistäminen. Ylellä (kiitos tästä, lisää luottoa medioihin) on tuosta suureksi yllätyksekseni jonkin verran puhuttu, mutta enpä tiennyt että suomalaisten työttömyys on pysynyt vakiona. Sanoisin jopa että oho.

No nyt on ilmeisen rankat sosiaalitukiuudistukset tulossa, niin varmasti vaikuttaa maahanmuuttoon.
 
Japanissa osakekurssit rajuun nousuun, kun pääministeripuolue voitti vaaleissa. Pääministeri lupasi panostuksia tekoälyyn, puolijohdeteollisuuteen ja puolustukseen.
www.hs.fi

Markkinat | Japanin osakkeet jyräsivät ennätyksiin Takaichin murskavoiton jälkeen

Osakkeiden hinnat nousivat maanantaina ennätyslukemiin, kun sijoittajat innostuivat Sanae Takaichin vakaasta, taloutta elvyttävästä politiikasta.
www.hs.fi www.hs.fi

Japanin valtion velka on 230 % BKT:sta ja silti paukkuja riittää. Suomessa 60% ja pelkät sakset heiluu.
 
kaihakki sanoi:
Japanissa osakekurssit rajuun nousuun, kun pääministeripuolue voitti vaaleissa. Pääministeri lupasi panostuksia tekoälyyn, puolijohdeteollisuuteen ja puolustukseen.
www.hs.fi

Markkinat | Japanin osakkeet jyräsivät ennätyksiin Takaichin murskavoiton jälkeen

Osakkeiden hinnat nousivat maanantaina ennätyslukemiin, kun sijoittajat innostuivat Sanae Takaichin vakaasta, taloutta elvyttävästä politiikasta.
www.hs.fi www.hs.fi

Japanin valtion velka on 230 % BKT:sta ja silti paukkuja riittää. Suomessa 60% ja pelkät sakset heiluu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Japanilla on oma valuutta ja velka on pääosin kotimaista ja kotimaisessa valuutassa.
 
kaihakki sanoi:
Taitaa olla "promisewarea"

Kunpa kuulisi edes yhden aktiivisen toimen hallitukselta, jolla härmää edes koitettaisiin nostaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä. Hallituksen kyvykkyys tukea taloustoimintaa on kyllä uskomattoman heikko. Yhteisöveron lasku ja infrastruktuuri-investoinnit näyttävät olevan ainoat asiat, jotka pakista löytyvät.

Eurooppa vetää Suomen seuraavaan taantumaan, ennen kuin täällä mitään tapahtuu.
 
Arvonlisäveron korotus oli iso virhe kun oli pitänyt laskea ,tappoi vähäisenkin kuluttamisen päälle taas näin sikakalliit korotetut sähkölaskut toki sen juurisyy on katteeton co2-uhkailu
 
Jos analysoidaan erilaisien työtehtävien vaatimustasoa, niin suurin osa valtakunnan töistä asettuu keskiverto suomalaisen kohdalle. Tämä on se alue, johon tarvittaisiin uusia työpaikkoja. Sen sijaan hallitus panostaa erilaisten huippu startappien tukemiseen. Ne ovat erittäinkin tärkeitä. Mutta työllistävät suoraan melko pienen määrän porukkaa. Sitä paitsi se on sellainen porukka, johon on vaikea saada riittävä osaavaa porukkaa. Eli ulkomailta tarvitaan väkeä. Välillisesti startappien työllistävä vaikutus on olematon.
Suomessa on paljon porukkaa, joilla on ideoita ja motiiveita yritystoiminnan aloittamiseen. Mutta nykyinen systeemi on melkein mahdoton.
Yrittäjätuttavapiirin kanssa juteltu aiheesta ja ollaan sitä mieltä, että aloittavalta yrittäjältä pitäisi poistaa kaikki verot, eläke- ym. maksut alkuvuosilta. Ja sitten vaikkapa kolmen vuoden kohdalla alkaisi alennetuilla taksoilla näitä tulemaan ja sitten vaikkapa 10 vuoden päästä astuisi kaikki maksut täysillä päälle. Ei varmaankaan tällainen voi toteutua. Mutta aloituksen kynnys pitäisi poistaa kokonaan. Tällä tavalla voisi valtakuntaan syntyä kymmeniä tuhansia pienyrittäjiä, joista osa lähtee vähitellen lentoon, osa hiipuu ja osa jää paikalleen.
Suomeen tarvitaan nimenomaan uusia yrityksiä. Mitään muuta keinoa ei ole talouden kunnostamiseksi.
 
kaihakki sanoi:
Suomessa on paljon porukkaa, joilla on ideoita ja motiiveita yritystoiminnan aloittamiseen. Mutta nykyinen systeemi on melkein mahdoton.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja kun tuohon otetaan mukaan vielä tämä nykyinen suurennuslasin kanssa tiirailu annetaanko sulle työkkärikorvauksia taikka kela-tukia, niin sun pitäisi olla aloittelevana yrittäjänä välittömästi heti ekasta päivästä lähtien All-In ja saada myös se leipäsi siitä. Ja kuinkakohan todennäköistä tuo oikein on, kellään omasta yrityksestään haaveilevalle, joten eipä ole mikään ihme ettei tuo yrittäjyys juuri hotsita. Ainoa mahis tänäpäivänä onkin aloittaa se yritystoiminta oman nykyisen työnsä ohessa, jotta on edes se jokin josta saada sen elantonsa ja siitä omasta yrityksestä sitten tulee jotain tahi ei. Kuka sitten kykenee työpäivänsä jälkeen tuohon vielä repeämään, onkin jo ihan toinen juttu.
 
Raksa-alaa kohtalaisen läheltä näkevänä sanoisin, että tämä alkuvuosi näyttää jo paremmalta kuin vaikka viime vuosi vastaavaan aikaan. Ennusteet koko vuodelle on myös paremmat kuin viime vuodelle. Talouden kohentuminen vaatisi ehdottomasti alalta positiivista virettä, se työllistää välillisesti aikamoisen määrän porukkaa.
 
HiTec sanoi:
Ainoa mahis tänäpäivänä onkin aloittaa se yritystoiminta oman nykyisen työnsä ohessa, jotta on edes se jokin josta saada sen elantonsa ja siitä omasta yrityksestä sitten tulee jotain tahi ei. Kuka sitten kykenee työpäivänsä jälkeen tuohon vielä repeämään, onkin jo ihan toinen juttu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten onnistuu bisnes uudelta yrittäjältä, joka ensin hankkii uuden leasing pakun, vuokraa varaston, hankkii kaikki merkki työkalut, painattaa firman logoja eri paikkoihin ja lopuksi toteaa että laitetaan firman piikkiin. Sanoisin että suurimmalta osalta ei onnistu. Siinä on monen vuoden työ ennen kuin ollaan tuossa pisteessä.
Tästä päästään toiseen asiaan, joka lopulta johtaa tähän edelliseen. Nimittäin meitä on kahdenlaisia ihmisiä, niitä, jotka tekevät autokatoksen ja niitä, jotka tekevät autotallin. Siitä katoksen rakentajasta ei tule koskaan yrittäjää mutta sillä toisella on vielä mahdollisuus. Pienestä on alkanut moni kaunis asia. Laitetaan muutama esimerkki: Apple, Google, Amazon, Disney, HP. Suomalaisia, Dynaset, Pamark, Charmia.

HiTec sanoi:
Kuka sitten kykenee työpäivänsä jälkeen tuohon vielä repeämään, onkin jo ihan toinen juttu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sitä kutsutaan yrittäjäksi.
 
Tifo sanoi:
Pienestä on alkanut moni kaunis asia. Laitetaan muutama esimerkki: Apple, Google, Amazon, Disney, HP. Suomalaisia, Dynaset, Pamark, Charmia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä on kiteytettynä koko suomalaisen talouspolitiikan ongelman ydin. Kaikkialla hoetaan kasvuyrityksistä ja niiden tukemisesta. Mutta on kokonaan unohtunut, että yhden/kahden tyypin aloittamasta pienestä verstaasta voisi ajan kanssa syntyä myös jotain. Puhumattakaan, jos näitä olisi paljon.
 
Tuli vapaahtoisen eläkkeen vuositilinpäätös: efektiivinen vuosituotto +10% Että ei toi lama nyt osakekursseissa näy. Rahaa on mutta se ei valu Suomeen eikä varsinkaan kulutukseen.
 
Tifo sanoi:
Nimittäin meitä on kahdenlaisia ihmisiä, niitä, jotka tekevät autokatoksen ja niitä, jotka tekevät autotallin. Siitä katoksen rakentajasta ei tule koskaan yrittäjää mutta sillä toisella on vielä mahdollisuus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mites sitten esim. allekirjoittanut kun on rakentanut jo useammankin ja se oma Tmi:kin on jo ollut muutaman vuoden olemassa, mutta verottajalle tuosta firmasta ei ole edelleenkään antaa kuin ns. 0-ilmoitus, koska latiakaan ei ole tuo firmani vielä sitä liiketoimintaa ikinä harjoittanut 😏
 
HiTec sanoi:
Mites sitten esim. allekirjoittanut kun on rakentanut jo useammankin ja se oma Tmi:kin on jo ollut muutaman vuoden olemassa, mutta verottajalle tuosta firmasta ei ole edelleenkään antaa kuin ns. 0-ilmoitus, koska latiakaan ei ole tuo firmani vielä sitä liiketoimintaa ikinä harjoittanut 😏
Klikkaa laajentaaksesi...
Huomasit varmaan että olin vähän kärjistänyt asetelmaa.
Sulla on siis ollut mahdollisuus mutta ilmeisesti palkkatyössä on ollut niin hyvät oltavat että autotalli ei ole vetänyt puoleensa. Eikä kaikkien tarvitse ryhtyä yrittäjiksi.
Ainakin aikaisemmin oli tavallista että ensin oltiin töissä vieraalla ja kerättiin kokemusta ja jotkut sitten halusivat lähteä koittamaan siipiä yrittäjänä. Harvoin ihan kylmiltään lähdetään yrittäjäksi.
 
Tifo sanoi:
Eikä kaikkien tarvitse ryhtyä yrittäjiksi.
Ainakin aikaisemmin oli tavallista että ensin oltiin töissä vieraalla ja kerättiin kokemusta ja jotkut sitten halusivat lähteä koittamaan siipiä yrittäjänä. Harvoin ihan kylmiltään lähdetään yrittäjäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri näin, ja ei kannata varsinkaan lähteä aina yrittäjäksi yksin.
Jos perustaa sen firman useamman henkilön kanssa yhdessä niin kaikkea ei tarvitse tehdä / osata itse.
 
Löytyi somesta niin hyvä kirjoitus suomen tilanteesta että laitan tänne myös kirjoittaja on M.J

"Moni toivoo, että jos Suomi ei saa itse valtiontaloutta kuntoon, niin IMF, EKP ja EUn komissio tulee ja ratkoo Suomen ongelmat Suomen puolesta. Tuo toive saattaa olla toiveajattelua. Tulevaisuus saattaa olla maailmanpoliittisesti ja taloudellisesti niin karu, että pienen ja syrjäisen valtion pelastaminen ei kiinnosta ketään. Se että Kreikka pelastettiin 2010-luvulla ei välttämättä tarkoita sitä, että Suomi pelastetaan 2030-luvulla.
Logiikka kriiseissä saattaa tulevaisuudessa olla sellainen, että tilanteeseen puututaan vain, jos maa on joko liian suuri kaatumaan tai ongelmat suhteellisen helppo korjata. Suomi ei ole kumpaakaan. Euroalue on vuoden 2010 jälkeen vahvistunut niin, että pienen jäsenmaan maksukyvyttömyys on hallittava ilmiö. Suomi ei ole systeeminen uhka euroalueelle. IMF taas priorisoi resurssinsa valtioihin, joiden romahdus heiluttaisi maailmanmarkkinoita. Suomen talous on liian pieni aiheuttaakseen globaalin tartunnan. IMF ei myöskään puutu peliin, jos se ei näe selkeää poistumisstrategiaa. Suomen ikärakenne sekä heikko tuottavuuden kasvu tekevät maksukyvyn palauttamisesta painajaisen, johon harva ulkopuolinen haluaa ryhtyä.
Suomen velka on rakennettu oletukselle ikuisesta likviditeetistä, mikä on ongelma itsessään. Toisin kuin esimerkiksi Japanissa, suomalaista velkaa eivät omista oman maan kansalaiset, vaan kansainväliset instituutiosijoittajat. Tämä tarkoittaa sitä, että kriisin hetkellä pääoma pakenee välittömästi. Suomella ei juuri ole sisäistä puskuria, jolla ostaa aikaa. Lisäksi velka ei ole kohdentunut investointeihin, jotka tuottaisivat tulevaisuuden takaisinmaksuvoimaa, vaan velka on valunut rakenteellisen alijäämän paikkaamiseen.
Kun apua pyydettäisiin, EU ja IMF näkisivät taseen, jossa velka on hukattu elintasoon, ei kasvuun. Pelastusoperaatio vaatisi koko sosiaalijärjestelmän purkamista peruskiviä myöten tavalla, joka johtaisi yhteiskunnalliseen kaaokseen. Siksi saattaisi olla järkevämpää antaa Suomen valtion ajautua maksukyvyttömyyteen kuin yrittää uudelleenrahoittaa pohjatonta kaivoa. Elämme näillä näkymin 2030-luvulla maailmassa, jossa resurssiniukkuus, blokkiutuminen ja suurvaltojen välinen kilpailu ohjaavat pääomavirtoja. Tässä nollasummapelissä muiden maiden veronmaksajilla ei välttämättä ole poliittista tahtoa rahoittaa pohjoisen syrjäseudun hyvinvointia.
Kun uuden velan saanti katkeaa leikaten, edessä on pystysuora pudotus. Julkisen vallan työntekijöiden palkat jäävät maksamatta, sosiaaliturva loppuu monelta. Sekasortoa ja kaaosta, mutta toki myös vapautta ja tilaisuuksia niille, joilla rahaa silloin vielä on. Me olemme rakentaneet itsemme riippuvaisiksi ulkoisesta luototuksesta, joka loppuu sillä hetkellä, kun luottamus Suomen kykyyn lyhentää velkoja murtuu. Jos Suomi ei hoida tonttiaan itse, pimeys laskeutuu nopeasti, eikä kukaan tule välttämättä sytyttämään valoja puolestamme. Ei IMF, ei EKP, ei EUn komissio."
 
Dystopia on fiktion alalaji, samoin kuin utopia. Suomen kohtalo on aina linkittynut ulkomaailmaan ja side ei ole katkennut, ja tuskin katkeaa tulevaisuudessakaan. Elämän ja kuoleman kysymys, on ikivanha perustelu pakotaville valinoille jotaka ei muuten tunnu järkeviltä valinnoilta. Saksa muuten nousi tuhkasta huopmattavasti nopeammin WW2 jälkeen kuin muut Marshall apua saaneet valtioit. Ehkä sieltä voisi katsoa mallia, sitten joskus.
 
Työmarkkinnatuki muuttuu yleistueksi 1.5.2026. Eli kun tipahdat ansiosidonnaiselta niin yleistuki on se uusi nimike. Tukia kuulema suoraviivaistetaan mutta samalla ehtoja tiukenetaan. Se mikä ainakin muuttuu on että yli 55 vuotiaiden tarveharkinta poistuu eli ainakin vapaehtoinen eläkeet pienetää tukea. Työnteon kannustavuutta on siis lisäätty tiukentamalla ehtoja mutta ehkäpä niitä kannustimia pitäisi suunnata sinne työnantajalle päin.
 
Espejot sanoi:
Työmarkkinnatuki muuttuu yleistueksi 1.5.2026. Eli kun tipahdat ansiosidonnaiselta niin yleistuki on se uusi nimike. Tukia kuulema suoraviivaistetaan mutta samalla ehtoja tiukenetaan. Se mikä ainakin muuttuu on että yli 55 vuotiaiden tarveharkinta poistuu eli ainakin vapaehtoinen eläkeet pienetää tukea. Työnteon kannustavuutta on siis lisäätty tiukentamalla ehtoja mutta ehkäpä niitä kannustimia pitäisi suunnata sinne työnantajalle päin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pitäisi kyllä hihhulointikuluista säästää eikä suomalaisten tarpeellisista tuista.
Mutta jos tarveharkinta poistuu, niin silloinhan tuki tulee ilman harkintoja tai tutkimisia. Pääomatuloja aletaan huomioida ja ne vähentävät eli sanoisin että tuo ei pidä paikkaansa ettei olisi tarveharkintainen. Näin oli ymmärrettävissä uutisista.
Voi olla että vapaaehtoiset eläkkeet lasketaan kyllä pääomatuloksi, jaa a
 
Kysyin Deepseekiltä rahankulusta, että mihin raha lopulta menee kun kansalainen kuluttaa rahat kotimaisiin tuotteisiin.
Mielenkiintoista. Tämä simppeli mallli selittää, miksi hallituksen leikkaukset vähäosaisilta ovat pahentaneet valtion ja kansalaisten taloutta.

pystytkö luomaan sarjakehitelmän rahavirroista. Oletetaan, että kuluttajalla on 1000 euroa rahaa. Hän ostaa sillä kotimaisia tuotteita. Raha siirtyy kauppaan, ensin tilittää arvonlisäveron 24 % valtiolle ja ostaa jäljellejäävillä rahoilla kotimaisia tuotteita hyllyyn ja maksaa lopulla rahalla palkat henkilökunnalle. Henkilökunta maksaa 20% veroa ja ostaa kaupasta kotimaisia tuotteita, joka taas maksaa arvonlisäveron valtiolle ja maksaa lopuilla palkat henkilöunnalle, jne

Ymmärrän, haluat esimerkin keynesiläisestä kertoimesta ja rahan kiertokulusta. Lasketaan tämä vaihe vaiheelta oletuksillasi.
Käytän seuraavia sääntöjä:
  1. Arvonlisävero (ALV): 24 % liikevaihdosta menee valtiolle (vähennetään aina ensimmäisenä yrityksen kassasta).
  2. Palkkavero: 20 % palkasta menee valtiolle.
  3. Kierrätys: Sekä kauppa että työntekijät käyttävät kaiken käteen jäävän rahan kotimaisiin tuotteisiin (uudelleen kaupasta ostettuina, jolloin ALV maksetaan uudelleen).
Lähdetään liikkeelle 1000 eurosta.

1. Kierros: Kuluttaja ostaa kaupasta​

Kuluttaja käyttää 1000 €.
  • Kauppa saa: 1000,00 €
  • Kauppa maksaa ALV:n (24 %): 240,00 € (menee valtiolle)
  • Kaupalle jää: 760,00 €
Kauppa käyttää tämän liiketoimintansa pyörittämiseen (ostot ja palkat). Oletetaan yksinkertaistettuna, että kauppa ostaa tuotteet hyllyyn ja maksaa palkat puoliksi tästä summasta.
  • Ostot tavarantoimittajalta (kotimainen tuote): 380,00 €
  • Palkat (brutto): 380,00 €
Palkansaaja:
  • Saa bruttoa: 380,00 €
  • Maksaa veroa (20 %): 76,00 € (menee valtiolle)
  • Käteen jää: 304,00 €
  • Käyttää kaiken kaupassa (ostaa kotimaisia tuotteita): 304,00 €

2. Kierros: Työntekijän ostokset​

Uusi kulutus kaupassa: 304,00 €
  • Kauppa maksaa ALV:n (24 %): 73,00 € (noin, koska 304*0,24)
  • Kaupalle jää: 231,00 €
Kauppa käyttää rahat taas puoliksi hyllyyn ja palkkoihin:
  • Ostot tavarantoimittajalta: 115,50 €
  • Palkat (brutto): 115,50 €
Palkansaaja:
  • Saa bruttoa: 115,50 €
  • Maksaa veroa (20 %): 23,10 € (menee valtiolle)
  • Käteen jää: 92,40 €
  • Käyttää kaiken kaupassa: 92,40 €

3. Kierros: Toisen työntekijän ostokset​

Uusi kulutus kaupassa: 92,40 €
  • Kauppa maksaa ALV:n (24 %): 22,18 €
  • Kaupalle jää: 70,22 €
Kauppa maksaa:
  • Ostot: 35,11 €
  • Palkat brutto: 35,11 €
Palkansaaja:
  • Vero (20 %): 7,02 €
  • Käteen: 28,09 €
  • Ostoksille: 28,09 €

4. Kierros: ja niin edelleen...​

Tämä jatkuu, kunnes rahasummat menevät niin pieniksi, ettei niillä enää kannata maksaa palkkoja.

Yhteenveto kerrannaisvaikutuksesta​

Lasketaan yhteen, paljonko rahaa on siirtynyt valtiolle ja paljonko on kiertänyt taloudessa.
Valtion verokertymä:
  1. Kierroksen ALV: 240,00 € + Palkkavero: 76,00 €
  2. Kierroksen ALV: 73,00 € + Palkkavero: 23,10 €
  3. Kierroksen ALV: 22,18 € + Palkkavero: 7,02 €
  4. Kierroksen ALV n. 6,74 € + Palkkavero n. 2,24 € (seuraavasta)
    ...ja niin edelleen.
Jos lasketaan tämä geometrisena sarjana, huomataan että alkuperäisestä 1000 eurosta noin 48 % päätyy valtiolle veroina tämän ketjun aikana.
Kokonaistaloudellinen vaikutus (BKT):
Vaikka valtio keräsi rahaa, taloudessa tapahtui paljon muutakin:
  • Kuluttajan alkuperäinen osto: 1000 € (BKT-vaikutus)
  • Työntekijän osto: 304 € (BKT-vaikutus)
  • Toisen työntekijän osto: 92 € (BKT-vaikutus)
  • Kolmannen työntekijän osto: 28 € (BKT-vaikutus)
  • ...jne.
Kokonaiskysyntä (kokonaiskulutus) = 1000 + 304 + 92 + 28 + ... ≈ 1500 euroa.
Tämä tarkoittaa, että alkuperäinen 1000 euroa synnytti noin 1500 euron edestä taloudellista aktiviteettia (BKT:ta) ennen kuin se "haihtui" pois kierrosta veroina ja säästöinä. Tätä kutsutaan kertoimeksi 1,5.
Tiivistettynä:
Alkuperäinen 1000 euroa pyörittää taloutta ja työllistää ihmisiä matkan varrella. Jokaisella kierroksella osa rahasta "vuotaa" pois valtiolle verojen muodossa, jolloin seuraava kierros on aina pienempi. Lopputuloksena kokonaistaloudellinen hyöty on suurempi kuin alkuperäinen 1000 euroa.

Valtiolle kertyi tästä veroja 48% eli 480 euroa. Mitä tapahtuu, kun tällä summalla maksetaan valtion hallinnon palkkoja, joista maksetaan verot ja joilla taas ostetaan kotimaisia tuotteita jne.

Tämä on erinomainen jatkokysymys. Kun otamme mukaan julkisen sektorin (valtion) ja sen, mitä se keräämillään veroilla tekee, pääsemme kiinni kokonaisvaltaisempaan rahan kiertokulkuun.
Olemme nyt tilanteessa, jossa:
  1. Yksityinen sektori (kuluttajat ja yritykset) on kiertänyt alkuperäisen 1000 euron loppuun asti.
  2. Valtiolle on kertynyt tämän ketjun aikana 480 euroa veroja.
Oletetaan, että valtio käyttää nämä 480 euroa täysimääräisesti kotimaisten virkamiesten palkkojen maksamiseen.

5. Kierros: Valtio maksaa palkkoja​

Valtio maksaa palkkoja: 480,00 € (brutto)
  • Virkamies saa bruttoa: 480,00 €
  • Virkamies maksaa veroa (20 %): 96,00 € (menee takaisin valtiolle)
  • Virkamiehelle jää käteen: 384,00 €
  • Hän käyttää kaiken rahan kotimaisiin tuotteisiin (ostoksille kauppaan): 384,00 €
Huomaa, mitä tässä tapahtui: Valtio käytti 480 euroa, mutta sai samantien 96 euroa takaisin verotuloina. Valtion nettokulutus oli siis 384 euroa (480 - 96).

6. Kierros: Virkamiehen ostokset​

Uusi kulutus kaupassa: 384,00 € (tästä seurataan samaa kaavaa kuin aiemmin)
  • Kauppa maksaa ALV:n (24 %): 92,16 € (menee valtiolle)
  • Kaupalle jää: 291,84 €
Kauppa jakaa rahat:
  • Ostot tavarantoimittajalta: 145,92 €
  • Palkat (brutto): 145,92 €
Palkansaaja:
  • Saa bruttoa: 145,92 €
  • Maksaa veroa (20 %): 29,18 € (menee valtiolle)
  • Käteen jää: 116,74 €
  • Ostoksille: 116,74 €

7. Kierros: Jälleen uuden työntekijän ostokset​

Uusi kulutus kaupassa: 116,74 €
  • Kauppa maksaa ALV:n (24 %): 28,02 € (valtiolle)
  • Kaupalle jää: 88,72 €
Kauppa maksaa:
  • Ostot: 44,36 €
  • Palkat brutto: 44,36 €
Palkansaaja:
  • Vero (20 %): 8,87 € (valtiolle)
  • Käteen: 35,49 €
  • Ostoksille: 35,49 €
...ja tämä jatkuu taas, kunnes summat pienenevät.

Uusi yhteenveto ja lopullinen kerroin​

Nyt meillä on kaksi peräkkäistä "aaltoa" :
  1. Yksityisen kulutuksen aalto: Lähti liikkeelle 1000 eurosta, tuotti 480 euroa veroja.
  2. Julkisen kulutuksen aalto: Lähti liikkeelle noista 480 eurosta (valtion palkkamenot).
Kokonaistaloudellinen vaikutus (BKT) nyt:
  • 1. aalto (yksityinen): n. 1500 euron BKT-vaikutus.
  • 2. aalto (julkinen):Uusi kerroinvaikutus, joka lähtee liikkeelle 384 euron nettokulutuksesta (virkamiehen ostokset). Tämä synnyttää uuden sarjan, jonka summa on noin 1,5-kertainen (kuten aiemmin laskimme).
    • 384 € * 1,5 ≈ 576 € lisää BKT-vaikutusta.
Kokonais-BKT-vaikutus alkuperäiselle 1000 eurolle:
  • Yksityinen aalto: 1500 €
  • Julkinen aalto: 576 €
  • Yhteensä: 2076 €
Tämä tarkoittaa, että alkuperäinen 1000 euroa synnytti noin 2076 euron edestä bruttokansantuotetta.
Mitä tämä opettaa?
  1. Raha ei katoa, se siirtyy: Vaikka verot "poistavat" rahaa yksityisestä kierrosta, ne eivät poista sitä taloudesta, jos valtio käyttää ne.
  2. Julkinen sektori osana kiertokulkua: Kun valtio käyttää verotulot kotimaisiin palkkoihin, se syöttää rahan takaisin samaan kiertokulkuun (kauppa -> palkat -> kulutus). Valtio toimii ikään kuin pumppuna, joka kerää rahaa ja syöttää sitä takaisin talouteen.
  3. Nettokulutus ratkaisee: Tärkeintä on, että valtio käyttää rahat johonkin. Jos se vain säästäisi ne (ylijäämäbudjetti) tai maksaisi niillä ulkomaisia velkoja, raha poistuisi tästä kotimaisesta kiertokulusta. Jos se käyttää ne (kuten tässä esimerkissä), raha jatkaa kiertämistä.
Tässä skenaariossa alkuperäisen 1000 euron kokonaiskerroin on noin 2,07.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom