Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?

[Lassi]

Tallessa oli vielä lainan noston ajalta korkokattotarjous, ei tullut silloin otettua. 76 e / kk olisin maksanut tähän asti ylimääräistä. Ensi kuussa jos/kun kokonaiskorko nousee 4,5 prosenttiin olisi katolla 74 euron positiivinen vaikutus kuukausittaiseen kuluun.

Vähän päätä särkenyt kun ei muutama vuosi sitten tajunnut ottaa lainakattoa tai vaihtaa lainaa kiinteäkorkoiseen. Varmaan loppulainasta olisi silloin selviämässä edullisemmin. Lainaa ottaessa ja vuosi pari sen jälkeen kyllä pankista koettivat korkokattoa tyrkyttää mutta viime vuosina sieltä ei olekaan mitään kuulunut. Lainan pääomaa on onneksi sen verran vähän ettei koroilla enää suurta eroa lainan kokonais kustannuksiin saada. Jollei korot nyt vielä jotenkin eskaloidu.

Sen verran korkojen maksu kuitenkin ärsyttää että tehnyt mieli lisälyhentää lainaa reippaasti. Mm. aurinkopaneelirahat meni lainan lyhennykseen, kun paneelien tma:n laskeminen meni nyt niin hankalaksi, lainan lyhennyksen tuotto paljon selkeämpi.

 

[Espejot]

Mulla on 3kk euribori ja sillä mennään loppuun asti ilman suojausta. Lisälyhennykset voi tulla kyseeseen tai sijoittaminen.

 

[TopiR]

Mikäli taloyhtiössä on myymättömiä asuntoja tai mikäli osakkeenomistaja ei kykene omaa osuuttaan maksamaan, niin taloyhtiö eli maksukykyiset osakkaat ovat vastuussa näistäkin rahoituskuluista.

Hetkinen, omistaako taloyhtiö myymättömät asunnot?

Olin ihan arvauspohjalta jäänyt käsitykseen että rakennuttaja omistaa ne luukut jotka ei menny kaupaksi.

 

[kotte]

Hetkinen, omistaako taloyhtiö myymättömät asunnot?

Olin ihan arvauspohjalta jäänyt käsitykseen että rakennuttaja omistaa ne luukut jotka ei menny kaupaksi.

Jos rakennuttaja tai yhtiöstä useampia sijoitusasuntoja hankkinut sijoittaja joutuu vaikeuksiin eikä pysty maksamaan vastikevelvoitteitaan, niin yhtiövelat kaatuvat yhteisesti maksettavaksi ja viime kädessä vaikka yhteisvastuullisen ulosoton kautta. Tuohan juuri on ikävintä asunto-osakeyhtiölainoissa, joilla on väistä rahoitettu yli puoletkin uusien asunrakennusten kustannuksista panttaamalla yhtiön viime kädessä omistama omaisuus (jota asunto-osakeyhtiön osakkeet lain edessä ovat).

 

[mobbe]

Hetkinen, omistaako taloyhtiö myymättömät asunnot?

Olin ihan arvauspohjalta jäänyt käsitykseen että rakennuttaja omistaa ne luukut jotka ei menny kaupaksi.

Taloyhtiö omistaa kaikki osakkeet ,asunto-osakkaalla on vain hallintaoikeus osakkeeseen mutta yhteisvastuu taloyhtiön velvoitteisiin.Jos joku osakas ei hoida osuuttaan yhteisvastuusta muut osakkaat myös vastuussa hoitamattomasta osuudesta vaikka taloyhtiön velasta.

 

[Espejot]

Kaverin kanssa katsottiin OP korkokattoa pari vuotta sitte. Suosittelin silloin että ota jos stressaat asiaa, muuten jätä ottamatta. Soitin nyt kaverille ja kysyin ottiko korkokaton. Ei ottanut ja syy oli että hintaan sisältyi joku maksu jota eivät kyenneet euromääräisesti kertomaan.

Tässä juttua että korkokatto sisältää mahdollisen sudenkuoppan että tarkkana saa olla

Korkojen noustessa korkokatto houkuttaa monia – asiantuntija neuvoo: näin rakennat suojan itse

Professori Vesa Puttosen mukaan asiakkaan on hyvin vaikea arvioida korkokaton hintaa. Se antaa pankeille mahdollisuuden hinnoitella tuote yläkanttiin.

yle.fi

 

[fraatti]

Kaverin kanssa katsottiin OP korkokattoa pari vuotta sitte. Suosittelin silloin että ota jos stressaat asiaa, muuten jätä ottamatta. Soitin nyt kaverille ja kysyin ottiko korkokaton. Ei ottanut ja syy oli että hintaan sisältyi joku maksu jota eivät kyenneet euromääräisesti kertomaan.

Tässä juttua että korkokatto sisältää mahdollisen sudenkuoppan että tarkkana saa olla

Korkojen noustessa korkokatto houkuttaa monia – asiantuntija neuvoo: näin rakennat suojan itse

Professori Vesa Puttosen mukaan asiakkaan on hyvin vaikea arvioida korkokaton hintaa. Se antaa pankeille mahdollisuuden hinnoitella tuote yläkanttiin.

yle.fi

Mulla on sellainen muistikuva että kaverille korkokatto maksoi viisi nroisen summan. Ei mitään ilmaista touhua tuokaan.

 

[HiTec]

Halpa raha on todella paha ansa

Halvan rahan ansa

Amerikkalaisen SVB-pankin romahdus vahvisti monen pelon uhkaavasta taantumasta, ja talouden epävarmuus kasvaa. Pitkään jatkunut halvan rahan ja matalien korkojen aika kuumensi markkinat ja johti lopulta ongelmiin. Nyt edessä on toinen aika: keskuspankit nostavat korkoja. Dokumentti näyttää miten...

areena.yle.fi

 

[rawpower]

Kaverin kanssa katsottiin OP korkokattoa pari vuotta sitte. Suosittelin silloin että ota jos stressaat asiaa, muuten jätä ottamatta. Soitin nyt kaverille ja kysyin ottiko korkokaton. Ei ottanut ja syy oli että hintaan sisältyi joku maksu jota eivät kyenneet euromääräisesti kertomaan.

Tässä juttua että korkokatto sisältää mahdollisen sudenkuoppan että tarkkana saa olla

Korkojen noustessa korkokatto houkuttaa monia – asiantuntija neuvoo: näin rakennat suojan itse

Professori Vesa Puttosen mukaan asiakkaan on hyvin vaikea arvioida korkokaton hintaa. Se antaa pankeille mahdollisuuden hinnoitella tuote yläkanttiin.

yle.fi

Juurikin näin. Ei se ilmaista ole. Itse olin jo asuntovelallinen 9v ja käytännössä se koko aika 2010 lähtien nollakoroissa. Sain hyvän tarjouksen kun kilpailutin marginaalin ja muutama päivän tuota mietin ja totesin että nollakorkojen aika on kohta ohi, että otetaan nyt kokeeksi. Pari vuotta meni tuota turhaan mutta nyt se alkaa olemaan kannattava.

 

[maanma]

Oli kyllä harvinaisen kiintoisa dokumentti, vaikka lähitulevaisuuden ennuste jäikin vaatimattomaksi.

No eiköhän republikaanit laman tee kun sillä tienaa taas lisää koska halpoja sijoituskohteita tulee laskusuhdanteen aikana.

 

[TeemuB]

Taloyhtiö omistaa kaikki osakkeet ,asunto-osakkaalla on vain hallintaoikeus osakkeeseen mutta yhteisvastuu taloyhtiön velvoitteisiin.Jos joku osakas ei hoida osuuttaan yhteisvastuusta muut osakkaat myös vastuussa hoitamattomasta osuudesta vaikka taloyhtiön velasta.

Perusajatus tuosta tuli selväksi, mutta terminologiat hieman pielessä. Puhekielessä toki käytetään "osaketta" usein huoneiston synonyyminä, mutta tässä yhteydessä se ei toimi.

Taloyhtiö omistaa kaikki huoneistot ja nimenomaan osakeomistuksen kautta asunto-osakkaalla on hallintaoikeus huoneistoon.

 

[maanma]

Hallintaoikeuden osakkeisiin voi menettää jos ei hoida vähintään omia taloudellisia vastuitaan yhtiössä.

Tarkoittaa että muutaman tonnin vuoksi voi menettää satojen tuhansien hallintaoikeuden. Jos vakuuden menettää niin pankilla on oikeus erännyttää heti vakuuteen kiinnitetyt lainat.

 

[kotte]

Hallintaoikeuden osakkeisiin voi menettää jos ei hoida vähintään omia taloudellisia vastuitaan yhtiössä.

Haltuunottopäätökset ovat määräaikaisia (taitaa laki sallia maksimissaan muutaman vuoden). Tuolla ei sinällään ole vaikutusta hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistukseen (ja vakuusarvonkaan), mutta lain ja hallintaoikeuden haltuunotto mahdollistaa asuntoyhtiölle oikeuden hankkia tuloja, tyypillisesti vuokraamaalla asunto ulkopuoliselle vuokralaiselle. Osakkeiden omistajalla ei ole nokan koputtamista asiaan, kun asunto-osakeyhtiö vuokraa omaan lukuunsa asunnon, jonka käyttö- ja hallintaoikeus on määräaikaisesti riistetty hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajalta.

Tratat ja maksamattomien laskujen ja vastuiden perintä on oma lukunsa ja onhan kiistattomista saatavista aina mahdollista oikeusprosessi, josta lopulta seuraa ulosotto, jos asiaa ei saada muutoin ratkaistuksi.

 

[maanma]

Onko kukaan seurannut onko teollisuuden sähkönkulutus notkahtanut ?

 

[Skata]

Haltuunottopäätökset ovat määräaikaisia (taitaa laki sallia maksimissaan muutaman vuoden).

Maksimissaan 3 vuotta.

 

[mobbe]

Onko kukaan seurannut onko teollisuuden sähkönkulutus notkahtanut ?

Kyllä on,omassa yksikössä n. 75% normaalista

 

[TopiR]

Kysytään uudestaan tarkemmilla termeillä

Mikäli taloyhtiössä on myymättömiä asuntoja tai mikäli osakkeenomistaja ei kykene omaa osuuttaan maksamaan, niin taloyhtiö eli maksukykyiset osakkaat ovat vastuussa näistäkin rahoituskuluista.

Onko uudet taloyhtiöt rakennettu siten että taloyhtiö omistaa myymättömät osakkeet?

Olen yhä uskossa että grynderi omistaisi ne, ja olisi vastuussa hoito- ja rahoituskuluista kyseisten osakkeiden osalta.

 

[mobbe]

Kysytään uudestaan tarkemmilla termeillä


Onko uudet taloyhtiöt rakennettu siten että taloyhtiö omistaa myymättömät osakkeet?

Olen yhä uskossa että grynderi omistaisi ne, ja olisi vastuussa hoito- ja rahoituskuluista kyseisten osakkeiden osalta.

Olet oikeassa rakennuttaja vastaa myymättömistä osakkeista ja kuluista mutta konkurssin jälkeen asia mutkistuu...

 

[Espejot]

Kysytään uudestaan tarkemmilla termeillä


Onko uudet taloyhtiöt rakennettu siten että taloyhtiö omistaa myymättömät osakkeet?

Olen yhä uskossa että grynderi omistaisi ne, ja olisi vastuussa hoito- ja rahoituskuluista kyseisten osakkeiden osalta.

Kysymys on siitä että asunto osakeyhtiö omistaa asunnot, grynderi omistaa osakkeet jotka oikeuttavat asuntojen hallintaan. Eli asukas ei omistaa asuntoja, ainoastaan osakkeet omistetaan. Siinä vaiheessa kun asuntoja aletaan myymään asunto osakeyhtiö on oltava olemassa.

 

[kotte]

Olen yhä uskossa että grynderi omistaisi ne, ja olisi vastuussa hoito- ja rahoituskuluista kyseisten osakkeiden osalta.

Järjestään uudet asunto-osakeyhtiökerrostalot (ehkä kaikkein korkealaatuisimpia ja kalleimpia lukuun ottamatta) rakennetaan ainakin pääkaupunkiseudulla tyypillisesti niin, että asunto-osakeyhtiön omaisuus on pantattu rakennusaikana pankista tms. nostetun yhtiölainan vastikkeeksi. Tontti on puolestaan hankittu vuokrasopimuksella joltakin ulkopuoliselta rahoittajalta. Lopputulos voi olla, että yhtiön netto-omaisuus ei ole kuin luokkaa 1/4 tai 1/5 kokonaistasearvosta (eli rakentamisesta maksetusta kokonaissummasta).

On tapauksia, jossa grynderillä on asunnoista puolet myymättä tai sitten puolet asunnoista on myyty yhdelle ja samalle vuokra-asuntosijoittajalle. Omaan lukuunsa asunto-osakeyhtöstä huoneiston ostaneen kannalta toivoisi, että grynderin tai vuokra-asuntosijoittajan riskinsietovietäri ei katkea etenkään konkurssiin, sillä konkurssilainsäädäntö on julma: konkurssin tehneen omaisuus on realisoitava ennen muuta tämän suorien velkojien etua ajaen (verottajalla, pantinhaltijoilla, vakuuttajilla ja palkkasaatavilla etuoikeudella). Taloyhtiölainojen panttivakuudet saattavat mennä sen verran pakkaselle velkavastuisiin nähden, että osakeyhtölain perusteella myös asunto-osakeyhtiö on haettava konkurssiin, jolloin osakkeiden arvo saattaa nollautua (eikä tuollaisella osakkeella tietenkään ole panttausarvoakaan jäljellä osakkaan mahdollisen henkilökohtaisen lainan vakuutena).

 

[fraatti]

Korkopolitiikan tulokset alkavat näkyä ja omaan mieleen tulee sanat, hoito tappoi potilaan....

Talopakettikauppa ajoi seinään – myynti on laskenut 50 prosenttia
Korkoihin liittyvä epävarmuus kalvaa asiakkaita: talot kiinnostavat, mutta ostopäätöksiä ei synny.
”Edes 1990-luvun laman jälkimainingeissa ei mennyt yhtä huonosti. Aloitusmäärät ovat alimmillaan vuoden 1970 jälkeen”, Jussila luonnehtii.

Talopakettikauppa ajoi seinään – myynti on laskenut 50 prosenttia

Korkoihin liittyvä epävarmuus kalvaa asiakkaita: talot kiinnostavat, mutta ostopäätöksiä ei synny.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Euroopan keskuspankin EKP:n tiistaina julkistamat tilastot huhtikuun luotonannosta kertovat selkeää viestiä siitä, että luottolama on nyt tottaó Euroopassa.

Luotonanto pysähtyi käytännössä euroalueella kokonaan huhtikuussa. Yrityslainojen myöntäminen supistui jo viidettä kertaa puolen vuoden sisällä. Kotitalouksille myönnettävien lainojen, käytännössä asuntolainojen, kasvu oli nollassa maaliskuuhun verrattuna.

Korkojen nousu iski nyt toden teolla: Luottolama on totta Euroopassa

Käänteestä saatiin jo aikaisemmin esimakua Italiassa, ja nyt muu euroalue seuraa perässä. Silti pahin on todennäköisesti vasta edessä, kirjeenvaihtaja Katja Incoronato kirjoittaa.

www.kauppalehti.fi

 

[julli100]

Tämä hoito alkoi jo kauan ennen korkojen nostoa.

 

[repomies]

Pian rysähdetään deflaatioon, ellei korkoja pudoteta takaisin nollaan. Olettaisin että hyvin pian alkaa uusi keskuspankkien kilpajuoksu kohti nollakorkoja.

Kaasun hinta on käytännössä pohjannut ja ollaan vain rahtunen 10 vuoden käyrän pohjien yläpuolella. Kartellihinnoittelun ohjailema öljyn hinta on normalisoitunut, mutta ei toki mitenkään alhainen vielä. Silti esimerkiksi 2018 öljy maksoi enemmän. Teräksen hinta on käytännössä 5 vuoden käyrän pohjatasolla, mutta 10 vuoden aikajänteeseen verrattuna laskuvaraa löytyy vielä. Kuparin hinta uhmaa painovoimaa, mutta viimeaikainen trendi on tukevasti alaspäin. Laskuvaraa on paljon. Puutavaran hinta on normalisoitunut, mutta silti korkea, jos aikajänteeksi ottaa kymmenen vuotta. Vielä on laskuvaraa. Laivarahdin hinta on täysin normalisoitunut ja pomppii samoissa hinnoissa missä kymmenen vuoden käyrässä nyt on normaalioloissa pompittu.

Materiaali-, kuljetus- ja energiakustannusten valossa nähty hintainflaatio esimerkiksi lämpöpumpuissa alkaa olla vailla perusteita. Vain kuparin, rahoituksen ja työn hinta on koholla. En usko työn osuuden olevan merkittävä lämpöpumpun hinnassa.

 

[HiTec]

Raaka-aineiden yms. hintojen normalisoitumisesta kestää vielä tovi ennen kuin ne näkyy kuluttajahinnoissa = inflaatiossa ja juuri tuo inflaatio on se mitä EKP kyttää silmä kovana, jotta saisi sen pidettyä siellä 2% huitteissa. Eli kyllä tuossa muutama kk vielä menee ennen kuin EKP edes lopettaa nuo koron nostot ja siitä taas muutama kk ennen kuin aletaan hiljakseen taas laskemaan = veikkaisin jotta loppuvuodesta ollaan taas korkojenkin osalta hienossa alamäessä

 

[repomies]

Raaka-aineiden yms. hintojen normalisoitumisesta kestää vielä tovi ennen kuin ne näkyy kuluttajahinnoissa = inflaatiossa ja juuri tuo inflaatio on se mitä EKP kyttää silmä kovana, jotta saisi sen pidettyä siellä 2% huitteissa. Eli kyllä tuossa muutama kk vielä menee ennen kuin EKP edes lopettaa nuo koron nostot ja siitä taas muutama kk ennen kuin aletaan hiljakseen taas laskemaan = veikkaisin jotta loppuvuodesta ollaan taas korkojenkin osalta hienossa alamäessä

Tarkennetaan nyt sen verran, että minun aikajänteelläni puoli vuotta on vielä "hyvin pian". En ylläty yhtään, jos korkoja nostellaan vielä kerta tai kaksi ennen kuin aletaan niiden romautus nollaa kohden.

 

[pjkl]

Kauppailin tuossa metsän puita isolle yhtiölle ja kun firma teki ostotarjouksen sain neuvoteltua vielä muutaman lisäeuron per kuutio ja into ostaa oli kova. Nyt kun kaupat lyötiin lukkoon sanoi firman henkilö, että taisit saada piikkihinnat.

Kuulemma heillä oli ollut hätäkokous, jossa kerrottiin tehtaiden ja sahojen jo jarruttavan ja että alaspäin tultaisiin rajustikin loppuvuoden viiva ensi vuoden aikana.

 

[TopiR]

Mikäli taloyhtiössä on myymättömiä asuntoja tai mikäli osakkeenomistaja ei kykene omaa osuuttaan maksamaan, niin taloyhtiö eli maksukykyiset osakkaat ovat vastuussa näistäkin rahoituskuluista.

Olet oikeassa rakennuttaja vastaa myymättömistä osakkeista ja kuluista mutta konkurssin jälkeen asia mutkistuu...

Eli taloyhtiö ei olisi vastuussa myymättömien asuntojen vastikkeista (jotka siis grynderi omistaa)?

 

[puuteknikko]

Eli taloyhtiö ei olisi vastuussa myymättömien asuntojen vastikkeista (jotka siis grynderi omistaa)?

Taloyhtiö ei ole vastuussa vastikkeista, jos ei omista osakkeita, mutta vastikkeilla rahoitetaan hoito- ja rahoitusmenot. Jos grynderi ei maksa tai menee konkkaan niin aika nopeasti on ylimääräinen yhtiökokous koolla selvittämään kassakriisiä. Eihän noilla tuoreilla yhtiöillä ole juuri puskuria, hyvä kun ovat saaneet vastiketason säädettyä kohdalleen.

 

[VesA]

Taloyhtiö ei ole vastuussa vastikkeista, jos ei omista osakkeita, mutta vastikkeilla rahoitetaan hoito- ja rahoitusmenot. Jos grynderi ei maksa tai menee konkkaan niin aika nopeasti on ylimääräinen yhtiökokous koolla selvittämään kassakriisiä. Eihän noilla tuoreilla yhtiöillä ole juuri puskuria, hyvä kun ovat saaneet vastiketason säädettyä kohdalleen.

Ei yhtiön tarvitse uusi olla - olin tuossa 25 vuotta vanhan yhtön kokouksessa ja yhtiön puskurit oli syöty ihan vaan kaukolämmön sähkön jne tavallisten kulujen hinnanousujen voimalla. Ei taloyhtiöillä ole oikeastaan koskaan isoja puskureita, pikemmin yhtiökokous antaa valtuudet periä ylimääräisen vastikkeen tai kaksi jos tulee yllätyksiä ja rahat alkavat käytdä vähiin. Jos rahaa kerätään se rahastoidaan johonkin remonttirahastoon tms - tilille kerääntynyt raha olisi 'voittoa'.

 

[Espejot]

Ei yhtiön tarvitse uusi olla - olin tuossa 25 vuotta vanhan yhtön kokouksessa ja yhtiön puskurit oli syöty ihan vaan kaukolämmön sähkön jne tavallisten kulujen hinnanousujen voimalla. Ei taloyhtiöillä ole oikeastaan koskaan isoja puskureita, pikemmin yhtiökokous antaa valtuudet periä ylimääräisen vastikkeen tai kaksi jos tulee yllätyksiä ja rahat alkavat käytdä vähiin. Jos rahaa kerätään se rahastoidaan johonkin remonttirahastoon tms - tilille kerääntynyt raha olisi 'voittoa'.

Rahastoinnin ongelma on että se lisää välittömiä kuluja muttei asunnon arvoa kuin välillisesti. Kuka haluaa maksaa puskuriin josta hyötyy vasta kymmenen vuoden päästä - ehkä. Asukkaiden itse kerämää puskuri on joustavampi mutta eipä sitäkään tehdä vaan ostetaan mieluummin uusi auto.

 

[HiTec]

Rahastoinnin ongelma on että se lisää välittömiä kuluja muttei asunnon arvoa kuin välillisesti. Kuka haluaa maksaa puskuriin josta hyötyy vasta kymmenen vuoden päästä - ehkä.

Ja varsinkin jos AsOy on paljon sijoitusasuntoja, niin se halukkuus kaikenlaiseen rahastointiin on jo ihan olematon. Vieläpä kun se tyypillinen osakas on itse yhtiökokous-passiivi ja sijoittaja -aktiivi, niin millaisiakohan päätöksiä siellä yhtiökokouksessa sitten saadaankaan aikaiseksi, kumpien etuja ne pitkässä jouksussa palvelee

 

[kotte]

Käytännössähän taloyhtiön korjaustarpeet useimmiten rahoitetaan valtuuttamalla (ylimääräisen) yhtiökokouksen päätöksellä yhtiön hallituksen ottamaan yhtiölaina korjauslaskujen maksamiseksi panttaamalla yhtiön omaisuutta. Jälkikäteen sitten voidaan tarjota osakkaille mahdollisuus maksaa oma lainaosuutensa osittain tai kokonaan pois. Tämä tietenkin parantaa asunto-osakeyhtiön rahoitusasemaa ja vaikka vapauttaakin osuutensa maksaneen osakkaan myöhemmät vastuut kyseisen lainan osuudestaan yhtiölle, ei silti välttämättä ole takuuvarma vapautus mahdollisista vastuista kyseisen lainan kohdalta, jos asunto-osakeyhtiön myöhemmät vaikeudet sattuisivat kärjistymään konkurssin asteelle. Osakkaan on syytä seurata, missä taloyhtiössä kulloinkin mennään ja osallistua aktiivisesti yhtiökokouksiin ja keskusteluun asioista muiden osakkaiden kanssa.

 

[TopiR]

Jos grynderi ei maksa tai menee konkkaan niin aika nopeasti on ylimääräinen yhtiökokous koolla selvittämään kassakriisiä.

Uuden talon kohdalla luulisi että asunnon haltuunotto taloyhtion toimesta ja laittaminen vuokralle korjaa tilanteen helposti. Vaikka sitten vain vastikkeen hinnalla

Vaikka grynderi olisi pantannut kaikki osakkeet lainaansa vastaan, ni kait se taloyhtiön oikeus ottaa huoneisto haltuun ja pistää vuokralle säilyy.

Tilanne on toinen jossain vanhassa röyskyssä muuttotappiokunnan reuna-alueella.

 

[puuteknikko]

Uuden talon kohdalla luulisi että asunnon haltuunotto taloyhtion toimesta ja laittaminen vuokralle korjaa tilanteen helposti. Vaikka sitten vain vastikkeen hinnalla

Vaikka grynderi olisi pantannut kaikki osakkeet lainaansa vastaan, ni kait se taloyhtiön oikeus ottaa huoneisto haltuun ja pistää vuokralle säilyy.

Tilanne on toinen jossain vanhassa röyskyssä muuttotappiokunnan reuna-alueella.

Haltuunottokuvio kestää aika pitkään, se on yksi ongelma noissa. Olikohan yhdessä taloyhtiössä yli puoli vuotta ennen kuin saatiin kämppä markkinoille.

 

[pökö]

Nyt korkokaton ansiosta säästän kuukaudessa korkomenoissa 360€ .

Aika iso vippi kyseessä?

 

[Mikki]

Aika iso vippi kyseessä?

Ihan nornaalin tasoinen vippi jos puhutaan isompien kaupunkien hinnoista ja perheiden tarpeista saada asumisolot hyviksi.

Kyllä sellainen 200-300kEUR laina on aika perussettiä kun työssäkäyvä pariskunta on kämppää perheelle ostanut.

Ei tuossa vielä kriisiä tule jos työt säilyy. Harvemmin ulkomaille lienee ensimmäinen keino kiristää vyötä.

 

[pökö]

Kyllä sellainen 200-300kEUR laina on aika perussettiä kun työssäkäyvä pariskunta on kämppää perheelle ostanut.

Ei tuossa vielä kriisiä tule jos työt säilyy.

Ei saa paljon terveyskään sakata että pystyy työnsä tekemään.

 

[Espejot]

Työkaveri myi just kämpän ja asuu vuokralla kalasatamassa sen aikaa että löytyy uusi. Vuokra 2000EUR/kk.

Uutta kämpää katellut... rv-70, 200m2, 480 000 EUR + 100 000 EUR remppaan.

 

[Mikki]

Ei saa paljon terveyskään sakata että pystyy työnsä tekemään.

Pessimismillä ei useimmat pääse pitkälle. Kyllä kautta aikain on jouduttu välillä venymään oman kodin maksamiseksi.

Aivan järkyttäviä on vuokratkin kun puhutaan perheasunnoista mukavalla alueella. Ja siitä ei jää ikinä mitään käteen.

 

[HiTec]

Uutta kämpää katellut... rv-70, 200m2, 480 000 EUR + 100 000 EUR remppaan.

No just! Meillä ei varmaan tämä OK-rakennusprojekti maksanut yhteensäkään tontteineen kaikkineen "edes" tuota 480k€ (rv 2010, 176m² + 112m² kellari/autotalli, 690m² tontilla Hki:ssä). Toki aivan hirveästi riippuu myös rakentamisen tasosta, riittääkö halpa lautahökkeli vai pitääkö olla paikallaan valettu kivitalo, jne.