Sieltä ne nousee. Veikkaan 5% menevän rikki vuoden sisällä. 4,5% jo vuodenvaihteessa. Kuten yllä olevassa jutussa kiinteistönvälittäjä arvioi. " pakkomyynnit" alkaa syksyllä. Rakennusala on jo jäissä uusia projekteja ei ole juurikaan alkamassa. Kohta alkaa lomautukset ja homma alkaa olla valmis.
Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Hiljaista on kun ei kirveelläkään töitä ei käy kauppa.
www.hs.fi
Tulosvaroitukset | Fiskars antoi tulosvaroituksen ylisuurten varastojen takia
Fiskarsin mukaan markkinatilanteen parantumisesta toisella vuosipuoliskolla ei ole selkeitä merkkejä.
www.hs.fi
Konkursseja jo yli 7 päivässä, tahti kovempi kuin finanssikriisissä – Ruotsissa tilanne on vielä huonompi
Konkurssiasiamiehen tilastojen perusteella alkuvuonna konkurssiin asetettiin 1 325 yritystä. Tilanne on silti parempi kuin Ruotsissa.
www.talouselama.fi
Nyt tuli karu arvio: EKP:lla on vain huonoja vaihtoehtoja – ”Väistämättömän finanssikriisin tilanne”
Peter Nyberg ennakoi, että sekä inflaation vastaiset toimet että rahapolitiikan uusi kevennys saattavat markkinaodotusten kautta jossain vaiheessa aiheuttaa nopeasti laajenevan finanssikriisin nykyisen kaltaisessa velkaisessa tilanteessa.
www.uusisuomi.fi
Ei näytä hyvälle. Syksylle ennustetaan jo alkavaksi kiinteistöjen pakkomyynnit.
Kyllä tulee melkosta ryminää ja ensi kevät kun koittaa niin näyttää aika heikolta monen tilanne jos työpaikkakin on mennyt. Monihan todellisissa ongelmissa vaikka töissä olisikin. Myös vahvalla velkavivulla useita kalliita sijoitusasuntoja ostaneet saattavat olla ymmyrkäisenä kun vuokratulot eivät välttämättä riitä edes korkoihin varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Tilanteeseen on päästy energian hinnan nousun syystä ,noussut energia nosti kaikkien hintoja yhdessä jo nousseen korkotason seurauksena kuluttajien ostovoima romahti kun ei kysyntää ei tarvita tuotantoa eikä oikein työntekijöitäkään.Juurisyy löytyy kuitenkin saksan energiapolitiikan järjettömyydestä ja sen taustalla vihreä liike eu itä-saksasta lähtöisin oleva merkel ja en hetkeäkään epäile ettei myös venäjällä osuutta.
Mitenkäs Euron nollakorko-politiikka ja likviditeetin lisääminen (=rahan painaminen)? Kun vuosikymmenen velkaantuu nollakorolla niin kyllähän se välisellä ongelmiin johtaa.
Ollaan vasta aivan alussa. Velkaa on paljon ja nykykorkotaso kestämätön monelle. Jännä nähdä miten tästä tullaan ulos. Jos talouden sallitaan toimia niin arvostukset laskevat ja konkursseja tulee.
Luova tuho on kasvun edellytys. Toistaiseksi tätä talouden terveydelle tärkeä mekanismi on estetty. Nyt se on jo lähellä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No kyllä tätä voi sieltä Keski-Euroopasta hakea laajemmaltikin, EKP kun kyttää vain ja ainoastaan inflaatio-% ja se heidän ainut työkalunsa on koron nosto, jotta saavat inflaation painettua haluamakseen. Kuiitenkin kuten jo sanoitkin, tuon inflaation takana on vain ja ainoastaan energian hinta ja siitäkin nimenomaan Saksan viherpipot lakkauttaessaan ydinvoimalat ja hirttäytyessä venäläisen kaasun varaan. No korkojen nostosta ollaankin sitten jo nykyisessä kusessa, yksityinen kulutus tippuu todella voimakkaasti ja erilaiset sosiaalis-taloudelliset ongelmat pomppaavat pilviin, kurjuus ei kun vain syvenee ja leviää laajemmalle.
Jos se työkalupakin ainut työkalu on vasara, niin kohta kaikki ongelmat alkavat näyttämään nauloilta
Omaisuusarvojen kohdalla (osakkeet, kiinteistöt, asunnot) inflaatio on toteutunut jo ennakolta, kun on ostettu osin sijoitusluonteista omaisuutta järjettömän kalliilla. Tuotahan ei vain lasketa inflaatioksi, vaikka velkavipusijoittajan näkökulmasta on pahinta mahdollista sellaista. Meno on jatkunut vuodesta toiseen kuin viimeistä päivää (tai sanottaisiinko, että kuin 1920-kuvun jälkipuoliskolla).
Vastaavasti, kun korkoja nostetaan normaalille järkevälle pitkän aikavälin tasolle, omaisuuteenhan isku ensiksi osuu. Kun inflaatiomittarit perustuvat kulutushyödykkeiden hintoihin ja noiden nousua on tarkoitus hillitä (jottei inflaatio riistäydy metsäpalon lailla valloilleen, jollei sitä yritetä rohkeasti sammuttaa), vaikutus käy aina hyvin voimakkaan omaisuusarvoihin kohdistuvan deflaationomaisen kierteen kautta.
Hyvin puhuttu
No kyllä tätä voi sieltä Keski-Euroopasta hakea laajemmaltikin, EKP kun kyttää vain ja ainoastaan inflaatio-% ja se heidän ainut työkalunsa on koron nosto, jotta saavat inflaation painettua haluamakseen. Kuiitenkin kuten jo sanoitkin, tuon inflaation takana on vain ja ainoastaan energian hinta ja siitäkin nimenomaan Saksan viherpipot lakkauttaessaan ydinvoimalat ja hirttäytyessä venäläisen kaasun varaan. No korkojen nostosta ollaankin sitten jo nykyisessä kusessa, yksityinen kulutus tippuu todella voimakkaasti ja erilaiset sosiaalis-taloudelliset ongelmat pomppaavat pilviin, kurjuus ei kun vain syvenee ja leviää laajemmalle.
Jos se työkalupakin ainut työkalu on vasara, niin kohta kaikki ongelmat alkavat näyttämään nauloilta
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sinällään kyse on pohjimmiltaan vain siitä, että koronavuosien vuoksi pitkäksi venähtänyt velkaelvytys ja rahansyytäminen on lopetettu. Jos joku on kuvitellut, että nollakorot on jokin pysyvä olotila, pitäisi olla sitä vastuunkantokykyä omista virheistä.
Tietysti marmattajilla on melkoiset omat taloudelliset intressit, jos on otettu paljon velkaa. Olisihan se kiva jos inflaatio vain pyyhkisi sen pois.
Tietysti marmattajilla on melkoiset omat taloudelliset intressit, jos on otettu paljon velkaa. Olisihan se kiva jos inflaatio vain pyyhkisi sen pois.
Eikö inflaation pidä nostaa kiinteistöjen nimellistä arvoa asunto-osakeyhtiöt joissa on velkaa asia erikseen
Espejot
Hyperaktiivi
Nopea inflaatioa, nousevat korot yhdistettynä taantumaan on poikkeuksellinen yhtälö. Korot niiaa pakostakin kun kysyntä pienenee mutta eipä noi korot mikään ongelma ole jos vain talous pysyy veden pinnan yläpuolella.
Tätä kivaahan on markan ajoista lähtien. Euro laski sekä korkoja että inflaatioita kunnes... no. Ennen korot oli kiinteät luokkaa 20% ja hallitsijan kuolessa velat kuittaantui pois. Takuuna oli vaimo ja lapset.
Tätä kivaahan on markan ajoista lähtien. Euro laski sekä korkoja että inflaatioita kunnes... no. Ennen korot oli kiinteät luokkaa 20% ja hallitsijan kuolessa velat kuittaantui pois. Takuuna oli vaimo ja lapset.
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Hyperaktiivi
Hieman liioittelua? Ei ole korot ollut 20% lähellä muulloin kun -90 luvun kriisin aikana. Alle 10% ollut muulloin.
Mutta kyllä Euroaika on korkoja kuitenkin tiputtanut.
Kyllä ennen paljon laskettiin sen varaan että inflaatio syö lainan arvoa.
Mutta kyllä Euroaika on korkoja kuitenkin tiputtanut.
Kyllä ennen paljon laskettiin sen varaan että inflaatio syö lainan arvoa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Lähtökohtaisesti kyllä ja miksikäs sen pelkän inflaation ei pitäisi nostaa samalla tavalla myös velkaisten asunto osakeyhtiöiden arvoja, koska se reaaliomaisuus kasvaa ja velkaosuus pienenee.
Asunnoissa taitaa olla jonkin verran kuplintaa hinnassa.
Toki olisi noin, jos talous pyörisi ilman keskuspankien vuosikymmenestä toiseen jatkunutta puuttumista peliin elvytyksellä (ts. keynesiläisittäin) ja olisi vain huolehtinut rahan arvosta jättäen muun markkinoiden armoille (jolloin oltaisiin koettu vähintään samanmoinen lama kuin 1930-luvulla, joka olisi alkanut v. 2008 ja jatkunut ainakin pitkälle viime vuosikymmenellä pakkohuukauppoineen ja omaisuuden keskittymisine keskiluokalta rikkaille; noinhan Britannian ja USA keskupankit vuosikausia toimivat 1930-luvun alussa ja saivat tilanteen aikaiseksi).
Nyt on velkaelvytyksellä pumpattu kiinteistöjen ja osakkeiden hintoihin paljon ilmaa, kun inflaatiota on yritetty pitkään ajaa riittävälle tasolle (ylöspäin) ja deflaatiota vastustettu. Tuo ilma purkautuu ensimmäiseksi. Tilanne on kerrassaan viritetty niin, että etenkään kiinteistöjen hinnanlaskulta ei pelasta kuin aika tai inflaation pääseminen valloilleen (jälkimmäinen siis keskuspankkien niin täydellisen tyrimisen ja epäonnistumisen seurauksena, että kansainvälinen rahajärjestelmä luultavasti romahtaa samassa yhteydessä, eikä kukaan tiedä, mitä siitä puolestaan seuraa; tuskinpa ainakaan mitään vähemmän ikävää kansalaisten henkilökohtaiselle taloudelle kuin jos romahdukselta vältyttäisiin).
Lähtökohtaisesti keskimäärin persaukinen kansa ostaa asuntonsa velaksi. Velkavivutettujen hyödykkeiden hinnat tulevat alas korkojen noustessa, kun korkojen maksuun ei ole varaa. Nollatasolta noustessa tullaan hinnoissa alas enemmänkin, ellei pian päästä taas imemään keskuspankin nollakorkonisää.
Mutta jos katsotaan vain rakennuskustannuksia ja vaikka talopakettien hintaa, niin niihin inflaatio kyllä siirtyy. Niitä vaan ei myydä enää entiseen malliin. Samasta syystä.
Asuntoihin on leivottu ihan kunnon kupla, eikä sijoitusasuntojen yhtiölainojen verovähennysoikeus ole sitä pienentänyt. Surkeaa, ettei historiallisen vasemmistolainen hallituskaan saanut tuota poistettua. Kokkarit eivät ottaneet asiaa tietenkään hallitusohjelmaan. Törkeä huti Marinilta ja yhtä törkeä sormien läpi katsominen Orpolta.
Espejot
Hyperaktiivi
En suinkaan, tuhat ensimäistä vuotta korot oli tota luokkaa ja laina-ajat enemänkin vuden kuin kymmenen vuoden tietämissä.
Espejot
Hyperaktiivi
Nollakorkoihin paluu voi olla yllättävän lähellä, sanoo Etlan Aki Kangasharju
Hän kertoo, että ne rakenteelliset ja pitkäaikaiset voimat, jotka pitivät korkoja nollassa 2010-luvulla eivät ole kadonneet minnekään. Kun koronaviruspandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat vaikutukset inflaatioon ja korkoihin poistuvat, palataan takaisin aiempaan tilanteeseen, Kangasharju sanoo.Rakenteellisilla ja pitkäaikaisilla voimilla hän viittaa väestön ikääntymiseen ja siihen liittyvään säästämisen ylijäämään. ”Siihen liittyy se kysymys, että kun eläkeikä saavutetaan, niin mitä niille kertyneille säästöille tehdään.” Toiseksi syyksi hän mainitsee hitaan tuottavuuskasvun ja vähäiset investoinnit. Talouden rakenteen muuttuminen teollisuuspainotteisesta palvelukeskeisemmäksi vaatii vähemmän investointeja, hän toteaa.
Kolmas syy on kiristynyt suurvaltapolitiikka. ”Se mistä on vähiten puhuttu, on globalisaatio ja sen pysähtyminen, tai jopa kääntyminen toiseen suuntaan, eli blokkiutuminen ja protektionismi.” Jos tuotantoa joudutaan tuomaan kalliimpien kustannusten maihin, kysyntä ja investoinnit vähenevät ja nollakorkopaineet lisääntyvät. Toisaalta jos arvoketju saadaan tehtyä turvallisemmaksi ilman talouskasvun kärsimistä, voi se myös lisätä investointeja ja sitä mukaan nostaa korkoja ja inflaatiota, Kangasharju sanoo.
”On vaikea kysymys, että kumpi näistä efekteistä on vahvempi.” Myös vihreän siirtymän investoinnit voivat Kangasharjun mukaan toimia korkoja ylhäällä pitävänä voimana.
Juhana Brotherus nosti saman asian esiin Ykkösaamussa. ”Meillä ei ollut juurikaan investointitarpeita ennen pandemiaa ja sotaa. Vihreä siirtymä voi tuoda meille useaksikin vuodeksi isojakin investointitarpeita sekä energian tuotantoon että energian hyödyntämiseen ja jalostamiseen”, hän sanoi.
Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi huhtikuussa, että korkotaso palautuu pandemiaa edeltävään aikaan, kunhan inflaatio saadaan hallintaan. Se miten lähelle aiempaa korkotasoa mennään, riippuu IMF:n mukaan muun muassa valtiovelan kasvusta, vihreiden investointien tulevaisuudesta ja globaalin eriytymisen etenemisestä.
Korkojen nousu | Nollakorkoihin paluu voi olla yllättävän lähellä, sanoo Etlan Aki Kangasharju
Voimat, jotka pitivät korot nollassa 2010-luvulla ovat edelleen olemassa, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
www.hs.fi
Jokohan korkojen nousu alkaisi olemaan tuossa?
Korkojen nousun myöstä myös määräaikaisista talletuksista alkoi saamaan rahaa. Nordea ei maksanut killlinkiäkään tileille korkoa ja määräaikaiselle säästötilillekin olisi maksanut huonosti (2,3%) niin siirsin ylimääräiset rovot tililtä makaamasta Bank Norweigianiin. Saa edes 3,1% koron ja rahat saa otettua käyttöön koska haluaa. Onko muilla siellä massia muhimassa?
Korkojen nousun myöstä myös määräaikaisista talletuksista alkoi saamaan rahaa. Nordea ei maksanut killlinkiäkään tileille korkoa ja määräaikaiselle säästötilillekin olisi maksanut huonosti (2,3%) niin siirsin ylimääräiset rovot tililtä makaamasta Bank Norweigianiin. Saa edes 3,1% koron ja rahat saa otettua käyttöön koska haluaa. Onko muilla siellä massia muhimassa?
Lähtökohtaisesti talletuksista ei pidäkään maksaa latia latia oli yleinen korkotaso mikä tahansa ,laiska raha ei tuota lisäarvoa.Velka se on joka yhteiskuntaa kasassa pitää joku investoi omalla ja tai velkarahalla näin mahdollisuus yksilön ja yhteisön vaurastumiseen muutoin edessä näivettyminen.
Viimeksi muokattu:
puuteknikko
Vakionaama
Norjalaisessa on tullut pidettyä pientä käteispuskuria. Itse asiassa näppärä keino pieneen lisäveiviin on ollut ostaa ko. lafkan luottokortilla 0,5% cashbackilla ja siirtää samainen summa talletustilille ja maksaa aikanaan lasku korottomana suoraan sieltä.
Bank Norwegianiin ei sitten välttämättä kannata laittaa yhtään enempää kuin mitä talletussuoja takaa.
Mitä tulee korkojen nousuun niin jo toukokuussa oli nähtävissä, ettei inflaatiolla ole voimaa muuten kuin lähinnä ammattiyhdistysliikkeen puolesta. Taisin siitä kirjoitella esimerkkien kautta, hinnat ovat pitkälti normalisoituneet. Ei toki täysin, ja jotkut perusjutut ovat kallistuneet toukokuusta. Esimerkiksi kupari on yhä yllättävän kallista.
Pitkät korot ovat pysyneet matalina, mikä myös kertoo inflaatio-odotusten pysyvyydestä omaa kieltään. Kyllä korkohuippu on joko tässä tai hyvin liki, ellei uutta geopoliittista katastrofia pukkaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuota tuota...
Eihän hinnat varsinaisesti ole pudonneet mihinkään, vain inflaatio on pudonnut. Ainoastaan yksittäisten hyödykkeiden hinnat ovat pudonneet. Sinällään, koska inflaation juurisyy oli energianhinta, olisi hyvät eväät oikeasti pakittaakin.
Energia, raaka-aineet, kuljetukset (merirahdit).. Aika moni asia on palannut sotaa edeltävälle hintatasolle. Työn hinta on noussut, ja nousee yhä. Se ei laske entiselleen.
Inflaatiolla ei ole voimia, muuta kuin se ammattiyhdistys. Sekä tietysti neronleimaus ottaa vallitseva korkotaso virallisen inflaation osatekijäksi, mistä syntyy hupaisa positiivinen takaisinkytkentä korkotasoa kohottelevalle keskuspankille.
Kaikki ylimääräinen tilillä oleva puskuri, joka ei ole sijoituksissa on norwegian tilillä. Sieltä saa sentään jotain korkoa ja on nostettavissa ilman veloitusta.
puuteknikko
Vakionaama
Taisi olla islantilainen pankki silloin kyseessä.
Svea bankiin voit laittaa seuraavan satkun (tuota luokkaa lienee).
Siellä on ollu jo hetken, 3,25% taitaa olla nyt korko
Ruoan tuottajahinnat ovat myös viimepäivien uutisten mukaan nousseet melkoisesti. Lannoitteet esimerkiksi selittävät tuosta kustannuspuolen ja maailmapoliittinen tilanne kysyntäpuolen. Ei noidenkaan hiontojen uskoisi palaavan entiselleen. Elintarvikkeiden kuluttajakaupan väitetään jopa tuottavan tappiota tällä hetkellä, joten eipä ole ruoan hinnan laskua odotettavissa ainakaan pitemmän päälle. Aikamoiset hintaerot näkyvät ilmestyneen megamarkettiketjujen eri myymälöidenkin välille aikaisempaan verrattuna.
Tuttu viljelee pienimuotoisesti peltoja. Nuo lannoitteet mitkä ovat nyt pellossa ovat vielä kalliilla ostettuja. Sopparit piti kuulemma tehdä hyvissäajoin jos meinasi saada jotain. Jos/kun lannoitteiden hinnat laskee niin vaikutus tulee vasta pitkällä viiveellä ruokakauppohin jos on tullakseen.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Näinhän se on että hinnat nousee heti ja laskee viiveellä.
Alussa taisi mennä hinnankorotukset tukulle/kauppiaalle kun sopimukset viljelijöiden ja kuljetusfirmojen kanssa oli tehty jo aikaisemmin.
Alussa taisi mennä hinnankorotukset tukulle/kauppiaalle kun sopimukset viljelijöiden ja kuljetusfirmojen kanssa oli tehty jo aikaisemmin.
Maakaasun hintahan noihin vaikuttaa, kun typpilannoitteet tehdään käytännössä maakaasusta, vedestä ja ilmasta. Venäjäln laaja ammoniakkiteollisuus taisi ja taitaa edelleen saada kaasunsa hyvin halvalla verrattuna maailmanmarkkinahintoihin, joten edes maakaasun maailmamarkkinahintojen lasku ei välttämättä normalisoi tärkeimpien lannoiteraaka-aineiden hintoja ja markkinoita entiselle tasolleen.
Joo, vähän tuohon malliin itsekin asiaa pähkäilin. Eräs yhdistys oli myös sijoittamassa varojensa määräaikaiselle tuottotilille ja tiedän mitä korkoa Nordea oli heille tarjoamassa. Se oli jotain aivan muuta kuin mitä tavallinen Pulliainen saa verkkopankin kautta vaikka summat eivät olleet välttämättä sen kummempia.
Nordean Joustotalletus -tilikin joustaa siinä mielessä että korko lasketaan vuotuisen alimman saldon mukaan jossa ei ole asiakkaan näkökulmasta mitään järkeä. Jotenkin tuli olo että huipputuloksesta ilmoittanut pankki vetää pottunokkia kölin ali ja siksi ajattelin tehdä asiaan muutoksen. Ja saahan siitä silkkaa rahaa vielä.
HS oli nakerrellut aiheesta juuri jutun. Nordea on siellä myös peränpitäjänä.
Säästäminen | Määräaikaistalletusten korot nousevat historiallisen nopeasti – HS selvitti, mistä rahoille saa parhaan tuoton
Vuosi sitten määräaikaiselle talletukselle sai keskimäärin alle kahden prosentin korkotuoton. Nyt keskiarvo lähentelee kolmea prosenttia.
www.hs.fi
Muillakin pankeilla saa tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevilta tileiltä tällä hetkellä paremman koron kuin määräaikaisilta, jos saldo on riittävä ja tilimuoto sopiva (ja rahat voi nostaa milloin vain eikä tarvitse maksaa palkkiota nostosta, ellei tee kovin usein). Nimenomaan lyhyet korot näet ovat viime aikoina nousseet, mutta pitkät korot eivät niinkään ainakaan korkeammiksi.
Tässä Ylen jutussa on tuo rahanmakuuttaminen tileillä hyvin kiteytetty. 80 mrd e rahaa makaa tileillä pankkien lypsettävänä. Kumma jos tulokset ovatkin muikeita.
Monet suomalaiset maksavat esimerkiksi asuntolainoista jo yli neljän prosentin korkoa. Tavallisilla käyttötileillä lojuu yli 80 miljardia euroa, mutta niille suurin osa pankeista ei maksa lainkaan korkoa.
Pankit siis saavat asiakkailtaan varoja huippuhalpoina talletuksina (kun esimerkiksi tavallinen ihminen saa palkan tililleen) ja lainaavat rahaa eteenpäin esimerkiksi tuottoisina asuntolainoina, joiden korko voi olla jo yli 4,5 prosenttia. Rahoituskanavat eroavat pankkien välillä, mutta koko Suomen pankkisektori rahoittaa karkeasti noin kolme neljäsosaa antamistaan lainoista asiakkaiden talletuksilla.
– Suomessa ollaan tyytyväisiä siihen, että se pankkitalletuksen nimellisarvo säilyy. Sitä ei koeta niinkään ongelmana sitä, että sen ostovoima häipyy inflaation mukana.
Puttonen toteaa, että pankeille käyttötilien korottomuus on epäilemättä mieluinen tilanne.
– Jos itse olisin pankinjohtaja, olisin tyytyväinen enkä tekisi mitään, kun asiakkailta painetta ei tule.
yle.fi
Monet suomalaiset maksavat esimerkiksi asuntolainoista jo yli neljän prosentin korkoa. Tavallisilla käyttötileillä lojuu yli 80 miljardia euroa, mutta niille suurin osa pankeista ei maksa lainkaan korkoa.
Pankit siis saavat asiakkailtaan varoja huippuhalpoina talletuksina (kun esimerkiksi tavallinen ihminen saa palkan tililleen) ja lainaavat rahaa eteenpäin esimerkiksi tuottoisina asuntolainoina, joiden korko voi olla jo yli 4,5 prosenttia. Rahoituskanavat eroavat pankkien välillä, mutta koko Suomen pankkisektori rahoittaa karkeasti noin kolme neljäsosaa antamistaan lainoista asiakkaiden talletuksilla.
– Suomessa ollaan tyytyväisiä siihen, että se pankkitalletuksen nimellisarvo säilyy. Sitä ei koeta niinkään ongelmana sitä, että sen ostovoima häipyy inflaation mukana.
Puttonen toteaa, että pankeille käyttötilien korottomuus on epäilemättä mieluinen tilanne.
– Jos itse olisin pankinjohtaja, olisin tyytyväinen enkä tekisi mitään, kun asiakkailta painetta ei tule.
Valtaosa pankeista ei maksa käyttötileille yhä lainkaan korkoa, vaikka lainoista pitää maksaa jo yli neljä prosenttia – syy on asiakkaiden
Monet suomalaiset maksavat esimerkiksi asuntolainoista jo yli neljän prosentin korkoa. Tavallisilla käyttötileillä lojuu yli 80 miljardia euroa, mutta niille suurin osa pankeista ei maksa lainkaan korkoa.
yle.fi