Hehkulamppu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Luukku
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onko muuten kenelläkään teistä 4000-6000K valaistusta saunassa?

Itse pidän saunassa ehdottomasti enemmän hehkulampun sävyisestä valaistuksesta, tosin meillä on ikkuna saunassa ilta-auringon puolella.
Tyttären ja tuttavan saunoissa 4000K ledinauhat lauteiden alla himmennettyinä. Tyttärellä tummanharmaa sauna, tuttavalla puu (kellastunut vanha). Toimii hyvin.
 
Tyttären ja tuttavan saunoissa 4000K ledinauhat lauteiden alla himmennettyinä. Tyttärellä tummanharmaa sauna, tuttavalla puu (kellastunut vanha). Toimii hyvin.
Näissä tapauksissa/toteutustavoissa ilmeisesti ledin valo osin tai täysin heijastuu puupinnasta eli ei ole suoraa näköyhteyttä tai se on rajallinen niihin kirkkaisiin led-elementteihin? Puupinnan väri vaikuttanee positiivisesti ledin valon väriin, joka tilassa olijan kannalta saunaan muodostuu?
 
Joskus tuli laitettua kuituvalot saunaan ja sen halogeeniprojektossa oli korkeahko värilämpötila.
Täytyisi joskus koittaa saada uudelleen toimimaan, ollut jo 20v pimeänä.
Näihin saattaisi saada tänäpäivänä vaihtoehtoisia valonlähteitä ilman teknisiä muokkauksia? En tarkoita, että valon ominaisuudet välttämättä paranisivat, mutta muuttuisivat ainakin jotenkin.
 
Olikos saunanvalojen/polttimoiden kohdalla aikoinaan, joku poikkeus "hehkulamppukiellon" tullessa voimaan? Onko se jo poistunut käytöstä?
 
Olikos saunanvalojen/polttimoiden kohdalla aikoinaan, joku poikkeus "hehkulamppukiellon" tullessa voimaan? Onko se jo poistunut käytöstä?
Ei periaatteessa, mutta jokuhan myi "saunakupu" nimellä tavallista hehkulamppua. Tosin erilaisia lämpölamppujahan käytetään edelleenkin, kun ovat erikoiskäyttöön, joten miksei tuon saunan valaisimenkin voisi katsoa olevan erikoiskäyttöä.

Periaatteessa saunan kattovaloonhan ei ole olemassakaan soveötuvaa led lamppua, markkinoilla olevat saunalamputkin ovat tarkoitettu käytettäväksi alle 1m korkeudella max 60°C
 
Periaatteessa saunan kattovaloonhan ei ole olemassakaan soveötuvaa led lamppua, markkinoilla olevat saunalamputkin ovat tarkoitettu käytettäväksi alle 1m korkeudella max 60°C
Mulla on ihan kiukaan päällä kattopaneliin upotettuna kaksi lediä, ei siis mitään varsinaisia lamppuja. Ihan oma syöttö vastuksen kautta 12V virtalähteestä. Kaksi on pimentynyt nyt parinkymmenen vuoden aikana. Kun laitoin tökättävän kannan, niin helppo vaihtaa, kestää vaan paljon oletusta pidempään.
 
Jos se lanka on käytössä noin 2500˚C, niin paljonko sillä ympäristön lämpötilalla on loppujenlopuksi merkitystä?
Ulkona ei tahdo keskiverto hehkulamput kestää millään yhtä talvea. Ihan sama tuossa 2500degC-mielessä että onko -20 vai +80. Mikä tuossa ulkovalohommassa muu on kuin lämpötila?
En ole kokeillut led-lamppuja ulkona, onko kokemusta olisiko ne parempia?
 
Valmistajilla oli kartelli, joka jakeli sakkoja jos lamput kestävät yli 1000 tuntia. Tämä on ihan dokumentoitua historiaa - ei tarvitse keksiä salaliittoteoriaa kun kyse oli ihan oikeasta salaliitosta.
Ei se ollut kartelli vaan yhteinen standardi. Katsottiin että 1000 h on hyvä kompromissi valontuoton ja kestävyyden suhteen. Hehkulamppu on helppo tehdä kestämään vaikkapa 100 vuotta, mutta valoa tulee silloin kovin vähän kulutettuun sähköön nähden. (lumenta per watti)

Hehkulamppuja tehtiin myös pidemmällä polttoiällä (muistaakseni 2000h), esimerkiksi liikennevaloissa käytettiin sellaisia.
 
En ole kokeillut led-lamppuja ulkona, onko kokemusta olisiko ne parempia?
Kyllä ne ulkona ja työvaloissa ajaa asiansa. Tosin ne 10-20W tunnistinvalot on aivan p...skoja. Energizer yms Tokmanni ja Puuilo niiden kesto ei ole montaa sataa tuntia. Aluksi vaihdoin niitä takuuna, mutta kyllästyin ja revin irti ne.
 
Ulkona ei tahdo keskiverto hehkulamput kestää millään yhtä talvea. Ihan sama tuossa 2500degC-mielessä että onko -20 vai +80. Mikä tuossa ulkovalohommassa muu on kuin lämpötila?
En ole kokeillut led-lamppuja ulkona, onko kokemusta olisiko ne parempia?

Eiköhän ne nyt vaan ole käyttötunnit jonka ulkovalot tappaa. Saunan valolle ei yleensä tule kuitenkaan niin valtavasti käyttötunteja, tyypillisesti kai luokkaa 100h vuodessa.

Hämäräkytkimen ohjaamaan ulkovaloonhan tulee sellaisen 3500-4000h vuodessa, ja ainakin ammattilaistason lampullla se paketin kyljessä lukeva tuntimäärä on kyllä ihan oikealla hehtaarilla.

Ei se ollut kartelli vaan yhteinen standardi. Katsottiin että 1000 h on hyvä kompromissi valontuoton ja kestävyyden suhteen. Hehkulamppu on helppo tehdä kestämään vaikkapa 100 vuotta, mutta valoa tulee silloin kovin vähän kulutettuun sähköön nähden. (lumenta per watti)

Hehkulamppuja tehtiin myös pidemmällä polttoiällä (muistaakseni 2000h), esimerkiksi liikennevaloissa käytettiin sellaisia.

Tuolla 1000h optimaalisella ikä/valontuottosujteellahan noita on perusteltu, mutta kun mulla oli keittiön "biljaripöytävalaisimessa" toisessa normaali 1000h lamppu ja toisessa 8000h lamppu, niin ei niissä kyllä silminnähden näkyvää kirkkauseroa ollut. Toki en mitannut lamppujen todellista tehoa, kummatkin olivat nimellisesti 60W lamppuja.

Enää ei ole yhtään tuollaista perinteistä 1000h lamppa jäljellä, noita 5000h ja 8000h lamppuja on vielä muutama, ja sitten noita "varasara lamppuja", mutta ne ovat kyllä selvästi himmeämpiä.. En kyllä usko että juurikaan yli sen 1000h kestävät.
 
Muistat nyt kyllä väärin. 8000h hehkulamppu ei tuota juurikaan muuta kuin lämpöä.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot 2026-09-27 215438.webp
    Screenshot 2026-09-27 215438.webp
    22,8 KB · Lukukerrat: 33
Ei se ollut kartelli vaan yhteinen standardi. Katsottiin että 1000 h on hyvä kompromissi valontuoton ja kestävyyden suhteen. Hehkulamppu on helppo tehdä kestämään vaikkapa 100 vuotta, mutta valoa tulee silloin kovin vähän kulutettuun sähköön nähden. (lumenta per watti)

Muistat väärin

Hehkulamppuvalmistajien kartelli, joka tunnetaan nimellä Phoebus-kartelli, toimi vuosina 1925–1939. Siihen kuuluivat kaikki maailman johtavat hehkulamppujen valmistajat, kuten saksalainen Osram, hollantilainen Philips ja yhdysvaltalainen General Electric. Kartelli määräsi hehkulamppujen käyttöiän pudotettavaksi noin 2 500 tunnista 1 000 tuntiin. Valmistajia valvottiin tarkasti sveitsiläisessä testilaboratoriossa. Jos jonkin valmistajan lamput paloivat sovittua 1 000 tuntia pidempään, yritykselle määrättiin suuret sakot. Temppua pidetään historian ensimmäisenä ja tunnetuimpana laajamittaisena esimerkkinä suunnitellusta vanhenemisesta (planned obsolescence), jossa tuote heikennetään tahallaan uuden myynnin ja suurempien voittojen varmistamiseksi.

Vuonna 1949 Yhdysvaltain New Jerseyn piirikunnan käräjäoikeus totesi General Electricin rikkoneen Shermanin kilpailulakia, osittain sen toiminnan vuoksi osana Phoebus-kartellia. Osana päätöstä tuomioistuin totesi, että vaikka ”on pidettävä mielessä, että lampun käyttöikä liittyy erottamattomasti sen valovoimaan”, se katsoi kuitenkin, että General Electricin hallitsevan aseman ja kilpailun puutteen vuoksi yhtiöllä oli valta määrätä lamppujen käyttöiästä koko alalla ja että General Electricin pääasiallinen huomio lamppujen käyttöiän määrittelyssä oli voitto. Tuomioistuin käytti tätä yhtenä tekijänä päättäessään lopulta, että General Electric oli rikkonut lakia.

 
Jos jonkin valmistajan lamput paloivat sovittua 1 000 tuntia pidempään, yritykselle määrättiin suuret sakot. Temppua pidetään historian ensimmäisenä ja tunnetuimpana laajamittaisena esimerkkinä suunnitellusta vanhenemisesta (planned obsolescence), jossa tuote heikennetään tahallaan uuden myynnin ja suurempien voittojen varmistamiseksi.
Muuten olen sitä mieltä, että vain muutaman kymmenen tuntia kestävän (filmistudioon tarkoitetun) valon värisävy miellyttää itseäni enemmän kuin noiden 1000 tunnin lamppujen (sellaisenhan saa tehdyksi itsekin, kun kytkee 230V:n hehkulampun 400V:n jännitelähteeseen. Hehkulamput ovat aivan karmeita himmennettäviä, kun värisävy muuttuu yhtä paljon kuin auringon valon sävy riippuen siitä, paistaako zeniitistä vai aivan taivaanrannasta. Halogeenilamput olivat askel oikeaan suuntaan, kun langan lämpötilaksi saatiin luokkaa 3000K, vaikka lampun odotettu kestoikä ylitti selvästi 1000 tuntia. Hiilalankanlampun värilämpötila tosiaankin muistuttaa kynttilänvaloa (ja valon kirkkaus samaten), mutta olihan tuo aikanaan parannus (ja menettelee nykyisinkin koristetarkoituksissa, joissa sähkön kulutuksella ei katsota olevan väliä).
 
Tuo oli käytännössä yhteinen standardi joka kesti niin pitkään kuin hehkulamppuja tehtiin. Se oli myös hehkulamppujen ostajan etu, koska pitkä polttoikä heikensi valontuottoa.

Ei se ollut standardi vaan kartelli ja siitä langetettiin tuomio oikeudessa. Toki kartellin jäsenet esittivät sen asiakkaan eduksi vaikka tarkoitus vain oli lisätä lamppujen myyntiä. 1000 tuntia on jo itsessään paljastava numero. Optimi tuskin on tuollainen tasaluku. Lukema todistaa sen, että paloaikaa voitiin säädellä varsin tarkkaan valmistuksessa.

Uskon kyllä että se on standardi jos kerrot sen standardin numeron.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo 1000 tuntia taisi monella valmistajalla olla käytännön suunnitteluperuste vielä 1970-luvulla. Käyttökokemukseni tuolloin oli, että Airamin lamput kestivät kyllä pitempään ja pitempään, kuin muut yleiset lamput.
 
Se oli myös hehkulamppujen ostajan etu, koska pitkä polttoikä heikensi valontuottoa.
Tälläkin hetkellä on monia vaatimuksia liittyen rakentamistapaa, ajoneuvoihin, elektroniikkaan ym. (tyypillisesti EU-tason säädöksenä), jossa peruste on dominoivasti energian säästö tai muut ympäristökysymykset, vaikka vaatimuksesta ei seuraa ainakaan tuotteen keston pidentymistä tai huoltojen vähenemistä. Kartelli ei tämäntyyppisissä kykymyksissä eroa kovinkaan paljon ns. teollisuusstandardeista, jotka ovat hyväksyttyjä käytäntöjä, kun tehdään tiettyjä sopimusperusteitqa noudattaen. Nuo normit eivät nekään muutu jatkuvasti, vaikka teknologia kehittyy jatkuvasti.

Hehkulampun kestoikäsopimus todellakin on nähty muka alan teollisuuden myynnin edistämiskonstina. Todellisuudessa hehkulamppu on alkuajoistaan lähtien kuluttanut huomattavasti hintaansa suuremman laskun käyttämästään sähköstä. Esimerkiksi 60W lamppu kuluttaa 1000 tunnissa sähköä n. 60kWh. Jo pelkkä sähkövero ja siirtomaksu ylittävät kustannuksen, jonka lamppu maksoi vähittäismyynnissä veroineen. Polttoiän pidentäminen nostaa sähkön osuutta kokonaiskustannuksista enemmän, mitä lampun pidempi ikä säästäisi. Lampun pitkä ikä on perusteltua ainoastaan huollon hankaluudella tai vikaatumisen kriittisyydellä sekä valon sinertävän spektrinosan tarpeettomuudella (mm. näin oli ennen, kun liikennevaloissa käytettiin hehkulamppuja ja noihin käytettiin pitempään kestäviä hehkulamppuja, joissa hehkulangan matalamman lämpötilan ohella hehkulangan tukeminen oli ratkaistu kalliimmalla ja luotettavammalla menetelmällä).
 
Muistat nyt kyllä väärin. 8000h hehkulamppu ei tuota juurikaan muuta kuin lämpöä.
No, tuota todellista paloaikaa en ole mitenkään järkevästi voinut todentaa, muuten kuin että nuo 8000h lamput ovat kestäneet ihan älyttömän pitkään. Jos on laittaa "tavallinen" 60W lamppu niin voin verrata uudelleen, ottaa vaikka valokuvankin.. Tosin en tiedä voiko tuota valokuvassa edes nähdä.
 
Ulkona ei tahdo keskiverto hehkulamput kestää millään yhtä talvea. Ihan sama tuossa 2500degC-mielessä että onko -20 vai +80. Mikä tuossa ulkovalohommassa muu on kuin lämpötila?
En ole kokeillut led-lamppuja ulkona, onko kokemusta olisiko ne parempia?
En ole hehkulamppuja käyttänyt ulkona 35 vuoteen.
Ulkona 35-12 vuotta sitten pienloisteputket kestivät keskimäärin 8000 tuntia, osa liki 14000 h, eli 2-4 vuotta.
Sen jälkeen ollut ihan normaaleja led-lamppuja. Osa kestänyt 2 vuotta, nuo pihatolppavalon ledit olleet ainakin 5 vuotta, eli >20000 h.

Ei tarvita mitään pakkaslamppuja.
 
Hehkulampun CRI on 100 eli täydellinen ja siksi sitä käytetään vertailuarvona ledeissä.
Himmennettävyydestä myös samaa mieltä, täydellinen himmennettävä.

Siinä on eri lamppujen spektrejä. Tungsten = volframi --> eli käytännössä hehkulamppu.


lightsourcesfigure3.jpg

CRI-luku ei ole absoluuttinen mittari valon laadulle, vaan se kertoo kuinka hyvin valonlähde vastaa saman värilämpötilan vertailuvaloa. Siksi tavallinen hehkulamppu saa automaattisesti lähes CRI 100, koska sen spektri vastaa erittäin hyvin noin 2700 K mustan kappaleen säteilyä, jota käytetään vertailuna.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hehkulampun valo sisältäisi kaikkia värejä tasapuolisesti. 2700 K hehkulampun spektri on voimakkaasti puna- ja keltapainotteinen, ja sinistä valoa on hyvin vähän. Siksi siniset ja monet kylmät sävyt eivät näytä siinä yhtä luonnollisilta kuin neutraalimmassa valossa.

Esimerkiksi 4000 K CRI 90 LED voi käytännössä näyttää värit monipuolisemmin ja raikkaammin, koska sen spektrissä on enemmän kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia, vaikka se ei täysin vastaisikaan omaa vertailuvaloaan. Tästä syystä pelkkä CRI-luku ei aina kerro, miltä värit oikeasti näyttävät.

Uudempi TM-30-18 -standardi kuvaa värintoistoa tarkemmin erottelemalla värien tarkkuuden (Rf) ja värikylläisyyden (Rg), jolloin valon todellinen laatu näkyy paremmin kuin pelkän CRI-luvun perusteella.

Valoja kun hifistelee kuntoon kotona tai muualle, niin tuo hollantilaisen fyysikon A. A. Kruithofin vuonna 1941 kehittämä käyrästö kuvaa värilämpötilan (K) ja valaistusvoimakkuuden (lux) välistä suhdetta sekä sitä, millainen yhdistelmä tuntuu ihmissilmälle miellyttävältä, luonnolliselta tai viihtyisältä. Eli vaikka 5500 Kelvinin päivänvalolamput vaativat paljon valotehoa ja kirkkaan valaistuksen, että näyttää mukavalta. Hehkulampun 2700K taas toimii tunnelmallisena hämäränä valaistuksena paremmin. 4000 Kelviniä taas toimii omasta mielestäni hyvin yleisvalaistukseen kun riittävän paljon valotehoa lampuissa. Paras tietekin olisi sellainen portaattomasti teholtaan ja värilämpötilalta säädettävä valaisu.

https://en.wikipedia.org/wiki/Kruithof_curve

images
 
Työpäivän, kun katselee 5000K valossa painojälkeä niin kotona kaikki näyttää hyvältä hehkulampun valossa.
 
En ole hehkulamppuja käyttänyt ulkona 35 vuoteen.
Ulkona 35-12 vuotta sitten pienloisteputket kestivät keskimäärin 8000 tuntia, osa liki 14000 h, eli 2-4 vuotta.
Sen jälkeen ollut ihan normaaleja led-lamppuja. Osa kestänyt 2 vuotta, nuo pihatolppavalon ledit olleet ainakin 5 vuotta, eli >20000 h.

Ei tarvita mitään pakkaslamppuja.
Näissä on paljon eroja. Meillä ei kestänyt pari led-lamppua ulkona ensimmäisen talvenkaan yli seinävalaisimissa ulkona (pienellä käytöllä). Mutta sitten taas samaa merkkiä olevat kolme muuta on kestäneet katoksen katossa jo kolme vuotta ja ovat melkeinpä kaiken pimeän ajan päällä.
 
Siinä on eri lamppujen spektrejä. Tungsten = volframi --> eli käytännössä hehkulamppu.


lightsourcesfigure3.jpg

CRI-luku ei ole absoluuttinen mittari valon laadulle, vaan se kertoo kuinka hyvin valonlähde vastaa saman värilämpötilan vertailuvaloa. Siksi tavallinen hehkulamppu saa automaattisesti lähes CRI 100, koska sen spektri vastaa erittäin hyvin noin 2700 K mustan kappaleen säteilyä, jota käytetään vertailuna.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hehkulampun valo sisältäisi kaikkia värejä tasapuolisesti. 2700 K hehkulampun spektri on voimakkaasti puna- ja keltapainotteinen, ja sinistä valoa on hyvin vähän. Siksi siniset ja monet kylmät sävyt eivät näytä siinä yhtä luonnollisilta kuin neutraalimmassa valossa.

Esimerkiksi 4000 K CRI 90 LED voi käytännössä näyttää värit monipuolisemmin ja raikkaammin, koska sen spektrissä on enemmän kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia, vaikka se ei täysin vastaisikaan omaa vertailuvaloaan. Tästä syystä pelkkä CRI-luku ei aina kerro, miltä värit oikeasti näyttävät.

Uudempi TM-30-18 -standardi kuvaa värintoistoa tarkemmin erottelemalla värien tarkkuuden (Rf) ja värikylläisyyden (Rg), jolloin valon todellinen laatu näkyy paremmin kuin pelkän CRI-luvun perusteella.

Valoja kun hifistelee kuntoon kotona tai muualle, niin tuo hollantilaisen fyysikon A. A. Kruithofin vuonna 1941 kehittämä käyrästö kuvaa värilämpötilan (K) ja valaistusvoimakkuuden (lux) välistä suhdetta sekä sitä, millainen yhdistelmä tuntuu ihmissilmälle miellyttävältä, luonnolliselta tai viihtyisältä. Eli vaikka 5500 Kelvinin päivänvalolamput vaativat paljon valotehoa ja kirkkaan valaistuksen, että näyttää mukavalta. Hehkulampun 2700K taas toimii tunnelmallisena hämäränä valaistuksena paremmin. 4000 Kelviniä taas toimii omasta mielestäni hyvin yleisvalaistukseen kun riittävän paljon valotehoa lampuissa. Paras tietekin olisi sellainen portaattomasti teholtaan ja värilämpötilalta säädettävä valaisu.

https://en.wikipedia.org/wiki/Kruithof_curve

images
Tuota mä olen myös yrittänyt selittää että se luonnollisen näköinen valon värilämpötila on riippuvainen valovoimasta.

Perinteinen himmennettävä hehkulamppuhan toimi automaattisesti noin, eli valo muuttui lämpimämmän sävyiseksi kun voimakkuus väheni, ja sitä absoluuttista valovoimaa ei ollut kovin paljoa nykymittapuulla.

Sellaisen raikkaan ja kunnolla valaisevan 4000k led valaistuksen kun himmentää minimiin, valo alkaa näyttää ihan harmaalta. Tuohon toki on ratkaisuja, mutta edellyttää jotain valohifistelijää että niitä lähtee etsimään. Tavallinen valaistus on nykyään laadultaan aika kehnoa, vaikka määrällisesti sitä yleensä onkin riittävästi.
 
Kestävimmät E27 kantaiset LED lamput olen ostanut halvalla IKEAsta. Valtava määrä käyttötunteja muttei ne tunnu hajoavan millään.
Tällainen ikealainen led on ollut saunan katossa posliinirunkoisessa valaisimessa jo kymmenisen vuotta, tuli joskus laitettua hätäpäissään hehkulampun tilalle, kun ei ollut uutta hyllyssä ja siellä se edelleen valaisee.
Uskomatonta laatua huokeaan hintaan.
 
Kyllä tuo hehkulampun ja hiililankalampun sävy on vaan silmälle hyvä sisustuksellisesti, kotoisa. Vaihtanut pois noita ledejä.
Itse vaihdoin LEDit ledeihin, Philips Master CRI95, 2200K – 2700K, R9 ~50-80). Tästä olisi myös ExpertColor versio, mutta valikoima suppea. En ole tosin mitannut itse mitenkään, että kai ne voi olla jotain muutakin. Vaikuttaisivat kuitenkin aidoilta. Ei tietty mitään hehkulampputasoa.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän asti tullut vaan ostettua lamppu kun edellinen mennyt rikki, mutta nyt kun lukenut nämä edeltävät pari sivua, selvisi ettei ole noin simppeliä
Jeps, ei nykyään mikään ole suoraviivaista ja simppeliä, jos haluaa hifistellä ominaisuuksia lähelle optimaalista toimintaa.

Liittyy siis eniten siihen, että nykyään käytännössä rajattomasti tietoa saatavilla aiheesta kuin aiheesta. Ennen näin ei ollut tai ainakin piti lukea kirjoihin/lehtiin kirjoitettuja tutkimustuloksia ja niiden saatavuus oli työläämpää ja hitaampaa. Muistatko kirjastot ja niiden 'käsikirjastot', sen pölyisimmän kerroksen, jossa istui vain paksujen silmälasien käyttäjiä?

Esimerkiksi ulkovalojen/polttimoiden/valaisimien tapauksessa, pidän lähtökohtaisesti hehkulampua aika idioottivarmana toiminnaltaan. Lämpölaajeneminen ja/tai päälle tippuva kylmä vesi tai lumi/jää rikkoisi sen välittömästi, mutta muuten pitäisi olla todella pitkäikäisiä. Lähtisin edellämainittujen syiden puuttuessa etsimään vikaa valaisimen pohjasta tai valaisinrungoista itsessään (en hehkulampusta), johdotuksesta, kytkennästä ja ohjauksesta (valokytkin/kello/hämäräkytkin). Ledpolttimot ovat ainakin omasta kokemuksestani ulkokäytössä paljon vaativampia kosteuden poispitämiseen polttimon ympäriltä. Itselläni on maavaloissa (ylöspäin asennetut, maahan upotetut) haasteena ledien kesto maankosteuden ja 'imeytyskentän' vajavaisuuden takia.
 
Tuo, että pitkä polttoikä heikentää valotuottoa voi päteä saman valmistajan lamppuihin, mutta ei välttämättä eri lamppuihin.
 
Kristallikruunun kristallit herää eloon kirkaslasisella hehkulampulla. Aamulla kun ei vielä halua silmiään järkyttää kirkkaalla valolla niin kattokruunusta 2 lamppua päälle niin silmät saa rauhassa heräillä.
Meitä on moneksi:)
 
Takaisin
Ylös Bottom