Tervehdys kaikille! Vilpin valintaan ja kytkemistapaan apuja kaipaillaan kokeneemmilta. Itsellä se vielä aika alkumetreillä, mutta asiaan! Talo rintamamiestalo n.100m2 oulun korkeudella. Tällä hetkellä lämmitysmuotona puu/aurinko. Puukattila on jäspi ypv 40 ja katolla 4 kpl tyhjiöputkikeräimiä. Varaajana jäspi lämpöakku 2000k jossa alemman lätyn alla auriko+kv esilämm. kierrukka ja ylemmässä toinen esilämm. kierrukka. Polttopuuta mennyt vuosittain noin 15 kiintoa koivua ja siitä urakasta raskisin jo isoimmalta osin luopuakkin. Ajatus Vilpistä tällähetkellä Panasonic aguarea t-cap split 9 tai 12kw?Talossa on vanhat 1lehtiset patterit ja niitä ehkä päivitetään tehokkaampiin joskus myöhemmin. Pattereissa on ollu (termostaatit selällään) ja lämmonsäätelystä on huolehtinut Ouman. Varaajassa vapaana toinen alimmainen ja toinen toiseksi ylimmäinen putkiyhde jonka yläpuolinen vesitilavuus arviolta n. 700l. Mitenhän tuohon kannattaisi vilppi liittää? (Jäiköhän tuosta jotain tärkeitä pointteja puuttumaan). Vinkkejä ja ehdotuksia otetaan kiitollisuudella vastaan!
Help! Vilpin liittäminen aurinkokierrukalliseen 2000 l varaajaan
- Keskustelun aloittaja Bakkis
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- vesi-ilmalämpöpumppu vilpin kytkentä
Varaajan varaaminen VILPillä niin että Ouman hoitaa yksin säätöhomman on mahdollista mutta ei ihan optimaalista, VILPin lämpöä ei oikeasti paljon varaajaan tartu koska se ei tee kuumaa, mutta COP kärsii ja pumppu sulattelee useammin. VILPin kannalta parasta olisi lämmittää pattereista palaavaa vettä oikean lämpöiseksi niin että Ouman pitää shuntin auki kun VILPiä käytetään ja jos jostain muualta tulee tarpeeksi lämpöä VILP ymmärtäisi että vesi on tarpeeksi kuumaa.. vaikka puita polttaessa jos tulee hurjat pakkaset. Se käyttöveden tulistus pitää siten jotenkin hoitaa.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Oletettavasti nuo yhteet ovat nykyisellään tulpattuja eli joudut tyhjentämään varaajan lähes kokonaan kun kytkeydyt niihin. Laita sulkuventtiilit varaajaan ja muutenkin strateegisiin paikoihin niin myöhemmin putkitusta pystyy muuttamaan tyhjentämättä koko järjestelmää.
Monesti ensimmäinen versio kytkennöistä ei ole kuitenkaan se lopullinen vaan jonkin aikaa kun on ollut käytössä niin mieleen tulee parannettavaa. Kynnys on silloin paljon korkeampi lähteä niitä toteuttamaan jos vaatii järjestelmän tyhjennyksen vs sitä et vääntää vaan sulut kiinni.
Eli lyhyesti, sulkuja, sulkuja ja lisää sulkuja. VILP:lle oma alamittari otetulle sähköenergialle ja tuottopuolellekin energiamittari. Uuden sähkömittarin saa alta sadalla eurolla vaikka olisi 3~ versio kyseessä ja käytetty energiamittari saa ostettua Saksasta muutamall kympillä. Niillä pystyy jo alustavasti hiukan monitoroimaan pumpun toimintaa.
Monesti ensimmäinen versio kytkennöistä ei ole kuitenkaan se lopullinen vaan jonkin aikaa kun on ollut käytössä niin mieleen tulee parannettavaa. Kynnys on silloin paljon korkeampi lähteä niitä toteuttamaan jos vaatii järjestelmän tyhjennyksen vs sitä et vääntää vaan sulut kiinni.
Eli lyhyesti, sulkuja, sulkuja ja lisää sulkuja. VILP:lle oma alamittari otetulle sähköenergialle ja tuottopuolellekin energiamittari. Uuden sähkömittarin saa alta sadalla eurolla vaikka olisi 3~ versio kyseessä ja käytetty energiamittari saa ostettua Saksasta muutamall kympillä. Niillä pystyy jo alustavasti hiukan monitoroimaan pumpun toimintaa.
- Keskustelun aloittaja
- #5
Juu. Tuossa on siis tulistusta varten sekä ylhäällä että alhaalla kierrukat paikallaan. Kesällä aurinko hoitaa käyttöveden ja kokonaisuuden vuoksi tulistusvaraaja varmasti paikallaan kun vilpillä tuottaisi vaan sitä lämpöä mitä patterikierto vaatii. Cop vissiin tosiaan parhaillaan jos ottaa paluun vilpille viileästä alayhteestä. Yksi laitemyyjä vaan ehdotti Vilpiltä menon liittämistä varaajaan samaan putkeen puukattilasta varaajaan menevään putkilinjaan takaiskuventtiilin kanssa ja paluun vilpille tuosta varaajassa vapaana olevasta ylemmästä yhteestä ajatuksena ilmeisesti kun tehoton 1 lehtinen patterikierto tarvii aika lämmintä vettä jo esim. 15-20 asteen pakkasilla niin paluu veden lämpö olisi korkeampi mistä Vilpin tehdä siitä riittävän kuumaa patterikiertoon. Mikähän tuossa sitten tosiaan ois järkevin liitäntä?
Vaivattominta olisi varmaan laittaa vastus auttamaan pakkasilla jos puita ei halua polttaa enää ollenkaan millään kelillä. Eli VILP jauhaisi minkä pystyy siitä paluuvedestä ja lämmitystäkin hiukan tulistettaisiin pahimmilla säillä. Se miten VILP osaa tämmöistä apua hakea riippuu sitten jo sen ohjaimesta, parasta olisi jos vastus lisäisi vain senverran tehoja kuin tarvitaan. Oulussa voi olla jo senverran kylmä että jotkut VILPit sammuttavat itsensä.. sitten pääsee puita polttamaan.. vastuksia todennäköisesti tarvittaisiin enemmän kuin sähkötaulusta lähtee tehoja. En muista miten Pana suhtautuu pakkaseen.
- Keskustelun aloittaja
- #7
Kiitokset vastauksista. Puita olen valmis polttamaan pakkasilla esim. 20 asteeesta eteenpäin ja tarvittaessa vähän alempaakin ettei laitteiston kestoikäkään saisi liikaa säärilleen. Jos nuista minun kirjoituksista ootte saanu riittävästi selkoa niin mihin kohtaan meno vilpiltä ja paluu tarkalleen kannattaisi liittää? Joo ja niitä sulkuja tosiaan ripotellaan riittävästi varuilta!
pökö
Kaivo jäässä
Tämän voi hoitaa kyllä niinkin että vilp lämmittää suoraan varaajaa. Vilpin ja oumannin lämpökäyrät vaan pitää hakea kohdilleen. Lämmön mittaus tässä kytkyssä varaajasta niin vilp ymmärtää jos varaajaa lämmittää joku muu systeemi
Hempuli
Töllintunaaja
Meillä 500 ltr varaajassa vilpille lähtö on alhaalta ja vilpiltä paluu alaosaan välilevyn alle. Patteriverkosta paluu tulee ihan alas ja lähtö ihan ylhäältä. Ymmärtäisin foorumilta, jotta 2000 ltr varaajan kanssa ei ole niin nokonuukaa, vaikka vilpiltä paluu tulisi ihan ylöskin, kun kylmät sulatusvedet sekoittuvat isoon määrään lämmintä vettä, jolloin lämmönpudotusta Oumanille ei juuri tapahdu. Eipä siitä haittaakaan ole, jos tulee pykälää alemmas, jolloin Oumanille on lämmintä tarjolla.
Onko tarkoitus, jotta koko varaaja on lämmityskäytössä vai jotta yläosassa tuotetaan myös lämmin käyttövesi?
Millainen Oumanin lämpökäyrä on eli patteriveden lämmöt nollakelillä ja -20C:ssa?
Onko tarkoitus, jotta koko varaaja on lämmityskäytössä vai jotta yläosassa tuotetaan myös lämmin käyttövesi?
Millainen Oumanin lämpökäyrä on eli patteriveden lämmöt nollakelillä ja -20C:ssa?
- Keskustelun aloittaja
- #11
Kesällä aurinko hoitaa käyttöveden ja tukee lämmitystä poislukien suunnilleen marraskuusta helmikuun puoliväliin mutta tulistusvaraaja tarkoitus laittaa jatkoksi kokonaisuutta ajatellen. Muuten lämmitystä kv. haalistusta varten vaan varaaja. Siis millä tavalla sulatusvedet sekoittuu ja minne?
pökö
Kaivo jäässä
Vilp jos sulattaa sohjokeleissä ja sitä kylmemmissä kerran tunnissa niin joka sulatuksen ajan se jäähdyttää varaajaa.
pökö
Kaivo jäässä
Sitten vaan vilppiin kokeilemalla sopiva käyrä niin että oumanni pitää sunttia kokonaan auki.
Lähinnä ajattelin niitä muita lämmönlähteitä hämmentämässä varaajan lämpöjä samaan aikaa VILPin pumpun ja kiertovesipumpun kanssa, mutta kyllä se VILP paremmin toimii varaajan kanssa jos muita ei ole hämmentämässä.
Tuota neuvoa tuskin kannattaa ainakaan noudattaa. Ivlp tehokas toiminta ei sovi yhteen myyjän oletusten kanssa, vaikka ivlp sitten toimisi yksinään tai yhdessä puukattilan ja/tai priimausvastusten kanssa. Ajatus kuuman veden johtamisesta ivlp:n tuloon ei johda tehokkaaseen toimintaan ja hyöty laitteesta on aina parempi, jos se saa mahdollisimman viileää vettä, kun sellaista kerran on saatavilla. Ei edes varaajan veden merkittävä sekoittuminen ole katastrofi, jos kerran huipulle jää kuitenkin kuuman veden kerrostuma. Jos mikä tahansa lämmönlähde tuottaa hyvin kuumaa vettä (vaikka sitten vähäisen tai olemattoman kierron seurauksena), tämä kuuma vesi kuitenkin pääasiassa kerrostuu varaajan yläosiin ennen pitkää.
Itse lataisin ivlp:llä suoraan vastaajaa noiden vapaana olevien liitäntöjen kautta ivlp:n lautauspumpuilla ja jättäisin lämmityskierron ja shuntin ehkä ennalleen. Riippuu aika paljon ivlp:n säätimestä ja shuntin kytkentäyhteestä, mutta oletusarvoisesti kesäaikaan voisi hyvin ajaa melko kuuman tavoitearvon mukaan (jolloin laite tekee käyttöveden ja kesä on sateinen, eli auringosta ei riittävästi heru) ja talvella taas niin, että seurataan aika tarkkaan talon lämmityskäyrää, eli shuntti on normaalisti talvella jokseenkin auki. Apusähkövastusten kytkentä on sellainen (varaajan tai itse ivlp:n apuvastuksilla), että varaajasta lähtevä vesi ei putoa sanottavasti tarvittavan lämmityskäyrän alapuolelle, jos ivlp ei kykene riittävään lämmöntuottoon.
Tyypillisesti tehokas ivlp vaatii aika kovan vesivirtauksen, kun taas vanhan ja kuumana ajettavan lämmitysverkon virtaama voi olla huomattavasti vaadittua pienempi.
- Keskustelun aloittaja
- #18
Ok.kiitti kaikille tähän asti! Tuossa katselin että vuotuinen 15 umpikiintoa koivua on n. 39000 kwh energiaa! Minkähän tehoista laitetta tuo vaatisi jos osittain olisi puutakin kovimmilla pakkasilla valmis polttamaan ja suositusta hyvin tuohonkäyvästä vehkeestäkin saa antaa?
Jolberious
Vakionaama
15m3 kiintoa? Ettei pinoa tai irtoa?
Tuollaisen yläpalokattilan hyötysuhteeksi voi laskea 50%, niin ollaan aika hyvässä haarukassa, eli jos kiintoa oikeasti, niin 20MWh.
Tuollaisen yläpalokattilan hyötysuhteeksi voi laskea 50%, niin ollaan aika hyvässä haarukassa, eli jos kiintoa oikeasti, niin 20MWh.
Edellisessä kämpässä mulla oli YPV-40. Puun menekistä varaajaan saatuun energiaan laskeskelin joskus hyötysuhteeksi jotain päälle 70% kuitenkin.
Ei se sentään mikään paljun kattila kuitenkaan ole, joskaan ei nyt mikään ekoihme.
- Keskustelun aloittaja
- #21
Joo ei tietty mikään ekoihme. Itekkin pitäny tuosta jaksoittain polttopäiväkirjaa ja savukaasumittarin kanssa säädelly siitä kaasutusta ja kattonu miten nostanu asteita pesällisellä varaajassa ja parhaillaan noussu 35 astetta läpi pytyn ja puhdistellukkin aina viikottain joten tuossakin voisi hyötysuhde olla siellä 70 paikkeilla. Ja kyllä se puumäärä pitisi olla vuotuisesti n. 15 umpikiintoa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Joku tämän tapainen voisi olla aika lähellä. Veden tulistus erillisessä varaajassa ainakin takaa, että ei turhaan suorasähköllä tehty karkaisi lämmitykseen tuon suuren yläosassa. Jos tähän haluat jotain korjauksia, niin voin päivittää kuvan vastaamaan paremmin tilannettasi. Tuossa on katkoviivalla aidattuna tuo haalistetun veden jakelun kytkentä, jos sellainen kiinnostaa. Itselläni voi valita tuleeko pesutilojen ja puutarhan hanoista kylmää vai haalistettua. Haalistetun jakelun voi jättää pois ja silloin kylmän veden putkiin päästeään sitä pelkää kylmää raakana.
Noin lähtökohtaisesti kaikki taivaan merkit aika suotuisassa asennossa VILP projektille.
Harrastelija
Vakionaama
Kuvanhan ei ole varmaankaan tarkoitus olla kaikenkattava. Siksi muutama kysymys.
Onko kuvasta jätetty tarkoituksella puukattilan latausautomatiikka piirtämättä kuvan selkeyden vuoksi?
Vai onko jokin syy ettei tässä kannata laittaa?
Eikös paisuntasäiliöissä puhuta yleensä reilusta 10% vesitilavuudesta? 4.1% kuulostaa pieneltä mutta tosin mainitaan sitten 287l joka lienee tuo reilu 10%? Eli ok?
Mites paisuntasäiliön kytkentäkohta? Mieluummin jostain viileästä paikasta kuin pöntön päältä kaikista kuumimmasta kohdasta?
Ilmaimien määrän näkee varmaankin vasta asennusvaiheessa ja riippuu siitä miten putket mutkittelee?
Onko kuvasta jätetty tarkoituksella puukattilan latausautomatiikka piirtämättä kuvan selkeyden vuoksi?
Vai onko jokin syy ettei tässä kannata laittaa?
Eikös paisuntasäiliöissä puhuta yleensä reilusta 10% vesitilavuudesta? 4.1% kuulostaa pieneltä mutta tosin mainitaan sitten 287l joka lienee tuo reilu 10%? Eli ok?
Mites paisuntasäiliön kytkentäkohta? Mieluummin jostain viileästä paikasta kuin pöntön päältä kaikista kuumimmasta kohdasta?
Ilmaimien määrän näkee varmaankin vasta asennusvaiheessa ja riippuu siitä miten putket mutkittelee?
- Keskustelun aloittaja
- #24
Kiitti kellari lämmittäjälle kuvasta! Tuossa kuvassa otto Vilpille patterikierron paluu putkesta läheltä varaajaa. Onko se miten paljo huonompi tilanne ottaa suoraan varaajasta kun tuo varaajan alimmainen ja vapaa yhde (sama korkeus ku pk.kierronpaluussa) olisi helpompi liittää vilpille otoksi kun yksi tuttava sano että sen verran vaan kierrosta vettä pois että paineet alas ja romut hamputettuna hollille astia alle ja pyöräyttää korkin tilalle hanan kun tuossa pk.kierron paluussa ei hanoja oo sopivasti valmiina?
Ivlp:lle menevän veden ottaminen lämmityksen paluuputkesta on melkein sama kuin jos ottaisi varaajan alemmasta yhteestä. Eroa on lähinnä silloin, jos käyttöveden kulutus on ajoittain suurta ja varaajaa tarvitaan esilämmitykseen (ja lämmityskin on päällä samaan aikaan). Varaajasta voi näissä tapauksissa tulla viileämpää vettä ivlp:lle kuin lämmityksen paluusta (mikä olisi edullista sähkönkulutuksen kannalta). Periaatteessahan paluuputkessa saattaisi olla myös virtausta ahdistavia varusteita, mistä voisi koitua haittaa, mutta tuskinpa tällaisia on, ellei lämmitysverkoston kytkentä ole alun perinkin tavalla tai toisella eksoottinen.
pökö
Kaivo jäässä
Ei se ole sen huonompi. Jos vähänkään isompi vilp tulossa niin varaajan lataaminen suoraan on luontevaa jo pelkästään riittävän ison virtaaman saamiseksi.
Ei noihin #energiantarpeisiin ja #menolämpövaatimuksiin ja #sijaintiin ja tuota silmällä pitäen
#"noin 15 kiintoa koivua ja siitä urakasta raskisin jo isoimmalta osin luopuakkin "
voi muuta ehdottaa kuin maalämpö jos semmoselle ei ole pakottavaa estettä...
Nykyinen aurinko ja maalämpö sopii hyvin yhteen, toinen on parhaimmillaan kesällä ja toinen talvella. Yhdellä 'laatikolla' ja keruulla tulee tyydytettyä lämmitys ja varmistettua lämminvesi, ei mitään erillisiä tulistimia yms virityksiä.
#"noin 15 kiintoa koivua ja siitä urakasta raskisin jo isoimmalta osin luopuakkin "
voi muuta ehdottaa kuin maalämpö jos semmoselle ei ole pakottavaa estettä...
Nykyinen aurinko ja maalämpö sopii hyvin yhteen, toinen on parhaimmillaan kesällä ja toinen talvella. Yhdellä 'laatikolla' ja keruulla tulee tyydytettyä lämmitys ja varmistettua lämminvesi, ei mitään erillisiä tulistimia yms virityksiä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei tuolla ole merkitystä noin suuressa varaajassa, jos vain on lähtöjä. Jos pitää otaa VILPille meno ylempää, se ei sitten lämmitä sitä koko varaajaa. Olettavasti tuo lämmityksen paluu on liitetty alimpaan, voisiko olla jo venttiili siinä juuressa kiinni.
Puukattila on hyvä kaveri VILPille. Jos jatkossa lämmittäisi esim. 10% vuoden lämmitystarpeesta puilla, lämmitys tulee jo sähkönkulutuksen osalta halvemmaksi kuin maalämmöllä. Ei se maalämpökään ilman sähköä toimi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Lähtökohtaisesti hyvä. Aiheuttaa hiukan häviöitä mutta tuskin ne häviöt kovin suuret ovat kun lämpötila on kuitenkin paljon alhaisempi. Puukattilan käyttö varmaan edellyttää sitten tuota varaajaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sellaisessa VILPissä kuin itselläni varaajaan tulee anturi. Jos haluaisi, että varaaja ei lämpene kokonaan, miksikäs tuota ei voisi laitaa ylemmäksikin varaajaan.
En näe mitään haittaa varaajan väkisin lämpenemisestä. Paremminkin tuossa voi olla säätöä, että saa jotenkin kohtuu tehokkaasti tuon varaajan kapasiteetin käytöön eli että se pääsee jäähtymään ja taas lämpenemään. Varaaja tasaa tehokkaasti sulatusten aiheuttamat lämpötilan vaihtelut ja takaa haalistuksen tehokkuuden vaikka vettä laskettaisiin enemmänkin.
En näe mitään haittaa varaajan väkisin lämpenemisestä. Paremminkin tuossa voi olla säätöä, että saa jotenkin kohtuu tehokkaasti tuon varaajan kapasiteetin käytöön eli että se pääsee jäähtymään ja taas lämpenemään. Varaaja tasaa tehokkaasti sulatusten aiheuttamat lämpötilan vaihtelut ja takaa haalistuksen tehokkuuden vaikka vettä laskettaisiin enemmänkin.
Onko sähkökatkoja ollut miesmuistiin? Eli oletteko ilmajohtojen vai maakaapelien alueella?
Tämä jos jälkimmäinen:
www.maalampotukku.fi
Helppo kytkeä varaajaan... Parasta mitä VILP rintamalla lienee olevan. Mutta monoblock.. ei ehkä jos tupa on poronkuseman päässä sivistyksestä
Tämä jos jälkimmäinen:
NIBE F2120-12 (3-vaihe) | Suomen Maalämpötukku
Tuotemerkki: Nibe Tuotenumero: LVI-5362004Toimitusaika: n. 1-5 arkipäivää. Rahti: 59 €
Helppo kytkeä varaajaan... Parasta mitä VILP rintamalla lienee olevan. Mutta monoblock.. ei ehkä jos tupa on poronkuseman päässä sivistyksestä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuon tehon yrittäisin katsoa niin että se riittäisi ainakin jonnekin -20 pakkaseen. Ei yhtään haittaisi vaikka kone ei vielä silloinkaan kävisi tapissa. Huipputehoja haetaan kompuraa kierrättämällä, mutta se heikentää COPia. Kun on iso varaaja, oli kone iso tai pieni, vaaraa (liian) lyhyistä käyntijakoista ei ole. Olettaisin, että hiukan tehokkaampi kone kestäisi kauemmin, koska se ehtii tehdä sen työnsä pienemmillä kierroksilla ja hiukan lyhyemmällä käyntiajalla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
VILPin kytkeytymisen kannalta ei nähdäkseni kovin oleellinen. Varmaan hyvä jos tuollainen termostaatti ohjattu latausmahdollisuus on. Nyt kun puulämitys jäisi vähän niin kuin toisarvoiseksi lämmitystavaksi, ei ehkä enää kannata noita lisävarusteita laitella, jos sellaisia ei vielä ole.
Kyllä se tässä speksissä jää edelleen päälämmitykseksi...syksy ja kevät saadaan helpotusta puusouviin...
Totta. Se patterien päivitys olis kyllä ihan ensimmäinen, tuolla säädöllä menovesi on 50 astetta jo kympin pakkasella.